KATJA ANTILA KAIKKI TOIMIALAT OVAT VIHREITÄ Talentum Helsinki 2010
Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Lapine Oy Sivunvalmistus: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1457-2 Kariston Kirjapaino Oy 2010 Hämeenlinna
ESIPUHE Kirjoittaessani edellistä kirjaani kuluttajan valintojen vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin sivusin usein myös yritysten ja julkisen sektorin päätöksenteon ja toimintojen vaikutuksia näihin asioihin. Kuluttajien valinnoilla on merkitystä, mutta julkisella sektorilla ja yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin nopeammin. Tämä herätti mielenkiintoni: halusin paneutua siihen, miten yritykset ja yhteisöt lähestyvät materiaali- ja energiatehokkuutta, ei ainoastaan päästöjen vähentämistä vaan yleisemmin. Myös oma taustani yksityisen sektorin talous- ja prosessinparannustehtävissä sai katsomaan asioita organisaatioiden näkökulmasta. Energia- ja materiaalitehokkuus on viime aikojen ajankohtaisimpien asioiden, ekotehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden ytimessä. Se mitä yrityksissä tuotetaan, miten tuotetaan ja mihin julkinen sektori kannustaa, määrittävät, miten nopeasti vähennämme päästöjä ja miten pystymme tuottamaan tarvittavia hyödykkeitä ja palveluita nopeasti kasvavalle ja vaurastuvalle väestölle globaalisti. Luonnonvarojen määrä ei kasva, vaikka väestömäärä kasvaakin. Tämä pakottaa meidät tehostamaan toimintatapojamme. Väestömäärän kasvu, elintason nousu ja resurssien riittävyys ovat suuria kysymyksiä, joihin vastataan
8 K AIKKI TOIMIALAT OVAT VIHREITÄ päivittäin pienillä päätöksillä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Tämän kirjan kirjoittaminen on antanut tilaisuuden tuoda esiin hyviä, positiivisia esimerkkejä, vaikka kaikki sellaiset eivät yhteen kirjaan mahdukaan. Hyvät tarinat jäävät valitettavasti usein vähemmälle huomiolle kuin huonot ja varoittavat esimerkit. Minun on ollut ilo päästä tutkimaan eri alojen yritysten ja yhteisöjen toimenpiteitä ja kyselemään yksityiskohtia vastaajien mielestä ehkä jopa tuskaan ja hämmennykseen asti erilaisista toimenpiteistä ja näkökulmista energia- ja materiaalitehokkuuteen. Useista oli vaikea olla innostumatta. Tiesittekö esimerkiksi, kuinka paljon energiankulutusta saa vähennettyä pelkästään aloittamalla seurannan? Kuinka paljon iso kansainvälinen konglomeraatti pystyy laskemaan energiaintensiteettiään vain neljässä vuodessa? Tai kuinka kaunis teollinen prosessi voi parhaimmillaan olla? Tai jos palataan kuluttajiin mitä kuluttajien vaatimukset ja kiinnostus voivat saada aikaan? Tässä on hyvä tilaisuus kiittää kaikkia kirjaa varten haastateltuja yrityksiä ja yhteisöjä ja erityisesti haastatteluihin osallistuneita henkilöitä avoimuudesta ja keskusteluhalukkuudesta. Tämä on myös hyvä paikka huomauttaa, että jos jokin kirjan osio vaikuttaa henkseleiden paukuttelulta, syy on kirjoittajassa, ei kohteessa. Kaikki haastatellut suhtautuivat vaatimattomasti omiin toimenpiteisiinsä, kirjoittaja innostui joskus hieman liikaa. Kiitokset siis seuraaville henkilöille, jotka ovat joko olleet mukana haastatteluissa tai kommentoineet faktoja tai tekstiä (aakkosjärjestyksessä organisaation mukaan): BaseN, toimitusjohtaja Pasi Hurri; Carbon Trust, Development and Project Manager Robin Dickinson; Cargotec Oyj, teknologiajohtaja Matti Sommarberg ja Sustainability Officer Karoliina Loikkanen; Citycon, ympäristöpäällikkö Kirsi Borg; Comol Oy, toimitusjohtaja Erkki Hokkinen; Finnair Oyj, ympäristöjohtaja Kati Ihamäki ja insinööritoimiston päällikkö Heikki Helander; GE, CEO
E SIPUHE 9 and President of GE, Nordic and Baltic region Hans Enocson; Groupe Casino, Packaging and Environment Manager Corinne Mercadie ja Responsable Indice Carbone Pauline Bartos; Helsinki Zurich Arkkitehtitoimisto, arkkitehti Antti Ahlava; Migros, Head of Issue Management Cornelia Diethelm; Motiva, toimitusjohtaja Jouko Kinnunen; Mynämäen kaupunki, tekninen johtaja Timo Oja; Naps Systems, Chief Technical Officer Mikko Juntunen; Nokia Siemens Networks, Head of Global Policy Initiatives Anne Larilahti; Outokumpu Oyj, EVP, General Stainless Pekka Erkkilä ja Senior Vice President, Environment, Health & Quality Management Juha Ylimaunu; Raisio Oyj, elintarviketeollisuuden tuotekehitysjohtaja Pirjo Alho-Lehto, viestintäpäällikkö Heidi Hirvonen, kehityspäällikkö Jaakko Laurinen ja ympäristöpäällikkö Maritta Punta; Senior&Sons, johtaja Reijo Laine; Euroopan parlamentti, MEP Sirpa Pietikäinen; Skanska, Skanska Commercial Developmentista Mia Andelin, Sustainability Manager Kaisa Kekki, Skanska Talotekniikasta Pellervo Matilainen ja viestintäpäällikkö Merja Vuoripuro; Suomen Ympäristökeskus, Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä ja vanhempi tutkija Olli-Pekka Pietiläinen; Sybimar Oy, toimitusjohtaja Rami Salminen; Tampereen kaupunki, ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen; Tukholman kaupunki, projektledare Örjan Lönngren; Uusikaupunki, kaupunginjohtaja Kari Koski; VAPO, johtaja Pekka Laaksonen sekä WWF, tiedottaja Mira Hannuksela.