ISTUTA HARKITEN! Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 2008

ISTUTA HARKITEN! Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 2008

2 (16) Sisältö Johdanto... 3 Istutettavat kalakannat - mitä kantoja millekin vesistöalueelle?... 5 Mihin istutuksiin on haettava istutuslupa?... 7 Kalastuslaki 121... 7 Kalastuslaki 108... 7 Rikoslaki 48 a luvun 2... 7 Alueelliset istutustarpeet kalalaji- ja kantakohtaisesti... 8 Lajikohtaiset istukastarpeet... 9 Kantakohtaiset istukastarpeet... 12 Suosituksia istutustiheyksistä keskeisimpien istukaslajien osalta... 13 Miten havaita mahdolliset ongelmat?... 14 Muut istutustoimintaan liittyvät menettelytavat... 15 Istutusten tuloksellisuus... 15 Istutusten dokumentointi... 16 Kuvat: Heli Peura

3 (16) Johdanto Suomen yleisimpään kalavesien hoitomuotoon, kalojen istuttamiseen, käytetään koko maassa noin kahtakymmentä eri kalalajia ja kahta eri rapulajia. Useimmista lajeista on lisäksi käytettävissä useita eri kantoja, ja istutuksia tehdään useilla eri poikasikäryhmillä. Viime vuosina istutuksiin on vuosittain käytetty noin 16 miljoonaa euroa. Mikäli istutusten tuloksellisuutta voidaan parantaa tai muutoin istutuksia tehostaa muutamalla prosentilla, tietäisi se huomattavaa rahallista säästöä istuttajalle. Joissain tapauksissa istutukset voidaan jopa jättää toteuttamatta. Säästyneet varat voidaan käyttää muihin kalavesien hoitotoimiin, kuten esim. luontaisen lisääntymisen edistämiseen. Istutustapahtumien määrä on vaihdellut Pohjois-Karjalassa vuosina 2000-2006 välillä 830-1030 istutustapahtumaa vuosittain. Vuosittaisten istutusten arvo on samalla aikavälillä ollut keskimäärin noin 800 000, josta rahoituksesta velvoiteistutusten osuus on 25 %, kalastuksenhoitomaksujen 11 %, valtion kalanviljelyn 21 %, metsähallituksen 4 %, osakaskuntien 19 %, kalastusalueiden 15 % ja muun rahoituksen osuus 5%. Vuosina 2000-2006 yleisimpien istukaslajien istutusmäärät olivat keskimäärin: 1-kesäinen harjus 67 224 kpl, 1-vuotiaat ja sitä vanhemmat järvilohet 144 685 kpl, 1-vuotiaat ja sitä vanhemmat järvitaimenet 124 734 kpl, kirjolohi 11 553 kpl, nieriä 18 782 kpl, 1-kesäinen kuha 732 946 kpl ja 1-kesäinen planktonsiika 560 714 kpl. Istukasmäärissä on merkittäviä vaihtelua eri vuosien välillä mm. istukkaiden saatavuuden mukaan. Istukkaiden laatuun ja istutustoiminnan tuloksellisuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, mutta käytännössä poikaskaupassa lähtökohtana on edelleen lähes yksinomaan istukkaiden pituus ja/tai paino. Istukkaiden laadusta ne eivät anna riittävää kuvaa, vaan niiden merkitys pohjautuu pitkälti käytössä olleeseen kalaistukkaiden hinnoitteluun. Mm. istukkaiden alkuperä ja kantakysymys sekä kalatautien merkitys istukkaiden laadun arvioinnissa ja istukkaiden hankinnassa on saanut yhä enemmän merkitystä ja huomiota. Poikasten laadun kattava valvonta ja vastuun ottaminen istutuksista on vaikeaa, sillä istutuksia toteuttavia tahoja on lukuisia. Tästäkin syystä toiminnassa mukana olevien tahojen välinen yhteistyö on tärkeää. Kalaistutusten kehittämistyöryhmä esitti muistiossaan (MMM 2004:6) perustettavaksi alueelliset istutusten suunnittelutyöryhmät koordinoimaan ja kehittämään kalaistutuksia alueellaan. Suunnittelutyöryhmän tavoitteeksi oli asetettu: 1. Istukkaiden geneettisen laadun varmistaminen ja monimuotoisuuden säilyttäminen 2. Istutusten liittäminen osaksi kalavesien hoidon kokonaisuutta 3. Valistustoiminta ja yhteistyön tehostaminen Alueellisessa istutusten suunnittelutyöryhmässä tuli selvittää ja sopia, mitä kalakantoja eri vesistöalueilla voidaan käyttää istutuksiin sekä mihin on haettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa ja minkä lajien/kantojen osalta. Samalla tuli sopia myös muista mahdollisista istutustoimintaan liittyvistä menettelyistä. Kalaistutusten kehittämistyöryhmän muistio (MMM 2004:6) löytyy osoitteesta: http://wwwb.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2004/trm2004_6.pdf

4 (16) Pohjois-Karjalan kalavesien hoidon suunnittelutyöryhmän puheenjohtajana toimii kalatalousjohtaja Veli-Matti Kaijomaa, sihteerinä kalastusmestari Heli Peura ja suunnittelutyöryhmän jäseninä seuraavat henkilöt: Voitto Pakkanen Raimo Puruskainen Toivo Korhonen Tero Muikku Kari Kujala Yrjö Lankinen Jorma Piironen Päivi Kiiskinen Asiantuntijana Risto Tarikka Pielisen kalastusalue Keski-Karjalan kalastusalue Koitereen ja Koitajoen kalastusalueet Karjalan Kalapojat Oy Pro-Agria Pohjois-Karjala ry. Savon Taimen Oy RKTL / Joensuun riistan- ja kalantutkimus P-K:n kalatalouskeskus ry. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry. Nyt käsillä oleva ISTUTA HARKITEN! opas on Pohjois-Karjalan kalavesien hoidon suunnittelutyöryhmässä käsitelty ohjeistus kalojen ja rapujen istuttajille. Opas sisältää ohjeet ja menettelytavat eri kala- ja rapulajien istuttamisessa sekä pääperiaatteet ja näkemykset muusta istutustoiminnasta. Opas ei ole sitova, mutta koska linjaukset ja periaatteet ovat yleishyödyllisiä, kalakantojen tuotavuutta edistäviä sekä alkuperäisiä ja arvokkaita lajeja suojelevia, ei istutustoiminnasta vastuuta kantavilla tahoilla liene syytä poiketa tämän oppaan linjauksista. Kaikkien istutuksia toteuttavien tahojen on aina tiedostettava laji- ja kantakysymys, istutuksen luvanvaraisuus, istukkaan laatu ja alkuperä sekä odotettavissa oleva hyöty istutuksesta. Tavoitteena on luoda kalavesien hoidosta harkittu kokonaisuus, jossa istutuksiin turvaudutaan vasta sitten, kun muut kalavesien hoitomuodot eivät ole soveltuvia. Kalavesien hoidossa istutuksia tulee toteuttaa vain, jos luonnollista lisääntymistä ei ole tai sitä ei pystytä turvaamaan muilla tavoin. Istutusten tavoitteena on kalaveden arvon kohentaminen esim. luomalla luontaisesti lisääntyvä kalakanta, tukemalla olemassa olevaa kalakantaa tai istuttamalla kaloja vain kalastuksen tarpeisiin. Istutuksen tuloksellisuudelle asetettu tavoite määrittelee siten käytettävän kalalajin ja kannan, parhaiten soveltuvan istukkaan iän ja koon sekä istutusmäärän. Osakaskuntien ja kalastusalueiden toteuttaman kalaveden hoidon ensisijainen tarkoitus on parantaa välittömästi kalastuksen kohteena olevia kalakantoja. Arvokkaiden ja kalastuksen kohteena olevien uhanalaisten kalalajien kohdalla vastuun kantajia ovat ensisijaisesti valtion viranomaiset ja kalanviljely. Tässä työssä tavoitteetkin joudutaan asettamaan yleensä pidemmälle aikavälille. Muita kuin istutustoimintaa koskevia, kalavesien hoidon suunnittelutyöryhmälle asetettuja tavoitteita suunnittelutyöryhmä käsittelee erikseen myöhemmin.

5 (16) Istutettavat kalakannat - mitä kantoja millekin vesistöalueelle? Pohjois-Karjalan kalavedet sijaitsevat Jänisjoen (01), Kiteen - Tohmajoen (02) ja Vuoksen (04) vesistöalueilla. Istutusten suunnittelussa on otettava huomioon tiettyjen vesistöjen erityisasema rajavetenä, etenkin Suomesta laskevien vesistöjen osalta. Pohjois-Karjalan viidestätoista (15) kalastusalueesta maakunnan kaakkoisosassa sijaitsevien Jänisjoen ja Kitee - Tohmajoen kalastusalueiden kalavesistä valtaosa kuuluu vesistöalueisiin 01 ja 02. 1. Jänisjoen vesistöalue 2. Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue 4. Vuoksen vesistöalue Myös Oriveden kalastusalueen itäisimmät kalavedet kuuluvat Kitee - Tohmajoen (02) vesistöalueeseen. Muiden kalastusalueiden vesistöt kuuluvat pääsääntöisesti Vuoksen vesistöalueeseen (04). Laji Järvilohi Istutuksissa käytettävät kannat Järvilohta on olemassa vain Vuoksen vesistön kantaa (VUV). Myös yksittäisten istukaserien taustalla olevien emokalojen perinnöllisen monimuotoisuuden tulee täyttää laadulliset kriteerit. Järvitaimen Istutuksissa käytetään vain Vuoksen vesistön kantaa (VUV). Myös yksittäisten istukaserien taustalla olevien emokalojen perinnöllisen monimuotoisuuden tulee täyttää laadulliset kriteerit. Saimaannieriä Saimaannieriän istutuksissa käytetään vain Kuolimon kantaa (KUO). Muut nieriät Muiden nieriäkantojen/lajien istuttaminen ratkaistaan tapauskohtaisesti. Harjus Harjus-istutuksissa käytetään aina maakunnan omia kantoja. Maakunnan alkuperäisiä kantoja ovat Lieksanjoen (LIE), Pielisen (PIE) ja Puruveden (PUR) kannat. Muiden harjuskantojen istuttaminen on aina luvanvaraista. Kirjolohi Kirjolohta voidaan istuttaa, etenkin pyyntikokoisina, kaikkiin vesistöihin. Kirjolohi-istutuksissa ei ole vaatimuksia kannan alkuperän suhteen, istutuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota kalojen terveydentilan suhteen. (Kirjolohi ei saa kohtuuttomasti haitata järvitaimenen ja järvilohen poikastuotantoa koskialueilla.)

6 (16) Kuha Kuhan osalta on syytä käyttää istutuksissa aina paikallista kantaa, mikäli sitä on saatavissa. Muussa tapauksessa istutetaan pääsääntöisesti niitä kantoja, joita on jo aiemmin käytetty istutuksissa ko. vesialueella. Siika Siikaistutuksissa käytetään maakunnan alueella vain Koitajoen kantaa (KOI) olevaa planktonsiikaa. Ankerias, hauki, lahna, made, karppi jne. Ankeriasta esiintyy hyvin vähän maakunnassa, istuttaminen on luvanvaraista ja ratkaistaan aina tapauskohtaisesti (KL 121, mm. tuonti- ja karanteenikysymykset). Pääsääntöisesti ankeriasta ei ole tarpeen istuttaa. Hauen, lahnan, mateen, karpin jne. siirtoistutukset edellyttävät aina työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupaa. Rapu ja täplärapu Rapujen siirtoistutuksissa tarvitaan aina KL 121 :n lupa. Pohjois-Karjalassa ei anneta istutuslupia täpläravulle. Uudet kalalajit Pääsääntöisesti uusien, alueella luontaisesti esiintymättömien, kala- ja rapulajien sekä -kantojen istuttamiseen ja kotiuttamiseen maakunnan vesiin suhtaudutaan pidättyvästi. Mahdollisten uusien lajien istutusluvat ratkaistaan tapauskohtaisesti. Kaikki kantakysymykset eivät välttämättä ole toteutettavissa, sillä kaikkia vesistökokonaisuuksia varten ei ole olemassa ylläpidettyä emokalastoa / poikastuotantoa eikä toteuteta mädinhankintaa luonnosta. Kun kalaa istutetaan rajavesistöihin, pääasiallinen vastuu istutustapahtumasta on istutuksen tilaajalla. Venäjän puolelle ulottuvien vesistöjen osalta on huolehdittava siitä, että Mahdolliset kalataudit eivät pääse leviämään naapurivaltion kalakantoihin. Istutetut kalat eivät saa vaeltaa Venäjän puolelle, koska ne voivat aiheuttaa pysyvää haittaa sikäläisille kalakannoille mm. sotkemalla alkuperäisten kalakantojen perinnöllisiä ominaisuuksia. Lisäksi istuttajan on hyvä muistaa, että esim. kalastusalue toimii istutuksissaan viranomaisvastuulla.

7 (16) Mihin istutuksiin on haettava istutuslupa? Kalastuslaki (16.4.1982/286, muut. 3.4.1998/252) 121 Jos vesialueelle istutetaan kala- tai rapulajia tai niiden kantaa, jota siellä ei ennestään ole, tai alueelle suoritetaan kalojen tai rapujen siirtoistutus, on toimenpiteelle saatava työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa. Luvassa voidaan antaa määräyksiä toimenpiteen suorittamisesta. Tässä ohjeistuksessa esitetyt istutuskannat on otettava huomioon suosituksina hankittaville istukkaille ja kannasta poikkeamiseen on aina haettava TE-keskukselta lupa. Istuttajan on hyvä muistaa myös se, että siirtoistutus on aina luvanvarainen. Kalastuslaki (16.4.1982/286, muut. 14.6.2002/518) 108 Joka tahallaan tai huolimattomuudesta 7) istuttaa vesialueelle kala- tai rapulajin tai sen kannan, jota siellä ei ennestään ole, taikka suorittaa alueelle kalojen tai rapujen siirtoistutuksen ilman 121 :ssä tarkoitettua lupaa tai lupaehdon vastaisesti on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kalastusrikkomuksesta sakkoon. Rikoslaki (muut. 14.6.2002/515) 48 a luvun 2 Kohta 4) joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta luvattomasti kalastuslain vastaisesti istuttaa tai siirtää vesialueelle kala- tai rapulajia tai niiden kantaa, jota siellä ei ennestään ole siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa tai vahinkoa kalakannalle tai kalavedelle, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kalastusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Istutustoiminnassa noudatetaan kalastuslain lisäksi myös muita säädöksiä ja ohjeita, esim. MMM:n ja EU:n säädökset, ohjeet ja sopimukset kalojen tuonnista ja viennistä, rajavesistöistä, vesiviljelyn tulokaslajeista sekä siirtorajoitukset kalatautien leviämisen ehkäisemiseksi.

8 (16) Alueelliset istutustarpeet kalalaji- ja kantakohtaisesti Alueelliset kalalaji- ja kantakohtaiset istutustarpeet vaihtelevat Pohjois-Karjalan kalastusalueilla melko paljon. Istukasmäärät tulisi voida selvittää eri toimijoiden istutussuunnitelmista tai esim. tietyn kalalajin tai kannan toimenpideohjelmasta. Tällaista tietoa löytyy velvoitehoidosta, valtion kalanviljelystä ja osittain kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmista. Tarkkoja istutusmääriä on vaikea laskea taikka ennustaa niiden kehityssuuntia kattavasti, sillä noin 20-25 % istutuksista tapahtuu osakaskuntien toimesta, eikä näistä ole etukäteen saatavilla tarkkaa tietoa. Siksi alueellisesti istutustarpeita (esim. vesistökohtaisesti) on lajikohtaisissa istukastarpeissa kommentoitu vain niiden lajien osalta, jotka rahoitetaan pääsääntöisesti valtion varoin tai kalataloudellisina velvoitteina. Mm. kalastusalueiden vesistöjen luonne ja koko, kalastuksen laatu ja määrä sekä kalavesien hoidon tarve ja tarkoitus vaihtelevat merkittävästi. Tietyillä kalastusalueilla painopiste voi olla vaelluskalakantojen hoidossa, tietyillä kalastusalueilla saalisvarmuuden parantamisessa tai esimerkiksi pienvesien istutuksissa. Kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin tuleekin ottaa entistä kattavammin koko kalastusaluetta koskeva istutussuunnitelma, jossa on mahdollisesti eritelty alueen päävesistöön ja pienvesiin kohdistuvat hoitotoimet.

9 (16) Lajikohtaiset istukastarpeet Lajikohtaisia istukastarpeita arvioitaessa lähtökohtana on pidetty mm. vuosien 2000-2006 istutusmäärien keskiarvoja ja vaihtelua eri vuosina. kpl 250 000 Harjuksen, järvilohen, järvitaimenen, kirjolohen ja nieriän istutusmäärät (kpl) vuosina 2000-2006 Pohjois-Karjalassa Istukasmäärien vaihtelut ovat riippuvaisia mm. poikastuotantomateriaalin saatavuudesta ja kalanviljelyn onnistumisesta. 200 000 150 000 100 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 kpl 1 200 000 1 000 000 800 000 Kuhan ja planktonsiian istutusmäärät (kpl) vuosina 2000-2006 Pohjois-Karjalassa 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 600 000 50 000 400 000 200 000 0 harjus järvilohi, ei mspa-vk järvitaimen, ei mspavk kirjolohi nieriä 0 kuha planktonsiika Kuvat: Keskeisimpien lajien istutusmäärien kehitys vuosina 2000-2006 (kpl/vuosi), mspa = silmäpisteasteella oleva mäti, vk = vastakuoriutunut poikanen Järvilohi- ja järvitaimenkantojen hoidossa voidaan lisätä pienpoikasistutuksia siellä, missä on käyttökelpoista poikastuotantoaluetta. Pitkällä tähtäimellä tämä on suorastaan välttämätöntä kantojen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Laitosoloissa kasvatetun istukkaan laatu ei yleensä vastaa luonnossa poikasvaiheen eläneen poikasen laatua. 2-vuotiaiden järvilohi- ja taimenistukkaiden istutusajankohta on mahdollisimman varhain keväällä, veden lämpötilan ollessa selvästi alle +10 C. Istutukset tulee toteuttaa esim. jokialueelle siten, että istukkailla on mahdollisuus leimautua istutusvesistöön. Mikäli kannanhoidollisissa istutuksissa käytetään ns. ylempää kokoluokkaa olevia 1-vuotiaita smoltteja, tulee istutuksen tilaajan varmistaa poikasten laatu ja käyttökelpoisuus esim. asiantuntijalta tai saada muu pätevä näyttö poikasten vaellusvalmiudesta. Koska ei ole riittävästi tietoa 1-vuotiaiden smolttien istutusten tuloksellisuudesta, tulee tämän ikäryhmän käyttämiseen suhtautua aina varauksella. Kun istutuksen tarkoitus on vaikuttaa suoraan saaliin määrään kohdevesistössä, suositellaan järvilohi- ja järvitaimenistutuksissa käytettäväksi 3-vuotiaita tai vanhempia istukkaita. Mikäli 2- vuotiaita järvilohia tai -taimenia käytetään järvialtaille suuntautuvissa istutuksissa, jotka palvelevat kalastusta, tulee istutusvaiheen olla keväällä mahdollisimman myöhäinen, kuitenkin alle +10 C veden lämpötilassa. Myöhäisemmällä istutusajankohdalla pyritään siihen, että poikasten vaellusvietti on heikentynyt ja täten ne jäisivät paremmin istutusvesistöön. 3-vuotiaita ja sitä vanhempia voidaan istuttaa myös myöhäisempänä ajankohtana lämpimämmän veden aikaan. Kaikissa järvilohi- ja järvitaimenistutuksissa tulee noudattaa mm. istutusten kehittämistyöryhmän esittämiä istukkaiden laatukriteerejä. Myös muiden lajien kohdalla noudatetaan yleisesti käytössä olevia istutusohjeita sekä suosituksia.

10 (16) Seuraavassa taulukossa esitetyt nykyiset istutusmäärät (kpl/vuosi) eri ikäryhmittäin on laskettu Pohjois-Karjalan TE-keskuksen istutusrekisteristä ja ne perustuvat vuosien 2000-2006 keskiarvoihin sekä eri vuosien väliseen vaihteluun. Laji Järvilohi Suositus istukasmääristä ikäluokittain Järvilohi-istutuksissa noudatetaan järvilohistrategiaa. Silmäpisteasteella olevaa mätiä (mspa) ja/tai vastakuoriutuneita (vk) poikasia istutetaan vuosittain erikseen valittuihin kohteisiin. Nykyinen istutusmäärä on noin 150 000 180 000 kpl/vuosi. Määrää voidaan lisätä, mikäli kohdevesistöissä on riittävästi poikastuotantopotentiaalia. 1k ja 1v -järvilohien istutusmäärää tiettyjen vesistöjen (esim. Ala- Koitajoki, Lieksanjoki) osalta voidaan kasvattaa vesistön tuotantopotentiaali huomioon ottaen, siten että se olisi yhteensä esim. 25 000-50 000 kpl vuodessa. Nykyinen 1k-ja 1v-ikäisten istutusmäärä on noin 20 000 25 000 kpl/vuosi. Niillä alueilla, joissa tapahtuu emokalapyyntiä, voidaan istukasmääriä lisätä. 2-kesäisiä ei tulisi istuttaa lainkaan, ei ainakaan järvialtaille. Ns. ylempää kokoluokkaa olevien 1-vuotiaiden käyttöä istutuksissa järvialtaille tulee harkita tapauskohtaisesti poikasten laadun perusteella. 2-vuotiaiden istukasmäärää tulee kasvattaa järvilohistrategian tavoitteiden mukaisesti siten, että jo pelkästään Pielisjokeen istutetaan 100 000 kpl laadukkaita vaelluspoikasia / vuosi. Nykyinen 2-vuotiaiden istutusmäärä koko maakunnan alueelle on noin 110 000 130 000 kpl/vuosi. Yli 2v järvilohia istutetaan lähinnä vastaamaan pyyntikokoista järvitaimenta esim. erityiskalastuskohteisiin. Istuttajan on otettava huomioon kalojen merkitseminen niillä alueilla, joilla toteutetaan emokalapyyntiä! Nykyinen istutusmäärä on noin 3 500-4 500 kpl/vuosi. Määrää voisi lisätä. Järvitaimen Silmäpisteasteella olevaa mätiä (mspa) ja/tai vastakuoriutuneita (vk) poikasia istutetaan vuosittain erikseen valittuihin kohteisiin kannanhoidollisessa tarkoituksessa ottaen kuitenkin huomioon istutusvesistön tuotantopotentiaalin. Nykyinen istutusmäärä on noin 50 000 kpl vuodessa, määrää voidaan lisätä merkittävästi eri puolilla maakuntaa virtavesien hoidossa. 1k ja 1v -poikasten istuttaminen tulee suunnata niihin virtavesiin, missä on edellytyksiä poikastuotannolle. Nykyinen istutusmäärä on noin 30 000 35 000 kpl vuodessa, määrää voidaan lisätä jossain määrin virtavesien hoitamiksi.

11 (16) 2-kesäisiä ei tulisi istuttaa lainkaan, ei ainakaan järvialtaille. Ns. ylempää kokoluokkaa olevien 1-vuotiaiden käyttöä istutuksissa järvialtaille tulee harkita tapauskohtaisesti poikasten laadun perusteella. 2v -istukkaita voidaan istuttaa vaellusreitille ja järvialtaille eri puolille maakuntaa. Nykyinen 2-vuotiaiden istutusmäärä on noin 70 000-80 000 kpl/vuosi. Niillä alueilla, missä ei ole välittömiä kannan hoitotarpeita, vaan kyseessä on kalastettavan kantojen ylläpito, suositellaan ainakin osa 2-vuotiasta istukkaista korvattavaksi vanhemmilla, esim. 3-vuotiailla poikasilla. Osakaskuntien ja kalastusalueiden tärkein tehtävä kalakantojen hoidossa on turvata saaliita kalastajille. Istuttajan on otettava huomioon kalojen merkitseminen niillä alueilla, joilla toteutetaan emokalapyyntiä! Nykyinen yli 2-vuotiaiden istutusmäärä on noin 15 000 18 000 kpl/vuosi. Määrää voidaan lisätä saalisvarmuuden kohentamiseksi etenkin vesistöissä, joissa on voimakas petovaikutus. Saimaannieriä Saimaannieriä -istutukset luonnonvesiin toteutetaan nieriän toimenpideohjelman mukaisesti. Istutuksia ei toteuteta eikä tueta Pohjois-Karjalassa julkisin varoin. Muut tahot voivat harkita nieriäistutuksia ja niiden tuloksellisuutta kalastustarkoituksessa tapauskohtaisesti esim. virkistyskalastuskohteisiin. Istutusmäärä oli vuonna 2006 vain 130 kpl 4-kesäistä nieriää ns. erityiskalastuskohteeseen ja muita ikäryhmiä ei istutettu lainkaan. Harjus Harjus istutetaan 1-kesäisenä. Esikesäisten istutuksia ei suositella. Kantakysymys on erittäin tärkeä! Istutusmäärät vaihtelevat istutusmateriaalin saatavuuden mukaan. Mikäli ei ole saatavilla vesistön omaa kantaa olevia istukkaita, tulee istutuksesta pidättäytyä kokonaan. Nykyinen istutusmäärä on yhteensä noin 65 000 75 000 kpl/vuosi, määrää voidaan kasvattaa hieman. Tulevissa istutuksissa noudatetaan myöhemmin valmistuvan Vuoksen vesistön harjuskantojen hoitosuunnitelman suosituksia. Kirjolohi Istutetaan monin paikoin mm. vastaamaan pyyntikokoisia järvitaimenia. Reittivesissä tulee istutuksia harkita tarkoin, sillä kirjolohi valtaa reviiriä järvilohelta ja järvitaimenelta eikä tiettävästi myöskään hyödynnä kohdevesistön tuottoa (lisäkasvua) kattavasti. Pääasiassa istutukset suunnataan esim. voimalaitosten välisille jokiosuuksille ja erityiskalastuskohteisiin. Nykyinen istutusmäärä on noin 10 000 12 000 kpl/vuosi, määrä voi kasvaa hieman tulevina vuosina.

12 (16) Kuha Kuha istutetaan pääsääntöisesti 1-kesäisinä poikasina. Esikesäisten istuttamista tulee harkita tarkoin. Nykyinen istutusmäärä on noin 650 000 750 000 kpl/vuosi ja istutusmäärää voi pienentää hyvien kantojen vallitessa. Mikäli vesistössä on jo vahva kuhakanta ja/tai kuha lisääntyy luontaisesti vesistössä, on syytä pidättäytyä kuhaistutuksista etenkin, jos ko. vesistön omaa kantaa olevia poikasia ei ole saatavilla ja luontaisen lisääntymisen olosuhteet ovat olleet suotuisia. Siika Planktonsiika istutetaan 1-kesäisenä. Istutukset kannattaa suunnata mm. loistilanteesta johtuen pääsääntöisesti pienvesiin. Nykyinen istutusmäärä on noin 550 000 600 000 kpl/vuosi ja määrä voidaan pitää ennallaan. Muut kalalajit ja rapu Muut istukastarpeet määräytyvät kysynnän perusteella, eikä niitä voida juurikaan arvioida ennakkoon. Mikäli halutaan istuttaa muita, yleensä luvanvaraisia kalalajeja tai rapuja, istukkaiden hankinta on istuttajan vastuulla. Nykyiset istutusmäärä vaihtelevat huomattavasti lajeittain ja eri vuosien välillä. Rapuja istutetaan keskimäärin 3 000 4 000 kpl vuodessa. Kantakohtaiset istukastarpeet Kantakohtaisesti istukastarpeet voidaan määrittää edellä esitettyjen kokonaismäärien ja istutusvesistöjen koon perusteella. Kanta on otettava erityisesti huomioon rajavesistöissä, sekä lajeittain järvitaimenen, -lohen, nieriän, harjuksen ja siian istutuksissa sekä nykyistä enemmän myös kuhaistutuksissa.

13 (16) Suosituksia istutustiheyksistä keskeisimpien istukaslajien osalta Istutukset tulee aina sopeuttaa vesistön ravintovaroihin sekä mahdolliseen omaan poikastuotantoon. Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeisimpien lajien suositellut istutustiheydet. Suositukset sopivat vesistöihin, joissa istutettavat lajit eivät lisäänny luontaisesti ja joissa on kohtalaisen runsaasti istutuskaloihin kohdistuvaa kalastusta. Pohjois-Karjalan suurilla järvialtailla järvilohen ja järvitaimenen istutustiheydet eivät ole olleet erityisen suuria vesialueiden pinta-alaan nähden (kpl/ha). Pienpoikasistutukset suhteutetaan vesistöjen käyttökelpoisiin poikastuotantoalueisiin. Kuha- ja siikaistutuksissa on erityisesti otettava huomioon vesistössä luontaisesti tapahtuva lisääntyminen, jotta ei syntyisi ylitiheää kantaa ja sen myötä liiallista kilpailua. Laji Järvilohi Järvitaimen Harjus Kuha Siika Suositeltava istutustiheys Koskialueilla silmäpisteastemätiä 1 000 4 000 kpl/100 m 2, tai 200 1 000 kpl/kuoppa vastakuoriutuneita 500 1 000 kpl/100 m 2 tasaisesti levitettynä 1-kesäisiä ja 1-vuotiaita 5 50 kpl/100 m 2 suojapaikkojen tuntumaan 2-kesäisiä ja 2-vuotiaita noin 10 kpl/100 m 2 Järvialueilla 2-3 -vuotiaita 1 5 kpl/ha suhteutettuna ravintovaroihin Koskialueilla silmäpisteastemätiä 1 000 4 000 kpl/100 m 2, tai 200 1 000 kpl/kuoppa vastakuoriutuneita 500 1 000 kpl/100 m 2 tasaisesti levitettynä 1-kesäisiä ja 1-vuotiaita 5 50 kpl/100 m 2 suojapaikkojen tuntumaan 2-kesäisiä ja 2-vuotiaita noin 10 kpl/100 m 2 Järvialueilla 2-3 -vuotiaita 1 5 kpl/ha suhteutettuna ravintovaroihin Koskialueilla vastakuoriutuneita 100 500 kpl/100 m 2 tasaisesti levitettynä 1-kesäisiä 30 50 kpl/100 m 2 Järvialueilla 1-kesäisiä 100 500 kpl/ha, tai 1 3 kpl/rantametri, huolellinen levitys Järvialueilla 1-kesäisiä 10 20 kpl/ha tai vähemmän Järvialueilla 1-kesäisiä 10 20 kpl/ha tai vähemmän Kaikkien istukaslajien kohdalla on pyrittävä siihen että istutuspaikalla on todennäköisesti vain vähän petokaloja. Oikea istutusajankohta tulee sovittaa istutuksen tavoitteeseen ja vesistön lämpötilakehitykseen. Useimmiten myöhäisiä syysistutuksia tulee välttää, jotta poikaset ehtivät sopeutua uuteen ympäristöönsä ja mahdollisesti kerätä vararavintoa ennen talvea.

14 (16) Miten havaita mahdolliset ongelmat? Joskus kaikki ei mene niin kuin pitäisi. Miten istutuksen vastaanottaja voi havaita mahdolliset ongelmat? Apuna havainnoinnissa voi käyttää esim. alla olevaa listausta. Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen kalatalousvelvoitteiden toimeenpanosta ja valvonnasta sekä kalatalousmaksujen käytöstä (dnro 2644/717/2007, 27.9.2007) mukaisesti istukaserä hylätään kokonaan tai siltä osin, kun siinä on kaloja, joiden osalta täyttyvät seuraavat tunnusmerkit: Istukkaat ovat kuolleita, erityisen heikkokuntoisia tai sairastavat kala- tai raputautia. Näkyvää vesihometta kantavat kalat, tarvittaessa koko kalaparvi, hylätään jo kasvatuspaikalla, vaikka valvoja ei olisikaan paikalla. Kaloissa on selkärangan vääristymiä, erityisen pahoja eväkulumia, kiduskannet ovat vaurioituneet niin, että kidukset näkyvät niiden alta, evien juuressa on verestystä tai suomupeite on selvästi vaurioitunut tai kalat ovat sokeita (ilmenee poikkeavan tummana värityksenä). Istukkaiden silmät eivät sokeudesta johtuen saa olla täysin valkoisia. Istukkaat eivät täytä lupapäätöksen tai viranomaisen hyväksymän suunnitelman määräämiä koko- ja ikäehtoja. Ne ovat väärää lajia tai kantaa. Tarkastusmittausten tuloksena saadaan kuormakirjassa ilmoitettua määrää vähemmän istukkaita. Tällaisissa tapauksissa vähennetään kuorman lopullisesta määrästä tarkastusmittauksissa todettu puuttuva määrä. Petosyrityksissä asia saatetaan poliisitutkintaan. Kuormakirjaa tai muuta istukkaiden määrää ja kokoa ilmaisevaa asiapaperia ei pyynnöistä huolimatta ole täytetty kuormauspaikalla eikä istukaserästä ole saatavissa luotettavia tietoja. Valvontaviranomaiselle ei ole kerrottu ennakkoon istutustapahtumasta. Käytännössä istukkaat vastaanottaa useimmiten paikallisen osakaskunnan edustaja. Hän voi tehdä silmämääräisiä havaintoja kalojen terveydentilasta. Kalojen tulee uida normaalisti ja vaikuttaa elinvoimaisilta. Silmin havaittavia poikkeamia kalojen käyttäytymisessä ovat mm. seuraavat: pakoreaktio puuttuu, kaloja ui erillään muusta parvesta, makailee pohjalla, tulo- tai poistovesityspisteen liepeillä tai ui pinnassa, kalat uivat pyrähdellen, kierteisesti, kyljellään tai muutoin epänormaalissa asennossa tai vilauttelevat kylkiään, mikä voi viitata esim. loistartuntaan, haukkovat ilmaa pinnasta, hengittävät tiuhaan. Ilman lämpötilan ollessa alle -5 C, ei istukkaiden käsittely ja kuormaus ole hyväksyttävää, sillä käsittelyssä tapahtuva kalojen ilmaan nostaminen vahingoittaa niiden terveyttä mm. kidusten ja ihon osalta. Kuljetusveden lämpötilan on aina oltava yli +0 C eikä istutusvesi saa olla alijäähtynyttä. Vastaavasti ongelmia voi ilmetä myös liian lämpimissä olosuhteissa. Istutusveden ja kuljetusveden välinen lämpötilaero on tasattava, jos se on enemmän kuin 4 astetta. Alle 5 asteen ja yli 15 asteen lämpötiloissa jo 2 asteen lämpötilaero edellyttää tasausta. Tasaus tehdään sekoittamalla istutuspaikan vettä kuljetusveteen ja tasausnopeus on noin 4 astetta tunnissa. Happipakkauksessa olevan veden lämpötila voidaan tasata sijoittamalla pakkaus istutusveteen. Pakkausta liikutellaan säännöllisesti hapen saannin varmistamiseksi. Kalojen kuljettamisesta on olemassa omia määräyksiä. Suuri kuolleisuus kuljetuksessa kielii yleensä teknisestä viasta kuljetuskalustossa. Kuljetuskaluston tulee olla asianmukainen, kuljetusveden hyvälaatuista - kuljetusveden pinnalla oleva öljymäinen esiintymä voi olla esim. bakteerien aiheuttamaa. Suolainen vesi rauhoittaa kalaa, kuljetustankin vettä tulee hapettaa, kuitenkin niin ettei vesi ylikyllästy, vettä tulee myös tuulettaa mm. hiilidioksidin poistumiseksi. Hapenpuutetta kärsivät kalat ovat istutuksen jälkeen velttoja ja liikaa happea saaneet hyppivät epänormaalin vilkkaasti. Esim. kaasukuplatauti on tekninen häiriö kuljetuksessa, joka voi johtaa suureen kuolleisuuteen. Sen oireet ovat mm. kaasukuplia ihossa, evissä, silmän ympärillä ja silmässä kaasukuplataudin voi todeta pistämällä käden kuljetusveteen, jolloin se peittyy heti kuplilla.

15 (16) Muut istutustoimintaan liittyvät menettelytavat Istukkaiden laatuun ja istutusmenettelyyn on yhä kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Seuraavassa on listattu muita istutustoimintaan liittyviä työryhmässä käsiteltyjä menettelytapoja, jotka liittyvät joko istutusten tuloksellisuuteen tai istutusten dokumentointiin. Istutustiedot kerätään TE-keskuksen istutusrekisteriin, tietoja käytetään mm. kalavesien hoidon suunnittelun ja yleisen kalatalousedun valvonnan tukena. P-K:n kalavesien hoidon suunnittelutyöryhmä suosittelee, että jokainen istuttaja Pohjois-Karjalassa noudattaa tätä ISTUTA HARKITEN! asiakirjaa. Istutustoimintaa kokonaisuudessaan (mm. istutettavia lajeja, istutustiheyksiä, istukkaiden kokoa ja laatua, istutusajankohtia ja lämpötiloja, istutusvesistön vaatimuksia, istukaskuorman tekoa ja kuljetusta, istutusten valvontaa sekä istutusten seurantaa ja kannattavuuden laskentaa) käsitteleviä oppaita on julkaistu eri tahojen toimesta useita, ja Pohjois-Karjalan kalavesien hoidon suunnittelutyöryhmä suositteleekin että istuttajan on hyvä tutustua myös erilaisiin istutustoiminnan oppaisiin sekä esim. MMM:n työryhmien ohjeisiin ja suosituksiin. Istutusten tuloksellisuus Istutukset on toteutettava parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseksi eikä istukastuotannon ja istutustekniikan taloudellisten tekijöiden sanelemilla ehdoilla. Istutukset on nähtävä pelkästään luonnonkalakantoja tarvittaessa täydentävänä toimena. Kalastuksessa tulee ensisijaisesti hyödyntää luonnonvaraisesti lisääntyvä kantoja. Istutusten tarkoitus, tavoitteet, merkitys ja seuranta perustuvat suunnitelmallisuuteen. Istutussuunnitelma voi olla esim. jonkin kalalajin tai kannan toimenpideohjelma, kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma tai osakaskunnan istutussuunnitelma. Suunnitelmissa tulee olla myös tieto siitä, miten istutusten tuloksellisuutta seurataan (esim. kalastustiedustelut määrävuosien välein). Julkisilla varoilla toteutettavissa taimen- ja järvilohi-istutuksissa otetaan erityisesti huomioon kannan monimuotoisuus ja mahdollisuus luonnonvalintaan mm. eri ikäryhmien istutuksina. Lisäksi julkisilla varoilla tehtävissä istutuksissa noudatetaan aina myös istutusten kehittämistyöryhmän esittämiä istukkaiden laatukriteerejä. Kalatautien leviämisriskit on otettava huomioon kaikissa istutuksissa sekä myös istutuslupamenettelyssä. Tautien vastustamiseen liittyviä eläinlääkintäviranomaisten määräyksiä ja ohjeita noudatetaan kaikessa istutustoiminnassa (esim. maa- ja metsätalousministeriön päätös 1086/98 sekä määräykset kalatauteihin ja loisiin liittyvistä suoja-alueista). Istutukset on sovitettava alueella voimassa olevan käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteisiin ja istutuksissa on otettava huomioon niiden suhde alueen luontaisiin kalakantoihin ja kalojen luontaiseen lisääntymiseen. Käyttö- ja hoitosuunnitelmien päivityksessä otettava selkeästi kantaa toteutettavaan istutustoimintaan. Istutuksissa on pyrittävä pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin. Osakaskunnat voivat tehdä yhteistyötä/sopimuksia istukkaiden hankintatoimessa kalastusalueiden kanssa.

16 (16) Istutukset on toteutettava biologisin perustein kulloinkin istutettavalle lajille sopiville alueille ja istuttajan on pyrittävä huolehtimaan siitä, etteivät istukkaat joudu uudessa elinympäristössään välittömästi petokalojen saaliksi. Vaelluskalat on istutettava siten, että ne leimautuvat vesistöön, ja jossa ne eivät aiheuta uhkaa perinnölliselle monimuotoisuudelle. Poikkeuksena ne istutukset, joiden tavoite on palvella kalastettavuutta. Useimpien lajien kohdalla vältetään erityisen myöhäisiä syysistutuksia. Kalastusalueiden kannattaa tehdä aluekohtaiset istutuspaikkasuunnitelmat, missä määritetään sekä kuljetus- että istutusteknisesti sopivat istutuspaikat. Se helpottaa toteutusta ja säästää kustannuksia. Tiedot tulee toimittaa istutuksia toteuttavien tahojen käyttöön. Istutuksissa käytetään aina vesistön omaa kantaa tai ko. vesistössä aikaisemmin istutuksissa käytettyä kantaa. Jos haluttua kantaa ei ole saatavilla tai riittävästi, pidättäydytään silloin istutuksesta kokonaan tai istutetaan vain saatavilla olevien laadukkaiden istukkaiden verran. Istutusten dokumentointi Istukkaiden tuottajilla on oltava dokumentoitu täydellinen kanta-, kasvatus-, tauti- ja hoitohistoria tuottamistaan poikasista. Istuttajan on aina tiedettävä istukkaiden alkuperä ja kasvatushistoria vaadittava tiedot istukkaiden tuottajalta. Tiedot merkitään tarpeellisin osin istutuspöytäkirjaan. Kaikista kala- ja rapuistutuksista laaditaan aina istutuspöytäkirja ja toimitetaan se huolella täytettynä TE-keskukseen. Myös mahdollisista kalakuolemista, evävaurioista jne. kannattaa tehdä merkintä istutuspöytäkirjan Lisätietoja -kenttään tai kirjata erillisenä istutuspöytäkirjan liitteeksi. TE-keskus huolehtii istutustietojen tallentamisesta istutusrekisteriin. ISTUTA HARKITEN JA SEURAA TULOKSIA! Tämä opas on saatavissa Pohjois- Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksiköstä, se löytyy myös TE-keskuksen internetsivuilta osoitteesta: www.te-keskus.fi/pohjois-karjala Kalatalouden sivuilta kohdasta Kalavesien hoito - Kalojen ja rapujen istuttaminen pdf-muotoisena.