PÄÄTÖS Nro 6/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/496/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA HAKIJA JA LAITOS TOIMINNAN SIJAINTI Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee KemFine Oy:n toiminnalle 4.7.2008 myönnetyn ympäristölupapäätöksen muuttamista, Kokkola KemFine Oy Kemirantie 1 PL 566 67701 KOKKOLA KemFine Oy:n orgaanisia hienokemikaaleja valmistava tehdas ja siihen liittyvät kattila- ja polttolaitos sijaitsevat Kokkolassa Ykspihlajan teollisuusalueella. Tontti muodostuu määräalasta, joka koostu kolmesta tontista, joiden kiinteistörekisteritunnukset ovat 272-44-1-2, 272-44-1-3 ja 272-44-1-4. HAKEMUKSEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 ASIAN VIREILLETULO Muutoshakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 22.12.2010. VOIMASSA OLEVA LUPA Länsi-Suomen ympäristökeskus on 4.7.2008 antamallaan päätöksellä LSU- 2004-Y-1228 myöntänyt KemFine Oy:n hienokemikaalitehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Teollisuusalue sijaitsee Ykspihlajassa meren rannalla. Teollisuusalueen eteläpuolella noin 700 metrin etäisyydellä tuotantolaitoksista sijaitsee Ykspihlajan asuinalueen pohjoisreuna sekä peruskoulun ala-aste. Kokkolan kaupungin keskustaan on etäisyyttä noin 4 kilometriä. Laitosalueen itäpuolella, noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee Patamäen I-luokan pohjavesialue. Pohja-
2 vesialueella pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoiseen. Natura 2000 verkostoon kuuluva Harrbådan-Rummelön alue sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä teollisuusalueesta, sen koillispuolella. VOIMASSA OLEVA LUPA JA HAETTU MUUTOS Länsi-Suomen ympäristökeskus on 4.7.2008 antamallaan päätöksellä LSU- 2004-Y-1228 myöntänyt KemFine Oy:n hienokemikaalitehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan. KemFine Oy on orgaanisia hienokemikaaleja valmistava laitos. Tuotantoohjelmassa on tyypillisesti vuosittain noin 10 15 eri tuotantokampanjaa, jotka kestävät noin 1 7 kuukautta riippuen tuotantomäärästä ja tuotantokapasiteetista. Samanaikaisesti KemFine Oy:llä voi olla tällaisia tuotantoprosesseja meneillään yleensä 4 6 kpl. Yrityksellä on tuotantolaitosten yhteydessä oma polttolaitos, jossa omassa toiminnassa syntyviä prosessiperäisiä jätteitä hävitetään. KemFine Oy hakee muutosta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 4.7.2008 myöntämän ympäristölupapäätöksen määräykseen 2.4. Määräys kuluu seuraavasti: 2.4. Toiminnanharjoittajan on varmistuttava analyysein siitä, että polttoon ohjataan vain sellaista jätettä, jonka sisältämien halogenoitujen orgaanisten aineiden pitoisuus on korkeintaan 1 % kloorina ilmaistuna. Määräykseen haetaan muutosta siten, että jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 362/2003 8 :ssä mainitusta 1100 C:een lämpötilavaatimuksesta voitaisiin poiketa kun polttoon menevien jätejakeiden halogenoitujen orgaanisten aineiden pitoisuus on korkeampi kuin 1 % kloorina ilmaistuna. Hakija ehdottaa lupapäätöksen kohdan 2.4 tarkentamista seuraavat asiat sisältäväksi: Poltettaessa jätettä, jonka halogenoidun orgaanisen aineen pitoisuus on suurempi kuin 1 prosenttia kloorina ilmaistuna, on polttolämpötilan oltava vähintään 1100 C tai toiminnanharjoittajan on pystyttävä mittauksin osoittamaan, ettei lupaehdoissa asetettuja raja-arvoja ylitetä. Toiminnanharjoittajan on varmistuttava analyysein ja ohjeistuksella, että polttokammioon ohjataan vain sellaista jätesyötettä (jätesekoitusta), jonka sisältämien halogenoitujen orgaanisten aineiden pitoisuus on korkeintaan 1 % kloorina ilmaistuna. Syötettävät jätejakeet yhdistetään ennen syöttöä tulipesään jätesyötteeksi. Hakija perustelee muutoksen asetuksen 362/2003 11 :n perusteella. Asetuksen 11 kuluu seuraavasti: Jos polttolaitoksessa poltetaan vain tiettyihin jäteluokkiin kuuluvia jätteitä tai käytetään vain tiettyjä lämpökäsittelyprosesseja ja tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamisesta voidaan muutoin varmistua, ympäristöluvassa voidaan määrätä muista kuin 8 10 :n mukaisista lämpötilaa tai viipymää koskevista vaatimuksista edellyttäen, että syntyvän polttojätteen eikä sen sisältämien orgaanisten epäpuhtauksien määrä ole suurempi kuin noudattaessa 8 ja 9 :ssä säädettyjä vaatimuksia.
3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Kemfine Oy perustelee hakemustaan myös Jätelain 1 :n perusteella, jossa määrätään, että lain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Yhtiö katsoo orgaanisen jätteensä polttamisen omassa polttolaitoksessaan olevan lainkohdan mukaista toimintaa. Muutoshakemus koskee jätteenpolttolaitoksen toimintaa. Polttolaitoksella on mahdollista polttaa omassa toiminnassaan syntyviä kaasumaisia, nestemäisiä ja kiinteitä jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia liuotinainejätteitä, jätevesiä, jätelietteitä ja tislausjäännöksiä ja ne syötetään pääpolttouuniin. Sinne syötetään myös jätekaasut, joiden osuus poltosta on 15 30 %. Liuotinjätteiden osuus poltettavasta jätemäärästä on 10 20 % ja jätevesien osuus 60 70 %. Kiinteät jätteet ovat lähinnä olleet MAP-tehtaan kipsiä sisältäviä suodatusjäännöksiä ja valmistettavasta tuotteesta riippuen niiden osuus on ollut 10 15 %. Polttoon johdetaan jätteen mukana organoklooria noin 250 tonnia vuodessa. Suurin osa tulee regenerointijätteestä/liuotinjättestä. Arvio on tehty tuotantoennusteella. Määrään vaikuttaa suuresti tuotteet ja tilausmäärät. Polttolaitoksen kapasiteetti on ollut aiemmin 16 000 tonnia jätevettä ja 3 000 tonnia liuotinjätettä sekä 2 400 tonnia kiinteää jätettä vuodessa. Vuonna 2008 käyttöön otetussa polton tehostamisessa (lisähapen syöttö) kapasiteetti on kasvanut niin, että se on noin 21 000 tonnia jätevettä ja 5 000 tonnia liuotinjätettä vuodessa. Kerrosuuni ja pääpolttouuni pidetään yllä raskaalla polttoöljyllä. Lisäksi polttoaineena on kevyt polttoöljy. Varajärjestelmänä käytettävässä soihdussa käytetään polttoaineena propaania. Koska tuotantoprosessit sisältävät useita kemiallisia ja muita käsittelyvaiheita, syntyy kustakin tuotantoprosessista useita eri jätevesijakeita ja orgaanisia liuosjätejakeita. Poltettaville jätteille on olemassa varastosäiliöitä. Periaatteena on, että tuotteesta syntyvä orgaaninen jäte johdetaan omaan säiliöönsä ja vesijäte omaan varastosäiliöönsä. Säiliöiden sisällön koostumus/(kemiallisten komponenttien pitoisuudet) tunnetaan ja niiden määrätieto saadaan automaatiojärjestelmästä jatkuvasti. Polttolaitoksella on syöttösäiliöt, joihin otetaan (tankataan) varastosäiliöistä jätteitä. Jätteenpolttolaitoksen ajomallin optimoinnissa ja tästä johtuen syöttösäiliöiden tankkaamisessa huomioidaan mm. jätteiden sisältämä lämpöarvo, polttokammion syötevirtojen yhteenlaskettu organoklooripitoisuus ja suolapitoisuus. Lopullinen energiatase täsmätään apupolttoaineena käytettävällä raskaalla polttoöljyllä. Lähtökohtana on, että orgaanisen jätteen ja vesijätteen sisältämän organokloorin yhteismäärä tulee olla alle 1% jätesyötteessä. Kiinteät jätteet käsitellään kerrosuunissa, noin 500 800 C lämpötilassa. Kiinteässä jätteessä oleva orgaaniset yhdisteet joko palavat tai haihtuvat uunin käyttölämpötilassa. Kerrosuunissa haihtuvat komponentit johdetaan pääpolttouuniin noin 15 % jäännöshappipitoisuudessa, jossa ne palavat täydellisesti korkeamassa lämpötilassa.
4 Tuotantolaitoksella muodostuvat jätevedet, orgaaniset jäteliuokset, jätekaasut ja kerrosuunin poltossa muodostuvat savukaasut johdetaan varsinaiseen pääpolttouuniin, jonka lämpötila on 850 1000 C. Viipymä on vähintään 2,0 sekuntia. Pääpolttouunin alaosaan on asennettu jälkipoltin, joka on toiminnassa ja lukittu samanaikaisesti pääpolttimen kanssa. Polttoaineena on kevyt polttoöljy. Mahdollisissa toiminnan keskeytymistapauksissa ei pääpolttouunin pesään jää palavia aineita. Jätteen syöttäminen pääpolttouuniin on estetty lukituksin alle 850 C lämpötilassa. Mikäli jatkuvatoiminen savukaasujen emissiomittaus osoittaa jonkun mitattavan komponentin päästörajan ylittyneen, käynnistyy korjaamis- ja alasajo-ohjelma. Kuumat palamiskaasut hyödynnetään edelleen höyrykattilassa. Polttolaitoksella muodostuvat savukaasut johdetaan monivaiheiseen savukaasujen käsittelyprosessiin. Pesulinjaan sisältyvät venturi- ja radiaalivirtauspesuri sekä märkäsuodin. Pesulinja toimii vastavirtaperiaatteella. Savukaasut johdetaan vielä märkäsähkösuodattimen ja 80 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. Vuonna 2008 käyttöön otettu happipoltto vaikuttaa yhdisteiden täydellisen palamisen varmistamiseksi ja palamisnopeuden kasvattamiseksi. Tämä antaa mahdollisuuden lisätä matalamman energiasisällön omaavien jakeiden määrää polttotapahtumassa, jolloin tukipolttoaineen käytön määrää voidaan suhteessa vähentää. Hapen käytön myötä poltto on tehostunut niin, että raskasta polttoöljyä on suhteessa enenevässä määrin voitu korvata liuotinjätteillä ilman päästörajojen ylityksiä. Tämän myötä polttokammion lämpötila on pystytty nostamaan. Vuosina 2005 2007 polttotapahtuman keskilämpötila oli 914 C ja vuosina 2008 2009 943 C. Lisäksi on otettu käyttöön savukaasujen NO x -yhdisteiden pelkistys ammoniakilla. Molemmat uudistukset ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEURANTA Toiminnan muutos ei lisää polttolaitoksen toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Hakija toteaa, että mikäli se joutuu tilanteeseen, jossa orgaanisen jätteen hävitettävä määrä vähenisi huomattavasti, jouduttaisiin orgaanisen jätteen tuoma lämpökuorma korvaamaan raskaan polttoöljyn polttamisella. Tämä lisäisi hiilidioksidipäästöjä. Toiminnanharjoittaja seuraa palamistapahtumaa ja toiminnasta aiheutuvia päästöjä ilmaan ja vesistöön jatkuvatoimisten mittareiden sekä kertaluonteisten mittausten avulla. Tarkkailuohjelmasta on määrätty Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 4.7.2008 myönnetyssä ympäristöluvassa. Tarkkailu on esitetty jatkettavaksi samanlaisena.
5 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lausunnot Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakemus koskee ympäristölupapäätöksen tarkentamista jätteenpolton osalta. Voimassa olevassa ympäristöluvassa ei ole riittävällä tavalla esitetty poltettavien jätteiden organoklooripitoisuuksia, jätteiden toimittamista/johtamista polttoon eikä jätteen polton olosuhteita. ELY-keskus toteaa, että jätelaissa ja jätedirektiivissä on kielletty erilaatuisten ongelmajätteiden sekoittaminen keskenään tai muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Lisäksi jätteenpolttoasetuksen 8 :n mukaan jos polttolaitoksessa poltettavan ongelmajätteen sisältämien halogenoitujen orgaanisten aineiden pitoisuus on enemmän kuin yksi prosentti kloorina ilmaistuna, lämpötila on nostettava 1100 asteeseen vähintään kahdeksi sekunniksi. Kuitenkin jätteenpolttoasetuksen 11 :n mukaan jos polttolaitoksessa poltetaan vain tiettyihin jäteluokkiin kuuluvia jätteitä ja asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamisesta voidaan muutoin varmistua, ympäristöluvassa voidaan määrätä muista kuin asetuksen 8-10 :n mukaisista lämpötilaa tai viipymää koskevista vaatimuksista edellyttäen, ettei syntyvän polttojätteen eikä sen sisältämien orgaanisten epäpuhtauksien määrä ole suurempi kuin noudatettaessa 8 ja 9 :ssä säädettyjä vaatimuksia. Ympäristölupapäätöksen tarkennuksella haetaan lupaa ongelmajätteiden sekoittamiselle keskenään ja muihin jätteisiin sekä jätteenpolttoasetuksen 11 :n mukaiselle poltto-olosuhteista määräämiselle jätteenpolttoasetuksen 8 ja 9 :stä poikkeavalla tavalla. Hakemuksessa on esitetty selvitys poltettavien jätteiden organoklooripitoisuuksista. Lisäksi hakemuksessa esitetään perustelut ongelmajätteiden sekoittamiselle sekä jätteenpolttoasetuksen 11 :n mukaiselle poltto-olosuhteiden määräämiselle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että lupapäätöksen Dnro LSU-2004-Y- 1228 lupamääräystä 2.4 voidaan muuttaa hakemuksen mukaisesti siten, että siinä hyväksytään poikkeaminen poltto-olosuhteista Jätteenpolttoasetuksen 11 :n mukaisesti. Samalla viitataan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 8.11.2000 antamaan päätökseen, joka on annettu ympäristölupapäätöksessä 13.7.1998 (0898Y0121-111) määrätystä selvitysvelvoitteesta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa Kemfine Oy:n hakemuksen (LSSAVI/496/04.08/2010) johdosta.
6 Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan että heillä ei ole huomautettavaa lupamääräyksen 2.4 muuttamisesta KemFine Oy:n esittämällä tavalla. KemFine Oy toteaa vastineessaan, että heillä ei ole huomautettavaa kyseisistä ELY:n ja Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnoista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa KemFineOy:lle 4.7.2008 myönnetyn ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupapäätöksen (LSU- 2004-Y-1228) lupamääräystä 2.4. Muutettu lupamääräys 2.4. kuuluu seuraavasti: 2.4. Poltettaessa jätesekoitus, jossa yksittäisen jätejakeen halogenoidun orgaanisen aineen pitoisuus on suurempi kuin 1 prosenttia kloorina ilmaistuna, on polttolämpötilan oltava vähintään 1100 C. Lämpötila voi kuitenkin olla alempi jos toiminnanharjoittaja pystyy mittauksin osoittamaan, ettei lupamääräyksissä asetettuja raja-arvoja ylitetä. Lupamääräystä 2.3. on tällöinkin noudatettava. Lisäksi toiminnanharjoittajan on varmistuttava analyysein ja ohjeistuksella siitä, että polttoon ohjataan vain sellaista jätesekoitusta, jossa jätesyötevirtojen sisältämä yhteenlaskettu halogenoitujen orgaanisten aineiden pitoisuus on korkeintaan 1 % kloorina ilmaistuna. (VNa 362/2003 8 ja 11 ) RATKAISUN PERUSTELUT Asiassa on kyse ympäristönsuojelulain 58 :ssä tarkoitetusta luvan muuttamisesta hakijan toiminnassa tapahtuneen muutoksen seurauksena. Asia on käsitelty soveltuvin osin kuten ympäristölupahakemus. Asiasta on pyydetty valvontaviranomaisten ja Kokkolan kaupungin ympäristösuojeluviranomaisen lausunnot. Asian luonteen vuoksi hakemuksesta ei ole ollut tarpeen tiedottaa kuuluttamalla. Valtioneuvoston asetuksen 362/2003 8 :ssä mainitusta 1100 C lämpövaatimuksesta voidaan poiketa asetuksen 11 :n perusteella, mikäli polttolaitoksessa poltetaan vain tiettyihin jäteluokkiin kuuluvia jätteitä ja laitoksessa käytetään vain tiettyjä lämpökäsittelyprosesseja ja tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamisesta voidaan muuten varmistua. Laitoksella poltetaan vain KemFine Oy:n omassa toiminnassa syntyneitä, tiettyihin jäteluokkiin kuuluvia jätteitä. Jätteiden koostumus ja jätteiden ominaisuudet tunnetaan tarkasti. Polton ajomallissa huomioidaan mm. jätesyötteen organoklooripitoisuus. Mahdollisimman hyvän polton saavuttamiseksi, ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja energiatehokkuuden kannalta jätteiden sekoittaminen keske-
7 nään on perusteltua ennen syöttämistä polttokammioon. Jätteiden sekoittaminen on siten välttämätöntä niiden hyödyntämisen ja käsittelyn kannalta ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Mikäli savukaasujen emissionmittauksessa jonkun jatkuvatoimisesti mitattavan komponentin päästöraja ylittyy, käynnistyy korjaamis- ja alasajo-ohjelma. Jätteen syöttäminen pääpolttouuniin on estetty lukituksin alle 850 C lämpötilassa. Lisäksi käyttöön otetun happipolton johdosta palaminen tapahtuu tehokkaammin. Happipoltto edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 36, 58, Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) 8, 11 Jätelaki 6 8) kohta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1200 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Lupahakemuksen maksuun sovelletaan aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009). Koska taulukon mukainen maksu tässä tapauksessa olisi käytettyyn työmäärään nähden kohtuuttoman korkea, peritään maksu käytettyjen työtuntien (25 h) ja asetuksen maksutaulukon mukaisen tuntitaksan (48 euroa/h) mukaan. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Kokkolan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös KemFine Oy Kemirantie 1 PL 566 67701 KOKKOLA
8 Tiedoksi MUUTOKSENHAKU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kokkolan kaupunki Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET Valitusosoitus Reko Vuotila Christel Engman-Andtbacka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Reko Vuotila ja Christel Engman- Andtbacka. Asian on esitellyt Christel Engman-Andtbacka.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.3.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.