VUOSIRAPORTTI Oulun Seudun Leader 2015
2 1. Strategian toteuttaminen vuosina 2014-2015 Oulun Seudun Leaderin strategian 2014-2020 toteutus alkoi toden teolla vasta toukokuussa 2015, kun maaseuturahaston tukien haku avautui viimein. Jo vuonna 2014 oli tehty uuden ohjelmakauden osalta paljon tiedotustyötä omalla alueella Leader-brändin tiedottamisen merkeissä ja hankeideoita oli virinnyt kentältä jo todella paljon. Pääosin vuosi 2014 kului vanhan kauden päättämiseen ja viimeisten yritystukien läpi viemiseen. Vuosien 2014-2015 aikana on myös viety loppuun edellisellä ohjelmakaudella rahoitettujen hankkeiden viimeiset maksatukset. Strategiassa asetetut tavoitteet toteutetaan pääosin Euroopan maaseuturahaston ja valtion rahoituksella, jonka Maa-ja metsätalousministeriö on Leader-ryhmälle myöntänyt sekä toiminta-alueen kuntien rahoituksella, jonka tulee olla 20% julkisesta tuesta. Lisäksi strategian toteuttamiseen haetaan mahdollisuuksien mukaan muuta rahoitusta eri rahoituslähteistä. 1.1 Strategian tavoitteiden toteumatilanne Oulun Seudun Leader on ollut kaiken kaikkiaan hyvin esillä alueellaan vuosien 2014-2015 aikana ja Leaderin mahdollisuuksista on kerrottu laajasti erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Lisäksi olemme näkyneet paljon eri paikallislehdissä. Uusia yhteistyökumppaneita on tiedotuksen johdosta jo 3 kpl ja uusia hankehakijoita on vireille tulleista hankkeista ollut 38 kpl. Määrälliset tavoitteet ja vuoden 2015 lopun toteumatilanne on nähtävissä tarkemmin taulukossa 2. Hanketukia on yleisesti ottaen tullut hyvin vireille ja yleisesti ottaen lapsiin ja nuoriin kohdistuvia hankkeita on lähtenyt alueella liikkeelle todella hyvin, mutta yritystukia ei ole saatu tiedotuksesta huolimatta niin paljon kuin strategian laatimisvaiheessa odotettiin. Tämä johtuu suurelta osin tämän hetkisestä taloustilanteesta ja siitä, että tälle ohjelmakaudelle yritystukien työkalut heikkenivät huomattavasti. Käytännössä käytössämme on enää yrityksen investointituki. 1.2 Toiminta Leader-rahoituksella Uudella ohjelmakaudella vuoden 2015 loppuun mennessä Oulun Seudun Leader järjesti aktivointi- ja tiedotustilaisuuksia 23 kpl ja osallistui yhteensä 45: een muiden alueen toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin, joissa tiedotettiin Leader-toiminnasta ja aktivoitiin toimijoita. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 1668 henkilöä (joista miehiä 868, naisia 893 ja nuoria 190) vuosien 2014-2015 aikana. Uuden ohjelmakauden osalta toiminta pääsi konkreettisesti liikkeelle vasta toukokuussa 2015 kun tukien haku avautui. Oulun Seudun Leaderin alueella oli paljon etenkin yleishyödyllisiä toimijoita odottamassa haun avautumisesta. Hankeideoita oli paljon jo tiedossa etukäteen ja tämä näkyi vuonna 2015 yleishyödyllisten hakijoiden isompana osuutena vireille tulleiden tukihakemusten joukossa (taulukko 1). Kaiken kaikkiaan vuonna 2015 tuli vireille 54 hakemusta, joista yritystukia oli 22 kpl, yleishyödyllisiä investointitukia 24 kpl ja yleishyödyllisiä kehittämishankkeita 8 kpl. Vireille tulleista hankkeista myönteinen päätös tehtiin vuonna 2015 yhteensä 36 hanke- ja yritystuelle ja julkista tukea sidottiin näihin yhteensä noin 2 004 120. Yksityisen rahan kertymä oli vuoden vaihteessa 36,6 % kun toimintarahaa ei ole huomioitu. Taulukko 1. Julkisen tuen kohdistuminen painopisteittäin vuonna 2015 hallituksessa käsiteltyjen hankkeiden osalta. Strategian painopisteet (tavoite) Sidottu julk.tuki 2015 (rahoitetut hakemukset Sidottu julk.tuki kpl) 2015 % Yritystuet (50%) 375 180,53 (14 kpl) 19 Yleishyödyll.investoinnit (35 %) 1 137 963,95 (18 kpl) 57 Yleishyödyll.kehittäminen (15 %) 491 055,15 (4 kpl) 24 Yhteensä 2 004 199,50 (36 kpl) 100
3 Taulukko 2. Oulun Seudun Leaderin määrälliset tavoitteet ja toteuma vuoden 2015 lopussa (tummennetuissa kohdissa on ilmoitettu vuoden 2015 lopussa ministeriölle kehystarkistuskriteerien yhteydessä ilmoitetut uudet kriteerit). Esimerkkejä hyvistä hankkeista: Muhoksen 4H, Luonnosta käsin yleishyödyllinen kehittämishanke Luonnosta käsin - hanke järjestää Muhoksen, Utajärven ja Tyrnävän 4H-yhdistysten alueella lapsille ja nuorille monipuolisesti toiminnallisia ja opettavaisia kerhoja, leirejä ja kursseja, joissa nivotaan yhteen hankkeen tärkeät teemat: lähiruoka ja kierrätys sekä luonnosta ja eläimistä saatava hyvinvointi. Vierailut erilaisiin yrityksiin tuovat lapsille ja nuorille tuotteiden alkuperää tutuksi ja herättelevät heitä pohtimaan kulutustottumuksiaan. Kierrätys- ja luontoteema auttavat näkemään jo olemassa olevien sekä luonnon materiaalien käytön monet mahdollisuudet. Erilaiset kokkaus-, askartelu- ja käsityötoiminnot, oman ruoan kasvattaminen sekä
4 metsästys- ja kalastusteemat liittyvät olennaisesti hankkeeseemme. Kaikissa toiminnoissa punaisena lankana kulkee myös luonnosta ja eläimistä saatava hyvinvointi. Hanke kehittää ja monipuolistaa 4H-toimintaa ja näin ollen lisää paikallista elinvoimaisuutta kaikkien ulottuvilla olevalla toiminnalla. Tavoitteena on myös työllistää paikallisia nuoria ohjaustehtäviin, joten hanke toimii useasta näkökulmasta myös ennaltaehkäisevänä työnä syrjäytymistä vastaan. SF-Caravan Oulun Seutu ry, Rantasarkaan leikkikenttä - Yleishyödyllinen investointihanke Sf-Caravan Oulun Seutu toimii Haukiputaan Virpiniemessä olevalla karavaanari-alueella, Rantasarkassa. Alueen toiminta on erittäin vilkasta, kyseessä on erittäin suosittu majoitusalue ja lisäksi yhdistys järjestää paljon toimintaa ja pitää huolta puitteista. Yhdistyksellä on jäseniä noin 4000 ja esim. vuonna 2014 alueella yöpyi reilusti yli 10 000 vaunukuntaa (henkilövuorokausia yli 21 000 kpl). Yhdistys on kehittänyt aluetta paljon jo tähän asti. Paloturvallisuussäädösten muuttumisen myötä vaunupaikkoja on jouduttu muuttamaan ja vanha leikkikenttä on jouduttu purkamaan vaunujen tieltä pois eli alueella ei ole viime aikoina ollut lasten leikkialuetta ollenkaan. Hankkeen aikana nykyaikainen turvallinen rakennetaan leikkialue lapsille. Hankkeen tulokset hyödyttävät laajaa toimijajoukkoa ja isoa määrää lomailijoita. Hyvä esimerkki pienellä rahalla ja aktiivisella talkooavulla toteutetusta hankkeesta, jossa tulos on erittäin konkreettinen ja kohdistuu lapsiin. Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry, Yhteisyydellä elinvoimaa yleishyödyllinen kehittämishanke Hankkeessa tarjotaan paikallisille yhdistyksille yhdistysjohdon ja yhdistystoimijoiden koulutuksia ja kehittämisprosesseja, joiden avulla yhdistystoiminnan ja yhdistysten yhteistyön on mahdollista kehittyä. Yhtenä tavoitteena on lasten ja nuorten liikunnallisen passiivisuuden vähentäminen tarjoamalla erilaisia matalan kynnyksen liikuntakerhotoimintoja ja kerho-ohjaajien koulutusta. Näitä voivat toteuttaa muutkin kuin liikunta- tai urheiluseurat. Tavoitteena on, että hankkeen aikana eri koulutuksiin tai kehittämisprosesseihin osallistuu vähintään 1 500 henkilöä. Kuvaus teemahankkeista Leader- ryhmä on hakenut ensimmäisen kerran omasta kehyksestään Teema-hankkeen Yhdistysten pienet investoinnit 1. Hankkeeseen pyritään saamaan noin 20 alahanketta koko toiminta-alueelta. Hankkeen alahakkeet voivat olla järjestöjen yhteiskäyttöön tulevien koneiden, laitteiden ja kaluston hankintaa, joiden hinta vaihtelee 1000-8000 euron välillä. Hankkeen käytännön toteutus lähtee liikkeelle alkuvuodesta 2016. Leader-ryhmän rahoittamien hankkeiden yhteys valtakunnallisiin hankkeisiin ja koordinaatiohankkeisiin. ProAgria Oulu ry:n hallinnoima Oulun Seudun BiotalousLeader -kiertue tiedotushanke. Hankkeen päätavoite on tiedottaa Oulun Seudun Leaderalueen yrityksiä ja asukkaita siitä, mitä biotalous voi pitää sisällään ja innostaa tiedottamisen avulla ideoimaan ja tunnistamaan tämän alueen mahdollisuuksia. Asiaa tuodaan esille onnistuneiden yritysesimerkkien avulla. Yhtenä hyvänä esimerkkinä hankkeessa käytetään Palopuron kylän mallia, jossa maatilat ja yritykset toimivat yhteistyössä hyödyntäen toisiaan sekä liiketoiminnassa että kiertotaloudessa. BiotalousLeader kiertue -hanke on luonteeltaan maaseuturahaston paikallinen tiedonvälityshanke. Tiedotuksessa kiinnitetään huomiota Oulun seudun Leader-alueen erityispiirteisiin. Alueen keskellä sijaitsee koko Pohjois-Pohjanmaan asutuskeskittymä ja reuna-alueilla on harvaanasuttua maaseutua. Koko alue on kuitenkin suhteellisen lähellä Oulua. Se mahdollistaa erityisesti vaihtoehtoisten ruoan jakelukanavien ja lähiluontopalveluiden kehittämisen. Alueen aktiiviset kylät ovat myös oiva mahdollisuus kyläkohtaisen yrittäjyys- ja kiertotaloustoimintamallin toteuttamiselle. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tuotteet voivat olla joko aineellisia tai aineettomia. Biotalous ja puhtaat ratkaisut on nostettu yhdeksi Suomen hallituksen kärkihankkeiden painopistealueeksi, johon ohjelman mukaan kohdennetaan julkista rahoitusta 300 miljoonaa euroa vuosina 2016-2018. Kärkihankkeiden toimintasuunnitelma julkaistiin syyskuussa 2015. Taustalla ovat vuonna 2014 julkaistu Suomen kansallinen biotalousstrategia ja alueellemme laadittu Pohjois- Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategia. Hanke toteuttaa 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja Oulun Seudun Leader ry:n paikallista strategiaa 2014-2020.
5 1.3 Toiminta muulla rahoituksella Toiminta Maaseuturahaston rahoituksella ELY:n kautta Vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaan Leader ryhmät jättivät yhteisen hankehakemuksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen Palveluportaat- hankkeesta. Hankkeessa on tarkoitus tehdä kehittämistyötä alueen kylien kanssa ja löytää uusia malleja tuottaa erilaisia maaseudun palveluita erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Hankkeeseen on haettu vuoden 2015 lopulla rahoitusta ELY-keskuksen maaseuturahastosta. Toiminta muiden ERI-rahastojen rahoituksella Leader-ryhmä toimii myös Perämeren rannikon kalatalousryhmänä Tornio- Kokkola välisen merialueen osalta. Rahoitus toimintaan tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta sekä Perämeren kalatalousstrategian toiminta -alueen kunnilta. Oulun Seudun Leader on laittanut vuonna 2015 vireille kalatalouden kehittäminen, Kakehankkeen, johon palkataan kokoaikainen kalatalousaktivaattori vuoden 2016 alusta. Tavoitteena on, että kalatalousryhmän ja aktivaattorin toiminta jatkuu koko ohjelmakauden loppuun saakka. Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät ovat valmistelleet yhteistyössä maakunnallista Nuorten hanketta, johon rahoitus haetaan Euroopan sosiaalirahastosta. Hankehakemus on jätetty helmikuussa 2016. Tarkoituksena hankkeessa on aktivoida maaseudun nuoria toimimaan ja kehittämään mieluista toimintaa ja etsimään työkokemusta omalla asuinalueellaan ja siten ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Toiminta muulla rahoituksella Oulun Seudun Leader on valmistellut kuntarahalla toimivan Nuoriso-Leaderin käyttöönottoa omalla alueellaan. Muilla Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmillä rahoitusväline on jo käytössä. Asiassa pyritään etenemään hankehakuihin vuoden 2016 aikana. Tarkoituksena on myöntää pieniä n. 100-500 euron tukia nuorten yrittäjyyskokeiluihin sekä investointi ja kehittämishankkeisiin. 1.4 Päättyneiden hankkeiden vaikutukset (ei vielä tarvitse raportoida) 1.5 Toimintaympäristön muutos ja vaikutukset strategian toteuttamiseen sekä tavoitteet seuraavalle vuodelle Oulun Seudun Leaderin toiminta-alue on laaja ja alueella on monenlaista maaseutua. Toisaalta alueella on paljon kaupungin läheisiä alueita ja toisaalta paljon harvaa asutusta, jossa väestömäärän kehitys ei ole positiivista. Toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä negatiivisia muutoksia kasvaneen työttömyyden ja laman aiheuttamina. Erityisesti nuorten työttömyys on alueella huolestuttavan suurta. Leader-ryhmä on asettanut omassa strategiassaan tavoitteeksi suunnata puolet rahoituksesta yritystoiminnan kehittämiseen. Strategia jouduttiin laatimaan tilanteessa, jossa talouden synkkenemisen nähtiin olevan maltillisempaa, kuin se todellisuudessa toteutui. Erityisesti yritystukien osalta oletettiin työkalujen säilyvän yhtä hyvinä, kuin ne olivat ohjelmakauden 2007-2013 aikana. Kehittämistukeen on tullut paljon kyselyitä toiminta-alueemme pieniltä yrityksiltä. Kehittämistuen jättäminen pois yritystuista vaikeuttaa merkittävästi strategiamme toteuttamista. Perustamistuki on ollut jo syntyvaiheessa käyttökelvoton työkalu, koska siihen on erittäin vaikea saada sopimaan yrityksen todellisia kehittämistarpeita. Perustamistuki ei myöskään kerrytä Leader-ryhmän strategian toteuttamiseen tarvittavaa yksityistä rahaa, jonka vuoksi sen myöntäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Käytännössä yrityksille käyttökelpoiseksi tueksi on jäänyt vain investointituki. On tiedossa, että useatkaan yritykset eivät uskalla investoida tällä hetkellä ja odottavat taloustilanteen paranemista. Edellä mainituista syistä Leaderryhmän on todella vaikea saavuttaa vaadittavaa 35%:n yksityisen rahan kertymää oman strategiansa toteuttamiseen, elleivät yritysten tuet tule muuttumaan ja talouden tila parane.
6 Tavoitteena on kuitenkin edistää toiminta-alueemme kehittämistä laaditun strategian mukaisesti. Strategian toteutumista seurataan hallituksen kanssa vuosittain pidettävässä erillisessä strategian toteutumisen seurantakokouksessa. Uusia hankehakijoita toivotaan jatkuvasti mukaan kehittämään toiminta-alueemme maaseutua. Toiminnan keskeiset tavoitteet ja painopisteet kuluvana vuonna (v. 2016) strategian tavoitteiden saavuttamiseksi: 1. Vesistön kunnostukseen liittyviä hankkeita tulisi saada lisää. Tähän mennessä on tuettu yhtä tähän liittyvää kehittämishanketta ja kahta investointia. Tarpeita kuitenkin alueella on tämän tyyppiseen toimintaan, nyt vain tulisi rohkaista alueen toimijoita hakemaan tukea. 2. Tavoitteena on polkaista käyntiin vuoden 2016 aikana Nuoriso-Leader rahoitusmalli, joka toimii jo muilla Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmillä. 3. Teema-hanke käynnistetään ja suurimmalta osin viedään läpi vuoden 2016 aikana. 4. BiotalousLeader-kiertueen aloittamien, josta toivomme saavamme uutta virtaa maaseutualueemme kehittämiseen sekä myös yrityskohtaisia hakemuksia biotalouteen liittyen. Oman alueemme kylien kehittämiseen liittyvän hanketoiminnan käynnistäminen ja erityisesti kylätoiminnan tason nostaminen jopa kylätoimijoista erilaisten palvelujen tuottajiksi erityisesti harvaan asutulla maaseutualueella. 5. Kalatalousryhmätoiminnan aloittaminen ja kalatalousstrategian toteutuksen käynnistäminen 2. Leader-ryhmän oma toiminta ja laatutyö Oulun Seudun Leader ry on Leader-toimintaryhmä, joka on perustettu vain toimintaryhmätoimintaa varten. Yhdistyksellä ei ole muuta toimintaa, vaan toiminta perustuu alueen tarpeista nousseen strategian toteutukseen. Toimintaa ohjaavat Maa ja metsätalousministeriö ja Maaseutuvirasto. Oppiminen ja viestintä Henkilöstö on osallistunut kaikkiin mahdollisiin valtakunnallisiin uutta ohjelmakautta koskeviin koulutuksiin vuoden 2015 aikana. Lisäksi uutta ohjelmakautta koskevia asioita on käyty läpi yhdessä ELY-keskuksen kanssa säännöllisesti järjestettävissä H ja Y-pöydissä. Myös Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti ja kokouksissa on käyty läpi ohjelmakauden asioita. Hallitukselle Oulun Seudun Leader järjesti syksyllä 2015 koulutuksen hallitustyöskentelyyn ja uuteen ohjelmakauteen liittyen. Hallitukselle on myös tarkoitus järjestää mahdollisuuksien mukaan hankepäivä, jolloin vierailemme rahoitetuissa kohteissa. Edellinen hankepäivä järjestettiin vuonna 2014. Lisäksi on tarkoitus aina alkuvuodesta järjestää hallitukselle ns. strategiakokous, jossa edellisen vuoden tuloksia käydään läpi ja suunnitellaan tulevaa. Ensimmäinen strategiakokous järjestettiin tammikuussa 2016. Vuosien 2014-2015 aikana Oulun Seudun Leaderin näkyvyys alueensa paikallislehdissä oli runsasta ja pääosa jutuista oli tullut suoraan toimijoilta. Olemme myös itse lisänneet viestintään eri suuntiin ja eri tavoilla. Paikallislehtiin on laitettu tiedotteita hallituksen kokouksissa käsitellyistä hankkeista ja Oulun Seudun Leaderin kotisivuja on pyritty päivittämään säännöllisesti. Lisäksi käyttöön otettiin Oulun Seudun Leaderin facebook-kanava. Oulun Seudun Leaderillä on myös omia esitteitä käytössään, mm. esitteet yhdistyksen toimintaan ja tukiin liittyen. Laatutyö ja itsearviointi Oulun Seudun Leader on laatinut toimintaansa kuvaavan laatukäsikirjan vuonna 2014 ja sitä on pyritty päivittämään säännöllisesti. Myös tulevat arviointitoimet kirjataan jatkossa laatukäsikirjaan. Tavoitteena on tulevalla ohjelmakaudella teettää toimintaa koskien ulkoinen arviointi ohjelmakauden puolessa välissä ja ohjelmakauden lopussa. Itsearviointeja tullaan tekemään säännöllisesti etenkin hallituksen osalta teettämällä arviointikysely vuosittain.
7 3. Leader-ryhmä alueensa kehittäjänä Oulun Seudun Leader on mukana alueellisessa maaseutuverkostossa, jossa on mukana toimijoita laajasti eri maaseutuun liittyviltä sektoreilta. Vuosittain on järjestetty tämän verkoston toimesta alueellinen maaseutufoorumi, jossa on käyty läpi ajankohtaisia asioita mm. rahoituksiin liittyen sekä tuotu esille erilaisia kehittämistarpeita. Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät ovat laatineet kuluvalle ohjelmakaudelle yhteisen paikallisen strategian, jossa on tuotu esille yhteisiä kehittämistarpeita ja niitä on lähdettykin viemään eteenpäin vuoden 2015 aikana mm. yhteisten hankkeiden muodossa. Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on sujunut hyvin ja säännöllisiä tapaamisia järjestetään H ja Y-pöydässä. Kuntiin tehdään säännöllisiä esittelykierroksia vuosittain sen mukaan, miten kunnat itse toivovat. Yritysneuvojien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja pääosa yritystuista tuleekin sieltä kautta. Oppilaitoksissa käydään tarvittaessa pitämässä rahoitusinfoja opiskelijoille erityisesti OAMK ja PSK-aikuisopisto ovat pyytäneet toistuvasti meitä vierailulle. Kansalaislähtöinen paikalliskehittäminen on Oulun kaupungin toimesta lähtenyt liikkeelle vuonna 2015. Oulun kaupunki on hakenut ESR-rahoitusta hankkeeseen, jossa selvitellään paikallisen kehittämisen mallia kaupunkialueella. Oulun Seudun Leader tekee yhteistyötä hankkeen kanssa tarpeen mukaan. Leader-toiminnasta tässä ei kuitenkaan ole kysymys, sillä toiminta on niin vahvasti kaupunki-lähtöistä. 4. Yhdistys ja sen resurssit Oulun Seudun Leader ei ole tehnyt sääntömuutoksia vuonna 2015. Viimeisin sääntömuutos on vuodelta 2007. Tämän jälkeen sääntöihin tehtiin muutos keväällä 2013, kun yhdistyksen nimi muutettiin Oulun Seudun Leaderiksi. Samalla sääntöihin tehtiin pieniä muutoksia Patentti ja rekisterihallinnon toimesta. Oulun Seudun Leaderillä oli jäseniä vuonna 2014 yhteensä 145 jäsentä, joista 102 oli yksityisiä jäseniä ja 43 yhdistys- /kuntajäseniä. Vuonna 2015 jäseniä oli yhteensä 170, joista 114 oli yksityisiä jäseniä ja 56 yhdistys-/ kuntajäseniä. Kaikki toiminta-alueen kunnat ovat yhdistyksen jäseniä. Yhdistyksen jäsenmäärää on saatu hieman kasvatettua edellisistä vuosista aktiivisen jäsenhankintakampanjan ansiosta. Yhdistys tekee edelleen ajan aktiivista jäsenhankintatyötä mm. järjestämiensä tilaisuuksien yhteydessä. Toimintaryhmän jäsenmaksut ovat olleet seuraavat: yksityinen henkilö 10, samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet 2 /hlö, yhdistykset 30. Hallitus on vuosittain erottanut ne jäsenet, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan. Vuosikokous pidetään aina keväisin toukokuun loppuun mennessä, vuonna 2015 se pidettiin 12.5.2015. Vuosikokouksessa palkitaan aina vuoden paikallinen kehittäjä, joka voi olla yhteisö tai yksittäinen maaseudun toimija, joka tehnyt alueellaan pitkäjänteistä maaseudun kehittämistyötä. Vuosikokouksessa 2015 palkittiin vuoden 2014 paikallinen kehittäjä ja palkinnon sai Muhoksen, Ylikiimingin ja Utajärven 4H-yhdistykset Läheltä lautaselle hankkeesta, jossa järjestettiin toimintaa lähiruuan ja maaseudun eläinten parissa tuhansille lapsille ja nuorille. Vuosikokouksessa 2014 puolestaan palkinnon sai Ylikiimingin Nuijamiehet ry, joka on erittäin aktiivinen toimija alueellaan ja järjestää monipuolista toimintaa kaiken ikäisille. Hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus on koottu kolmikantaperiaatteen mukaan koko toiminta-alue huomioiden. Jokaisesta toiminta-alueen kunnasta on yksi hallituksen jäsen ja Oulusta jäseniä on neljä. Oulun alueelta jäsenet tulevat entisten itsenäisten kuntien alueelta (Haukipudas, Yli- Ii, Ylikiiminki/Oulunsalo, Kiiminki). Hallituksen kokoonpanossa on huomioitu maksimiaika, jonka yksittäinen hallituksen jäsen voi toimia yhtäjaksoisesti jäsenenä (kuusi vuotta). Samoin on huomioitu kolmikantaperiaate ja salassapitoasiat. Vuoden 2014 aikana hallitus kokoontui yhteensä viisi kertaa. Lisäksi pidettiin yksi kokous sähköpostikokouksena. Vuonna 2015 kokouksia oli seitsemän. Oulun Seudun Leaderin hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin on erittäin aktiivista. Kokouksissa on hyvä henki ja asioista keskustellaan aktiivisesti. Kokouksia pidetään mahdollisuuksien mukaan eri puolilla toiminta-aluetta ja mielellään aina rahoitetuissa kohteissa, jolloin paikalliset toimijat pääsevät itse kertomaan järjestönsä toiminnasta ja rahoitetusta kohteesta. Hallitus voi muodostaa työryhmiä ja Oulun Seudun Leaderissä on tällä hetkellä nähty tarpeelliseksi strategiatyö-
8 ryhmä, joka koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja toimintarahalla työskentelevästä henkilöstöstä. Strategistyöryhmä kokoontui vuonna 2014 kolme kertaa, vuoden 2015 aikana strategiatyöryhmä ei kokoontunut kertaakaan. Toinen hallituksen alainen työryhmä on 11-jäseninen kalataloustyöryhmä, joka nimettiin keväällä 2015. Kalataloustyöryhmä kokoontui vuonna 2015 yhden kerran ja jäsenenä siinä on kuntien, leader-ryhmän ja kalatalousalojen toimijoita laajasti eri puolilta Perämeren rannikon kalatalousstrategian toiminta-aluetta. Ryhmä seuraa kalatalousstrategian toteutumista, ohjaa tulevan kalatalousaktivaattorin työtä sekä antaa ELYkeskukselle lausunnon strategian rahoituskehyksestä rahoitettavista hankkeista. Varsinaisesti kalataloustyöryhmän toiminta pääsee käyntiin vuonna 2016, kun Oulun Seudun Leader palkkaa kalatalousaktivaattorin toimintaa edistämään. Vuosien 2014 ja 2015 aikana yhdistyksessä on työskennellyt 2,5 henkilöä toimintarahalla. Työmäärän puolesta, mikä on todella iso Oulun Seudun Leaderin alueella, saisi olla kokoaikaisesti toimintarahalla kolme työntekijää, mutta rahan riittävyyden kannalta se on tällä hetkellä mahdotonta. Kun arvioidaan toimintarahabudjetin riittävyyttä koko ohjelmakaudelle, se tuskin riittää edes kahdelle työntekijälle koko ohjelmakaudeksi, mikä on todella huono tilanne paikallisella ja alueellisella tasolla toteutettavan pitkäjänteisen ja pysyvän kehittämistyön kannalta. Tähän asiaan tulisi kiinnittää huomioita ja Leader-ryhmien alueiden koko pitäisi huomioida tässä asiassa paremmin.