Vuosisuunnitelma vuodelle 2014 ja strategia vuoteen 2017 Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Kauppakatu 11 A 4 60100 Seinäjoki 06-4148994 toimisto.omaiset@netikka.fi www.omaisetep.fi
2 Sisältö: sivu 1. Yhdistyksen toiminta-ajatus ja arvot 3 2. Toimintaympäristö ja toiminnan painopistealueet vuonna 2014 4 2.1 Toimintaympäristö 4 2.2 Painopistealueet vuonna 2014 5 3. Prosessinäkökulma toiminta vuonna 2014 6 3.1 Viestintäsuunnitelma 2014 6 3.2 Seutukunnallinen omaistyö 8 3.3 Edunvalvonta ja vaikuttaminen 9 3.4 Vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta 10 3.5 Kuntoutus - ja virkistystoiminta omaisille 11 3.6 Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä projekti 12 3.7 VIOLA- Voimaa ikääntyneen omaisen liikkumiseen ja arkeen- projekti 12 4. Jäsenistö, henkilöstö, hallitus ja vapaaehtoiset 15 5. Resurssit 17 5.1 Talous 17 5.2 Toimitilat ja kalusto 17 5.3 Yhteistyö 17 6. Toiminnan vaikutusten arviointi 18 7. Strategia vuosille 2014-2017 19 Liite: Tyhy-suunnitelma 2014
3 1. Yhdistyksen toiminta-ajatus ja arvot Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaan ry on vertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuva kansalaisjärjestö, jota koordinoivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja joka on Etelä-Pohjanmaan alueella toimiva Mielenterveysomaisten keskusliitto- FinFami ry:n jäsenyhdistys. Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää alueellista omaistoimintaa Etelä- Pohjanmaan 18 kunnassa. Toiminnassa toteutetaan ja koordinoidaan alueellista omaistyötä ja siten edistetään mielenterveysomaisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on kaikkien perheenjäsenten huomioiminen ja tukeminen sairastamisprosessin eri vaiheissa silloin, kun joku perheestä sairastaa psyykkisesti. Yhdistys toimii myös omaisten edunvalvojana jakamalla kohderyhmätietoa sekä vaikuttamalla yleiseen asennoitumiseen mielenterveysasioissa. Omaislähtöisyys ja yhteistyö ovat kaiken toiminnan perusta. Yhdistyksen toiminnassa omainen on keskiössä. Omaiset ovat mukana toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa sekä arvioinnissa. Toiminnassa on mukana myös alan ammattilaisia, jotka työnsä tai oman kokemuksensa pohjalta haluavat olla edistämässä omaisten asemaa. Yhdistyksen jäseninä ovat yksittäiset henkilöt, perheet ja erilaiset yhteisöt. Yhdistyksen muita perusarvoja ovat inhimillisyys, avoimuus, luotettavuus ja tasapuolisuus.
4 2. Toimintaympäristö ja painopistealueet vuonna 2014 2.1. Toimintaympäristö Yhdistyksen toiminta-alue noudattelee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluetta, jossa on pinta-alaa 13 444 neliökilometriä, kuntia 18 ja asukkaita noin 200 000.
5 Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaan ry toimii viidellä eri Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin seutukunnalla: Järviseutu asukasluku noin Alajärvi 10 500 Evijärvi 3 000 Lappajärvi 3 500 Vimpeli 3 000 20 000 Härmänmaa asukasluku noin Kauhava 17 500 Lapua 14 500 32 000 Seinänaapurit asukasluku noin Ilmajoki 12 000 Jalasjärvi 8 000 Kurikka 14 000 Seinäjoki 60 000 94 000 Suupohja asukasluku noin Isojoki 2 500 Kauhajoki 14 500 Karijoki 1 500 Teuva 5 500 24 000 Kuusiokunnat asukasluku noin Alavus 12 500 Kuortane 4 000 Soini 2 000 Ähtäri 6 500 25 000 Seinäjoen seudulla Seinänaapurikuntien alueella asuu lähes puolet Etelä- Pohjanmaan asukkaista eli noin 94 000 asukasta. Yli 10 000 asukkaan kaupunkeja tai kuntia on 7. 2.2 Painopistealueet vuonna 2014 1.Järjestön tunnettuuden lisääminen 2. Yhteistyön tehostaminen 3. Hyvien käytäntöjen vahvistaminen
6 3. Prosessinäkökulma toiminta vuonna 2014 3.1 Viestintäsuunnitelma 2014 Yleistä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja tiedonkulusta Viestintä tukee yhdistyksen tavoitteiden saavuttamista viestinnän keinoin. Viestintä vastaa sekä sisäisiin että ulkoisiin tiedotustarpeisiin. Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry:n pääviestit ovat tavoitteiden mukaiset: Psykiatristen potilaiden omaiset tarvitsevat tukea. Omaisten tukeminen on osa Etelä-Pohjanmaan alueen mielenterveyspalvelua. Yhdistyksen toiminta tähtää näihin tavoitteisiin monipuolisesti: koulutus, tiedotus ja julkaisutoiminta, omaisten edunvalvonta, vertaisryhmätoiminta, omaisneuvonta, terveyskurssit ym.virkistystoiminta, yhteistyö mielenterveystyötä tekevän virallisen tahon ja eri järjestöjen kanssa sekä kokeilutoiminta ja tutkimustyö. Yhdistyksen viestinnän pääpainopistealue seuraavan toimintakauden aikana on nimenmuutosprosessinlanseeraaminen. Viestinnän keinoja ovat jo olemassa olevat viestintäkanavat kuten sähköpostiringit, yhteistyöpalaverissa yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen, verkkosivut, facebook, jäsentiedote, Labyrintti, mediatiedottaminen, vapaaehtoistoiminnan käsikirja, tapahtumat ja tilaisuuksien järjestäminen tai tapahtumissa mukana oleminen. Viestintätyöryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuonna 2014. Viestinnän tuloksien arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota pääviestien läpimenoon ja niiden sävyyn. Sisäisen viestinnän kehittämisen suuntaa seurataan hallituksen kokouksissa, syys- ja kevätseminaareissa ja hkpalavereissa. Viestinnän onnistumista arvioidaan myös nettisivujen kävijämäärän sekä kohderyhmiltä saadun palautteen perusteella. Mediaseurannan avulla saadaan tietoa omaisasian ja yhdistyksen tunnettuudesta ja esimerkiksi edunvalvontaa koskettavista teemoista. Tärkeimmät viestintään liittyvät tapahtumat/tapaamiset otetaan mukaan yhdistyksen vuosikelloon. Vierailut Viestinnän tueksi tarvitaan ajantasaista tietoa Etelä-Pohjanmaan alueiden tilanteesta. Vuonna 2014 kootaan yhteen sjoka seutukunnassa omaistoimikunta, joissa tavataan alueiden yhteistyötahoja ja omaisia ja tutustutaan alueiden omaistyöstä vastaaviin työntekijöihin ja vapaaehtoisiin kartoittaen viestinnän tarpeita omaisasioissa. Yhteistyö Keskusliiton ja muiden omaisyhdistysten kanssa Tehdään yhteistyötä Keskusliiton ja muiden alueyhdistysten kanssa ja tiedotetaan erityisesti sellaisista hyvistä käytännöistä, joita yhdistys on kehittänyt sekä itse että yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Viestinnän toimiminen lisää vaikuttavuutta omaisasioissa, hyvien käytäntöjen leviämisen mahdollisuutta sekä yhteistyötä niillä kohdin, missä se on luontevaa ja järkevää.
7 Verkkosivut, jäsentiedote ja sosiaalinen media Yhdistyksen kotisivut pidetään ajan tasalla ja lisätään tarpeellista tietoa ajankohdan ja palautteen perusteella. Kävijämäärää seurataan. Keskusliiton sähköistä Leija- lehteä luetaan, jota kautta saadaan tietoa keskusliiton ajankohtaisista asioista ja meille tärkeitä tietoja esim. kokoontumisista ja koulutuksista. Samoin seurataan myös muiden yhdistysten jäsenpostia, joka yhdistykseen tulee tiedoksi joka puolelta Suomea, jotta pysytään ajan tasalla Suomen omaiskentässä, voidaan suhteuttaa oman alueen tilannetta paremmin ja voidaan saada vinkkejä hyvistä käytännöistä. Labyrintti-lehdessä julkaistaan aineistoa Etelä-Pohjanmaan omaisasioista ja vastataan niihin toiveisiin, joita Labyrintti-lehden toimituksesta päin tulee alueille niissä kohdin, missä se palvelee omaisia ja yhteistyötahoja ja joissa yhdistyksellä on annettavaa/tiedotettavaa. Labyrintti-lehti tilataan jokaiselle jäsenmaksun maksaneelle jäsenelle/yhteistyötaholle. Oma jäsentiedote ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja sen sisältöä kehitetään aluelähtöisesti. Yhdistys on facebookissa, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Fanimäärää pyritään kasvattamaan. Keskusliiton keskustelupalstalle on linkki- alueen omaiset voivat osallistua keskusteluun siellä. Keskusliiton kehittämään intranetiin osallistutaan ja sen käyttöönottoa opetellaan keskusliiton aikataulussa ja perehdytyksissä. Keskusliiton muuhunkin viestintävalmiuksia vahvistavaan koulutukseen osallistutaan. Mediatiedottaminen Vuoden 2014 toimintakauden yhtenä tavoitteena on omaistyön, omaisten arjen sekä palvelujärjestelmästä saatujen kokemusten esiin nostaminen Etelä- Pohjanmaan alueen mediassa. Mediatiedottamista tehdään suunnitelmallisesti ja levitetään mm. keskusliiton kannanottoja alueen medialle. Tarkoituksena on vahvistaa yhdistyksen asemaa alueella tunnettuna asiantuntijatahona, jolla on oma selkeästi profiloitunut paikkansa järjestösektorin mielenterveystyön kentässä. Tapahtumat Järjestämällä koulutustapahtumia ja osallistumalla yhteistyössä järjestettäviin järjestö- hyvinvointi-, omaishoitaja-/omaistapahtumiin yhdistys tekee tavoitteitaan ja toimintaansa tunnetuksi, nostaa keskusteluun mielenterveysomaisia koskevia ajankohtaisia aiheita sekä luo yhteyksiä muihin yhteistyö- ja sidosryhmiin. Ilonan päivän eli mielenterveysomaisten valtakunnallisen päivän yhteydessä järjestetään alueellisia tapahtumia ja pyritään nostamaan esiin mielenterveyskuntoutujien omaisten asemaan liittyviä ajankohtaisia asioita, erityisesti omaisten voimavarojen tukemiseen tähtääviä kannanottoja. Ollaan mukana valtakunnallisen teeman Omaisilla on oikeus saada tietoa esiin nostamisessa. Vastuut ja resurssit Viestintä ja tiedottaminen sisältyy kaikkien Etelä-Pohjanmaan alueen yhdistyksen omaistyöntekijöiden toimenkuvien sisälle toimenkuvan mukaisin painotuksin. Viestintäsuunnitelman toteutus kuuluu kaikille yhdistyksen toiminnassa mukana olevalle työntekijöille, hallitukselle ja vapaaehtoisille omaistyöntekijöiden koordinoimana. Jokainen vaikuttaa yhdistyksestä muodostuvaan järjestökuvaan ja sitä kautta sen maineeseen. Viestinnän tueksi on vuonna 2012 perustettu viestintätyöryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja, omaisneuvoja, hallituksen edustaja sekä viestinnän alan
8 asiantuntijaedustaja/-edustajia Etelä-Pohjanmaan alueelta kutsuttuna tai kuultavaksi. Ryhmää koordinoi toiminnanjohtaja. Viestinnän painopistealueet 2014 yhdistyksen tunnettuuden lisääminen Etelä-Pohjanmaalla, jota voidaan tehdä myös mahdollisen nimenmuutoksen lanseerauksen kautta tiedon tuottaminen ja levittäminen omaisiin liittyvissä asioissa Etelä- Pohjanmaan alueella, johon liittyy valtakunnallisen teeman Omaisten oikeus saada tietoa esiinnostaminen lehden tuottaminen joka talouteen syksyllä 2014 yhteistyössä kaupan alan oppilaitoksen kanssa omaistoimintaan liittyen Muita konkreettisia toimenpiteitä 2014 esitteiden uusiminen tarvittaessa hankittujen mainostarvikkeiden levittäminen jokaisesta tapahtumasta erillinen esite ja niiden levittäminen kotisivuilla, sähköpostitse, postitse, käteen, ilmoitustauluilla jäsenkirje, jossa yhteenveto tulevista tapahtumista kolme kertaa vuodessa tiedottaminen järjestöpalstoilla, lehtijutut, maakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä muutama artikkeli Labyrintti-lehteen kotisivujen säännöllinen päivittäminen tiedottaminen ryhmissä, tapahtumissa, yhteistyöpalavereissa, suullisesti tiedottaminen omaistoimikunnissa 3.2 Seutukunnallinen omaistyö Tavoite: Jokaisella seutukunnalla toimii vähintään yksi omaisryhmä ja omaistoimikunta. Keinot: Seutukunnallista omaistoimintaa vahvistetaan alueellisella omaistoimikuntatyöskentelyllä. Toimikunnissa pyritään yhteistyössä kehittämään alueellista omaistoimintaa yhdistyksen koordinoimana kutsumalla kokoon jokaisella seutukunnalla sosiaali- ja terveystoimen verkostosta työryhmän. Omaistoimikuntaan kutsutaan mukaan omaisedustajia alueelta, hallituksen jäsenet alueelta, yhteyshenkilöitä alueen psykiatriselta osastolta tai psykiatrian poliklinikoilta/päivätoiminnasta, alueen asumispalveluyksiköistä, seurakunnista, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta sekä alueen muista mielenterveysja omaishoitajayhdistyksistä. Omaistoimikunta suunnittelee omaistoimintaa alueelle. Arviointi: Muistiot omaistoimikuntien kokoontumisista Palautteet omistoiminnasta alueilla
9 3.3 Edunvalvonta ja vaikuttaminen Tavoite: 1. Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry on alueellisesti toimiva ja tunnettu omaisjärjestö mielenterveystyön kentällä Etelä-Pohjanmaan alueella. 2. Yhteistyössä E-P mielenterveystoimijoiden kanssa välitetään tietoa omaisten tilanteesta sekä kehitetään hyviä, omaiset huomioon ottavia ja omaisten osallisuutta ja voimaantumista lisääviä käytäntöjä alueellisesti. Tavoitteena on lisätä mielenterveyteen liittyvien asioiden avointa käsittelyä yhteiskunnassa sekä tuoda omaisten näkemyksiä ja kokemuksia esille eri toiminta-alueille. Kehitetään ja ylläpidetään menetelmiä, joiden avulla tuetaan omaisten hyvinvointia, jaetaan tietoa, vaikutetaan asenteisiin ja toimitaan omaisten edunvalvojina Etelä-Pohjanmaalla. Keinot: 1. Jatketaan omaisten ohjausta ja neuvontaa omaisten tapaamisten kautta, puhelimitse, kotikäynnein ja muun yhteydenpidon muodossa. Omaisten tapaamisille alueilla järjestetään mahdollisuuksia. Pyritään näillä keinoin kartoittamaan omaisen avun ja tuen tarve, tarjoamaan ammatillista ja vertaistukea. Ohjataan tarvittaessa myös muiden tahojen avun piiriin. 2. Järjestetään vapaaehtoisille ja vertaishenkilöille tapaamisia ja koulutusta. 3. Jatketaan yhteistyötä psykiatristen yksikköjen ja poliklinikoiden sekä perusterveydenhuollon kanssa potilaiden omaisten ja läheisten tukemisessa. Koulutettuja ja koulutuksessa olevia kokemusasiantuntijoita hyödynnetään viemällä omaisnäkökulmaa heidän kanssaan ja välityksellään eteenpäin. 4. Tehdään ja kehitetään verkostoyhteistyötä alueen Omaishoitajat ja Läheiset yhdistysten, Terveyden Edistämisen- verkoston ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhteisiä verkostotapaamisia pidetään säännöllisesti muutaman kerran vuodessa ja niissä suunnitellaan yhteisten ja toistemme asiakkaiden tukemisen muotoja kunkin yhteistyötahon toimenkuvaan kuuluvalla tavalla. 5. Järjestetään tiedottavia ja teemallisia omaisteniltoja ja tapahtumia sekä yhdistyksen omana toimintana että yhteistyössä mielenterveyskeskusten ja psykiatrian poliklinikoiden sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. 6. Toimitaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa, lähinnä opiskelijoiden eriasteisten opinnäytetöiden yhteydessä sekä opiskelijoiden käytännön harjoittelujen kenttänä. Esitellään yhdistyksen toimintaa eri opiskelijaryhmille. 7. Yhdistyksessä toimii edunvalvontatyöryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja joka koordinoi edunvalvontaan liittyvää toimintaa yhdistyksessä.
10 Arviointi: Määrällinen arviointi: Tilastot tapahtumista (jaettujen esitteiden, puhelujen, tapaamisten ja tapahtumien määrät ja osallistujat Laadullinen sisäinen ja ulkoinen arviointi: Muistiot ja raportit yhteistyöneuvotteluista Palautteet toiminnasta (kyselyt, arvioinnit ) ja niiden käsittely 3.4 Vertaistukiryhmä- ja vapaaehtoistoiminta Tavoite: Toiminnalla tuetaan omaisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä toimitaan omaisten vertaisuuden, osallisuuden ja voimaantumisen mahdollistamiseksi Keinot: 1. Yhdistyksellä on alueellisesti kattava omaistenryhmäverkosto. Perustetaan myös kohdennettuja vertaistukiryhmiä kuten ensitietoryhmiä, voimavararyhmiä sekä Vertti- ryhmiä tarvittaessa. Huomioidaan eri ikäisten ja erilaiset omaisena olemisen tuen tarpeet ja myös alueellisesti erilaiset yhteisöllisen toiminnan tarpeet. 2. Omaisille suunnattu Prospect-vertaistukiryhmämalli on EUFAMIN (Eurooppalaisten omaisjärjestöjen liitto) kehittämä ryhmämalli, jonka omaisille suunnattu ryhmämalli huomioi omaisten omat, erilliset tarpeet, parantaa heidän itsetuntoaan, edesauttaa jaksamista, tukee elämänhallinnan ottamista omiin käsiin ja parantaa omaisten elämänlaatua (Lähde: Omaisten Prospect-koulutusohjelma, Eufamin tuottama ohjaajan käsikirja 2003.) Omaisjärjestöjen tavoitteena on levittää Prospectvertaistukiryhmämalli laajalti valtakunnallisesti käytetyksi mielenterveyspotilaiden omaisten tukemisen malliksi ja yhdistys vastaa tästä työstä Etelä-Pohjanmaan alueella. Vuoden 2014 aikana perustamme uuden Prospect-ryhmän. 3. Toteutetaan vapaaehtois- ja vertaistukiryhmätoimintaa yhteistyössä alueen psykiatristen yksiköiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Esimerkkinä Käsillä tekemisen iloa - ryhmä toteutetaan yhteistyössä E-P:n käsi-ja taideteollisuus ry:n ja Lakeuden Omaishoitajat ry:n kanssa. Myös miesten toiminnallinen omaisryhmä toteutetaan yhdessä Lakeuden Omaishoitajat ry:n kanssa. Järviseudun Omaishoitajien kanssa järjestetään keilaryhmätoimintaa. 4. Yhdistyksessä on mukana vapaaehtoisia omaisryhmien ohjaajina ja vertaistukihenkilöinä. Vapaaehtoisia pyritään saamaan lisää erilaisiin toimintoihin. Vapaaehtoistoiminnan käsikirja ohjaa yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa. Arviointi: Määrällinen: Tilastot omaisryhmistä ja muista vapaaehtoistoiminnoista Laadullinen: Ryhmiin osallistujien palautteet
11 3.5 Kuntoutus - ja virkistystoiminta omaisille Tavoite: Toiminnalla tuetaan perheiden arjessa selviytymistä ja virkistäytymistä sekä edistetään omaisten hyvinvointia ja voimaantumista. Toteutetaan ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä vertaistuen avulla, joka suunnataan koko alueen omaisille. Toteutetaan osittain yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Perheiden sekä omaisten ja kuntoutujien mahdollisuutta osallistua yhdessä tuetaan järjestämällä ohjelmaa ja tapahtumia perheille sekä omaisille ja kuntoutujille yhdessä. 1. Omaisryhmien kevätretket ja yhteinen kevätretki Vaasan saaristoon 2. Omaisten virkistysmatka kevät- ja syyskaudella 2014 (Heureka ja Levi/Pallas) 3. Yhteistyössä Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kanssa järjestetään voimavarakurssi Kivitipussa syksyllä 2014 viiden vuorokauden terveyslomana 4. Yhteistyössä alueen omaishoitaja- järjestöjen kanssa järjestetään omaisille ja omaishoitajille omaisten virkistysviikonloppu Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kautta 5. Erityislasten vanhempien virkistysviikonloppu yhteistyössä Lakeuden omaishoitajien kanssa Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kautta Kivitipussa 6. Touhutalotapahtuma Kohti Verttiä lapsiperheille 7. Vertti-kurssi perheille, joissa vanhemmalla mielenterveydellisiä ongelmia Kuortaneen Urheiluopistolla 8. Vapaaehtoisten koulutus ja virkistystapahtumat 9. Omaisten pikkujoulutapahtuma 10. Toiminnalliset hyvinvointia tukevat tapahtumat yhteistyössä muiden järjestöjen ja yhteistyötahojen kanssa 11. Liikuntaedut omaisille: kuntosali, uinti ja keilaus Arviointi: Tilastot tapahtumista Palautteet osallistujilta
12 3.6 Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä projekti (2010-2014) Tavoite: Projektissa kehitetään omaisille varhaistuen malli yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ja Etelä-Pohjanmaa ry:n sekä Pohjanmaa-hankkeessa mukana olevien yhteistyötahojen kanssa. Ajatuksena on, että Omaiset mielenterveys-työn tukena Tampere ry toimii kiinteässä yhteistyössä Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Omaiset mielen-terveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry tekee yhteistyötä E-P sairaanhoitopiirin sekä E-P alueen sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Projektin tuotoksena syntyy Omaistyön hyviä käytäntöjä julkisella sektorilla -julkaisu yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena Keskusliiton kanssa. Keinot: Etelä-Pohjanmaan omaistyön koordinaattori toimii yhteistyössä E-P:n sairaanhoitopiirin psykiatrian avohoidon kanssa. Projekti on aloitettu Seinäjoen alueelta vuonna 2010. Vuosi 2014, projektin viides vuosi Hyvät käytännöt - malli valmistuu. Mallia levitetään alueellisesti ja valtakunnallisesti. Viidentenä vuonna vaikutetaan kuntien päättäjiin ja tavoitellaan mielenterveys- ja päihdestrategioihin yhdistettäväksi alueelliset omaistyön suunnitelmat, joissa hyödynnetään omaisen polkua ja projektissa kehitettyä Hyvä käytäntö- mallia. Toimintaa keskitetään päättäjiin kohdennettuun vaikuttamistyöhön, jolla tavoitellaan pysyvän omaisneuvojan toimen perustamista mielenterveyssektorille. Arviointi: Projektin johtoryhmän ja E-P alueen ohjausryhmän muistiot Muut yhteistyöpalaverimuistiot Tilastot projektiin osallistuneista omaisista ja perheistä Arviointi arviointisuunnitelman mukaisesti Vuoden 2014 toimintakertomus RAY:lle 3.7 VIOLA- Voimaa ikääntyneen omaisen liikkumiseen ja arkeen- projekti (2014-2017) Projektin päämäärä, tavoitteet ja konkreettisia toimenpiteitä Tavoitteena on tehostetusti tukea 65+ikäisten kotona asuvien omaisten hyvinvointia, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti ja jotka ovat vaarassa väsyä ja masentua, Seinäjoella ja kahtena viimeisenä vuonna myös muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Tavoitteena on löytää ne tavat, joilla yhdistys kolmannen sektorin matalan kynnyksen toimijana yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kotihoidon, seurakunnan diakoniapalvelun, liikuntatoimen ja Ikäkeskuksen kanssa on tukemassa kohderyhmää heidän arjessaan. Projektin kahtena viimeisenä vuonna tukea
13 on tarkoitus tarjota myös muualla Etelä-Pohjanmaan alueella iäkkäiden omaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi sellaisten kuntien/ kaupunkien ja seurakuntien kanssa, jotka ovat halukkaita lähtemään tämäntyyppiseen yhteistyöhön. Työmuoto siis pilotoidaan Seinäjoen alueella kahtena ensimmäisenä vuonna, jonka jälkeen hankkeen toimintatapa on riittävästi jalostunut laajennettavaksi muualle Etelä- Pohjanmaan alueelle, siis yhdistyksen toiminta-alueelle. Hankkeen toiminnalla pyritään takaamaan alueellinen tasavertaisuus, eli vertaistukea on tarjolla ikääntyneille omaisille kotiin ja vertaistukitoimintaa lähelle asuinpaikkakunnasta tai julkisesta liikenteestä yms. seikoista riippumatta. Tavoitteena on, että kohderyhmästä tavoitettujen ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy: tietoisuus omahoidosta paranee, liikkuminen ja vertaistuki lisääntyy. Konkreettisia toimenpiteitä: Projektissa työtapana on hyvinvointikartoituksen ja sen perusteella suunniteltujen tukimuotojen sekä seurannan tyyppinen tukitoiminta yhteistyössä Seinäjoen kaupungin vanhustenhuollon ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä vertaistukitoiminta. Ajatuksena yleisluonteisesti on ennaltaehkäisevä mielenterveystyö sekä sairastuneiden omaisten/omaishoitajien tukeminen, sillä psyykkisesti sairastuneiden omaiset ovat yhdistyksen pääkohderyhmä. Projektissa tarkoituksena on tehdä työparityyppistä yhteistyötä kotihoidon kanssa. Pääpaino kodinhoitajan tai kotisairaanhoitajan työssä on varsinaisen kodinhoidon asiakkaan eli sairastuneen hoito ja tukeminen. Projektin tarjoamaa tukea tarvitsevat erityisesti ne iäkkäät omaiset ja omaishoitajat, jotka eivät jaksa tai voi lähteä kotoa. Siksi palvelun tulee suuntautua ennen kaikkea kotiin päin. Tällaiseen tukitarpeeseen hyvinvointikartoitus ja sen jälkeinen vertaistuellinen toiminta tarjoaa ratkaisua. Ikäihmisten depressioryhmälle on Seinäjoen kaupungissa tarvetta. Projektin puitteissa ollaan mukana käynnistämässä ikäihmisten depressioryhmätoimintaa. Tehostettua tukea tarvitsevat erityisesti ne ikääntyneet omaiset, joiden toimintakyky on alentunut läheisen tai oman sairastumisen johdosta. He tarvitsevat henkistä tukea ja kohtaamista niin, että he voisivat kokea saavansa ymmärrystä ja konkreettisia keinoja toimintakykynsä paranemisen suuntaan. Hyvinvointikartoitus ja sen jälkeinen työskentely tähtää siihen. Työtavan tarkoituksena on tukea psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä mielialaa hoitamalla sekä puhumalla, ajattelemalla, muistelemalla ja suunnittelemalla. Tarkoituksena on tuoda liikkuminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen toiminnalliseksi osaksi omaisen arkea. Lisäksi on tarkoitus kartoittaa ja luoda mahdollisuuksia toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa sekä antaa ja saada vertaistukea. Hanke aloitetaan Seinäjoelta, sillä iäkkäiden osuus on runsaasti kasvamaan päin nimenomaan Seinäjoen alueella, sillä iäkkäitä muuttaa runsaasti maakunnasta Seinäjoelle. Koska yhdistyksen tärkeimpiin arvoihin kuuluu alueellinen tasapuolisuus, hankkeen avulla löydettyjä hyviä käytäntöjä levitetään myös maakuntaan kahden viimeisen vuoden aikana. Projektin
14 alussa kehitetään mittarit, seurataan ja tutkitaan projektin tuloksia ja vaikuttavuutta koko projektin ajan. Painopistealueet vuonna 2014: Hankitaan projektiin tarvittavat työvälineet omaiskamarille ikääntyneiden omaistyöntekijää varten. Projektiin palkataan ikääntyneiden omaistyöntekijä. Täsmennetään projektisuunnitelma ja projektin toteuttamiseen liittyvät käytännön asiat. Kootaan projektiin ohjausryhmä ikääntyneiden kohtaamiseen ja kotihoitoon sekä vertaistukeen perehtyneistä käytännön työn tekijöistä sekä johtoryhmä mukana olevien yhteistyötahojen johtavista henkilöistä. Suunnitellaan ja kehitetään hyvinvointilomake käyttäen pohjana Oulun Pisara-hankkeen mallia ja kokeilemalla kehitetään sitä edelleen hankkeen aikana Suunnitellaan yhdessä seurakunnan kanssa omaisten vertaisryhmätoimintaa, siis korttelikerho- ja liikuntaryhmätoimintaa ja kokeilemalla kehitetään tätä vertaisryhmätoimintaa edelleen hankkeen aikana. Aloitetaan huolellisen suunnittelun jälkeen käytännön toiminta suunnitelmien pohjalta. Aloitetaan toiminnan tulosten ja vaikutusten arviointi ja dokumentointi. Projektissa toteutettava arviointi ja tutkimus Määrällistä ja laadullista arviointia: Tilastoidaan hyvinvointikartoitusten määrä. Projektissa suoritetaan jatkuvaa sisäistä arviointia ja kehitetään hyvinvointikartoitusta ja sitä seuraavaa omaistukitoimintaa sen mukaisesti. Arvioidaan prosessin toimivuutta. Arvioinnin avulla lisätään ymmärrystä projektin toimintamuotojen välittömistä tuloksista ja myös pitkän tähtäimen vaikutuksista. Projektin kuluessa arvioidaan projektin etenemistä prosessina. Ulkopuolisena tahona projektia arvioivat ohjausryhmän ja johtoryhmän yhteistyötahojen edustajat sekä Seinäjoen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun opiskelijat harjoittelujaksojensa ja opinnäytetyön muodossa. Eloisa Ikä- verkostoa hyödynnetään arvioinnissa.
15 4. Jäsenistö, hallitus, henkilöstö ja vapaaehtoiset Jäsenistö: Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry:n jäsenrekisterissä oli 31.12.2013 406 henkilöä ja 126 yhteisöä. Hallitus: Yhdistyksen hallinnosta ja taloudesta vastaa puheenjohtaja ja hallitus, jossa on 5 jäsentä ja kullakin jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Jokaisesta viidestä seutukunnasta on hallituksessa kaksi edustajaa, joista vähintään toinen on omainen. Hallituksen sihteerinä toimii toiminnanjohtaja, kokouksia on kuusikahdeksan vuodessa. Hallitus perustaa johtoryhmän (hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen ja toiminnanjohtaja) sekä työryhmiä tarpeen mukaan. Vuonna 2014 edunvalvonta- ja viestintätyöryhmä jatkavat toimintaansa. Vuosittain järjestetään 2 x suunnitteluseminaari, johon osallistuvat kaikki hallituksen jäsenet, työntekijät ja kutsuttuina eri yhteistyötahojen edustajia. Kevään seminaarin aiheena ovat yhdistyksen toimintaan ja sen arviointiin liittyvät asiat ja syksyn seminaarin aiheena yhdistyksen tulevaisuus ja toimintastrategiat tulevalle vuodelle. Henkilöstö: Tavoite: Sitoutunut, motivoitunut ja hyvin jaksava henkilöstö, jolla on ammatilliset valmiudet omaistyön toteuttamiseen ja kehittämiseen toimenkuviensa mukaisesti. Yleistoiminnassa työskentelee kaksi työntekijää toiminnanjohtaja ja omaisneuvoja ja heidän lisäkseen VIOLA-projektissa yksi työntekijä. Työt tehdään pitkälti työpari- tai tiimityönä. Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen yleisistä rakenteista ja toiminnasta, toiminnan ja talouden vuosittaisesta sunnittelusta, henkilöstöhallinnosta sekä toimenkuvansa mukaisista muista tehtävistä, kuten yhteistyön koordinoimisesta ja toteuttamisesta seutukunnallisen omaistoimikuntatyöskentelyn ja muun yhteistyön kautta. Omaisneuvoja vastaa omaistoiminnasta koko Etelä- Pohjanmaan alueen omaisille, sen suunnittelusta ja toteuttamisesta, jäsentiedottamisesta sekä jäsenrekisteristä sekä toimenkuvansa mukaisista muista tehtävistä, kuten edunvalvontatyöstä. VIOLA- Voimaa ikääntyneen omaisen liikkumiseen ja arkeen 2014-2017- projektin ikääntyneiden omaistyöntekijä vastaa toimenkuvansa ja projektisuunnitelman mukaisesti projektista. Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä - projektissa 2010-2014 työskentelee omaistyön koordinaattori Etelä-Pohjanmaan alueella (Tampereen alueella kaksi työntekijää) ja RAY- avustus myönnetty Tampereen omaisyhdistyksen kautta. Hän vastaa projektin toteuttamisesta Etelä- Pohjanmaalla toimenkuvansa ja projektisuunnitelman mukaisesti.
16 Keinot: 1. Toiminnanjohtaja käy kehityskeskustelut henkilöstön kanssa vuosittain. Hallituksen puheenjohtaja käy kehityskeskustelun toiminnanjohtajan kanssa. Näiden avulla suunnitellaan ja arvioidaan henkilöstön osaaminen, jaksaminen ja työhön sitoutuminen. 2. Työyhteisön toimivuutta, työryhmätyöskentelyä ja tiedonkulkua toteutetaan viikkopalavereilla ja yhteisen verkkokalenterin avulla. Työaikakirjanpito hoidetaan työaikavelhon avulla. 3. Työntekijät osallistuvat 2 x vuodessa hallituksen kanssa suunnitteluseminaariin. 4. Henkilöstölle mahdollistetaan tarpeenmukainen koulutus ja työnohjaus. Koulutus lisää työntekijöiden motivaatiota ja jaksamista. Myös työnohjaus tukee työssä jaksamista ja vahvistaa tiimityöskentelyä sekä jokaisen yksilöllisten työskentelytapojen kehittymistä ja yhteensovittamista. 5. Henkilöstölle järjestetään työkykyä ylläpitävää toimintaa TYHY-suunnitelman mukaisesti. Myötätunto- ym. uupumisen riski on olemassa tällaisessa ihmisten tukemiseen tähtäävässä järjestötyössä, minkä johdosta henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota ottamalla jaksamiseen liittyvät kysymykset esiin viikkopalavereissa, huolehtimalla työympäristön viihtyvyydestä ja huomioimaan työhyvinvointiseikat kaikessa toiminnassa TYHY-suunnitelman mukaisesti. (liite) Vapaaehtoiset: Vapaaehtoiset osallistuvat ryhmien ohjaukseen, vertaistoimintaan, omaiskokemusasiantuntija- ja kokemuskouluttajatoimintaan sekä muuhun toimintaan erilaisissa muissa tapahtumissa. Vapaaehtoistoiminnan sisällöstä ja kestosta sovitaan jokaisen vapaaehtoisen kanssa erikseen. Vapaaehtoistoimintaa toteutetaan siten, että rekrytoidaan ja koulutetaan edelleen voimaantuneita omaisia vapaaehtoisiksi: ryhmänohjaajiksi, kahvilaemänniksi/isänniksi, liikuntapiirin apuohjaajiksi, tukihenkilöiksi, puhelintukitoimintaan ym. vapaaehtoistehtäviin kaikkien omaistyöntekijöiden toimesta vapaaehtoistoiminnan käsikirjan ohjaamalla tavalla. Vapaaehtoisrekisterissä olevien tilanne vapaaehtoistoiminnan suhteen kartoitetaan vuoden 2014 aikana. Arviointi: Kirjalliset palautteet ( seminaarit, kokousten ja hallitustyöskentelyn toimivuuskyselyt ) Kehityskeskustelut ( kirjalliset yhteenvedot ) Vuosittaiset henkilöstötilinpäätökset Vapaaehtoistoiminnan lomakkeet
17 5. Resurssit 5.1 Talous Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustuu RAY:lta omaistoiminnan alueelliseen toteuttamiseen ja kehittämiseen myönnettyyn 135 tuhannen euron kohdennettuun toiminta-avustukseen. Omaistyö osaksi mielenterveys- ja päihdetyötä- projektin rahoitusta on hakenut Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, jonka kanssa on solmittu molempien yhdistysten roolit ja työnjaot määrittelevä yhteistyösopimus. VIOLA- Voimaa ikääntyneen omaisen liikkumiseen ja arkeen- projekti rahoitetaan 70 tuhannen euron RAYprojektiavustuksella vuodelle 2014. Yhdistyksen omaa rahoitusta ovat jäsenmaksutuotot sekä esitemyynti tms. muut tuotot. Myös omaisten maksamat osanottomaksut ovat merkittävä tulonlähde. Näiden lisäksi haetaan kaupunkien/kuntien avustuksia toimintaan, sponsoreita jäsentiedotteen kulujen kattamiseen sekä saadaan opiskelijoiden ohjauspalkkioita sosiaali- ja terveysalan harjoittelijoiden harjoittelujaksoilta yhdistyksessä. Haetaan lapsiomaistoimintaan avustusta Päivänkakarathankkeelta. Yhdistyksen omaa rahoitusta hankitaan yhteensä 12 tuhatta euroa kohdennetun toiminta-avustuksen piirissä. Pyritään löytämään uusia rahoituskanavia. Yhdistyksen kirjanpidon hoitaa edelleen Tilitoimisto Hautala ky ja auktorisoituna tilintarkastajana toimii Hannu Paunikallio. 5.2 Toimitilat ja kalusto Yhdistyksen keskuspaikkana toimii 113 m2 vuokratila, joka on nimetty omaiskamariksi, keskellä Seinäjokea, osoitteessa Kauppakatu 11 A4. Yhteistilojen lisäksi toimitiloissa on kolme erillistä työhuonetta, keittiö ja saniteettitilat. Seinäjoen toimitiloissa kokoontuvat Seinäjoen alueen omaisryhmät, omaisten kahvihetket, hallituksen kokoukset, henkilökuntakokoukset sekä omaisten tapaamisia, omaiskoulutuksia ja yhteistyötapaamisia. Toimitiloja voidaan tarjota myös yhteistyötahojen kokoustiloiksi pientä korvausta vastaan. Omaiskamarin kalusto on luetteloitu. Peruskalusto on tällä hetkellä kunnossa. 5.3 Yhteistyö Yhdistyksen toiminnassa noudatetaan valtakunnallisia omaistyön linjauksia ja toimitaan yhteistyössä keskusliiton ja muiden omaisyhdistysten kanssa. Työntekijät ja myös hallituksen jäsenet sekä vapaaehtoistyössä ja kokemusasiantuntijoina toimivat omaiset osallistuvat valtakunnallisiin kokouksiin, koulutukseen ja yhteisiin tapaamisiin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksikkö ja alueen kunnalliset mielenterveyskeskukset (Seinäjoen seutu ja Alavuden seutu ) ovat
18 tärkeimmät yhteistyötahot. Myös perusterveydenhuolto sekä seurakunnat ovat tärkeitä yhteistyötahoja. Alueen muiden mielenterveysalan yhdistyksien ja yritysten, kriisikeskus Mobilen sekä kuntien sosiaalitoimen kanssa tehdään ja kehitetään yhteistyötä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen palvelualan oppilaitoksen (Sedu) eri yksiköiden kanssa tehdään yhteistyötä järjestämällä koulutushankkeita, tiedottamista, opinnäytetöitä ja tutkimustöitä. Yhdistyksessä voi toimia myös terveyden ja sosiaalialan opiskelijoita käytännön työharjoittelussa tai opiskeluun liittyvissä tehtävissä. Lakeuden omaishoitajat ry:n ja Järviseudun Omaishoitajat ry:n kanssa tehdään yhteistyötä yhteistyösopimusten mukaisesti. Seinäjoella toimivan omaishoitajaverkoston kanssa toteutetaan yhteistyötä omaishoidon kehittämisessä ja omaishoitajien tukemisessa. 6. Toiminnan vaikutusten arviointi Tavoite: Vuoden 2014 aikana jatketaan ja kehitetään eri toiminta-alueille luotujen tulostavoitteiden arviointia ja seurantaa omaislähtöisesti. Arvioidaan millaista vaikutusta/tuloksia yhdistyksen toiminnassa on saatu aikaan ja millä kustannuksilla. Keinot: 1. Arvioidaan, millaisia asiakastuloksia on saavutettu: määrälliset tilastot, asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatu kyselyillä. 2. Arvioidaan ydinpalveluprosessien sujuvuutta, laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sisäisellä arvioinnilla. Kirjataan toteutuneet osallistujamäärät, tapahtuman sisältö ja toteutuneet kulut. Omaisneuvonnan arviointia tehdään käyttämällä Vartu-projektissa kehitettyjä arviointipohjia. 3. Jatketaan henkilöstön aikaansaannoskyvyn arviointia: tehdään henkilöstötilinpäätös, arvioidaan ammatillisen osaamisen tilannetta, työkykyisyyttä, jaksamista ja viihtymistä työssä ja työympäristössä. Menetelmänä käytetään kehityskeskusteluja ja niiden yhteydessä tehtyjä arviointeja. 4. Hallituksen työskentelyn arviointi (kirjalliset palautteet) 5. Jäsenrekisteritietojen analysointi osana arviointia (jäsenmäärän kasvu, ikäjakautuma, osallistumisprosentti ja alueellinen jakautuvuus) 7. Yleinen vaikutusten seuranta: Vuosittain yhdistyksen hallitus ja työntekijät pitävät yhteisiä seminaareja kaksi kertaa, joissa arvioidaan perustehtävän toteutumista ja toiminnan kehittymistä suhteessa taloudellisiin ja aineellisiin resursseihin sekä yhdistyksen perustehtävään. Vuonna 2014 käytetään edelleen keskusliiton luomia omaistyön laadun arviointimenetelmiä.
19 8. Vuosittaisissa RAY- raportoinneissa sekä yhdistyksen vuosikertomuksessa ja tilinpäätöksessä kootaan yhteen vuoden määrälliset, laadulliset ja taloudelliset tulokset. 7. Strategia vuosille 2014-2017 Omaisyhdistyksen järjestämä ammatillinen, koulutuksellinen ja vertaisuuteen perustuva tukitoiminta omaisille on tunnettua koko sairaanhoitopiirin sekä sen seutukunnallisessa mielenterveystyössä. Omaisia ohjataan ja he löytävät myös itse yhdistyksen järjestämän tuen piiriin. Suunnitelmat omaisten huomioimisesta osana sairastuneiden hoitotyötä ovat käytössä kaikilla mielenterveystoimijoilla Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Omaisten tukeminen tapahtuu yhteistyössä omaistyöntekijöiden, mielenterveysalan muiden toimijoiden sekä omaisten itsensä kanssa. Omaisten aktiivisuus ja osallisuus on lisääntynyt vertaistoiminnassa ja sairastuneiden hoidon yhteydessä Etelä-Pohjanmaalla. Omaistoiminta on vakiintunutta ja laadullista koko toiminta-alueella. Seutukunnallista omaistyötä pyritään vahvistamaan. Yhteistyötä toteutetaan suunnitelmallisesti ja alueellisesti. Yleistoiminnassa työskentelee vähintään toiminnanjohtaja ja omaisneuvoja. Lisäksi VIOLA- Voimaa ikääntyneen omaisen liikkumiseen ja arkeen 2014-2017 - projektissa työskentelee ikääntyneiden omaistyöntekijä sekä projektissa Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä omaistyön koordinaattori vuosina 2010-2014. Yhdistyksen toimintaa kehitetään edelleen. Lisäksi työssä on mukana osa-aikaisia osatyökykyisiä työntekijöitä: toimistotyöntekijä, keittiöapulainen sekä siivooja, joita henkilöitä palkataan työllistämis-,avotyötoiminnan tms.tukien turvin.