"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm



Samankaltaiset tiedostot
Uusiutuva energia Turku, Virastotalo Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia Astrum-keskus Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia Varsinais-Suomi Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2017 Säätytalo Toimialapäällikkö Markku Alm

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Toimialojen tulevaisuustyöpajat Rovaniemi Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere Toimialapäällikkö Markku Alm

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry Helsinki - Lappeenranta

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Lähienergiaa Varsinais-Suomesta LIETO Toimialapäällikkö Markku Alm

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös. Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari Johtava asiantuntija Maiju Seppälä

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Tuotantotukilain muutokset

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Primäärienergian kulutus 2010

Tuulivoimakatsaus Page 1

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori,

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Energiapoliittisia linjauksia

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta Parviainen

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kotimainen energiakatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Toimialapalvelu. Energiavaikuttajaseminaari , Turku. Näkemyksestä menestystä.

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Millä Tampere lämpiää?

Uudet energiatekniikat

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi Energiakolmio Oy / / Marko Lirkki

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa. Heidi Paalatie Jyväskylä

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Transkriptio:

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen vuoteen verrattuna 10 prosenttia 1331 toimipaikkaa Mikroyrityksiä alan yrityksistä on 89,6 prosenttia, pk-yrityksiä on 11,4 prosenttia.

Liikevaihto ja henkilöstö Vuonna 2014 toimialan liikevaihto oli 929 miljoonaa euroa, laskua edellisestä vuodesta noin 2,2 prosenttia. Kokonaisliikevaihdon laskuun vaikuttivat talouden alavire ja poikkeuksellisen lämmin loppuvuosi. Alan liikevaihdosta 66,3 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä pkyrityksissä ja 33,7 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Vuonna 2014 toimiala työllisti 4353 henkilöä työpaikoista 65 % on yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja 35 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä.

Henkilöstön määrän kehitys 7 000 6 000 6 258 5 995 5 597 5 000 4 000 4 612 4 353 3 000 2 000 1 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstö Vuoden 2014 tieto tilastokeskuksen ennakkotieto

Investoinnit ja poistot Lähde: Tilastokeskus/Tilipäätösaineisto, vuosi 2014 ennakkotieto

Lähde: BP, Energy outlook 2035 Maailman kokonaisenergiankulutus

Lähde: HS 24.11.2015 Anni Lassila Kohtalonyhteys katkesi

Pohjois-Amerikan energian tuotanto 1400,0 1200,0 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 1990 1995 2000 2005 2010 2013 2015 2020 2025 2030 2035 Total Natural Gas Production Total Coal Production Total Nuclear Energy Production Total Hydroelectricity Production Total Biofuels Production Total Renewables Productionw Total Oil Production^ Lähde: BP, Energy outlook 2035 Million tonnes oil equivalent

0 20 40 60 80 100 120 140 160 1995:01:00 1995:07:00 1996:01:00 1996:07:00 1997:01:00 1997:07:00 1998:01:00 1998:07:00 1999:01:00 1999:07:00 2000:01:00 2000:07:00 2001:01:00 2001:07:00 2002:01:00 2002:07:00 2003:01:00 2003:07:00 2004:01:00 2004:07:00 2005:01:00 2005:07:00 2006:01:00 2006:07:00 2007:01:00 2007:07:00 2008:01:00 2008:07:00 2009:01:00 2009:07:00 2010:01:00 2010:07:00 2011:01:00 2011:07:00 2012:01:00 2012:07:00 2013:01:00 2013:07:00 2014:01:00 2014:07:00 2015:01:00 2015:07:00 Raakaöljyn hintakehitys Raakaöljyn hintakehitys vuosina 1995-2015 Lähde tilastokeskus

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2014 Kokonaisenergiankulutus 374 TWh (376 TWh)

Uusiutuva energia vuonna 2014, 38,59 % Puubiomassan osuus 78 % uusiutuvista Uusiutuvan energian osuus oli 33 % (121,8 TWh, +1,2 TWh) energian kokonaiskulutuksesta (374 TWh) vuonna 2014. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on noin 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus, vuonna 2014 siis 38,59 % (energiavirasto 26.01.2016)

TWh 450 400 350 300 94 102 101 108 95 111 110 120 119 124 122 250 Loppukäyttö 200 150 286 313 309 283 274 295 276 260 262 250 245 Uusiutuva Muu 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015*

Lähde: TEM 38.59 %

Energian kokonaiskulutus Suomessa energialähteittäin 1970-2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Fossiiliset polttoaineet Osuus % Turve Osuus % Uusiutuva energia Osuus % Ydinenergia Osuus % Muut Osuus % Lähde: Metla

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Uusiutuvasta energiasta tulee työllistävä valtaenergia Suomessa vuonna 2017-18? % 60 50 40 Fossiiiit 30 20 Uusiutuvat Ydinenergia Turve Muut 10 0 Tavoite 2030

Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000-2014, 1000 m³ Lähde: Metla Metsähakkeen käyttö 8 221 000 m³ vuonna 2014, -5%

Voimalaitospolttoaineiden nimellishinnat 25 eur/mwh 20 15 10 Metsähake Turve Kivihiili 5 0

/MWh 25 Metsähake Turve Kivihiili Kivihiili (CHP) 20 15 10 5 0

Uuden tukijärjestelmän valmistelu HE-luonnos 2/2017 HE eduskuntaan 9/2017 Työryhmän esitys tukimall(e)ista 4/2016 Energia- ja ilmastostrategia 11/2016: HO:n ja EU2030- tavoitteiden vaatimat politiikkatoimet

Lämpöyrittäjätoiminta vuonna 2014 Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli toiminnassa 541 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta. Aluelämpölaitoksia 206 kappaletta, kiinteistökohtaisia loput 335 kappaletta Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2014 metsähaketta noin 1,39 miljoonaa irtokuutiometriä. Lämpöyrittäjien käyttämän metsähakkeen määrä on 13- kertaistunut ajanjaksolla 2000 2014. Samana ajanjaksona lämpölaitosten lukumäärä on viisinkertaistunut

Biokaasu Biokaasuteknologialla hyödynnettäviä jakeita muodostuu Suomessa merkittävästi maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa sekä jätevesien käsittelyn yhteydessä. Biojätteiden tuleva erilliskeräily on uusi mahdollisuus biokaasulaitoksille, mutta tätä tulisi jo valmistella. Kannattavan toiminnan edellytyksenä biokaasulaitoksissa on riittävä ja ennustettava kate sähkön ja lämmöntuotannosta ja lisäsyötteistä saadut porttimaksut. Biokaasulaitosten perustamisen suunnitteluun saa apua Ukipolis Oy:n tuottamasta biokaasulaskurista. Laskuri on valmistunut Wienin yliopiston, MTT:n ja Ukipoliksen yhteistyönä. www.biokaasulaskuri.fi

Tuulivoimatuotannon kehitys Suomessa

Tuulivoimatuotannon tariffin ohjausvaikutus muuttuu. Vuonna 2015 uutta tuotantokapasiteettia valmistuu 297 megawattia ja tuulivoimaloita rakentuu vuoden loppuun mennessä valmiiksi 96. Siten tuulivoiman tuotantokapasiteetti on 1002 megawattia ja voimaloita on yhteensä 359 vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuonna 2015 valmistuvat tuulipuistot lukumäärä teho yhteensä MW turbiinin teho, MW valmistaja Tuuliwatti Oy Siikainen 8 26,4 3,3 Vestas Tuuliwatti Oy Kalajoki 22 72,6 3,3 Vestas Tuuliwatti Oy Raahe 8 19,5 3,3 Vestas Pyhänkosken Tuulivoima Oy Merijärvi 4 13,2 3,3 Vestas WPD Finland Oy Kalajoki 12 36 3 Nordex WPD Finland Oy Pyhäjoki, Mäkikangas 11 33 3 Nordex Taaleritehdas Alavieska, Kytölä 6 19,8 3,3 Vestas Taaleritehdas Ii, Myllykangas 19 57 3 Nordex Tunturivoima Merijärvi, Pyhäjoki, Pyhänkoski 4 13,2 3,3 Vestas Hyötytuuli Pori, Kirrinsanta 2 6,6 3,3 Vestas Yhteensä 96 297,3 3,2 Tariffilain muutosesitys Hallitus antoi 3.9.2015 eduskunnalle esityksen, jonka mukaan lakia uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta muutetaan. Tuulivoimalan hyväksyminen syöttötariffijärjestelmän mukaiseen kokonaiskapasiteettiin (2 500 megavolttiampeeria) edellyttäisi jatkossa kiintiöpäätöstä, joka voi olla voimassa enintään 1.11.2017 saakka.

Lämpöpumput Lämpöpumppuala työllistää Suomessa jo noin 2 000 henkilöä. Suomessa käytössä 670 000 lämpöpumppua Lämpöpumppuilla tuotetaan energiaa noin 5 TWh vuodessa

PK-yritysbarometrin havaintoja Työntekijöiden määrä seuraavan vuoden aikana

Yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana

Pk-yritysten kasvuhakuisuus, %

Näkymät vuosille 2016-2020, metsänenergia Jotta metsähakkeen käytön tavoitteisiin (12-13 miljoonaa m³) päästään vuonna 2020, on metsähakkeen tuotantokustannuksia alennettava sekä toimitusvarmuutta ja laatua parannettava. Tämä on mahdollista metsähakkeen tuotantoteknologiaa, liiketoimintamalleja sekä logistisia ratkaisuja kehittämällä (terminaalit). Tavoite merkitsee huomattavia investointeja ja sitä myötä kasvavia markkinoita laitetoimittajille, kuten myös välillisiä ja välittömiä työllisyysvaikutuksia korjuussa, kuljetuksessa ja laitevalmistuksessa.

Suomessa toimivat vuosivolyymiltään yli 100 GWh:n energiapuuterminaalit (50 000 kiinto-m³) Lähde: VTT, Matti Virkkunen

Vuoden 2015 aikana aurinkoinvestointeja rahoitettu energiatuella 92 kpl, yhteensä 13 000 000, tuki 3 904 000 euroa (koko Näkymät vuosille 2016-2020, aurinkoenergia Aurinkosähkötuotannon kasvun esteeksi vuonna 2014 noussut tullin verokäytäntö kumottiin uuden asetuksen määräyksillä, nyt pientuottaja voi tuottaa valmisteverottomasti 800 000 kwh sähköä kalenterivuodessa Aurinkosähköinvestointien TMA uudella verokäytännöllä ja nykyisillä markkinahinnoilla pääosin alle 15 vuotta Omakäyttösähkön hinta (100-120 /MWh) kannusteena vahvempi kuin markkinasähkön hinta 25-40 /MWh, tästä johtuen investointihankkeet ovat pääsääntöisesti oman kulutuksen kattamiseen Suurimmat yksittäiset investoinnit 1 MW kokoluokkaa Varsinais-Suomessa

Näkymät vuosille 2016-2020, tuulivoima Tuulivoimaan liittyvin äänikysymyksiin ratkaisu 1.9.2015 alkaen uuden ääniasetuksen muodossa (45 db päivä/40 db yöaika). Selkeyttää aiemman sekalaisen käytännön. Tuulivoimarakentaminen kiihtyy merkittävästi vuosina 2016 ja 2017 johtuen tariffiin pääsyn määräajasta (30.11.2017). -> järeimmästä nosturikalustosta ja ammattilaisresursseista pulaa Yhteiskunnan vaatimusten ja edellytysten pitäisi olla selkeitä ja välittyä lainsäädäntönä, jonka kautta toimialaan investoiville yrityksille voidaan taata selkeä näkymä tulevaisuuteen ja varmuus investointien toteuttamiselle. (Tuulivoimatavoite 6 TWh, 2020)

Näkymät vuosille 2015-2020 Uusiutuvan energian alan toimijoilta edellytetään merkittävää yhteistyötä oman toimialansa kehittämisessä ja uusien toimintamallien omaksumista sekä tunnistamista. Pienistä puroista muodostuvat edelleen myös suuret virrat (kulutus<->säästö) Tavoitteisiin päästään vain suurien ja pienien tekojen yhdistelmillä Tuontiraaka-aineiden ja polttoaineiden käytöllä päästään uusiutuvan energian tavoitteisiin (38%) matemaattisesti samalla tavalla, mutta positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset jäävät tällöin marginaalisiksi. Työllisyyden ja kansantalouden kannalta kotimainen polttoaine on ainoa järkevä ratkaisu

KIITOS! www.toimialapalvelu.fi