Tenon kalastussopimusneuvottelut Maa- ja metsätalousvaliokunta 25.9.2015 Pentti Lähteenoja, Heidi Aliranta, Tapio Hakaste Maa- ja metsätalousministeriö
Kalastussopimusneuvottelut Norjan kanssa Nykyinen sopimus vuodelta 1989 - ajastaan jälkeen jäänyt - perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetty - suurin osa lohikannoista ei täytä kutukantatavoitteita, saaliit pysyneet alhaisina 2000-luvun alun jälkeen - tarve uudelle sopimukselle ilmeinen Norja tyytymätön nykyiseen sopimukseen Valtioneuvosto nimitti Suomen neuvotteluvaltuuskunnan vuonna 2012 maa- ja metsätalousministeriö (2 edustajaa), ulkoasiainministeriö, Lapin ELY-keskus, Utsjoen osakaskunnat (2 edustajaa), Saamelaismatkailu ry, Saamelaiskäräjät. Lisäksi valtuuskunnalla on pysyviä asiantuntijoita, mm. osakaskunnat, Utsjoen kunta, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö
Neuvottelujen kulusta Maiden valtuuskuntien välillä ollut viisi neuvottelukokousta Lisäksi useita puheenjohtajiston valmistelupalavereita sekä maiden valtuuskuntien omia kokouksia Neuvotteluissa ollut välillä pitkiä taukoja, mm. viime keväänä Norjassa neuvottelut kiinnostaneet suurkäräjiä ja asia politisoitunut Norja ilmoittanut, että vuonna 2017 Tenolla ei enää nykyistä sopimusta Elokuussa 2015 Norjan ilmasto- ja ympäristöministeriön valtiosihteeri Lars Andreas Lunde sekä maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikaisen erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja keskustelivat sopimuksen keskeisistä linjauksista Elo-syyskuussa 2015 maiden paikallistahot sekä saamelaiskäräjät keskustelleet ja pyrkineet löytämään yhteisiä näkemyksiä kalastuksen säätelystä Kalastuksen säätelystä sopiminen keskeistä ja vienyt eniten aikaa neuvottelussa 3
Sopimuksesta yleistä - tavoitteena saada sopimus voimaan vuoden 2017 alusta - sopimustekstiluonnoksen valmistelu edennyt joutuisasti, teksti lähes valmis - sopimusartikloissa valtioita velvoittavat asiat - sopimuksen olennaisena osana on kalastussääntö, joka sopimuksen liitteenä ja jossa kalastusta koskevat määräykset - pyritään saamaan aikaan sopimus, joka on sopusoinnussa Suomen perustuslain sekä kansainvälisten velvoitteiden kanssa - sopimuksen tarkoituksena on järjestää Tenojoen vesistön kalakantojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö, hoito ja suojelu siten, että hyödynnetään vesistön lohentuotantokyky ja kantojen monimuotoisuuskalastuksen säätelyssä - pyritään oikeudenmukaiseen tasapainoon eri kalastusetujen välille kokonaisuutena ja kiinnitetään huomiota paikalliseen kulttuuriin perustuvaan kalastukseen 4
Sopimuksesta yleistä - Tenolla vuosisatojen ajan noudatettua asuinpaikkaperiaatetta sovelletaan uudessakin sopimuksessa, pyrkien kuitenkin parantamaan ulkopuolella asuvien kalastusoikeuden omistajien asemaa nykyisestä - Sopimuksessa on artikloita koskien mm. rajajokiosuuden jakamista kalastusvyöhykkeisiin, kalastuslupia, valvontaa, tutkimusyhteistyötä, saalisraportointia sekä kalatautien ehkäisyä - Sopimukseen sisältyvä kalastussääntö määräaikainen: voimassa aluksi 5 vuotta, sen jälkeen 7 vuotta kerrallaan - sisältää konkreettiset, kalastajia koskevat säätelymääräykset - rajoitusten vaikutuksia seurataan ja arvioidaan jatkuvasti - kalastussäännön määräyksiä voidaan muuttaa tarvittaessa nopeasti, jos kalakantojen tila niin vaatii 5
Tenon kalastuksen säätelyn lähtökohdista Lähtökohtana Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestö NASCO:n suositusten huomioonottaminen Tavoitteellinen säätely, jonka perustana kutukantatavoitteet Uudesta sopimuksesta ja kalastusmääräyksistä joustavia, toteutetaan määräaikaisen kalastussäännön sekä maiden yhteisen hoito- ja elvytyssuunnitelman avulla Tutkimustieto Tenon lohikantojen tilasta Tarkempi geneettinen tieto Tenon lohen eri osakantojen eroista ja erottamisesta käytössä Kutukantatavoitteet määritetty, niiden täyttymistä arvioitu tärkeimmissä kohteissa Laskelmia eri osakantojen tilasta ja kalastuksen kohdistumisesta niihin rannikkokalastuksesta lähtien, kokonaisuuden hahmottaminen Tilannetta voidaan parhaiten korjata tekemällä muutoksia kaikkiin eri kalastuksiin (rannikko, joen alaosa, rajajokiosuus, sivujoet) Tutkimustiedon valossa kalastuskuolleisuuden vähennystarve on noin kolmasosa nykyisestä
Tenon kalastuksen säätelyn lähtökohdista Säätelyratkaisu niin, että kaikki kalastusmuodot ovat mukana eri kalastusmuodot säilyvät, vaikka kalastusta joudutaan rajoittamaan (lohinuotta poikkeus) Pyyntirajoitusten kohdentaminen kalastuskauden alkuun ja maltillisemmat rajoitukset myöhempään kalastuskauteen, jotta kalastuskuolevuus ei kasva nykytasosta loppukaudesta Rajajokialueen kalastusmääräyksiä tukevat ratkaisut sivujokiin 7
Jatkotoimenpiteet Yhteisymmärrys kalastuksen järjestämisestä on hyvin lähellä Matkailukalastuksen kalastusajoissa ja lohiverkkokalastuksessa yksityiskohtia ratkaisematta Sivuvesistöjen kalastuksen säätelyn yksityiskohdat ratkaisematta Kansalliset kalastusjärjestelyt lohikannan tilan mukaisesti Kalastussopimusluonnos pitkällä Kalastussäännön laatiminen alkuvaiheessa Kalastuksen säätelyratkaisu kirjoitetaan kalastussääntöön Ennakkoon sovittuja toimenpiteitä jos lohikantojen tila heikkenee Kalastusoikeuksien käyttö määrätään kalastussäännössä Tavoitteena on saada uusi sopimus neuvoteltua tämän vuoden aikana Voimaansaattamislakia koskeva hallituksen esitys eduskunnalle ensi keväällä 8
Entä jos sopimusta ei synny Norja on ilmoittanut, että se ei hyväksy nykyistä sopimusta enää vuonna 2017 Kansallinen kalastuksen säätely Tenolla: Norjassa on oma kansallinen laki Tenon kalastuksesta, käytäntö ei muuttuisi paljon nykytilanteesta Norjan puolella Suomessa olisi säädettävä valtioneuvoston asetus (esim. KalL 52 ), tai erillinen laki Tenon kalastuksesta. Myös kalataudit huomioitava. Säädöstyö tehtävä v. 2016 aikana Sopimukseton tilanne riski, mikäli vastuuta ja valtuuksia lohikantojen hoidosta ei saada koordinoitua Kalastusoikeuksien hallinta uudessa tilanteessa, kalastuspaine voi kasvaa Kalastuslupajärjestelmän ja kalastuksen valvonnan järjestäminen Gyrodactylus salaris lohiloisen torjumistyön jatko Sopimuksettoman tilanteen mahdollisina hyötynä uudet mahdollisuudet kalastusmatkailutuotteisiin kalastusoikeuden pohjalta 9