Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista

216 Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista 1

Metsäteollisuuden henkilöstö koostuu oman alansa ammattilaisista Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on peräti kaksikymmentä prosenttia. Biotalouden tukijalan merkityksestä kertovat myös tuoreet tiedot metsäteollisuuden henkilöstöstä, joka koostuu oman alansa osaajista. Tähän julkaisuun on koottu kattavasti tärkeimmät tilastot metsäteollisuuden (katso tarkempi luokittelu sivulla 16) eri henkilöstöryhmistä. Suurin rooli on tuoreimmilla palkkatilastoilla. Myös ikärakenne ja koulutus nousevat esiin. Niihin kytkeytyy yksi metsäteollisuuden lähivuosien haasteista, sillä monet alan ammattilaiset alkavat lähentyä eläkeikää. Menestyvä biotalous tarvitsee jatkossakin koulutettua työvoimaa. Koska metsäteollisuuden investoinnit ovat kääntyneet nousuun, seuraavan kymmenen vuoden aikana ala palkkaa tuhansia uusia ammattilaisia. Vuonna 214 metsäteollisuus työllisti suoraan yhteensä 42 työntekijää, joista 2 työskenteli paperiteollisuuden palveluksessa ja loput 22 puutuoteteollisuudessa. Tehdasteollisuuden työntekijöistä 12,2 prosenttia on metsäteollisuuden palveluksessa. Suomessa metalliteollisuus on suurin työllistäjä, sillä tehdasteollisuuden työntekijöistä 4,6 prosenttia saa palkkansa alan yrityksiltä. Metsäteollisuus on tehdasteollisuuden toimialoista toiseksi suurin työllistäjä Vuonna 214 metsäteollisuus työllisti 42 henkilöä, paperiteollisuus 2 ja puutuoteteollisuus 22 Tehdasteollisuuden työlliset 1 henkilöä Osuus, % Metalliteollisuus 139 4,6 Metsäteollisuus 42 12,2 Sähkö- ja 42 12,2 elektroniikkateollisuus Elintarviketeollisuus 38 11,1 34 9,9 Rakennusaineteollisuus 1 4,4 Tekstiili-, vaatetus- ja 11 3,2 nahkateollisuus Painaminen 1 2,9 Huonekalujen valmistus 8 2,3 Muu valmistus 6 1,8 Yhteensä 342 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 2

Poiminta: Sunnuntailisät pitävät vaneritehtaan kiinni sunnuntaisin. Jos sunnuntaityötä koskeva korotus olisi maltillisempi, useat mekaanisen metsäteollisuuden tuotantolinjat voisivat pyöriä seitsemänä päivänä viikossa. Nykyisillä sunnuntailisillä se ei ole kannattavaa. Siksi puutuoteteollisuudessa tuotantolaitokset seisovat sunnuntaisin eli investoinnit eivät ole tehokkaassa käytössä. Jos tuotanto olisi käynnissä seitsemänä päivänä viikossa, työntekijöiden kokonaisansiot nousisivat vaikka työehtosopimuksen mukaisia sunnuntaikorvauksia kohtuullistettaisiin. Paperiteollisuuden edellytys on, että koneet käyvät koko ajan. Toimihenkilöt ovat päivätöissä, tehdas pyörii ympäri vuorokauden Paperiteollisuuden työntekijöistä 6 prosenttia tekee keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Se kertoo alan luonteesta: tehdas pyörii keskeytyksettä seitsemänä päivänä viikossa. Päivätyössä työskentelee noin neljännes eli 24 prosenttia kaikista työntekijöistä. Saha- ja levyteollisuudessa työaikamuodot vaihtelevat enemmän, ja vain 1 prosenttia mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöistä tekee kolmivuorotyötä. Kaksivuorotyötä tekee neljännes eli 28 prosenttia työntekijöistä. Keskeytyvä kolmivuorotyö puolestaan rytmittää kolmanneksen työpäiviä. Päivätöissä taas on yhtä suuri osuus kuin paperiteollisuudessa eli 24 prosenttia. Henkilöstön korkeasta ja mukautuvasta osaamisesta kertoo sekin, että metsäteollisuuden toimihenkilöistä ainoastaan neljä prosenttia tekee keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Valtaosa eli peräti 93 prosenttia toimihenkilöistä tekee päivätyötä. 2.6.21 Metsäteollisuuden työntekijöistä % tekee keskeytymätöntä kolmivuorotyötä 28% 24% Työntekijät 32% 11% 3% 1% 24% Työntekijät 6% Keskeytymätön kolmivuorotyö Päivätyö Keskeytyvä kolmivuorotyö Kaksivuorotyö Muut Keskeytymätön kolmivuorotyö Päivätyö Muut Toimihenkilöistä 93 % tekee päivätyötä ja vain 4 % on keskeytymättömässä 3-vuorotyössä Lähde: Palkkatilastot 214 2.6.21 3

Metsäteollisuuden henkilöstö yltää kilpailukykyisiin palkkoihin Ainoastaan ahtausala maksaa työntekijöilleen parempaa tuntipalkkaa kuin paperiteollisuus, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n säännöllisesti keräämistä tuntipalkkatilastoista. Ahtausalan säännöllisen työajan keskiansio oli vuoden 214 viimeisellä neljänneksellä 21,43 euroa (Kuva 1). Se on hieman yli kymmenen prosenttia enemmän kuin paperiteollisuudessa, jossa työntekijän keskiansio on 19,2 euroa tunnissa ilman ylityö- ja sunnuntaikorotuksia. Koko metsäteollisuuden työvoimakustannukset olivat vuonna 214 hieman alle 2,2 miljardia, kun ne 2-luvun alkupuoliskolla olivat vielä keskimäärin lähes 2,8 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 214 työvoimakustannukset olivat 2,1 prosenttia alemmat kuin vuonna 213. Koko kansantalouden työvoimakustannukset puolestaan lisääntyivät,2 prosenttia 11 miljardiin euroon. Samalla työllisten määrä Suomessa pienentyi,8 prosenttia vuoteen 213 verrattuna. Tehdasteollisuudessa työllisten määrä vähentyi reippaampaa tahtia eli 3,2 prosenttia ja työvoimakustannukset alenivat vertailukaudesta 1,6 prosenttia 16,7 miljardiin euroon (Kuva 2). Puutuoteteollisuuden työllisten määrä vähentyi, prosenttia, kun vuotta 214 verrataan vuoteen 213. Paperiteollisuudessa työllisten lukumäärä vähentyi hieman hitaammin, 4,8 prosentin tahtia. Työvoimakustannukset taas supistuivat puutuoteteollisuudessa 3,3 prosenttia ja paperiteollisuudessa 1,2 prosenttia. Osa näistä muutoksista johtuu ulkoistuksista. Vuoden 214 työvoimakustannuksista valtaosan muodostivat massa- ja paperiteollisuuden palkat, joita yhtiöt maksoivat työntekijöilleen yhteensä 1,1 miljardia euroa. Sosiaalivakuutusmaksujen osuus oli paperiteollisuudessa 249 miljoonaa euroa. Saha- ja levyteollisuuden palkkakustannukset vuonna 214 olivat 693 miljoonaa euroa ja sosiaalivakuutusmaksujen osuudeksi jäi näin 12 miljoonaa euroa (Kuva 3). 4

Työntekijöiden keskiansioita eräillä EK:n sopimusaloilla Säännöllisen työajan tuntiansio 4. neljänneksellä 214, euroa/tunti Työntekijöiden keskiansioita eräillä EK:n sopimusaloilla 1 9 Säännöllisen työajan tuntiansio 4. neljänneksellä 214, euroa/tunti Teollisuus Elintarviketeollisuus Teknologiateollisuus Energiateollisuus Talonrakennusala Maa- ja vesirakennusala Autoliikenne Ahtausala 16,92 16,6 16,6 19,2 16,93 16,89 17,2 17,89 16,8 1,84 21,43 2 2.6.21 Lähde: EK:n palkkatilastot METSÄTEOLLISUUDEN TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖMÄÄRÄ 199-214 Metsäteollisuuden työvoimakustannukset ja henkilömäärä 199-214 LÄHDE: Palkkatilastot 214 1 1 2 2 EUR/tunti Työvoimakustannus Henkilömäärä 2, Mrd. EUR Lkm 1,8 4 1,6 4 1,4 3 1,2 3 1, 2,8 2,6 1,4,2, 1 Palkkasummat ja työvoimakustannukset metsäteollisuudessa ja kansantaloudessa 214 3 Lähde: Tilastokeskus LÄHDE: Tilastokeskus 2.2.216 2 Palkkasummat ja työvoimakustannukset metsäteollisuudessa ja kansantaloudessa 214 Koko kansantalouden työvoimakustannukset Metsäteollisuuden työvoimakustannukset yhteensä 11 mrd. 2,2 euroa mrd. euroa 1 16 14 12 1 8 6 4 2 Milj. eur. yht. 1 349 249 11 Massa- ja paperiteollisuus yht. 84 12 693 Saha- ja levyteollisuus Työvoimakustannus, mrd. eur Työvoimakustannus Työvoima- Työvoima- Työlliset kustannus, Työlliset kustannus mrd. eur Muutos 213-214, % Muutos 213-214, % Kaikki toimialat yhteensä 11,2 -,8 Kaikki toimialat yhteensä 11,2 -,8 Tehdasteollisuus yht. 16,7-1,6-3,2 Tehdasteollisuus yht. 16,7-1,6-3,2 Puutuoteteollisuus,8-3,3 -, Puutuoteteollisuus,8-3,3 -, 1,3-1,2-4,8 1,3-1,2-4,8 1,8,3-1, 1,8,3-1, Metalliteollisuus 9,3-2,1-3,4 Metalliteollisuus 9,3-2,1-3,4 Palkat Sosiaalivakuutusmaksut 1.7.21 LÄHDE: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Sappi Finland ANSIOKEHITYS ERI TOIMIALOILLA 2-214 Ansiokehitys eri toimialoilla 2 214 Työntekijöiden säännöllisen työajan tuntiansion vuosimuutos, joka sisältää sopimuskorotuksen lisäksi rakennemuutoksen vaikutuksen Työntekijöiden säännöllisen työajan tuntiansion vuosimuutos, joka sisältää sopimuskorotuksen lisäksi rakennemuutoksen vaikutuksen Muutos, % 7 6 4 1) Teknologiateollisuus Yksityinen sektori, sopimuskorotus 3 2 1-1 2) 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 1) Muutos sisältää 2 eri sopimuskorotusta 2) 28-29 suuri rakennemuutos LÄHDE: EK ja Metsäteollisuus ry 2.2.216 3 1) Muutos sisältää 2 eri sopimuskorotusta 2) 28-29 suuri rakennemuutos Lähde: EK ja Metsäteollisuus ry ANSIOKEHITYS ERI TOIMIALOILLA 2 214 Ansiokehitys eri toimialoilla 2 214 Työntekijöiden säännöllisen työajan tuntiansion kumulatiivinen muutos Työntekijöiden säännöllisen työajan tuntiansion kumulatiivinen muutos Kaikki tilastoidut Identtiset Sisältää Kaikki rakennemuutoksen tilastoidut Samat Identtiset henkilöt perättäisinä vuosina Sisältää rakennemuutoksen Samat henkilöt perättäisinä vuosina Muutos, % Muutos % 4 4 4 4 3 3 3 3 2 2 2 2 1 1 1 1 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Teknologiateollisuus Yksityinen sektori, sopimuskorotus LÄHDE: EK ja Metsäteollisuus ry Lähde: EK ja Metsäteollisuus ry 2.2.216 4 6

Puusepänteollisuus toimii kovassa kilpailussa Puusepänteollisuudessa työskentelee Suomessa noin 1 työntekijää, joiden säännöllisen työajan ansio oli vuonna 214 14,76 euroa tunnissa. Kuten myös paperiteollisuudessa, huonekaluja valmistavien työntekijöiden keski-ikä on noussut. Suurin ryhmä on 9-vuotiaat. Heitä on yli 3 prosenttia työntekijöistä. Palkkataso puusepänteollisuudessa on viime vuosina noussut nopeammin kuin yksityisen sektorin sopimus- korotukset. Työn korkea hinta onkin osasyy siihen, miksi Suomessa kovasti kilpaillun alan työllisyys ei ole toipunut talouskriisistä. Kilpailijamaa Virossa työllisyys puusepänteollisuudessa on sen sijaan piristynyt ja jättänyt taakseen laman pohjalukemat. Suomessa työvoimakustannukset ovat Viroon verrattuna noin kaksinkertaiset. 3 Puusepänteollisuus Sukupuolijakauma henkilöstöryhmissä Toimihenkilöt Säännöllisen työajan ansio 214 Työntekijät, /t 14,76 Toimihenkilöt, /kk 3 142 Ylemmät toimihenkilöt, /kk 4 674 Työntekijät % 2% 4% 6% 8% 1% Puusepänteollisuudessa työskentelee noin 1 työntekijää Naiset Miehet EK:n palkkatilastot ja Tilastokeskus 7

Ansiokehitys puusepänteollisuudessa 2 214 Säännöllisen työajan ansion kumulatiivinen muutos Työntekijöiden tuntiansion kehitys Toimihenkilöiden kuukausiansion kehitys 4 Muutos, % 4 Muutos % 4 4 3 3 3 3 2 2 2 2 1 1 1 1 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kaikki Identtiset Yksityinen sektori, sopimuskorotus LÄHDE: EK ja Metsäteollisuus ry 23.2.216 2 Lähde: EK ja Metsäteollisuus ry Puusepänteollisuuden työntekijöiden ikärakenne 214 Työntekijät 4 % 3 1 lkm Työntekijät Toimihenkilöt 2 8 1 6 Toimihenkilöt 4 % 4 3 2 2 1 19 21 23 2 27 29 31 33 3 37 39 41 43 4 47 49 1 3 7 9 61 63 6 68 ikä Lähde: EK ja Metsäteollisuus ry 8

Paperiteollisuuden toimihenkilöiden palkkaus on verrattain hyvä Paperiteollisuuden toimihenkilöt pärjäävät hyvin palkkakilpailussa tehdasteollisuuden kollegojaan vastaan. Heidän keskimääräinen kuukausiansionsa on suurempi kuin muualla tehdasteollisuudessa. Vuonna 214 paperiteollisuuden toimihenkilö tienasi kuukaudessa keskimäärin 3 419 euroa. Metsäalan toimihenkilöt tienasivat keskimäärin 3 34 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa toimihenkilön keskimääräinen kuukausiansio jäi 3 196 euroon. Saha- ja levyteollisuuden toimihenkilöt jäivät senkin alle eli 3 9 euroon. Keskimäärin teollisuuden toimihenkilöt tienasivat vuonna 214 3 247 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen kuukausiansio teollisuudessa 4 184 euroa syyskuussa 214 Keskimääräinen kuukausiansio teollisuudessa 4 184 euroa syyskuussa 214 11 Ylemmät toimihenkilöt Teollisuus Teknologiateollisuus 4 828 42 6 4 78 4 677 Teollisuus Teknologiateollisuus Metsäala Toimihenkilöt 3 247 3 419 3 9 3 296 3 196 3 34 1 2 3 4 EUR/kk Lähde: Palkkatilastot 214 2.6.21 LÄHDE: Palkkatilastot 214 9

Poiminta: Työvoimakustannusten pienentyminen johtuu alan rakennemuutoksesta sekä vuonna 28 kärjistyneestä rahoitusmarkkinoiden kriisistä, jota seurasi kansainvälinen taantuma. Tarve parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä ei ole poistunut, sillä keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna paperiteollisuuden työvoimakustannukset ovat vuositasolla Suomessa selvästi kalliimmat. Toimihenkilöidenkin ansiokehitys perustuu maltilliseen palkkaratkaisuun. Saha- ja levyteollisuudessa palkat kasvoivat vuonna 214 yhden prosentin verrattuna vuoteen 213. Yhden prosentin kasvu säännöllisen työajan kuukausiansiossa perustuu identtisten henkilöiden vertailuun tilastoaineistossa eli kyseessä on samojen työntekijöiden palkkakehitys. Identtisten työntekijöiden vertailu kuvaa paremmin alan todellisen ansiotason kehitystä kuin koko henkilöstön huomioiminen. Jos aineisto sisältää kaikki henkilöstön edustajat, rakennemuutokset, kuten vaihtuvuus, voivat vaikuttaa lukuihin huomattavasti. Kun henkilöstön vaihtuvuus otetaan huomioon, vuonna 214 teollisuuden toimihenkilöiden säännöllisen työajan kuukausiansion muutos oli 1,3 prosenttia vuoteen 213 verrattuna. Paperiteollisuudessa vastaava luku oli 1,2 prosenttia. Identtisten toimihenkilöiden palkat puolestaan nousivat paperiteollisuudessa 1,6 prosenttia. Teollisuuden ylemmät toimihenkilöt ylsivät keskimäärin 4 828 euron kuukausiansioihin. Paperiteollisuutta korkeammat kuukausiansiot oli vain kemianteollisuudessa, jonka 42 euron kuukausiansio ylitti paperiteollisuuden toimihenkilön 6 euron keskimäärisen kuukausiansion hienoisesti. ANSIOKEHITYS ERI TOIMIALOILLA 2 214 Ansiokehitys eri toimialoilla 2 214 Toimihenkilöiden säännöllisen työajan kuukausiansion kumulatiivinen muutos Toimihenkilöiden Kaikki tilastoidut säännöllisen työajan kuukausiansion Identtiset kumulatiivinen muutos Kaikki Sisältää tilastoidut rakennemuutoksen Samat Identtiset henkilöt perättäisinä vuosina Sisältää rakennemuutoksen Samat henkilöt perättäisinä vuosina 4 Muutos, % 4 Muutos % 4 4 3 3 3 3 2 2 2 2 1 1 1 1 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Teknologiateollisuus Yksityinen sektori, sopimuskorotus Lähde: EK ja Metsäteollisuus ry LÄHDE: EK ja Metsäteollisuus ry 2.2.216 1

ANSIOKEHITYS ERI TOIMIALOILLA 2 214 Ansiokehitys eri toimialoilla 2 214 Ylempien toimihenkilöiden säännöllisen työajan kuukausiansion kumulatiivinen muutos Ylempien toimihenkilöiden säännöllisen työajan kuukausiansion kumulatiivinen muutos Kaikki tilastoidut Identtiset Kaikki Sisältää tilastoidut rakennemuutoksen Samat henkilöt perättäisinä vuosina Sisältää rakennemuutoksen 4 Muutos, % 4 Identtiset Samat henkilöt perättäisinä vuosina Muutos % 4 3 3 2 2 1 1 4 3 3 2 2 1 1 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Teknologiateollisuus Yksityinen sektori, sopimuskorotus Lähde: EK ja Metsäteollisuus ry 8 LÄHDE: EK ja Metsäteollisuus ry Työntekijöiden 2.2.216 ansiokehitys 213 6 214 Säännöllisen Työntekijöiden työajan tuntiansion ansiokehitys muutos 213 214 Toimihenkilöiden ansiokehitys 213 214 Säännöllisen Toimihenkilöiden työajan kuukausiansion ansiokehitys muutos 213 214 Säännöllisen työajan tuntiansion muutos Säännöllisen työajan kuukausiansion muutos Teollisuus,7 1,6 Teollisuuus 1,3 1,8 1,9 1,2 1,6 1,4 2 1 1,8 1 2,3 Metsätyönjohtajat 2, 2,6 Teknologiateollisuus,4 1,6 1,2 1,9 Autoliikenne 1, 2,2 Teknologiateollisuus 1,7 2,1 2.6.21 LÄHDE: Palkkatilastot 214,, 1, 1, 2, 2, Muutos-% Identtiset (samat henkilöt 213 ja 214 aineistossa) Kaikki (sis. rakennemuutoksen eli henkilöstön vaihtuvuuden vaikutuksen) Lähde: Palkkatilastot 214 2.6.21 LÄHDE: Palkkatilastot 214,, 1, 1, 2, 2, 3, Muutos-% Identtiset (samat henkilöt 213 ja 214 aineistossa) Kaikki (sis. rakennemuutoksen eli henkilöstön vaihtuvuuden vaikutuksen) Lähde: Palkkatilastot 214 11

Ikärakenne edellyttää uusien ammattilaisten kouluttamista Iso osa metsäteollisuuden työntekijöistä ikääntyy ja siirtyy lähivuosina eläkkeelle. Siksi biotalous tarjoaa jatkossa mahdollisuuksia nuorille. Seuraavan kymmen vuoden aikana peräti neljännes henkilöstöstä eläköityy. Tällä hetkellä metsäteollisuuden suurin ikäryhmä on 9-vuotiaat miehet ja toiseksi suurin 4-vuotiaat miehet. Yli 6-vuotiaiden miesten osuus on kuitenkin vain hieman suurempi kuin 2 29-vuotiaiden. Miesten osuus kaikista työntekijöistä on 87 prosenttia. Ala työllistää 3 työntekijää, kun taas koko henkilöstön yhteenlaskettu lukumäärä on 42. Metsäteollisuuden työntekijöiden ikärakenne jäsenyrityksissä Metsäteollisuuden työntekijöiden ikärakenne 3 4 3 2 Lukumäärä 2 1 1-24 2-29 3-34 3-39 4-44 4-49 -4-9 6 - Ikäluokat Miehet Naiset Yhteensä Lähde: Metsäteollisuus ry:n palkkatilastot 2.6.21 LÄHDE: Metsäteollisuus ry:n palkkatilastot 12

METSÄTREOLLISUUDEN TYÖVOIMA HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Metsäteollisuuden työvoima henkilöstöryhmittäin Sukupuolijakauma henkilöstöryhmissä Ylemmät toimihenkilö Ylemmät toimihenkilöt Toimihenkilöt Toimihenkilöt Lkm Osuus henkilömäärästä Miehiä Naisia Työntekijät 3 72 % 87 % 13 % Toimihenkilöt 6 13 % 8 % 42 % Työntekijät Ylemmät toimihenkilöt 6 3 1 % 6 % 3 % % 2% 4% 6% 8% 1% Yhteensä 41 9 8 % 2 % Naiset Miehet Lähde: EK:n palkkatilastot ja Tilastokeskus LÄHDE: EK:n palkkatilastot ja Tilastokeskus 2.2.216 1 13

Toimihenkilöiden ikärakenne on tasapainoinen Metsäteollisuudessa työskentelee toimihenkilöitä yhteensä noin 12. Työntekijöihin verrattuna alan toimihenkilöt ovat hieman vaihtelevampi joukko: toimihenkilöiden ikärakenne on merkittävästi työntekijöitä tasaisempi, samoin sukupuolijakauma. Naisten osuus toimihenkilöistä nousee 3 prosenttiin, kun taas työntekijöiden joukossa naisten osuus jää 13 prosenttiin. Vaikka kolmekymppiseen toimihenkilöön törmää suuremmalla todennäköisyydellä kuin samanikäiseen työntekijään, 4-vuotiaat kuitenkin muodostavat hienoisesti muita suuremman henkilöstöryhmän toimihenkilöiden sisällä. Metsäteollisuuden toimihenkilöiden ikärakenne jäsenyrityksissä Metsäteollisuuden toimihenkilöiden ikärakenne 16 3 14 12 Lukumäärä 1 8 6 4 2 2-24 2-29 3-34 3-39 4-44 4-49 -4-9 6 - Ikäluokat Miehet Naiset Yhteensä Lähde: Metsäteollisuus ry:n palkkatilastot 2.6.21 LÄHDE: Metsäteollisuus ry:n palkkatilastot 14

Metsäteollisuus tarjoaa toimihenkilöille vaihtuvia tehtäviä Toimihenkilöiden toimenkuvat ovat metsäteollisuudessa vaihtelevia. Teknisistä ja konttoritoimihenkilöistä hieman alle 1 työskentelee tukitoiminnoissa. Hieman suurempi määrä eli noin 2 toimii asiantuntijatehtävissä. Toimihenkilöihin lukeutuu myös pieni määrä erityisasiantuntijoita, joita ylemmistä toimihenkilöistä on noin pari tuhatta eli saman verran kuin asiantuntijoita. Yritysten ja yksiköiden johtajia on puolestaan alle viisisataa. Teknisten ja konttoritoimihenkilöiden palkat ovat asiantuntijatehtävissä keskimäärin lähemmäs 3 euroa. Esimerkiksi myyntiin ja taloushallintoon liittyvissä tukitoiminnoissa ansiotaso on hieman pienempi eli keskimäärin alle 3 euroa. Ylempien toimihenkilöiden palkat asiantuntijatehtävissä on noin 4 euroa ja erityisasiantuntijoilla palkkataso asettuu hieman yli euroon. Toimihenkilöistä valtaosalla on tekninen koulutus ja suurimmalla osalla koulutusaste on joko alin korkea-aste tai alempi korkeakoulututkinto. Ylempien toimihenkilöiden joukossa yleisin koulutusaste on ylempi korkeakoulututkinto, mutta myös alempi korkeakoulututkinto on yleinen. 12 12 Metsäteollisuuden toimihenkilöiden tehtävät ja kuukausipalkat jäsenyrityksissä Tehtäväasema Lkm Lkm 4 4 /kk Keskikuukausipalkka (mediaani) /kk 4 3 3 2 2 1 1 4 3 3 2 2 1 1 4 4 Yritysten ja yksiköiden johtaminen Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Tukitoiminnoissa työskentelevät 3 3 2 2 1 1 4 4 3 3 2 2 1 1 Asianhoitajat Asiantuntijat Erityisasiantuntijat 24.4.21 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 24.4.21 Ylemmät toimihenkilöt Tekniset ja konttoritoimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Lähde: Palkkatilastot 1

Metsäteollisuuden toimihenkilöiden koulutus jäsenyrityksissä Yhteensä noin 1 toimihenkilöä 13 13 Koulutusala Koulutusaste 1% 1% 1% 1% 9% 9% 9% 9% 8% 7% 6% % 4% 3% 2% 1% 8% 7% 6% % 4% 3% 2% 1% Muu 8% Maa- ja metsätalousalan 7% koulutus 6% Kaupallinen ja % yhteiskuntatieteellinen koulutus 4% Tekniikan koulutus 3% 2% 1% 8% 7% 6% % 4% 3% 2% 1% Koulutusaste tuntematon Tutkijakoulutusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste % % Metsäteollisuuden toimihenkilöt Metsäteollisuuden toimihenkilöt % % Tekniset ja Tekniset Ylemmät ja konttoritoimihenkilöt konttoritoimihenkilöt toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Lähde: Palkkatilastot 24.4.21 24.4.21 Metsäteollisuuden tilastot pitävät sisällään paperiteollisuuden ja puutuoteteollisuuden. jakaantuu massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuteen sekä niistä valmistettaviin tuotteisiin. Puutuoteteollisuuteen kuuluu puolestaan saha- ja levyteollisuus sekä puutalojen ja rakennustuotteiden valmistus. Puusepänteollisuus taas muodostaa oman haaransa, eikä sitä tilastoida osaksi metsäteollisuuden lukuja. Puusepänteollisuutta on huonekaluteollisuus, joka kostuu keittiö- ja kylpyhuonekalusteiden valmistuksesta sekä toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistuksesta. Metsäteollisuus ry Snellmaninkatu 13, 17 Helsinki Puh. 9 13261 Lisätiedot: Raili Ohtonen, Tilastoasiantuntija, 4 68 4473, raili.ohtonen@forestindustries.fi 16