Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon 1
Sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan ja käytetään tulevina vuosikymmeninä hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt 2
Siksi tulevaisuusnäkökulman tulee olla vahvasti mukana nyt tehtävissä sote-päätöksissä 3
Edessä olevan muutoksen mittakaava: Lähes puolet terveysasemista voitaisiin lakkauttaa vuoteen 2025 mennessä palvelujen saavutettavuuden juurikaan heikentymättä. -Palveluverkkoselvitys 2025 4
Mistä muutos johtuu? 5
Sosiaali- ja terveyspalveluihin vaikuttavia trendejä Väestöpohja muuttuu Suomessa lähitulevaisuudessa nopeasti ja merkittävästi muuttoliikkeen ja väestön ikääntymisen vuoksi Digitalisaatio, logistiikan kehitys ja mm. terveystietojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistavat uudenalaisia toimintamalleja Sote-järjestelmän asiakkaat muuttuvat: ihmiset entistä koulutetumpia ja aktiivisempia osallistujia 6
Väestömäärän alueelliset muutokset 2015-2040: kehitys erityisen raju itäisessä Suomessa Manner-Suomen väestö Vuosi 2015: 5 422 837 Vuosi 2040: 5 948 022 7
Väestön muutos kunnittain vuoteen 2025 mennessä 8
Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuosina 2014-2040: alueelliset erot korostuvat 2014 2025 2040 9
Digitalisaatio mullistaa soten toiminta- ja ajattelutapoja Terveydenhuolto sairaaloilta ja klinikoilta koteihin ja yhteisöille Älypuhelimet, sosiaalinen media, terveydentilan seuranta verkossa, etä- ja omahoito sekä sensoriteknologia Matalan kynnyksen palvelut esimerkiksi kauppakeskuksissa sekä perusterveydenhuollon liikkuvat palvelut Tekoäly avuksi kliiniseen päätöksentekoon & diagnosointiin 10
Digitalisaatio mullistaa soten toiminta- ja ajattelutapoja Yliopistosairaaloiden osalta sairaanhoitopiirien sisällä tulee tapahtumaan yhdentymistä. Leikkaustoimintaa siirretään joiltakin osin liikuteltaviin yksiköihin Sairaalayksiköt suurenevat ja erikoistuvat. Valmiudet etäyhteyksiin perustuvaan terveydenhuoltoon paranevat Entiset aluesairaalat muuttuvat yhdessä terveyskeskusten akuuttiosastojen kanssa akuutti- ja kuntoutuslähisairaaloiksi Apteekit tarjoavat matalan kynnyksen palveluita, kliinisen farmasian palveluita, laboratoriopalveluita ja terveysneuvontaa sekä tarjoavat terveysseurantalaitteita kotiin 11
Näin digitalisaatio, logistiikan kehitys ja uudet käytänteet voivat näkyä palveluverkossa vuoteen 2025 mennessä 12
Näin tutkimus tehtiin Keskussairaaloiden sijainti 2025 on laskettu painottaen vuoden 2025 väestöennusteen ikäluokkia esh:n keskimääräisillä käynneillä (THL:n tilasto 2013) Synnytyssairaalat on laskettu painottaen 0-14 vuotiaiden sijaintia 2025 väestöennusteessa. Päivystysyksiköt on laskettu painottaen vuoden 2025 väestöennusteen ikäluokkia esh:n keskimääräisillä päivystyskäynneillä (THL tilasto 2013) Tilastokeskuksen kuntapohjainen ennuste on siirretty postinumeroalueille, joiden tiheimmin asuttua 1 km x 1 km ruutuja on käytetty kysyntäpisteinä Valituksi ovat tulleet tieverkkoa pitkin laskien matka-ajallisesti väestöä lähimmäksi sijoittuvat yksiköt. 13
14
Nykyiset terveysasemat kunnittain ja asukasta kohden 15
Terveysasemaverkko 2015-2025 Vuoden 2025 ennusteväestön laskennallisella kysynnällä painotetun matka-ajan suhteen optimoidut perusterveydenhuollon yksiköt, mikäli yksiköiden lukumäärä vähenisi 40 % Jääneet yksiköt on merkitty sinisellä ja poistuneet punaisella värillä Matka-ajat on laskettu postinumeroalueiden tiheimmin asuttujen 1x1 km ruutujen keskipisteistä 16
Terveysasemaverkossa on optimointivaraa erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa Terveysasemien sijainti 2025 on laskettu painottaen vuoden 2025 väestöennusteen ikäluokkia perusterveydenhuollon keskimääräisillä käynneillä (THL:n tilasto 2013). Tilastokeskuksen kuntapohjainen ennuste on siirretty postinumeroalueille, joiden tiheimmin asuttua 1 km x 1 km ruutuja on käytetty kysyntäpisteinä. 548 yksiköstä on valittu 329 yksikköä. Valituksi ovat tulleet tieverkkoa pitkin laskien matka-ajallisesti väestöä lähimmäksi sijoittuvat yksiköt. 2015 2025 7
Erikoissairaanhoito 2015 ja 2025 18
Väestön maantieteellisen saavutettavuuden kannalta optimaaliset keskussairaalayksiköt alueineen Viiden sote-alueen malli Kymmenen sote-alueen malli 15 sote-alueen malli 19
Terveysasemien, apteekkien ja yksityisten palveluiden saavutettavuus nykyisellä palveluverkolla 2015 3 km päässä - yksityisistä palveluista n. 44 % väestöstä - terveysasemista n. 64 % väestöstä - apteekeista n. 68 % väestöstä - yksityisistä + terveysasemista + apteekeista n. 75 % väestöstä 10 km päässä n. 90 % väestöstä (yks + ta + apt) 50 km päässä lähes kaikki (yks + ta + apt) Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka 8
Terveysasemien ja apteekkien palveluiden saavutettavuus optimoituna terveyskeskusverkkoon 2015 (548 kpl) ja 2025 (329 kpl) 3 km päässä - terveysasemista n, 64 % väestöstä 2015 - terveysasemista + apteekeista n. 75 % väestöstä 2015 - terveysasemista n. 55 % väestöstä v. 2025 10 km päässä - terveysasemista n. 90 % väestöstä 2015 - terveysasemista + apteekeista n. 92 % väestöstä 2015 - terveysasemista n. 85 % väestöstä 2025 50 km päässä - lähes kaikki (ta + apt) 2015 - lähes kaikki terveysasemista 2025 Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka 21
Ennuste 2025: palvelujen kapasiteetti ja saatavilla oleva palveluntarjonta 22
Apteekkien yli- ja alitarjonta-alueet 2015 (809 kpl) - Ylitarjonta: Asukkaita apteekkia kohti < 5000 ja apteekkien lukumäärä on 4 tai enemmän - Alitarjonta: Asukkaita apteekkia kohti on yli 7000 ja apteekkien lukumäärä on 3 tai vähemmän. - Keskiarvo 5500 as/apteekki Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka 23
Palveluverkko 2025: yhteenveto Ennustetun kehityksen mukaan väestön odotetaan vähenevän seuraavan 10 25 vuoden kuluessa erityisesti Itä-Suomessa, maakuntatasolla Kainuun ja Etelä-Savon ollessa suurimpia väestön menettäjiä Toisaalta ikääntyvän väestön osuuden kasvu erityisesti Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomessa lisää mitä luultavimmin terveyspalveluiden tarvetta noilla alueilla tulevaisuudessa Digitaalisuuden ja uusien palvelumuotojen (esim. liikkuvat palveluyksiköt, terveyskioskit) odotetaan tulevan avuksi, kun paikkaan sidottua palveluverkkoa joudutaan mahdollisesti supistamaan sekä palvelutarjontaa selkiyttämään ja keskittämään 24
Palveluverkko 2025: yhteenveto Nykyisten terveysasemien suhteen kuntatasolla on selkeitä eroja terveysasemien lukumäärään suhteutetuissa asukasluvuissa, mitkä vaihtelevat 630 35 316 välillä Digitaalisuuden ja uusien palvelukäytänteiden mahdollistamaa sijaintiin perustuvien erikoissairaanhoidon palveluiden vähenemistä vuoteen 2025 mennessä on arvioitu seuraavasti: yliopistosairaalatoiminta supistuu viidellä prosentilla (kaikki yksiköt säilyvät), keskussairaalatoiminta supistuu neljällä yksiköllä, synnytykset keskitetään yli tuhannen vuosittaisen synnytyksen sairaaloihin (-5 yksikköä) ja ympärivuorokautinen päivystys supistuu 14 yksikön verran Terveysasemien määrää on mahdollista lähes puolittaa saavutettavuuden juurikaan kärsimättä 25
Sote-uudistus olisi tilaisuus ennakoida ja vauhdittaa sote-järjestelmän digitalisaatiota, asiakaslähtöisyyttä ja uusia toimintamalleja. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos tyydytään vain tekohengittämään nykyistä, paikoin runsaasti päällekkäisyyksiä sisältävää palveluverkkoa. -Lea Konttinen, johtava asiantuntija, Sitra 26
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea sitra.fi Facebook.com/SitraFund @SitraFund