Ilmanvaihdon kuntotutkimus

Heikkilän päiväkoti Heikkiläntie 6 04200 KERAVA Raportointi 11.3.2019

Sivu 2 / 30 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 YLEISTÄ... 4 2.1 Kohteen tiedot... 4 2.2 Yleistietoa tehdystä tutkimuksesta... 4 2.3 Käytettävissä olleet asiakirjat... 4 2.4 Käytetyt mittausvälineet... 4 2.5 Tilattu tehtävä... 4 3 YHTEENVETO... 5 3.1 Kiireelliset toimenpiteet:... 6 3.2 Jatkotoimenpiteet & kustannukset:... 6 4 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ... 7 4.1 Ilmanvaihtokone TK 1... 7 4.2 Ilmanvaihtokone TK 2... 9 4.3 Ilmanvaihtokone TK 3... 11 4.4 Kanavisto... 13 4.5 Kuitunäytteet kanavistosta... 15 4.6 Päätelaitteet... 16 4.7 Automaatio... 19 4.8 Jäähdytys... 20 5 HUOLTOTOIMINNAN ARVIOINTI... 20 6 MITTAUKSET... 21 6.1 Ilmamäärät... 21 6.2 Lämpötilan loggaus, huoneet... 22 6.3 Lämpötilan loggaus, tuloilma... 23 6.4 Paine-eron loggaus... 24 7 KUNTOTUTKIMUKSEN TEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT... 27 8 LIITE 1 POHJAKUVAT... 28 9 LIITE 2 MINERAALIKUITU NÄYTTEET... 30

1 JOHDANTO Sivu 3 / 30 Tämä ilmanvaihdon kuntotutkimusraportti on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tutkimuksen perusteella. Kuntotutkimuksen tavoitteena on selvittää tutkittavan kohteen ilmanvaihtojärjestelmien tekninen kunto ja korjaustarve. Tutkimuksen tulokset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat suoritettuihin ainetta rikkomattomiin tutkimuksiin, silmämääräisiin havaintoihin ja tehtyihin mittauksiin. Kuntotutkimukseen ei sisälly kiinteistössä esiintyvien ongelmien yksityiskohtainen selvittäminen eikä myöskään korjausten tarkempi suunnittelu. Tutkimus antaa kuitenkin perustietoa korjausten suunnittelua ja suoritusta varten. Tarkastuksesta koostettu raportti sisältää kaikki tutkimuksessa laaditut asiakirjat, kuten tutkimusraportin ja mittaustulokset. Kuntoluokat Luokittelu on kuntotutkijan arvio järjestelmän / IV-laitteiden yleisestä kunnosta. (Kuntoluokat perustuvat KH-korttiin KH90 00534). 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa Kuntotutkimus on laadittu IV-kuntotutkimus suoritusohjetta (IVKT 2016/SuLVI) soveltaen. RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Kuntotutkimuksen tekijöinä on toiminut: Stefan Nummelin Insinööri, LVI- ja Energia Raksystems Insinööritoimisto Oy Olli Kairenius LVI-Insinööri Raksystems Insinööritoimisto Oy

2 YLEISTÄ Heikkilän Päiväkoti 2/201 Sivu 4 / 30 2.1 Kohteen tiedot Tutkimuskohde: Heikkilän päiväkoti Osoite: Heikkiläntie 6, 04200 Kerava Ilmanvaihdon ikä: 1986 Kerroksia: 2 2.2 Yleistietoa tehdystä tutkimuksesta Kohteesta tehtiin ilmanvaihdon kuntotutkimus perustuen SuLVI:n ilmanvaihdon kuntotutkimus ohjeistukseen. Ilmanvaihtojärjestelmä tarkastettiin paikan päällä silmämääräisenä havainnointina, toimintakokein ja mittauksin. Ilmanvaihdon hetkellisiin toiminta-arvoihin ja asetuksiin tutustuttiin PC valvomossa (Keravan kaupunkitekniikka). 2.3 Käytettävissä olleet asiakirjat Kuntotutkimusta tehdessä oli käytettävissä alkuperäisiä suunnitteluasiakirjoja. Arkistossa (Keravan kaupunkitekniikka) tarkastettiin liittyviä piirustuksia ja dokumentteja. Viimeisintä mittauspöytäkirjaa ei havaittu. 2.4 Käytetyt mittausvälineet Ilmavirtamittaukset on suoritettu ilmanvaihtojärjestelmän ollessa normaalilla käytöllä. Ilmavirrat on mitattu paine-ero mittarilla TSI:n TC9596-P ja TSI:n LowFlo Balometrilla. Mittaustulokseen vaikuttavat myös sääolosuhteet. Myös likaisilla suodattimilla on lievä vaikutus mittaustulokseen. Paine-ero loggaukset on suoritettu Tinytag TGC antureilla. Lämpötila loggaukset on suoritettu Ebro ebi-20 antureilla. 2.5 Tilattu tehtävä Ilmanvaihtojärjestelmän kunto ja toiminta tutkitaan silmämääräisesti, toimintakokein ja mittauksin. Tutkimuksessa tarkastetaan ilmanvaihtokoneet, kanavisto, pääte-elimet sekä ilmanvaihdon muut toimilaitteet. Ilmanvaihtokanavien puhtauden tarkastus. Ilmamäärät mitataan kaikkien ilmanvaihtokoneiden palvelualueilta riittävän kattavasti. Kuitunäytteet kaikkien iv-koneiden palvelualueilta.

3 YHTEENVETO Sivu 5 / 30 Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella kohteen ilmanvaihtojärjestelmä on korkeintaan välttävässä kunnossa, laitteisto on pääosin vuodelta 1986. Ilmanvaihtokoneiden uusimista suositellaan lähivuosien aikana. IV-koneiden uusiminen on ajankohtaista useiden syiden takia, mutta tärkeimpänä asiana on käyttäjien kokema huono sisäilman laatu ja koneiden huollettavuus. Tämä todettiin myös tarkastuksessa sekä mittauksissa. IV-kone TK 2:ssa havaittiin myös kuitulähde. Painesuhteet ovat osin kunnossa (lievä alipaine), osa tiloista ajoittain liiankin alipaineisia. Suuremman ajoittaisen alipaineen syytä ei pystytty selvittämään (mahdollisesti käyttäjät). Yhdessä tilassa havaittiin lievä ylipaine. Rakennus ei tulisi olla koskaan pitkiä aikoja ylipaineisena rakenteiden hyvän kunnon säilyttämiseksi. Automaatiossa ja koneiden ohjauksessa tulee tehdä parannuksia rakennuksen painesuhteiden tasaamiseksi. Paine-eron vaihtelua ylija alipaisuuden välillä ei saa esiintyä normaaleissa olosuhteissa. Automaation uusiminen on ajankohtaista iv-koneiden uusimisen yhteydessä. Myös käyntiajat tulee tarkastaa. Suurimpia ilmanvaihtokanavistoon liittyviä uusimistarpeita ovat kanaviston uusiminen/parantaminen niin, että nuohouksen yhteydessä tehtävä ilmamäärien säätötyö saadaan tehtyä optimaalisesti. Kanavistossa on säätöpeltejä, mutta ne ovat varsin piilossa. Ilmanvaihtokanavisto tulee nuohota ja ilmavirrat säätää kohdilleen koko rakennuksen osalta. Päätelaitteiden kohdalla on reikäpelti, joka on kuitulähderiski. Riski on suositeltava poistaa. Päätelaitteiden uusiminen vaatii todennäköisesti myös osittain kanaviston uusimista. Myös päätelaitteet ovat osin vanhoja, joiden säädettävyys on huono. Tuloilmakanaviston kuitunäytteiden perusteella osa tiloista saattaa kärsiä kuitulähteistä. Rei itetyn pellin alla (päätelaitteet) saattaa olla kuitulähde. TK 2:ssa havaittiin kuitulähde, vaikka tätä ei mittauksessa todettu suurempana lukemana. Ensisijaisesti suositellaan ivkanavien nuohousta, myös selvät kuitulähteet tulee poistaa. Rei itetyn pellin mahdollinen kuitulähde on syytä selvittää ennen saneeraamiseen ryhtymistä. Nuohouksen ja uusimisten jälkeen kuitupitoisuudet suositellaan uudelleen mitattavaksi. Ilmavirtojen mittauksessa havaittiin merkittäviä puutteita. Osa huoneiden tulo- ja poistoilmavirroista jää selvästi sallitusta poikkeamasta, myös tulo- ja poistoilmasuhteet ovat osin epätasapainossa (liian suuret erot). Lämpötilan loggauksessa havaittiin osin puutteita. Sisälämpötila liikkui pääosin 22 C molemmin puolin. Tuloilman lämpötila vaihteli suuresti (16 26 C). Syy suureen vaihteluun ei tutkittu tarkemmin, mutta mikäli tuloilman lämpötila on suurempi kuin huoneilma, on tämä energianäkökulmasta huono. Osa tuloilmasta saattaa olla niin heikko (olematon), että tuloilman lämpötila on sama kuin huonelämpötila. Eri huoneet ja koneet poikkeavat lämpötiloiltaan hieman toisistaan (1 3 C). Suuret lämpötila erot puoltavat iv-koneiden ja niiden ohjauksien uusimista. Lämmönsiirrinpaketin uusiminen ja lämmitysjärjestelmän perussäätö on myös suositeltavaa iv-koneiden uusimisen yhteydessä.

3.1 Kiireelliset toimenpiteet: Sivu 6 / 30 Varsinaisia kiireellisiä toimenpiteitä ei havaittu. Keittiön iv-koneessa on selkeä kuitulähde, kuitujen pääsy huoneilmaan tulisi estää mahdollisimman pian. 3.2 Jatkotoimenpiteet & kustannukset: IV-saneerauksen hankesuunnittelu, kustannusarvio välillä 20 000 30 000. Ilmanvaihtokoneiden uusiminen lähivuosina, kustannusarvio välillä 100 000 200 000. Kustannukset riippuvat merkittävästi koneiden mitoituksesta ja niiden varusteista sekä rakennusteknisistä töistä. TK 3 voi olla järkevämpi siirtää huonetilaan (ahtaan yläpohjatilan sijasta). Lämmönsiirrinpaketin uusiminen ja lämmityksen perussäätö lähivuosina, kustannusarvio välillä 40 000 60 000. Ilmanvaihtokanaviston uudistaminen lähivuosina tarpeen mukaan niin, että säätö saadaan tehtyä optimaalisesti huonekohtaisesti ja mahdolliset kuitulähteet poistetaan. Samalla päätelaitteet uusitaan helposti säädettäviksi malleiksi. Kustannusarvio välillä 30 000 50 000, merkittävästi riippuen saneerauksen laajuudesta. Ilmanvaihtokanaviston nuohous ja ilmavirtojen säätö 5 vuoden välein, kustannusarvio 10 000 15 000. Ilmanvaihtokoneita ja pääte-elimiä suositellaan puhdistettavaksi säännöllisesti (esimerkiksi muiden suurempien siivousten/suodatinten vaihdon yhteydessä). Automaatiojärjestelmän uusiminen iv-koneiden uusimisen yhteydessä, kustannusarvio luokkaa 50 000 100 000. Jäähdytysjärjestelmän rakentamista (erillinen kylmävesiverkosto) voidaan harkita tulevaisuudessa, mikäli rakennus peruskorjataan mittavasti. Kuitulähteiden mittaaminen uudestaan kanaviston nuohouksen jälkeen.

4 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Sivu 7 / 30 Kiinteistössä on koneellinen tulo-/poistoilmanvaihtojärjestelmä, pääosin varustettuna lämmön talteenottojärjestelmällä. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat konehuoneissa, joita on 2 kpl. Kiinteistöön kuuluu 3 pääilmanvaihtokonetta, joiden lisäksi tilojen erillispoistoina toimii huippuimureita. Ilmanvaihtojärjestelmä on pääosin vuodelta 1986, automaatiota on uudistettu/päivitetty vuonna 2014. 4.1 Ilmanvaihtokone TK 1 Ilmanvaihtokone sijaitsee uuden osan konehuoneessa (2. kerros/yläpohjatila) ja palvelee päiväkodin sekä neuvolan tiloja. Ilmanvaihtokoneessa on pyörivällä lämmönsiirtimellä toteutettu lämmön talteenotto. IV-kone ja sen laitteet (säätölaitteet, kiertopumput, puhallin) ovat pääosin alkuperäisiä vuodelta 1986. IV-kone on kytketty keskitettyyn automaatiojärjestelmään (Desigo Insight). IV-konetta ohjataan kiinteistöautomaation kautta PC-valvomosta, vaihtoehtoisesti iv-konehuoneesta erillisellä säätökeskuksella valvonta-alakeskuksesta. TK 1 käy aikaohjelman mukaisesti: Ma-Pe Täysteho 05:00 19:00 Ma-Pe Puoli teho 19:00 05:00 La-Su Puoli teho 00:00 23:59 Puhaltimet (tulo- ja poisto) ovat vanhoja hihnavetoisia radiaalipuhaltimia. Puhaltimet ovat 2- nopeuksisia (täysteho, puoliteho), joten niiden pyörimisnopeutta ei voida ohjata portaattomasti. Kiinteistön nykykäytöllä iv-koneen käyntiajat vaikuttavat olevan tarkoituksenmukaisia. Ilmanvaihtokoneen TK 1 toiminnan tarkastus: TK 1 toiminta tarkastettiin pistokokeenomaisin toimintakokein. Ilmanvaihtokoneen raitisilmapelti ei toiminut. Tulo puhaltimen hihna on hieman liian tiukka, LTO-kiekon hihna hieman liian löysä. Koneen ollessa käyttöikänsä ohittanut on sen huoltaminen ja kunnostaminen käytännön kannalta hyvin työlästä. Suodattimet olivat likaisia tarkastusta tehdessä, mutta ne ovat vaihdettu sen jälkeen (26.2.2019). Suodattimet eivät ole täysin tiiviitä, eikä niiden kunnollinen tiivistäminen ole käytännössä järkevää (erittäin työlästä). Koneen sisäpuolella on lievää irtolikaa ja kosteuden jälkeä. Luukkujen avaaminen on huollon kannalta työlästä, mutta ongelmia luukkujen tiiveydessä ei havaittu. Ilmanvaihtokoneen TK 1 tekniset tiedot: Palvelualue: Päiväkodin uudempi osa, neuvola Valmistaja: Bahco Valmistusvuosi: 1986 Tuloilmavirta: 2000/1000 l/s Poistoilmavirta: -2000/1000 l/s Lämmön talteenotto: Pyörivä lämmönsiirrin, Kiekko Jäähdytys: Ei jäähdytystä Ilmanvaihtokone TK 1 on käyttöikänsä ohittanut ja on uusimiskunnossa. Koneen kunnostaminen ei enää ole kannattavaa, joten koneen ja sen laitteiden uusiminen on ajankohtaista lähivuosina.

Sivu 8 / 30 Ilmanvaihtokone on korkeintaan välttävässä kunnossa. KL 2 Ilmanvaihtokone TK 1. Tuloilmapuhallin, hihna liian tiukka. Raitisilmapelti ei toimi. LTO kiekko ikääntynyt. TK 1 kaavio. TK 1 oheislaitteita. Toimenpide-ehdotukset: Ilmanvaihtokoneen uusiminen lähivuosina.

4.2 Ilmanvaihtokone TK 2 Sivu 9 / 30 Ilmanvaihtokone sijaitsee uuden osan konehuoneessa (2. kerros/yläpohjatila) ja palvelee keittiötä. Ilmanvaihtokoneessa ei ole lämmön talteenottoa, poisto tapahtuu erillisellä poistoilmapuhaltimella. Kiinteistön keittiö on varsin pieni, joten lämmön talteenoton järjestäminen kiinteistöön ei todennäköisesti ole kannattavaa. IV-kone ja sen laitteet (säätölaitteet, kiertopumput, puhallin) ovat pääosin alkuperäisiä vuodelta 1986. IV-kone on kytketty keskitettyyn automaatiojärjestelmään (Desigo Insight). IV-konetta ohjataan kiinteistöautomaation kautta PC-valvomosta, vaihtoehtoisesti iv-konehuoneesta erillisellä säätökeskuksella valvonta-alakeskuksesta. TK 2 käy aikaohjelman mukaisesti: Ma-Pe Täysteho 05:00 15:00 Ma-Pe Puoli teho 15:00 05:00 La-Su Puoli teho 00:00 23:59 Puhallin on vanha hihnavetoinen radiaalipuhallin. Puhallin on 2-nopeuksinen (täysteho, puoliteho), joten pyörimisnopeutta ei voida ohjata portaattomasti. Kiinteistön nykykäytöllä ivkoneen käyntiajat vaikuttavat olevan tarkoituksenmukaisia. Ilmanvaihtokoneen TK 2 toiminnan tarkastus: TK 2 toiminta tarkastettiin pistokokeenomaisin toimintakokein. Ilmanvaihtokoneen raitisilmapelti ei toiminut. Puhallin oli pääosin kunnossa. Koneen ollessa käyttöikänsä ohittanut on sen huoltaminen ja kunnostaminen käytännön kannalta hyvin työlästä. Suodattimet olivat likaisia tarkastusta tehdessä, mutta ne ovat vaihdettu sen jälkeen (26.2.2019). Suodattimet eivät ole tiiviitä, eikä niiden kunnollinen tiivistäminen ole käytännössä järkevää (erittäin työlästä). Koneen sisäpuolella on irtolikaa. Koneen puhallinkammiossa on myös äänieristys villaa (suodattimien jälkeen), joten kuidut pääsevät huoneilmaan. Ilmanvaihtokoneen TK 2 tekniset tiedot: Palvelualue: Keittiö Valmistaja: Aerator Valmistusvuosi: 1986 Tuloilmavirta: 500/250 l/s Poistoilmavirta: -500/-250 l/s (Huippuimuri) Lämmön talteenotto: Ei lämmön talteenottoa Jäähdytys: Ei jäähdytystä Ilmanvaihtokone TK 2 on käyttöikänsä ohittanut ja on uusimiskunnossa. Lisäksi koneen sisäpuolella on äänieristysvillaa, joka saattaa kuituja huoneilmaan. Koneen kunnostaminen ei enää ole kannattavaa, joten koneen ja sen laitteiden uusiminen on ajankohtaista lähiaikoina. Ilmanvaihtokone on heikossa kunnossa. KL 1

Sivu 10 / 30 Ilmanvaihtokone TK 2. Raitisilmapelti ei toimi. Tuloilman suodatin epätiivis. Tuloilmapuhallin. Luukkujen tiivistys rikki. Puhallinkammiossa villaa. Toimenpide-ehdotukset: Ilmanvaihtokoneen uusiminen lähiaikoina.

4.3 Ilmanvaihtokone TK 3 Sivu 11 / 30 Ilmanvaihtokone sijaitsee vanhan osan konehuoneessa (yläpohjatila) ja palvelee päiväkodin tiloja. Ilmanvaihtokoneessa on levylämmönsiirtimellä toteutettu lämmön talteenotto. IV-kone ja sen laitteet (säätölaitteet, kiertopumput, puhallin) ovat pääosin alkuperäisiä vuodelta 1986. IV-kone on kytketty keskitettyyn automaatiojärjestelmään (Desigo Insight). IV-konetta ohjataan kiinteistöautomaation kautta PC-valvomosta, vaihtoehtoisesti iv-konehuoneesta erillisellä säätökeskuksella valvonta-alakeskuksesta. TK 3 käy aikaohjelman mukaisesti: Ma-Pe Täysteho 11:00 14:00 Ma-Pe Puoli teho 14:00 11:00 La-Su Puoli teho 00:00 23:59 Puhaltimet (tulo- ja poisto) ovat vanhoja hihnavetoisia radiaalipuhaltimia. Puhaltimet ovat 2- nopeuksisia (täysteho, puoliteho), joten niiden pyörimisnopeutta ei voida ohjata portaattomasti. Kiinteistön nykykäytöllä iv-koneen käyntiajat vaikuttavat olevan liian lyhyitä (tilat käytössä noin 08:00-15:00). Ilmanvaihtokoneen TK 3 toiminnan tarkastus: TK 3 toiminta tarkastettiin pistokokeenomaisin toimintakokein. Ilmanvaihtokoneen säätöpellit toimivat. Molempien puhaltimien hihnat olivat turhan löysät. Koneen ollessa käyttöikänsä ohittanut on sen huoltaminen ja kunnostaminen käytännön kannalta hyvin työlästä. Myös yläpohjatila on erittäin ahdas. Suodattimet vaihdettiin tarkastusta tehdessä (26.2.2019). Suodattimet eivät ole tiiviitä, eikä niiden kunnollinen tiivistäminen ole käytännössä järkevää (erittäin työlästä). Koneen sisäpuolella on irtolikaa. Luukkujen avaaminen on huollon kannalta työlästä (koneelle pääsy sekä ivkoneen peltiluukut). Ongelmia luukkujen tiiveydessä ei havaittu. Ilmanvaihtokoneen TK 3 tekniset tiedot: Palvelualue: Päiväkodin uudempi osa, neuvola Valmistaja: Bahco Valmistusvuosi: 1986 Tuloilmavirta: 500/250 l/s Poistoilmavirta: -500/-250 l/s Lämmön talteenotto: Levylämmönsiirrin, Kuutio Jäähdytys: Ei jäähdytystä Ilmanvaihtokone TK 3 on käyttöikänsä ohittanut ja on uusimiskunnossa. Koneen kunnostaminen ei enää ole kannattavaa, joten koneen ja sen laitteiden uusiminen on ajankohtaista lähiaikoina. Koneen huoltaminen Ilmanvaihtokone on heikossa kunnossa. KL 1

Sivu 12 / 30 Ilmanvaihtokone TK 3. Poistoilmapuhallin. Lämmityspatteri likainen. LTO kuutiot. Irtolikaa. Raitisilmapelti. Toimenpide-ehdotukset: Ilmanvaihtokoneen uusiminen lähiaikoina.

4.4 Kanavisto Sivu 13 / 30 IV-kanavisto on asennettu peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1986. Ilmanvaihtokanavat ovat pääosin kierresaumakanavaa (peltiä). Kanavat ovat pääosin eristämättömiä, koska tuloilma ei ole jäähdytettyä. Yläpohjatilassa kanavisto on havaituin osin asianmukaisesti eristetty. Kannakointi on tyydyttävä. Raitisilman saanti tulokoneille on toteutettu säleikköjen kautta. Säleiköt ovat suunnattu pohjoiseen ja itään. Säätöpeltejä on piirustusten mukaan riittävän kattavasti. Säätöpellit ovat sisätiloissa varsin piilossa. Säätöpeltejä havaittiin pääosin konehuoneessa. Säätöpeltejä on todennäköisesti riittävästi, mutta niiden toimivuus ja täten säätöjen optimoiminen on todennäköisesti haastavaa. Säädöt tehdään osin myös päätelaitteiden kautta, jotka ovat vanhoja ja osin ei säädettävää mallia. Puhdistusluukkuja on arviolta riittävästi (niitä voi teettää lisää tarpeen mukaan). Äänenvaimentimia on piirustusten mukaan tasaisesti. Päätelaitteiden kohdalla on osin rei itettyä peltiä. Ilmanvaihtokanavien puhtaus tarkastettiin pistokokeenomaisesti. Kanavistosta tarkasteltuna poistoilmakanavissa on jonkin verran pölykertymää. Tuloilmakanavisto on havainnon mukaan varsin puhdas. Ilmanvaihtokanavien edellisen tarkka nuohousaika jäi epäselväksi. Kanavisto nuohotaan saadun tiedon mukaan 5 vuoden välein, mikä on päiväkodeissa asetettu nuohousväli. Seuraava nuohous suositellaan tehtäväksi ilmanvaihtokoneiden uusimisen yhteydessä (olettaen, että koneet uusitaan lähivuosien aikana). Nuohouksen yhteydessä ilmavirrat mitataan ja säädetään aina. Kuitunäytteiden perusteella kanavistossa saattaa esiintyä kuitulähteitä. TK 2 koneessa havaittiin kuitulähteitä, päätelaitteiden alla on myös rei itettyä kanavaa, jossa saattaa olla kuitulähteitä. Käytännössä ilmanvaihtokanavien uusimistarve ei johdu mekaanisesta kulumisesta vaan tilojen käyttötarkoituksen muutoksista, ilmanvaihtojärjestelmän toimintaperiaatteen muutoksista tai säädettävyyden mahdollisuuksista. Ilmanvaihtokanavisto on vielä tyydyttävässä kunnossa. KL 3 Tuloilmakanava ennen päätelaitetta. Tuloilmakanava.

Sivu 14 / 30 Poistoilmakanava. Poistoilmakanava. Säätöpelti yläpohjatilassa. Säätöpeltejä konehuoneessa. Eristys yläpohjatilassa asianmukainen. Kannakointi tyydyttävä. Toimenpide-ehdotukset: Ilmanvaihtokanavien nuohous, jonka yhteydessä ilmavirtojen säätö. Kanaviston peruskorjaus iv-koneiden uusimisen yhteydessä (tarvittavin osin niin, että tilakohtainen säätö pystytään tekemään riittävällä tarkkuudella).

4.5 Kuitunäytteet kanavistosta Sivu 15 / 30 Tuloilmakanavistosta otettiin kuitunäytteitä kaikkien iv-koneiden palvelualueilta. Näytteiden kuitupitoisuudet vaihtelivat (8 33 kuitua/cm2). Työterveyslaitoksen havaintoaineistossa on todettu kanavien sisäpinnoilla esiintyvän keskimäärin 10-30 kuitua/cm2. Voidaan arvioida, että kymmenien kuitujen esiintyminen kanavien pinnoilla on merkki mahdollisesta kuitulähteestä kanavistossa ja kuitulähteet on tällöin syytä tarkistaa. Näytteet otettiin seuraavista tiloista: 1. Huone 134, TK 1 23 kuitua/cm2 2. Huone 118, TK 1 33 kuitua/cm2 3. Huone 129a, TK 2 19 kuitua/cm2 4. Huone 101, TK 3 8,6 kuitua/cm2 5. Huone 145, TK 3 13,4 kuitua/cm2 Suurimmat pitoisuudet olivat koneesta TK 1. Koneessa TK 2 on kammiossa villaeriste suodattimen jälkeen, joten ainakin keittiön koneesta on kuitulähteitä tuloilmassa. Muissa koneissa ei havaittu kuitulähteitä, mutta rei itetyn pellin alla päätelaitteissa saattaa olla villaeriste, jossa on kuitua. Ilmanvaihtokoneet ja kanavat ovat pääosin vuodelta 1986, joten kuitujen esiintyminen äänieristeenä on mahdollista kanavistossa. Toimenpiteenä suositellaan vähintään ivkoneen TK 2 uusimista sekä päätelaitteiden rei itettyjen peltien kunnostamista (mikäli näissä todetaan villaa). Järkevintä on teettää mittava iv-saneeraus, jossa kanavistosta ja päätelaitteista uusitaan suurin osa ja siihen lisätään tarvittavat säätöpellit. Mahdollinen kuitulähde (päätelaite). TK 2 kammiossa villaa (suodattimen jälkeen).

4.6 Päätelaitteet Sivu 16 / 30 Päätelaitteet ovat pääosin vuodelta 1986. Pääte-elimet ovat osin eri mallisia hajottajia ja säleikköjä. Poistoventtiilit ovat pääosin kartiomallisia venttiileitä. Tuloilmaventtiilit ovat pääosin säleikköjä, joihin on yhdistetty äänieristyssäleikkö. Vanhoissa päätelaitteissa on suuria hankaluuksia säädön suhteen. Osin on uudempia KTS venttiileitä, joiden säätäminen onnistuu moitteetta. Osa hajottajista on myös vanhoja. Poistoilmaventtiilit ovat pääosin URH mallisia lukittavia venttiileitä, joiden säätö onnistuu moitteetta. Tulo- ja poistoilmanvaihdossa ei suositella erillisiä ulkoilmaventtiileitä (kuten tuulikaapeissa nyt on). Pääte-elimissä ei pääosin havaittu pölykertymää tai likaantumista. Pääte-elimet puhdistetaan aina kanavanuohouksen yhteydessä. Ilmavirtojen mittaaminen ja säätäminen on hankalaa kaikissa alkuperäisissä (1986) elimissä. Vanhat päätelaitteet suositellaan uusittavaksi ilmanvaihtokoneiden uusimisen yhteydessä. Yleisesti ilmanvaihdon päätelaitteiden uusimistarve ei johdu mekaanisesta kulumisesta vaan tilojen käyttötarkoituksen muutoksista tai ilmanvaihtojärjestelmän toimintaperiaatteen muutoksista. Vanhat venttiilit ovat säädettävyyden takia uusimiskunnossa. Ilmanvaihdon päätelaitteet ovat keskimäärin välttävässä kunnossa. KL 2 Tuloilmaventtiili. Tuloilmaventtiileitä.

Sivu 17 / 30 Ulkoilmasäleikkö eteisessä. Poistoventtiileitä. Poistoventtiili URH. Tuloilmaventtiili KTS (uudempi). Tuloilmaventtiili (uusitu tilamuutoksen yhteydessä). Tuloilmaventtiili (vanha).

Sivu 18 / 30 Tuloilmaventtiilien alla on rei itettyä peltiä. Tuloilmaventtiili. Toimenpide-ehdotukset: Vanhat päätelaitteet uusitaan iv-koneiden uusimisen yhteydessä. Suositellaan myös rei itetyn kanaviston osuuden (päätelaitteiden kohdalla) kunnostamista/pinnoittamista tarpeen mukaan. Pääte-elimet puhdistetaan kanavanuohouksen yhteydessä (pääte-elimet suositellaan puhdistettavaksi tarpeen mukaan kahden vuoden välein esim. muun suuremman siivouksen yhteydessä). Ilmavirrat mitataan ja säädetään pääte-elimistä nuohouksen yhteydessä.

4.7 Automaatio Sivu 19 / 30 Kiinteistössä on ilmanvaihdon keskitetty DDC-pohjainen automaatiojärjestelmä. Järjestelmää on uudistettu/päivitetty vuonna 2014, säätölaitteet ovat pääosin vuodelta 1986. Järjestelmä on verkkopohjainen, joten sitä voidaan ohjata mistä vain. Ohjaus tapahtuu käytännössä kuitenkin Keravan Kaupunkitekniikan toimesta. Säätöjä voi tarvittaessa myös ohjata ilmanvaihtokonehuoneissa sijaitsevista valvonta-alakeskuksista erillisellä ohjauspaneelilla. Keskitetyssä automaatiossa ohjelmistona on käytössä Desigo Insight-järjestelmä (Siemens). Kuntotutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin koneiden toimintaa. Järjestelmäkaavioiden arvoissa ei havaittu toiminnallisia puutteita. Hälytykset välittyivät myös päivitykseen koneiden toiminnan muuttuessa. Päiväkodissa ei tiettävästi ole henkilökuntaa, joka voi ohjata/muuttaa ilmanvaihdon toimintaa. Ilmanvaihtokoneita ohjataan kello-ohjauksella. Puhaltimet ovat hihnavetoisia ja kaksi tehoisia. Taajuusmuuttajia ei ole. Koneet käyvät osin täysteholla, osin puoli teholla. Kelloohjausten lisäksi koneissa on lämpötila raja-arvot (sulatukset ja ylilämpö). Suodattimissa on tarvittavat paineanturit (suodatinvahti), mutta niitä ei todennäköisesti seurata (suodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa). Säätölaitteet ovat pääosin ikääntyneet, ne uusitaan ivkoneiden mukana. Ilmanvaihdon automaatiojärjestelmä on arviolta välttävässä kunnossa. KL 2 Valvonta-alakeskus. Yksi huippuimuri ohjataan tyristorilla.

Sivu 20 / 30 Automaation näkymä TK 3. Kello-ohjaus TK 3. Toimenpide-ehdotukset: Automaatiojärjestelmän uusiminen tarvittavin osin iv-koneiden uusimisen yhteydessä. 4.8 Jäähdytys Kiinteistössä ei ole varsinaista jäähdytystä. Keittiössä on kylmiö. Kylmiö laitteisto päivittyy pääosin vuodelle 2003. Kylmälaitteet ovat korkeintaan tyydyttävässä kunnossa. KL 3 Kylmälaitteiden ylläpito tarpeen mukaan. 5 HUOLTOTOIMINNAN ARVIOINTI Huoltotoiminta arvioitiin tarkastuskäynnin perusteella. Ilmanvaihtojärjestelmän osia tulee huoltaa säännöllisesti, jotta järjestelmä on toimiva kokonaisuus. Suodattimet vaihdettiin 26.2.2019. Suositeltu vaihtoväli on vähintään 1-2 kertaa vuodessa. Suodattimien vaihtoaika ei ole ilmoitettu koneen kohdalla (esim. erillinen luettelo). Suodattimien asennustavassa tulee ottaa huomioon ilmavirran liike ja tiiveys. Suodattimet tulee lukita kehikkoon asianmukaisesti (nykyisillä koneilla lukitseminen ja tiivistäminen on lähes mahdotonta). Kammiot tulee puhdistaa säännöllisesti. Muuten koneiden sisäpuoli ja konehuoneiden siisteys on silmämääräisesti arvioiden pääosin hyvällä tasolla. TK 3 sijaitsee vintillä, jossa on hyvin rajallisesti tilaa huoltaa laitetta. Koneiden sisäpuolia tulisi puhdistaa säännöllisesti, jotta ylimääräistä pölyä ei pääse kulkeutumaan tuloilmakanavistoon. Huoltokirjaa ei ollut saatavilla. Etävalvonnassa olevassa automaatiossa on loki hälytyksistä. Automaatiojärjestelmässä on tietyt huoltovälit määritelty, mutta saadun tiedon mukaan ilmanvaihtokoneita ei sen tarkemmin huolleta, kun tarpeen mukaan. Huolto on tarkastuksen perusteella hoitanut ilmanvaihtojärjestelmän osia riittävästi, laiminlyöntejä tai vakavia puutteita ei havaittu. Suodattimet ovat kuitenkin epätiiviit, mutta tämä ei varsinaisesti ole huoltohenkilökunnan syy.

6 MITTAUKSET Sivu 21 / 30 6.1 Ilmamäärät Ilmavirrat on ainakin osin mitattu ilmanvaihdon ollessa normaalissa käyttötilanteessa, eli täysteholla. TK 3 käy lyhyemmän aikaa täysteholla, joten sen mittauksen saattavat osittain olla mitattu puoliteholla. Hyväksyttävät ilmavirrat asunnoissa saavat poiketa +/- 20 % tarkkuudella suunnitelluista arvoista. (Rakentamismääräyskokoelma D2-2012 kohta 4.2.1.4 ilmavirta huonekohtaisesti). Hyväksytyt ilmavirrat asunnoissa saavat poiketa +/- 10 % tarkkuudella suunnitelluista arvoista. (Rakentamismääräyskokoelma D2-2012 kohta 4.2.1.4 ilmavirta järjestelmäkohtaisesti). Ilmamäärät ovat tulo/poisto suhteessa mittausten perusteella pääosin epätasapainossa. Mitatut ilmavirrat koskevat eri ilmanvaihtokoneiden alueita. Ilmanvaihtokoneet käyvät osittain eri teholla. Ilmamäärissä on mittausten perusteella osittain merkittäviä puutteita, joten ilmavirtojen säätäminen on ajankohtaista. Tulo- ja poistoilmavirta suhteet ovat osin liian suuret. Säätäminen on kuitenkin nykyisellä järjestelmällä haastavaa, koska kanavisto ja päätelaitteet ovat vanhoja ja säätömahdollisuudet pieniä. Ilmavirrat opetusrakennuksissa ja päiväkodeissa (Rak Mk asetus, 30.11.2017 FINVAC ry): Päiväkodin toimintatilat: 6 dm 3 /s/hlö tai/sekä 3 dm 3 /s/m 2 Päiväkodin henkilökuntatilat: 2 dm 3 /s/m 2 Tila Ilmavirta, Tuloilma (l/s) Ilmavirta, Poistoilma (l/s) Mitattu Suunniteltu Mitattu Suunniteltu Huone 007 18 22-17 -22 Huone 009 19 37-27 -37 Huone 011 12 37-28 -37 Huone 012 26 37-34 -37 Huone 017 14 37-36 -37 Huone 109 (2 tilaa) 81 90-76 -86 Huone 128 24 60-49 -60 Huone 134 17 30-28 -30 Huone 137 20 20-7 -20 Huone 141 15 70 - Huone 144 22 75-27 -75 Huone 201 39 50-32 ei tiedossa

6.2 Lämpötilan loggaus, huoneet Sivu 22 / 30 Lämpötilaa mitattiin pitkäaikaisena mittauksena 11.1 22.1.2019. Mittauksessa voidaan havaita, että sisälämpötilat ovat noin 19 23 C riippumatta ulkolämpötilasta. Lämpötilamittauksessa ei ole havaittavissa suuria vaihteluja. Pieniä (1 2 C) vaihteluja esiintyy yleensä päiväsaikaan, jolloin auringon vaikutus on suurimmillaan. Mittaus on suoritettu lämmityskauden aikana.

6.3 Lämpötilan loggaus, tuloilma Sivu 23 / 30 Tuloilman lämpötilaa mitattiin pitkäaikaisena mittauksena 11.1 22.1.2019. Tuloilman lämpötila on välillä 16 26 C. Tuloilma lämpötilan kuuluisi olla hieman alhaisempi kuin huoneilma. Tällä hetkellä osaa tiloista lämmitetään ilmanvaihdolla, mikä on energiaa kuluttava. Huoneen 210 tuloilma on noin 17 C, kun vastaisuudessa huoneen 104 tuloilman lämpötila on noin 25 C. Ilmanvaihdon ohjauksessa on parantamisen varaa, mikä puoltaa ivkoneiden uusimista.

6.4 Paine-eron loggaus Sivu 24 / 30 Paine-eromittaus suhteessa ulkoilmaan tehtiin pitkäaikaisena mittauksena 12.1 22.1.2019. Paine-eromittaus tehtiin yhteensä viidessä tilassa. Paine-erot on mitattu eri ilmansuunnista ja rakennusosista, joita palvelevat osittain eri ilmanvaihtokoneet. Tavoitteellinen paine-ero koneellisessa tulo-/poistoilmanvaihdossa on 0-2 Pa. Paine-eroon vaikuttavat myös sääolosuhteet. Pistemäiset vaihtelut voidaan selittää tuulen vaikuttama, koska mittalaitteissa ei ollut käytössä tuulen tasausta. Suuret yksittäiset vaihtelut ovat todennäköisesti ihmisten aiheuttamina (ikkunoiden/ovien avaamisia) tai koneissa esiintyneet viat (esim. ilmanvaihtokone ollut poissa päältä). Rakennus on pääosin lievästi alipaineinen, paikoin paine-ero on liian suuri. Alipaine ei saisi olla suurempi kuin 10 Pa. Suuremmat paine-ero jaksot eivät suoraan korreloi käyntiaikojen kanssa. Yö- ja päiväsaikaan ei ole suurempia eroja, koneet käyvät joka päivä kello-ohjauksen mukaisesti. Huone 206 on hieman ylipaineinen. Rakennus ei saisi olla pitkiä aikoja ylipaineisena. Huone 128 Paine-ero pääosin sopivalla tasolla, mutta osittain alipaine suurenee liikaa.

Sivu 25 / 30 Huone 009 Alipaine on pääosin turhan suuri. Huone 144 Paine-ero pääosin sopivalla tasolla, mutta osittain alipaine suurenee liikaa.

Sivu 26 / 30 Huone 121 Paine-ero pääosin sopivalla tasolla, mutta osittain alipaine suurenee liikaa. Mittaus keskeytynyt tuntemattomasta syystä. Huone 206 Paine-ero lähellä nollaa, liian suuri osa ajasta ylipaineinen.

7 KUNTOTUTKIMUKSEN TEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT Sivu 27 / 30 Kuntotutkimukseen liittyvissä asioissa ja kysymyksissä voitte ottaa yhteyttä tämän kuntotutkimuksen koordinaattoriin. Vantaalla 28.2.2019 Raksystems Insinööritoimisto Oy Koordinaattori Stefan Nummelin Insinööri, LVI- ja energia SuLVI:n IV-Kuntotutkimus kurssin suorittanut Raksystems Insinööritoimisto Oy Vetotie 3 A 01610 Vantaa Puh. 030 670 5629 stefan.nummelin@raksystems.fi www.raksystems.fi

8 LIITE 1 POHJAKUVAT Sivu 28 / 30 KESKIKERROS (Päiväkoti) Paine-ero Lämpötila Kuitunäyte 1 5 3 4 2

ALIN KERROS (Neuvola) Sivu 29 / 30 YLIN KERROS (Päiväkoti)

Sivu 30 / 30 9 LIITE 2 MINERAALIKUITU NÄYTTEET