Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Urbanisaatiosta ja uudesta urbanismista Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeasta välttämättömyydestä Urbanisaation tuottamasta kansallisesta hämmennyksestä Kaupunkiseutujen sisäisestä sekaannuksesta Rakennetun ympäristön tilasta Sosiaalisista ongelmista
Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeudesta Vielä vuonna 1858 valistunneisuuden ylimmäinen - J.V. Snellman vastusti teknillisen koulutuksen aloittamista yliopistoissa ja ihmetteli, mitä maamme tekee teknologeilla, vuorimiehillä, mekaanikoilla insinööreillä ja arkkitehdeillä J.V.Snellman 1858 Kuopion sähkölaitoksen
Mihin voidaan heitä käyttää ja miten he voivat tulla toimeen? Voiko edes tusina kutakin laatua tällä hetkellä saada paikkaa, löytää työtä ja ansaita elatuksensa. Insinööriä ei kukaan yksityinen ole vielä koskaan täällä tarvinnut (kansallisfilosofimme ja kansallinen herättäjämme J.V. Snellman 1858)
Uusi urbanisaatio ja urbanismi kehittämisen lähtökohtana tai kansallisena toimintaajatuksena ei ole aivan ongelmaton (tai ainakin Pohjois-Savon liiton kokouksessa asiaa voi kyseenalaistaa)
Kansallisesta hämmennyksestä
Väestönmuutos Suomen kunnissa 2005-2010 (%)
Väestö aluetyypeittäin Suomessa 1951-2007 ja ennuste ->2030 Keskusalueet: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut Väestöennuste: Tilastokeskus, 2007 3000 2500 1000 asukasta 2000 1500 1000 500 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Keskusalueet Maaseutualueet Muut kaupunkialueet Seppo Laakso 2008
Kaupunkiseutujen sisäisestä sekaannuksesta
Helsingin kaupunkiseudun kasvu 1950-2010 (Vaattovaara 2011 ) 1950 1970 Kehyskunnat 99 826 19 % Kehyskunnat 169 587 20 % Espoo, Kauniainen ja Vantaa 40 193 8 % Helsinki 375 981 73 % Espoo, Kauniainen ja Vantaa 170 978 20 % Helsinki 522 235 61 % 1990 2010 Kehyskunnat 230 360 22 % Kehyskunnat 301 433 23 % Espoo, Kauniainen ja Vantaa 330 010 31 % Helsinki 490 872 47 % Espoo, Kauniainen ja Vantaa 450 583 34 % Helsinki 583 350 43 % Kehyskunnat = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti
Hyvät pyrkimykset ohjata kehitystä lähtevät usein toiveista ja olettamuksista, haastaen jopa kaupunkikehityksen lainalaisuudet
Toisin kun maakunnalliset suunnitelmat uskovat - noin 80 prosenttia yritystoiminnasta hakeutuu muutamiin yritystoiminnan alueellisiin keskittymiin, paikallisiin klustereihin 12 Tällä hetkellä Helsingin seudun työpaikoista 50 % sijaitsee 1,2 % maa-alalla ja jopa 80 % tiivistymissä tai klustereissa, jotka kattavat vain 4,7 % seudun alueesta (Laakso & al. 2010) Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Viimevuosien muutokset ovat edelleen vahvistaneet yritystoiminnan keskittymistä pääkaupunkiseudun suurimpiin ja jo ennestään henkilöstöltään tiheimpiin työpaikkaalueisiin ja vyöhykkeisiin (Laakso & al 2010). Uudenmaan maakuntakaava 2012 Sormimalli B2 Pohjoisrata /
Kysymykset optimisijainnista ja saavutettavuudesta on avattava uudelleen. Kaupunkirakenteen todellisuus ja suunnittelun normatiiviset ihanteet ovat jo hyvän aikaa erkaantuneet toisistaan.
Kauppakeskusten saavutettavuus henkilöautolla ja julkisella liikenteellä. Kumulatiiviset käyrät kuvaavat asukaskertymää tietyn todellisen matka-ajan sisällä eri kulkumuodoilla (Salonen, Toivonen, Vaattovaara 2012).
Rakennetun ympäristön tilasta ja kehityksestä kiirettä (kunnianhimotonta) kaupungistumista? Kuvat Annika Airaksen väitöskirjatutkimuksesta (historiallisten sisävesisatamien rakentuminen)
Lahti Jyväskyl ä
Jyväskylä Lahti
Tampere Lappeenranta Jyväskylä
Entäpä sitten Kauniainen? Kauniainen edustaa nykyaikaista pientä viihtyisää puutarhakaupunkia. Tämän päivän kaupunkisuunnittelu tähtää yllä mainittujen arvojen säilyttämiseen
?...
Alueellinen eriytymisen luonne on muuttunut Se ei enää liity vain toimialarakenteen muutokseen ja sosiaaliseen nousun epätasapainoisen alueellistumiseen Eriytyminen on muuttunut osin vakavaksi hyvinvointiongelmaksi. Samalla se on saanut paikoin selvästi itseään ruokkivan luonteen (Kortteinen & Vaattovaara).
Ja lopuksi - sosiaalisista ongelmista: vaikka monet mittarit näyttävät varsin maltillisilta - on nähtävissä vakavia ongelmia yksittäisten ryhmien joidenkin alueiden osalta
Lopuksi Vaikka urbanisaatiosta puhutaan suurena mahdollisuutena tai yhtenä ongelmana avaa se mukanaan valtavaa moninaisuutta Pahimmillaan yksittäisistä onnistumisista luodaan uusia toimintamalleja Perässähiihtäjän paikka on oivallinen Näyttöjä vakavien ongelmien ratkaisuista on toistaiseksi vielä varsin vähän mahdollisuuksista enemmänkin
Kehittämistä, korjaamista ja purkamista Monenlaista asuntokantaa puretaan uudistustarpeen edessä Kaiken säilyttäminen ei ole itsetarkoitus Lähiöitä rakennettiin rohkeasti, paikoin niitä on myös voitava purkaa rohkeasti
Kansallisvaltiotasoinen ohjaus on isojen haasteiden edessä Edellä kuvattujen rakenteiden (asuntomarkkinoiden) tunnistaminen ja kehityksen ymmärtäminen on myös poliittisen ohjauksen elinehto Tarkoituksenmukaista ei ole betonoida syntyneitä rakenteelliset eroja pysyviksi