ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista työpaikkaa. Kylä on kokenut 1960-1970 luvulla voimakkaan rakennemuutoksen. Kylän suurin työllistä Eskolan metsärata loppui 1961, jolloin kylällä oli n. 1000 asukasta.
Organisaatiot Suuri rakennemuutos synnyttää vastavoimia ja kyläläiset pyrkivät muuttamaan kehitystä perustamalla 1981 Kylätoimikunnan. Aktiivisten kyläläisten, kylätoimikunnan ja Kannuksenkaupungin yhteistyöllä syntyi 1986 Eskolan kylätalo oy, (Omistajina kaupunki 51% ja vanhustenkotiyhdistys ry 49 %), joka hallinnoi 18 huoneiston rivitaloja ja vanhasta Metsäradan veturitallista tehtyä kylätaloa Vuonna 1997 Eskolan kylätoimikunta muuttui Eskolan kyläyhdistys ry:ksi.
Osuuskunta Nelikataja (ensimmäinen sosiaalinenyritys Keski-Pohjanmaalla) syntyi vuonna 2004 Eskolan kehitys oy on perustettu 2009 ja siinä on osakepääomana 120 osaketta, jotka omistavat kyläläiset, osake-enemmistö on Eskolan kyläyhdistys ry:llä.
Palvelut Kylän peruspalvelut toimivat kylätalolla, siellä on kodinhoitajien työpiste. Vanhusväestön yhteinen ruokailu, sauna ja pesutilat, kotisairaanhoito, kansalaisopiston harrastustilat ja viereisessä rakennuksessa oleva ryhmäperhepäiväkoti jonka tilat on saatu yhdistämällä kaksi asuntoa. Päiväkodilla on 13 paikkaa. Kylätalon läheisyydessä on myös Keskipohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen ylläpitämä mielenterveyspotilaiden kuntoutuskoti. Muutoin kylällä on parturi- ja kampaamopalvelut, baari, myymäläauto, asiamiesposti, veikkaus,kirjasto, koneurakointipalvelut (lumityöt)
Lossari Osa Eskolan kylän palveluista on ollut käynnissä jo ennen Lossari hanketta.tällaisia ovat esimerkiksi koululaisten iltapäiväkerhotoiminta, jollaista ei ole kovinkaan monen pienen koulun yhteydessä. Samoin kirjaston jatkettu aukioloaika on mahdollistettu jo aikaisemmin kyläyhdistyksen tuen turvin. Osuuskunta Nelikataja toimii yhteistyössä Lossari hankkeen kanssa. Nelikatajan kautta kyläläiset voivat saada pientä korvausta vastaan erilaisia kodinhoitopalveluja. Näitä ovat esimerkiksi kodin siivouspalvelut, remontointi ja pihanhoito. Näillä palveluilla mahdollistetaan esimerkiksi vanhusten pidempi omassa kodissa asuminen, mutta missään tapauksessa kyse ei ole pelkästään vanhuksille suunnatuista palveluista. Niitä voi käyttää kuka tahansa tarpeensa mukaan.
Hankkeen tarkoituksena on paitsi tuottaa palveluja myös etsiä palvelujen tuottajia eli työllistää. Kotipalveluiden lisäksi työllistymismahdollisuuksia tarjoavat erilaiset ympäristöön liittyvät. Tekeillä on esimerkiksi Neljän lammen polkua koskeva luontoreitin hoitosopimus. Hankkeen työkohteena on perinnemaiseman hoitosopimus Leppilammin kylälle. Nuorten työllistäminen yhdessä kaupungin kanssa, josta kyläyhdistyksellä on hyviä kokemuksia parin vuoden ajalta, tulee varmasti jatkumaan. Lisätyötä jollekin tarjonnee myös maauimala-alueelle kaavailtu kesäkioskitoiminta.
Yhteisötalous Paikallinen palveluiden kehittäminen ei ole juurikaan mahdollista, jollei toimintaan saada julkisen rahoituksen sijaan tai lisäksi yksityistä rahaa. Eskolan kylä on vuosittain pyrkinyt kehittämään rahoitustaan tästä esimerkkinä. Joululehti, Kyläjuhlat, Keräykset, Pikkuratavaellus, Kyläkirja jne. Viimeisin tulolähde on teatteritoiminta, jolla on kehitetty toimintaa varten rakenteet ja nyt viime vuosina ylläpidetty kylän kehittämistä.
Yhteenveto Jotta voi kehittää, tulee olla halu siihen, organisaatio ja riittävä oma rahoitus. Nämä on helppo sanoa, todella vaikea niitä on toteuttaa. Pitää muistaa kuitenkin se, että jos on palvelutarve ja sitä ei näy kukaan tekevän NIIN? PARASTA ON KUN SEN TEKEE ITSE.