HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO Numero 38 1 (3) RAKENNUSLAUTAKUNTA JPU 29.8.2006 Kaupunginhallitukselle LAUSUNTO HELSINGIN ARKKITEHTUURIPOLIITTISESTA OHJELMASTA: HELSINGIN ARKKITEHTUURI NYT Lausuntopyyntö Khs 2005-126/006, 16.6.2006/99-29-06-LAU pitää kannatettavana asiana Helsingin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatimista. Esitettyjen toimenpide-ehdotusten avulla Helsingin arkkitehtuurin ja koko rakentamisen laatua pystytään entisestään parantamaan ja luomaan viihtyisyyttä ja korkeatasoista asuinympäristöä helsinkiläisille. Omasta historiallisesta taustasta rakentuen ja ennakkoluulottomia kansainvälisiä vaikutteita hyväksikäyttäen Helsingistä voidaan luoda nykyistäkin viihtyisämpi ja elävämpi kaupunki. Arkkitehtuurin avulla Helsinki voi profiloitua kansainvälisestikin mielenkiintoiseksi ja omaleimaiseksi kaupungiksi. Rakennusvalvontaviraston edustajat ovat olleet keskeisessä roolissa ohjelmaa valmistelevassa työryhmässä. Täten rakennusvalvonnan näkökulma on ollut mukana raporttia laadittaessa. Raportin historiaosassa on kerrottu kaupungin rakentumisesta eri aikakausina. haluaa korostaa niiden rohkeiden päätösten merkitystä, jolla Helsingin rakentamiseen on saatu hyviä kaupunkikuvaan positiivisesti vaikuttavia rakennuksia. Esimerkkinä voi mainita rohkeat ja kauaskatseiset päätökset Olympiastadionin rakentamisesta. Samoin rohkeat päätökset jätevesien käsittelyn ja hiilikasojen sijoittaminen maanalaisiksi ovat luoneet mahdollisuudet uusien maa-alueiden käyttämisen rakentamiseen. Vuosaaren sataman rakentaminen ja satamatoiminnoilta vapautuvat maa-alueet luovat ennennäkemättömät mahdollisuudet korkeatasoisen Helsingin rakentamiseen lähivuosikymmeninä. pitää myös tärkeänä, että kaupungin korkeatasoisten ja kunnianhimoistenkin tavoitteiden rinnalla pidetään huoli kaikkien helsinkiläisten mahdollisuudesta saada kohtuuhintaisia ja viihtyisiä asuntoja. Erityyppisten asuntojen riittävä tarjonta ja hintataso tulee saada pysymään sellaisena, että lapsiperheet ja kaikki ihmisryhmät pystyvät asumaan kaupungin alueella. Lautakunta pitää tärkeänä, että jo kaavoituksessa otetaan huomioon esteettömyyden vaatimukset. Postiosoite PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite Siltasaarenkatu 13 Helsinki 53 Puhelin (09) 310 2611 Faksi (09) 310 26206 Internet http://www.rakvv.hel.fi Sähköposti rakennusvalvonta@hel.fi
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO Numero 38 2 (3) RAKENNUSLAUTAKUNTA JPU 29.8.2006 ja rakennusvalvontavirasto ovat keskeisissä rooleissa Helsingin arkkitehtuurin ja rakentamisen päätöksenteossa ja hankkeiden ohjauksessa. Rakennusvalvonnan ja rakennuslautakunnan mahdollisuudet korkeatasoisen arkkitehtuurin edistämiseksi vaativat riittävien resurssien ja rakennusvalvonnan aktiivisen roolin kehittämistä. Aktiivinen rooli ja ammattitaitoinen toiminta vahvistavat myös rakennuslautakunnan ja rakennusvalvontaviraston arvostusta ja vaikutusmahdollisuuksia. Arkkitehtipoliittisessa ohjelmassa on ehdotettu arkkitehtuuriasiamiehen tehtävän perustamista edistämään korkealaatuista arkkitehtuuria. Asiamiestä on esitetty sijoitettavaksi kaupungin talous- ja suunnittelukeskukseen. Toimivuuden ja yhteistyön kannalta ehdotus on tältä osin haasteellinen. Vaihtoehtoisena ratkaisuna olisi muuttaa tulevaisuudessa kaupunginarkkitehdin toimenkuvaa vastaamaan esitettyjen tehtävien hoitamista. Luontevaa olisi samalla harkita kaupungin rakentamisen kanssa olevien virastojen sijoittamista saman apulaiskaupunginjohtajan vastuualueeseen. Tällaisia virastoja olisivat rakennusvirasto, kiinteistövirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvalvonta. Konkreettista arkkitehtuurin ja rakentamisen ohjausta tarvitsevat yksittäiset pientalon rakentamista ja täydennysrakentamista harkitsevat perheet. katsoo, että omakoti- ja pientalorakentajia palvelemaan kaupunki voisi palkata erillisen pientaloneuvojan edistämään ja auttamaan tavallisia asukkaita rakentamisasioissa. Raportissa on myös esitetty yleistä arkkitehtuurin tietouden lisäämistä. pitää tärkeänä, että jo kouluopetuksessa opetettaisiin arkkitehtuurin perusteita kaikkia kansalaisia koskevana käyttötaidelajina, joka luo hyvää ympäristöä. Lähivuosina ja lähivuosikymmeninä Jätkäsaaren ja Kalasataman ja Keski-Pasilan rakentaminen ovat ainutlaatuinen mahdollisuus ja myös haaste Helsingin rakentamisen kehityksessä. Näissä hankkeissa rakennetaan myös paljon uutta merellistä Helsinkiä. Tärkeätä on rakentaa uutta rantaviivaa siten, että se on sekä teknisesti että esteettisesti kestävän kehityksen mukaista, ottaen huomioon myös mahdolliset pitkän aikavälin ilmastomuutoksista syntyvät olosuhteet. Merelliseen Helsinkiin kuuluu myös paljon luonnonmukaista rantaviivaa. Onnistuakseen nämä hankkeet vaativat nykyisen kaupungin virkamieskoneiston uudelleenjärjestelyä. Vaihtoehtoisesti olisi harkittava projektikohtaisen organisaation kehittämistä näitä hankkeita toteuttamaan. Hy- Postiosoite PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite Siltasaarenkatu 13 Helsinki 53 Puhelin (09) 310 2611 Faksi (09) 310 26206 Internet http://www.rakvv.hel.fi Sähköposti rakennusvalvonta@hel.fi
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO Numero 38 3 (3) RAKENNUSLAUTAKUNTA JPU 29.8.2006 vin koulutetuille ja ammattitaitoisille projektinjohtajille tulee antaa riittävästi päätäntävaltaa ja resursseja hankkeiden korkeatasoiseen läpiviemiseen. Näiden alueiden rakentamisessa voidaan arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa esiintuotuja tavoitteita pitää keskeisessä roolissa. RAKENNUSLAUTAKUNTA Kauko Koskinen puheenjohtaja Pentti Ruuska pöytäkirjanpitäjä LIITTEENÄ Teknillisen neuvottelukunnan lausunto Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto Postiosoite PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite Siltasaarenkatu 13 Helsinki 53 Puhelin (09) 310 2611 Faksi (09) 310 26206 Internet http://www.rakvv.hel.fi Sähköposti rakennusvalvonta@hel.fi
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJALUONNOS 1 (1) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO Teknillinen neuvottelukunta 170806 Esiteltiin seuraavat hakemukset ja lausuntopyynnöt: 63 Tunnus 99-39-06-LAU Toimenpide Helsingin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma LAUSUNTO Neuvottelukunnan mielestä Helsingin merellisyys, rantarakentaminen, rantojen muodon muuttuminen ajan ja rakentamisen myötä ei ole riittävästi esillä arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa. Myös ranta-alueelle rakentaminen edellyttäisi TNK:n näkemyksen mukaan täsmällistä ohjeistusta rakennuksen oikean korkeusaseman määräämiseksi. Neuvottelukunta muistutti turvallisuuden ja terveellisyyden huomioon ottamisen tärkeyttä suun-nittelun lähtökohtana esitettyjen suojelunäkökohtien rinnalla. Neuvottelukunta painotti myös hyvän suunnittelun, arvostuksen ja suunnittelulle annettavien riittävien resurssien merkitystä hyvän, laadukkaan ja toimivan lopputuloksen syntymiseen. (Esitteli Marjatta Uusitalo) H:\SKANNATUT\Khs 36\tnk170806.doc / ma Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Internet Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto (09) 310 2611 (09) 310 26206 http://www.rakvv.hel.fi PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Siltasaarenkatu 13 Helsinki 53 Sähköposti rakennusvalvonta@hel.fi
HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONTAVIRASTO PÖYTÄKIRJANOTE Kaupunkikuvaneuvottelukunta 230806 _ Esiteltiin seuraavat hakemukset ja lausuntopyynnöt: 324 Lausunnonpyytäjä Hallintokeskus Tunnus 99-29-06-LAU Toimenpide Helsingin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma LAUSUNTO Neuvottelukunnan jäsenet Lauri Jääskeläinen, Annukka Lindroos, Terhi Tikkanen-Lindström ja kaupunkikuvaneuvottelukunnan sihteeri Marjut Kauppinen eivät osallistuneet asian käsittelyyn. Helsingin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma "Helsingin arkkitehtuuri nyt!" poikkeaa rakenteeltaan aiemmin Suomessa muissa kaupungeissa tehdyistä ohjelmista jakautuen rakenteellisesti kolmeen osaan. Kaksi ensimmäistä osaa: kirjailija Kjell Westön tunnelmallinen kuvaus Helsingin sielusta ja historiallista taustaa kuvaileva Vuosirenkaat-teksti kattavat noin 40 sivua. Varsinainen ohjelma ja toimenpide-ehdotukset kattavat 16 sivua. Neuvottelukunta piti rakennetta hyvänä, mutta totesi että tausta-aineiston selvempi erottaminen itse ohjelmaosasta selkeyttäisi rakennetta. Neuvottelukunnan esittämät huomiot kohdistuvat johdanto osana toimivaan "Helsingin arkkitehtuuri nyt!" -tekstiin sekä ohjelma- ja toimenpide-ehdotukset osaan. Johdanto Neuvottelukunta esitti, että "Helsingin arkkitehtuuri nyt!" -teksti on pääosin aloituksena hyvä. Muutamia ajatuksia tulisi kuitenkin täsmentää. Tekstissä sivulla 8 esitetty "...palauttaa Helsingin arkkitehtuurin kilpailun kärkeen..." tulisi ennemminkin kuulua: "Helsingin arkkitehtuurin tason tulisi kauttaaltaan olla niin korkea, että se voisi saavuttaa arkkitehtuurin edelläkävijän aseman. Tämä voi neuvottelukunnan mielestä tapahtua vain sillä, että kaikissa hankkeissa, oli kyse tavallisesta asuntotuotannosta tai julkisesta rakentamisesta, tavoitellaan korkeatasoista arkkitehtuuria ja ympäristöä. Laajasta tarjonnasta nousevat sitten myös esille kansainväliset huippukohteet. Tämä tulisi myös näkyä tekstissä sekä johdannossa että toimenpide-ehdotuksissa.
HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONTAVIRASTO PÖYTÄKIRJANOTE Kaupunkikuvaneuvottelukunta 230806 _ Kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoi että, johdantoon tulisi kuitenkin sisällyttää selkeä kappale siitä kenelle ja miksi ohjelma on tehty. Tekstissä on tuotava esille se, että poliitikot ja päättäjät on sitoutettava arkkitehtuuriohjelman toteuttamiseen ja sen laadullisiin tavoitteisiin. Lisäksi kaupungissa on luotava edellytykset hyvän arkkitehtuurin syntymiselle. Johdannossa tulisi näkyä myös se, että arkkitehtuurin ja ympäristön tavoitteet sijoittuvat pitkälle, esimerkiksi 30 vuoden, aikajänteelle, jolloin on myös huolehdittava ohjelman siirtymisestä eteenpäin. Ohjelma ja toimenpide-ehdotukset Ohjelma ja toimenpide-ehdotukset on esitetty tiiviisti ja selkeästi. Neuvottelukunnan esittämien ehdotusten tarkoituksena on täsmentää ja konkretisoida entisestään ohjelman tavoitteita ja niiden toteuttamista. Neuvottelukunta totesi, että kohdassa arkkitehtuuri ymmärrettäväksi (s.41) tulisi päivälehtien artikkeleiden lisäksi näkyä myös kaupungin rooli tiedottajana ja julkaisijana. Kaupungin omalla arkkitehtuuritiedottajalla on tässä tärkeä rooli. On myös painotettava nopean sähköisen viestinnän ja tiedon levitystä. Kouluissa toteutettavasta arkkitehtuurikasvatuksesta tulisi rakentaa oma kappale, jossa vielä tarkennetaan toteuttamisen erilaisia tapoja. Neuvottelukunta katsoi, että kulttuurihistorialliset arvot ja rakennussuojelu -kohdassa (s.43) tulisi käsitellä myös sitä, miten rakennussuojelua toteutetaan ja miten rakennuksille luonteenomaiset yksityiskohdat on suojeltava. Kohdan tavoitteet tulisi kohdistaa myös Helsingin kaupungin omistamiin rakennuksiin, joilla on suuri esimerkinomainen vaikutus muualla toteutettavaan rakennussuojeluun. Suojelun kohteiksi tulisi tekstiin täydentää rakennusten lisäksi puistot, julkiset aukiot ja kadut sillä arkkitehtuuri on näiden osien kokonaisuus. Neuvottelukunta katsoi, että toimenpide-ehdotuksissa (s. 44) tulisi esittää inventointien tekemiseen kaupunginmuseolle lisää resursseja. Lisäksi on tuotava esille tavoite työn jatkumisesta heti kaavoitustyöllä, jolloin inventoinnista tuleva tieto vasta siirtyy suoraan rakentamiseen. Rakentamisen ohjauksessa on rakennusvalvonnalla keskeinen rooli, joka käsittää yksittäisten hankkeitten ohjaamisen ja käsittelyn lisäksi eri alueiden keskeisten rakentamisperiaatteiden arvioimisen ja erilaisten ohjeiden laadinnan, jonka takia rakennusvalvontaan tulisi osoittaa lisäresursseja. Ohjelmassa myöhemmin esitetty Teknilliselle korkeakoululle osoitettava professuuri voisi liittyä
HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONTAVIRASTO PÖYTÄKIRJANOTE Kaupunkikuvaneuvottelukunta 230806 _ inventointitiedon ja ohjelmien kehittämiseen ja keräämiseen. Lisäksi tulisi teettää myös korjausohjeita ja niitä tulisi levittää ennen kaikkea isännöitsijöille ja taloyhtiöille. Neuvottelukunta katsoi, että kaupunkielämän yksilölliset ja moniarvoiset puitteet kohtaa tulisi kauttaaltaan vielä kehittää. Esimerkkinä sivulla 45 puhutaan tunteita ilmaisevasta arkkitehtuurista. Neuvottelukunnassa todettiin, että arkkitehtuuri voi herättää tunteita, mutta se ei ole tunteiden ilmaisemisen keino, kuten muut taidelajit. Perimmiltään arkkitehtuurissa on kyse siitä, että luodaan laadukkaita ympäristöjä, joissa kaikkien on hyvä olla. Toisena esimerkkinä s.46 slow architecture termi on turha, helposti vanhentuva käsite, jota jo tehty hyvä määrittely "huolella suunniteltu paikkaan, aikaan ja materiaaleihin sidottu ratkaisu.." ei tuekseen tarvitse. Neuvottelukunta katsoi, että kaupunkielämän yksilölliset ja moniarvoiset puitteet kohdan toimenpide-ehdotukset (s. 47) ovat erittäin tärkeitä. Täsmennyksinä voitaisiin kuitenkin esittää muutamia asioita. Helsingin kasvava monikulttuurisuus voisi olla erillinen toimenpide-ehdotus. Toimenpide-ehdotuksessa 02 tulisi olla johdantotekstiin esitetyn kommentin mukaisesti tavoitteena kaikkien ympäristöjen korkea laatutaso. Yksittäisten hankkeiden toteuttaminen ei riitä. Kohdan 03 tulisi kuulua: Arkkitehtuurin asiantuntijoiden määrää ja toimivaltaa on lisättävä ja kehitettävä hallintokunnissa, jotka tilaavat ja toteuttavat kaupungin rakennushankkeita. Hallintokunnissa on mietittävä uudelleen asiantuntijoiden yhteiset tavoitteet ja mietittävä keinot miten saadaan ne parhaiten toteutettua. Hankkeisiin on liitettävä laatusuunnitelma ja laadunvarmistus. Arkkitehtuuri informaatioyhteiskunnassa kohdassa (s.48) viimeinen lause "Arkkitehtuuri ei enää seuraakaan funktiota..." todettiin, ettei muoto voi seurata unelmia, intohimoja, kauneutta ja autenttisuutta, kuten tekstissä on esitetty. Toimenpide-ehdotuksessa (s.49) "Helsinki...arkkitehtuurin johtavaksi keskukseksi" tulisi kuulua ennemminkin: Helsinki... arkkitehtuurin edelläkävijäksi. Projektityöskentely (s. 50) on arkkitehtuuriohjelman toteutumisen kannalta erittäin oleellinen. Neuvottelukunta ehdottaakin lisäykseksi arkkitehtonisen pääsuunnittelijan tuomisen mukaan projekteihin. Tämä voisi olla ratkaisuna myös hallintokuntien hajautuneen asiantuntemuksen parempaan hyödyntämiseen, yhteistyön kehittämiseen ja parempaan koordinointiin. Toki tämän saavuttamiseksi tarvitaan myös muuta virkakoneiston uudistamista
HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONTAVIRASTO PÖYTÄKIRJANOTE Kaupunkikuvaneuvottelukunta 230806 _ ja kehittämistä. Arkkitehtoninen pääsuunnittelija voi viedä vision ja tavoitteet projektin alusta aina viimeisen yksityiskohdan toteuttamiseen saakka, paremmin kuin toimenpide-ehdotuksessa esitetty toimitusjohtaja. Projektiarkkitehdilla tulee olla riittävä toimivalta. Neuvottelukunta on sitä mieltä, että Helsingissä on vireillä ja tulossa vireille lähiaikoina niin paljon suuria hankkeita, että myös resursseja on kasvatettava tai järjesteltävä uudelleen näiltä osin. Arkkitehtuurin arvostus- arkkitehtuurille asiamies -kohdassa (s 51) tulisi esittää tarkemmin miten arkkitehtuuriasiamiehelle taataan riittävät resurssit. Nimi asiamies ei vastaa tehtävää nimikkeenä ja voisi olla ennemminkin kaupunginarkkitehti, jonka toimenkuva voisi tulevaisuudessa sisältää myös esitetyt tehtävät. Ehdotettu arkkitehtuuriasiamiehen sijoittaminen talous- ja suunnittelukeskukseen on eri virastojen yhteistyön kannalta haasteellinen. Lisäksi tulisi esittää yleinen huoli reilujen pelisääntöjen noudattamisesta suunnittelu-, kilpailu- ja konsulttitöissä sekä arkkitehdin ammatin pilkkomisesta ja hinnoittelusta siten, että se vie mahdollisuuden kokonaisvaltaisen laadukkaan lopputuloksen saavuttamiselta. Helsingin rooli kohdassa (s.54) tulisi painottaa yleisiä ja kansainvälisiä arkkitehtuurikilpailuja sekä ATT:n roolia rakennushankkeiden kehittämisessä. Näistä voisi olla omat kappaleensa. Ohjelma asettaa arkkitehtuurille korkeat tavoitteet. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset antavat mahdollisuuden ohjelman toteuttamiseen. Ohjelmalle on eduksi jos ehdotuksia entisestään täsmennetään. Se kenelle toimenpide-ehdotusten toteuttaminen kuuluu jää vielä avoimeksi. Tältäkin osin ohjelmaa olisi syytä vielä kehitettää. (Esitteli Juha Pulkkinen) YHTEYSTIEDOT Osoite PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (09) 310 2611 Telefax (09) 310 26206