6 EUROPARLAMENTTIVAALIT 2014 VAALIOHJEET Ennakkoäänestys ulkomailla Oikeusministeriö
OM 25/51/2013 VAALIOHJEET VUONNA 2014 TOIMITETTAVIA EUROPARLAMENTTIVAALEJA VARTEN Oikeusministeriö antaa vaalilain (714/1998) 10 :n nojalla asianomaisille vaaliviranomaisille seuraavat vaaliohjeet 25.5.2014 toimitettavia europarlamenttivaaleja varten. Vaaliohjeet ovat voimassa 1.3. 30.6.2014. Vaaliohjeet Nro 1: Nro 2: Nro 3: Nro 4: Nro 5: Nro 6: Nro 7: Nro 8: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät Vaalilautakunnan tehtävät Ennakkoäänestys laitoksessa Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Kotiäänestys Ennakkoäänestys ulkomailla Maistraatin tehtävät Vaalipiirilautakunnan tehtävät Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014 Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen Ylitarkastaja Heini Huotarinen Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL 25 (09) 160 03 (09) 1606 7730 oikeusministerio@om.fi HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO
ii
iii Sisällys: 1. Yleistä europarlamenttivaaleista... 1 2. Ennakkoäänestys Suomen edustustossa ja suomalaisessa laivassa... 5 2.1. Vaalitoimitsija... 5 2.2. Ennakkoäänestyksen aika... 7 2.3. Järjestelyt ennakkoäänestyspaikassa... 8 2.3.1. Vaalimateriaali ja kalusteet... 8 2.3.2. Äänestystilan järjestäminen... 12 2.4. Ennakkoäänestyksen toimittaminen... 14 Vaihe 1: Äänestäjän henkilöllisyyden toteaminen ja äänestyslipun antaminen... 14 Vaihe 2: Äänestäjä tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuun... 19 Vaihe 3: Äänestyslipun leimaaminen ja sulkeminen vaalikuoreen... 20 Vaihe 4: Lähetekirjeen täyttäminen ja merkinnän tekeminen äänestäjistä pidettävään luetteloon... 23 Vaihe 5: Lähetekirjeen ja vaalikuoren sulkeminen lähetekuoreen... 28 Vaiheet 1-5: Yhteenveto... 30 2.5. Äänestäjän avustaminen... 31 2.6. Järjestyksen ylläpito... 32 2.7. Toimenpiteet ennakkoäänestyksen päätyttyä... 33 3. Muita ohjeita... 36
iv Liitteet: LIITE 1a: Euroopan Unionin vaalisäädös... 38 LIITE 1b: Vaalilaki (714/1998)... 41 I osa: Yhteiset säännökset... 41 1 luku: Yleiset säännökset... 41 2 luku: Vaaliviranomaiset... 44 3 luku: Äänioikeusrekisteri... 46 4 luku: Ehdokasasettelun viranomaistehtävät... 50 5 luku: Ennakkoäänestys... 54 6 luku: Vaalipäivän äänestys... 59 7 luku: Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen... 64 8 luku: Muutoksenhaku... 66 II osa: Vaalikohtaiset säännökset... 68 9 luku: Eduskuntavaalit... 68 10 luku: Presidentinvaali... 68 11 luku: Kunnallisvaalit... 68 12 luku: Europarlamenttivaalit... 68 III osa: Erinäiset säännökset... 72 13 luku: Täydentävät säännökset... 72 14 luku: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset... 74 LIITE 2a: Ilmoituskortti 3u... 76 LIITE 2b: Ilmoituskortti 3s... 77 LIITE 3: Lähetekirjelomake... 78 LIITE 4: Äänestäjistä pidettävä luettelo... 79 LIITE 5a: Lähetekuorten kuittauslista... 81 LIITE 5b: Pikakirjeen seurantatarrra... 82 LIITE 6: Oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä... 83 LIITE 7: Eräitä määräaikoja... 84
1. YLEISTÄ EUROPARLAMENTTIVAALEISTA Vuoden 2014 europarlamenttivaalit Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioissa (28) toimitetaan Euroopan parlamentin vaalit (europarlamenttivaalit) ajanjaksona, joka alkaa torstaina 22.5.2014 ja päättyy sunnuntaina 25.5.2014. Europarlamenttivaaleissa valitaan Euroopan parlamenttiin 751 jäsentä, joista 13 Suomesta. Suomessa europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntai 25.5.2014. Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 14. 20.5.2014 ja ulkomailla 14. 17.5.2014. Ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa ennakkoäänestys voidaan kuitenkin aloittaa jo 7.5.2014. Europarlamenttivaalien vaalipäivä on virallinen liputuspäivä. Europarlamenttivaaleissa noudatettavat säädökset Europarlamenttivaalien toimittamisessa noudatetaan: 1) EU:n vaalisäädöstä (Säädös edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla, 76/787/EHTY, ETY, Euratom; liite 1a) sekä 2) vaalilakia (714/1998, liite 1b). Lisäksi europarlamenttivaaleissa sovelletaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia (273/2009) ja puoluelakia (10/1969). Vaaleihin liittyvistä rikoksista (vaalirikos, vaalilahjonta, vilpillinen äänestäminen ja vaalituloksen vääristäminen) säädetään rikoslain 14 luvun 1 4 :ssä (578/1995). Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Äänioikeutettu Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa on 1) asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta sekä 2) muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta, a) jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa taikka b) joka on EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, joka asuu Suomessa ja jonka tiedot on talletettu väestötietojärjestelmään.
2 Äänioikeutettu Suomessa ei kuitenkaan ole sellainen muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka on menettänyt äänioikeutensa yksittäistä siviili- tai rikosasiaa koskevan päätöksen vuoksi omassa kotivaltiossaan. Vaalikelpoisuudesta europarlamenttivaaleissa sekä Euroopan parlamentin jäsenyyden esteenä olevista viroista ja toimista (ns. yhteensopimattomuudet) säädetään vaalilain 164 :ssä. Äänioikeusrekisteri ja ilmoituskortti Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään keskiviikkona 9.4.2014 äänioikeusrekisterin, johon otetaan ne henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin vaalilain 18 :n 2 momentissa ja 19 :n 2 momentissa luetellut tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina 4.4.2014 kello 24. Väestörekisterikeskus laatii jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle henkilölle ilmoituskortin ja lähettää kortin viimeistään torstaina 1.5.2014 niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Ilmoituskortti on suomenkielinen (vaalilomake nro 3s), jos väestötietojärjestelmään on henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi merkitty suomi, ja ruotsinkielinen (vaalilomake nro 3r), jos henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi on merkitty ruotsi, norja, islanti tai tanska. Jos äidinkieli tai asiointikieli on muu kuin edellä sanottu, kortti kirjoitetaan yksikielisessä kunnassa kunnan kielellä ja kaksikielisessä kunnassa kunnan enemmistön kielellä. Kullekin äänioikeutetulle lähetettävään ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista sekä niiden osoitteista ja aukioloajoista. Äänioikeusrekisterin tiedot ovat henkilötunnuksia ja väestötietojärjestelmästä ja varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 36 :ssä tarkoitetun turvakiellon kohteena olevia tietoja lukuun ottamatta nähtävillä ja maksutta saatavissa maistraateissa virka-aikana maanantaista 14.4.2014 lukien. Joka havaitsee äänioikeusrekisterissä itseään koskevan virheen, voi vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä maistraatille viimeistään perjantaina 9.5.2014 ennen kello 16. Väestörekisterikeskus ja maistraatti voivat korjata äänioikeusrekisterissä olevan virheen myös itseoikaisuna. Äänioikeusrekisteri on lainvoimainen tiistaina 13.5.2014 kello 12 lukien. Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot ovat henkilötunnuksia ja turvakiellon kohteena olevia tietoja lukuun ottamatta julkisia. Äänioikeusrekiste-
3 rissä olevat äänestämistä koskevat merkinnät ja vaaliluettelot tulevat julkisiksi kuitenkin vasta sen jälkeen kun vaalipäivän äänestys on päättynyt sunnuntaina 25.5.2014 kello 20. Vaaliluettelot eivät kuitenkaan ole julkisia niiden henkilöiden osalta, joiden kohdalle vaaliluetteloon on tulostettu merkintä T osoittamaan sitä, että henkilölle on merkitty äänioikeusrekisteriin tieto turvakiellosta. Äänestäminen Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, mutta vaalipäivänä vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänelle saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. Ennakkoäänestys Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakkoon yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, joita ovat: 1) kotimaassa jokaisen kunnan kunnanhallituksen päättämät ennakkoäänestyspaikat; sekä 2) ulkomailla valtioneuvoston asetuksella säädetyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Luettelo yleisistä ennakkoäänestyspaikoista julkaistaan oikeusministeriön Internet-osoitteessa www.vaalit.fi. Ns. erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat: 3) sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnanhallituksen määräämät sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (laitokset), joissa voivat äänestää niissä olevat tai niihin otetut äänioikeutetut; ja 4) ennakkoäänestyksen aikana ulkomailla olevat suomalaiset laivat, joissa voi äänestää laivan henkilökunta. Lisäksi ennakkoäänestys voidaan tietyin edellytyksin järjestää Suomessa: 5) äänestäjän kotona (kotiäänestys) silloin, kun äänioikeutetun kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestyksen yhteydessä voi säädettyjen edellytysten täyttyessä äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja.
4 Vaalipäivän äänestys Vaalipäivän äänestys toimitetaan kello 9-20 jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa (äänestyspaikassa), joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen ja joka mainitaan äänestäjälle postitetussa ilmoituskortissa. Äänioikeutettu voi tarvittaessa tiedustella vaalipäivän äänestyspaikkaansa maistraatista.
5 2. ENNAKKOÄÄNESTYS SUOMEN EDUSTUSTOSSA JA SUOMALAISESSA LAIVASSA 2.1. Vaalitoimitsija Vaalitoimitsijan nimeäminen/määrääminen Ennakkoäänestyksen järjestämisestä Suomen edustustossa ja sen toimipaikassa (jatkossa edustusto) ja suomalaisessa laivassa huolehtii vaalitoimitsija. Vaalitoimitsijana toimii - edustustossa sen päällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö ja - laivassa sen päällikkö tai hänen määräämänsä laivassa palveleva henkilö. Vaalitoimitsijalle ei ole vaalilaissa säädetty mitään erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Vaalitoimitsijaksi voidaan siten määrätä periaatteessa kuka tahansa tehtävään kykenevä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Asianomaisissa vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei kuitenkaan saa olla vaalitoimitsijana 1. Vaalitoimitsijan ei tarvitse olla Suomen kansalainen. Mikäli harkitaan ulkomaalaisen nimeämistä vaalitoimitsijaksi, on kiinnitettävä huomiota henkilön kielitaitoon. Samaan ennakkoäänestyspaikkaan voidaan tarvittaessa ja on suositeltavaa määrätä useampiakin kuin yksi vaalitoimitsija. Silloin, jos vaalitoimitsija itse äänestää siinä ennakkoäänestyspaikassa, jossa hän on vaalitoimitsijana, kahden vaalitoimitsijan määrääminen on käytännössä välttämätöntä, koska vaalitoimitsijan ei tule voida itse toimittaa omaa äänestystään. Yhden tai useamman vaalitoimitsijan tulee olla paikalla koko se aika, jolloin ennakkoäänestyspaikka on äänestystä varten avoinna. Vaalitoimitsijalle kuuluvien tehtävien suorittamista ei saa uskoa muulle henkilölle. Vaalitoimitsijoiden nimeämisestä/määräämisestä on huolehdittava niin hyvissä ajoin, että heille jää riittävästi aikaa ennakolta tutustua vaaleja koskevaan lainsäädäntöön ja ennakkoäänestystä koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin sekä ryhtyä heille kuuluviin ennakkoäänestyksen järjestämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Jokaisen vaalitoimitsijaksi nimettävän on tunnettava oikeutensa, velvollisuutensa ja vastuunsa vaalitoimitsijan tehtävissä. 1 Oikeusministeriö suosittelee, että myöskään ehdokkaan läheinen ei toimisi vaalitoimitsijana.
6 Vaalitoimitsijan vastuu Vaalilain 185 :ssä säädetään, että jos vaalipiirilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen tai vaalitoimitsija taikka muu henkilö vaalilaissa edellytettynä vaaliviranomaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, häntä rangaistaan kuten virkamiestä virkarikoksesta. Vaalitoimitsijan tehtävät pääpiirteittäin Vaalitoimitsija - kunnostaa ennakkoäänestyspaikan äänestystä varten, - hankkii ennakkoäänestysasiakirjat ja -tarvikkeet ja säilyttää ne, - huolehtii siitä, että äänestyspaikassa on riittävästi kuulutuksia ja tiedotteita, joista äänestäjät voivat saada tietoa äänestyksen tarkemmista järjestelyistä, - huolehtii ennakkoäänestyksen kulusta ja vaaliasiakirjojen palauttamisesta ulkoasiainministeriölle sen antamien ohjeiden mukaisesti, - valvoo järjestystä ennakkoäänestyspaikalla sekä - toimii pyydettäessä äänestäjän avustajana.
7 2.2. Ennakkoäänestyksen aika Ennakkoäänestysaika edustustossa Ennakkoäänestys europarlamenttivaaleissa aloitetaan ulkomailla keskiviikkona 14.5.2014 ja lopetetaan lauantaina 17.5.2014. Ennakkoäänestyksen päivittäisen ajan edustustossa määrää edustuston päällikkö. Äänestyspäivät ja päivittäiset aukioloajat kussakin edustustossa ovat nähtävissä oikeusministeriön internet-sivuilta www.vaalit.fi. Ennakkoäänestysaika laivassa Ennakkoäänestys laivassa toimitetaan keskiviikon 7.5.2014 ja lauantain 17.5.2012 välisenä aikana, molemmat päivät mukaan lukien. Ennakkoäänestysajanjakso laivassa kestää siis 11 päivää. Ennakkoäänestys kussakin laivassa toimitetaan vähintään yhtenä tähän ajanjaksoon sattuvana päivänä. Laivan päällikön on määrättävä äänestyspäivä (tai -päivät) ja äänestyksen kellonajat siten, että kaikilla laivan henkilökuntaan kuuluvilla äänioikeutetuilla on mahdollisuus käydä äänestämässä. Jos laiva on kaukana Suomesta ja laivan päällikkö pitää mahdollisena, että ennakkoäänestysasiakirjat eivät ehdi ajoissa takaisin Suomeen, hänen tulisi määrätä ennakkoäänestys toimitettavaksi jo ennakkoäänestysajanjakson alussa ja äänestyksen jälkeen toimittaa asiakirjat välittömästi ulkoasiainministeriöön tai lähimpään Suomen edustustoon. Viimeksi mainitussa tapauksessa vaalitoimitsijan tulee etukäteen olla yhteydessä edustustoon ja tarkistaa, mihin mennessä aineiston on oltava edustustossa ehtiäkseen sieltä ajoissa edelleen Suomeen. Ennakkoäänestystoimituksen päivittäisestä lopettamisesta Äänestäjällä, joka ennakkoäänestykselle määrättynä aikana on saapunut ennakkoäänestyspaikkaan, mutta ei ole ehtinyt äänestää sinä aikana, on oikeus äänestää sanotun ajan päätyttyäkin. Toimitusta ei siis saa keskeyttää tai lopettaa ennen kuin jokainen, joka äänestämistä varten on saapunut ennakkoäänestyspaikkaan ennen sen sulkemista, on saanut tilaisuuden käyttää äänioikeuttaan.
8 2.3. Järjestelyt ennakkoäänestyspaikassa 2.3.1. Vaalimateriaali ja kalusteet Vaalimateriaalin toimittamisesta vaalitoimitsijoille huolehtii ulkoasiainministeriö. Vaalitoimitsijoiden on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkua tarkistettava, että ennakkoäänestyspaikalla on seuraava vaalimateriaali ja kalusteet. Mitä ennakkoäänestyspaikalla tarvitaan? Vaaliasiakirjat: 1) europarlamenttivaalien äänestyslippuja (painettu valkoiselle paperille, pakattu 100 kappaleen nippuihin); 2) lähetekirjelomakkeita (vaalilomake nro 5; liite 3). Jos äänestäjällä on mukanaan ilmoituskortti (vaalilomake nro 3; liite 2), käytetään sitä ennakkoäänestyksen lähetekirjeenä; 3) vaalikuoria (vaalilomake nro 4), 4) lähetekuoria (vaalilomake nro 6), 5) äänestäjistä pidettäviä luetteloita (vaalilomake nro 7; liite 4), 6a) europarlamenttivaalien ehdokaslistojen yhdistelmä ja 6b) oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä (liite 6), jotka molemmat tulee asettaa äänestystilaan siten, että ne ovat helposti äänestäjien nähtävillä; 7) osoitteesta www.vaalit.fi/15219.htm tulostettu luettelo kaikkien keskusvaalilautakuntien postiosoitteista, 8) kuulutuksia ja vastaavia tiedotteita sekä opasteita äänestysajoista ja ennakkoäänestyksen tarkemmasta järjestelystä tiedottamista varten. Tarvikkeet: 9) Vaalileimasimia, joilla äänestysliput leimataan. Vaalileimasimia on hyvä olla myös varalla. Vaalileima on väriltään sinipunainen ja seuraavanlainen:
9 10) Tunnisteet vaalitoimitsijoille. Vaalitoimitsijoilla voi olla rinnassaan nimilaatat tai vastaavat, joissa on vaalitoimitsijan nimi ja merkintä VAALITOIMITSIJA tai VAALITOIMITSIJA - VALFÖRRÄTTARE. Ennakkoäänestyspaikassa tulee tarvittaessa olla myös vaalitoimitsijoiden paikkaa osoittavia kilpiä tai vastaavia ilmoituksia sekä opasteita. 11a) Kynät, joilla äänestäjä tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuun, voivat periaatteessa olla minkälajisia tahansa, esimerkiksi kuivamustekyniä tai lyijykyniä. Viimeisimpien vaalien aikana julkisuudessa on kuitenkin joskus esitetty, että jotkut äänioikeutetut epäilevät lyijykynällä tehdyn äänestysmerkinnän helposti mahdollistavan vaalivilpin. Vaikka epäily on sinänsä aiheeton, vaalien yleisen luotettavuuden turvaamiseksi äänestäjille on suositeltavampaa varata kuivamustekynä tai vastaava kynä äänestysmerkinnän tekemistä varten. Joka tapauksessa on varmistauduttava, että käytetään sellaisia kyniä, että äänestysmerkintä ei näy äänestyslipun läpi. Esimerkiksi tussikynät eivät ole sopivia äänestysmerkinnän tekemiseen. Kyniä on hankittava riittävästi varalle ottaen huomioon, että eräiden kokemusten mukaan kuivamustekynät lakkaavat toimimasta jopa lyijykyniä helpommin; 11b) Kyniä vaalitoimitsijoiden omaan käyttöön sekä toimistotarvikkeita (muistiinpanopaperia, kostutussieni, liimapuikko jne.); Kalusteet: 12) Äänestyssuojat. Vaalisalaisuuden turvaamiseksi äänestäjän on voitava täyttää äänestyslippunsa rauhassa ja muiden katseilta suojassa. Tässä tarkoituksessa ennakkoäänestyspaikassa on oltava tila, joka on sillä tavalla suojattu, että äänestäjien vaalisalaisuuden säilyminen turvataan. Vaalitoimitsijan on varmistauduttava, että mahdolliset valvontakamerat eivät ole suunnattuna äänestystilaan; 13) Pöydät ja tuolit; Vaaliohjeet: 14) Oikeusministeriön vaaliohjeita nro 6 (Ennakkoäänestys ulkomailla). Vaalitoimitsijoiden on tullut tutustua vaaliohjeisiin jo ennen ennakkoäänestysajanjakson alkua, mutta ne on syytä pitää käsillä myös ennakkoäänestyspäivinä.
10 Vaalimateriaalin toimittaminen ulkoasiainministeriöstä edustustoihin ja laivoihin Ulkoasiainministeriö vastaa siitä, että kuhunkin ennakkoäänestyspaikkana olevaan edustustoon ja laivaan toimitetaan tarpeellinen määrä vaaliasiakirjoja sekä oikeusministeriön vaaliohjetta nro 6 (tämä ohje). Vaalimateriaali toimitetaan kahdessa erässä: - I erässä toimitetaan lähetys, joka sisältää 1) kaikki muut vaaliasiakirjat paitsi ehdokaslistojen yhdistelmä, 2) vaalileimasimet (laivoja varten); ja 3) oikeusministeriön vaaliohjevihkot nro 6 (tämä ohje); - II erässä toimitetaan ehdokaslistojen yhdistelmä; Oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä voidaan toimittaa edustustoille myös sähköpostin liitetiedostona. Ulkoasiainministeriö vastaa siitä, että lähetykset toimitetaan eteenpäin siten, että ne saapuvat perille edustustoihin ja laivoihin hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Vaalileimasinten tarkastaminen edustustossa Vaalileimasimet ovat jo edustustoissa, koska niitä ei palautettu edellisten vaalien jälkeen ulkoasiainministeriölle. Vaalitoimitsijoiden on kuitenkin hyvissä ajoin ennen vaaleja tarkistettava leimasinten kunto ja mikäli leimasin on esimerkiksi rikkoutunut, viipymättä tilattava uusia leimasimia ulkoasiainministeriöltä. Vaalimateriaalin tilaaminen laivoihin Suomalaisen laivan päällikön tulee tilata laivassa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten ulkoasiainministeriöltä tarpeellinen määrä - vaaliasiakirjoja, - oikeusministeriön ohjevihkoa nro 6:ta (tämä ohje) sekä - vaalileimasimia. Käytännössä tilaaminen tapahtuu sopivimmin siten, että päälliköiden tilaukset toimitetaan keskitetysti asianomaisten varustamoiden kautta ulkoasiainministeriölle. Tilauksissa on mainittava ainakin 1) laivan ja sen päällikön nimi; 2) tarkka posti- ja katuosoite, johon materiaali toimitetaan; sekä 3) tarvittavien vaaliasiakirjojen lukumäärä. Tällöin on otettava huomioon, että ennakolta äänestäminen on sallittu laivassa vain sen henkilökuntaan kuuluville äänioikeutetuille.
11 Vaalimateriaali toimitetaan laivojen päälliköille tilauksiin sisältyvien osoitteiden mukaisesti. Saapuneen vaalimateriaalin tarkastaminen ja sen säilyttäminen Saatuaan materiaalin vaalitoimitsijan on tarkistettava asiakirjojen lähetyslistasta, että lähetyksessä on listan mukainen määrä kaikkia asiakirjoja sekä pistokokein myös se, että asiakirjat, erityisesti äänestysliput, ovat painoasultaan virheettömiä. Vaalitoimitsijan on myös tarkistettava, että vaalileimasimet ovat oikeanlaisia ja toimintakuntoisia. Vaalitoimitsija itse vastaa viime kädessä siitä, että hänellä on käytössään tarvittava vaalimateriaali. Jos materiaalia ei ala kuulua tai jotakin puuttuu, hänen on otettava yhteys ulkoasiainministeriöön. Ennakkoäänestyspaikan ollessa suljettuna vaaliasiakirjat ja vaalileimasimet säilytetään toimipaikan kassakaapissa tai muussa lukitussa paikassa. Voiko edellisten vaalien käyttämättömiä asiakirjoja käyttää? Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa saa pääsääntöisesti käyttää ainoastaan tätä vaalia varten lähetettäviä asiakirjoja. Niiden lisäksi voidaan kuitenkin käyttää vuosien 1999 2012 vaaleja varten jaettuja lähetekirjelomakkeita ja luettelo ennakolta äänestäneistä -lomakkeita. Ennakkoäänestyksessä saa käyttää nyt lähetettävien kuorien lisäksi vuoden 2012 kunnallisvaaleja varten jaettuja lähetekuoria ja vaalikuoria. Nämä lähetekuoret tunnistaa mustavalkokuvioidusta sisuspaperista. Vuoden 2012 presidentinvaaliin tai sitä aiempiin vaaleihin jaettuja kuoria ei saa käyttää, koska kuorien liima saattaa heiketä varastoitaessa. Muita edellisten vaalien käyttämättömiä asiakirjoja ei saa käyttää, vaan ne on viipymättä hävitettävä. Vaalimateriaalin menekin seuraaminen ja lisätilaukset Vaalitoimitsijan on seurattava vaaliasiakirjojen menekkiä koko ennakkoäänestyksen ajan. Mikäli vaalitoimitsija havaitsee, että vaaliasiakirjat saattavat loppua kesken ennakkoäänestystoimituksen tai että vaalileimasin on rikkoutunut, hänen tulee välittömästi ottaa yhteyttä ulkoasiainministeriöön, joka huolehtii viipymättä ja sopivaksi katsomallaan tavalla tarvittavan täydennyksen toimittamisesta vaalitoimitsijalle. Lähetekirjelomaketta (vaalilomake nro 5) ja äänestäjistä pidettävää luetteloa (vaalilomake nro 7) voidaan tarvittaessa myös kopioida. Muita asiakirjoja ei saa kopioida.
12 2.3.2. Äänestystilan järjestäminen Vaalisalaisuudesta huolehtiminen Äänestys ennakkoäänestyspaikassa on järjestettävä siten, että vaalisalaisuus säilyy. Ennakkoäänestyksestä tiedottaminen Vaalitoimitsijan asiana on huolehtia siitä, että ennakkoäänestysajoista ja ennakkoäänestyksen tarkemmasta järjestelystä tiedotetaan äänestäjille ennakkoäänestyspaikassa julkipantavin kuulutuksin tai tiedottein ja tarvittaessa muullakin sopivalla tavalla (esimerkiksi edustuston kotisivuilla ja paikallisissa Suomi-seuroissa). Äänestystilan sijainti Äänestystilan sijainnissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota vaalisalaisuuden säilymiseen. Ennakkoäänestykselle varattu tila on sijoitettava sellaiseen paikkaan, joka ei ole muussa käytössä ennakkoäänestämisen aikana. Äänestäjän on hankaluuksitta päästävä tähän tilaan. Äänestystilan sijainnista on paikan ulkopuolella oltava tarpeellinen opastus. Äänestystilan sijainnissa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että tilan valaistus on riittävän hyvä. Tilan tulisi myös olla lähellä vaalitoimitsijalle varattua paikkaa. Äänestäjän on voitava täyttää äänestyslippunsa rauhassa ja muiden katseilta suojassa. Äänestysmerkinnän tekemiselle varattuun tilaan on järjestettävä sellainen suojaus, jolla vaalisalaisuus voidaan turvata. Ehdokaslistojen yhdistelmän sijoittelu Ehdokaslistojen yhdistelmä tulee pitää nähtävillä ennakkoäänestyspaikassa siten, että äänestäjät voivat siihen vaivattomasti tutustua. Ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot ovat nähtävissä myös oikeusministeriön Internet-sivuilta www.vaalit.fi. Oikeusministeriön ohje äänestysmerkinnän tekemisestä tulee sijoittaa siihen suojattuun tilaan, jossa äänestäjät täyttävät äänestyslipun ja tarvittaessa muuallekin ennakkoäänestyspaikkaan.
13 Vaalitoimitsijan paikka Vaalitoimitsijan paikan tulee olla riittävän lähellä äänestämiselle varattua tilaa, jotta vaalitoimitsija pystyy vaivattomasti seuraamaan vaalitoimituksen kulkua. Vaalitoimitsijan paikka voidaan osoittaa sopivaan kohtaan asetetulla VAALITOIMITSIJA / VALFÖRRÄTTARE -kilvellä tai muulla vastaavanlaisella ilmoituksella. Lähetekirjeen täyttämispaikka Äänestäjän ei tulisi täyttää lähetekirjettä äänestyslipun täyttämiselle varatussa tilassa vaan tähän tarkoitukseen tulisi mahdollisuuksien mukaan varata erillinen pöytä. Vaalitoimitsijan tarkistustoimenpiteet Vaalitoimitsijan on tarkistettava ennen ennakkoäänestyksen alkamista, että ennakkoäänestyspaikassa on riittävästi - kaikkia vaaliasiakirjoja, - vaalileimasimia, - tarvittavia kalusteita, - tiedotteita ja nimikilpiä asianmukaisilla paikoilla, - kyniä sekä - vaalikuoren ja lähetekuoren sulkemiseen tarvittavia välineitä (esimerkiksi kostutussieni, kapea liimapuikko).
14 2.4. Ennakkoäänestyksen toimittaminen Ennakkoäänestyksessä on seuraavat vaiheet: Vaihe 1: Äänestäjän henkilöllisyyden toteaminen ja äänestyslipun antaminen äänestäjälle Vaihe 2: Äänestäjä tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuun Vaihe 3: Äänestyslipun leimaaminen ja sulkeminen vaalikuoreen Vaihe 4: Lähetekirjeen täyttäminen ja merkinnän tekeminen äänestäjistä pidettävään luetteloon Vaihe 5: Vaalikuoren ja lähetekirjeen sulkeminen lähetekuoreen Vaihe 1: Äänestäjän henkilöllisyyden toteaminen ja äänestyslipun antaminen Totea äänestäjän henkilöllisyys passista, ajokortista tai muusta vastaavasta (kuvallisesta ja virallisesta) asiakirjasta Anna äänestäjälle yksi äänestyslippu ja kehota häntä tekemään äänestysmerkintä siten, että vaalisalaisuus säilyy 1.1. Äänestäjän henkilöllisyyden toteaminen Voidakseen äänestää ennakolta äänestäjän on ennakkoäänestykselle varattuna aikana ilmoittauduttava henkilökohtaisesti vaalitoimitsijalle. Asiamiehen välityksellä äänioikeutta ei voida käyttää. Ilmoittautuessaan äänestämään äänestäjä on velvollinen esittämään vaalitoimitsijalle selvityksen henkilöllisyydestään. Säännönmukaisessa tapauksessa äänestäjän tulee esittää vaalitoimitsijalle asiakirja, joka todistaa äänestäjän henkilöllisyyden (henkilöllisyystodistus). Tällaista asiakirjaa äänestäjältä ei kuitenkaan ole ehdottomasti vaadittava, jos hänen henkilöllisyytensä muutoinkin on varmasti todettavissa, esimerkiksi silloin, jos vaalitoimitsija tuntee äänestäjän (HE 175/1995 vp.). Valtioneuvoston oikeuskansleri on päätöksessään 15.1.1997 (dnro 978/1/96) todennut muun ohella seuraavaa: Vaalilainsäädäntö edellyttää äänestäjän selvitysvelvollisuutta henkilöllisyydestään äänestettäessä. Henkilöllisyyden selvitysvelvollisuutta on pidettävä myös äänestäjän edun mukaisena. Äänioikeuden toteutumisen kannalta on olennaista, että kukaan ei äänestä toisen nimissä tai toisen puolesta ja että merkintä vaaliluetteloon [äänioikeusrekisteriin] tehdään oikean henkilön kohdalle.
15 Ennakkoäänestyspaikkana olevassa edustustossa ja laivassa ei selvitetä, onko äänestäjä merkitty äänestysrekisteriin ja onko hän siis äänioikeutettu. Selvitys suoritetaan vasta ennakkoäänestyksen päätyttyä kunnan keskusvaalilautakunnassa. Mistä asiakirjasta äänestäjän henkilöllisyys voidaan todeta? Äänestäjä voi todistaa henkilöllisyytensä voimassa olevalla passilla, poliisin antamalla henkilökortilla, ajokortilla tai kuvallisella Kela-kortilla. Äänestäjän henkilöllisyyden voi todeta myös ulkomaisesta ja muusta sellaisesta voimassa olevasta henkilöllisyystodistuksesta, jossa on - henkilön täydellinen nimi ja syntymäaika tai henkilötunnus, - henkilön nimikirjoitus, - henkilön valokuva sekä - todistuksen antopäivä ja antajan allekirjoitus. Henkilöllisyyden todistamiseen ei kelpaa pelkästään ilmoituskortti, eivätkä myöskään muut kuvattomat kortit ja asiakirjat. Käräjäoikeus tuomitsi neljä vaalilautakunnan jäsentä sakkorangaistukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Vuoden 1996 yhdistetyissä kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa vaalilautakunnan jäsenet eivät olleet tarkastaneet erään äänestäjän henkilöllisyyttä, vaan olivat antaneet hänen äänestää molemmissa vaaleissa pelkästään ilmoituskortin perusteella. Myöhemmin kuitenkin ilmeni, ettei ilmoituskortti ollut henkilön oma eikä hänellä alaikäisenä ollut edes äänioikeutta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota eikä korkein oikeus myöntänyt valituslupaa hovioikeuden päätökseen. Alaikäinen (12-v.) jätettiin tuomitsematta rangaistukseen, mutta hänelle ilmoituskortin antanut mies tuomittiin välillisenä tekijänä sakkorangaistukseen vilpillisestä äänestämisestä. (Helsingin HO 28.5.1998, nro 1631). Henkilöllisyyden tarkastamisesta joissakin erityistilanteissa Aiemmissa vaaleissa on käynyt ilmi, että jotkut, useimmiten varsin iäkkäät äänioikeutetut eivät omista voimassa olevaa passia, ajokorttia tai muutakaan vastaavaa asiakirjaa, eivätkä myöskään ole hankkineet tai voineet hankkia Suomen poliisilaitokselta äänestämistä varten annettavaa maksutonta väliaikaista henkilökorttia 2. Mikäli vaalitoimitsija ei tunne tällaista äänestäjää, äänestäjän henkilöllisyyden selvittäminen voi olla ongelmallista. Tällaisissa harvinaisissa tapauksissa vaalitoimitsi- 2 Henkilö, jolla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, voi Suomessa saada maksutta poliisilaitokselta väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Korttia haettaessa on oltava mukana kaksi passikuvaa.
16 jan on pyrittävä arvioimaan tilanne kokonaisvaltaisesti sen perusteella, miten luotettavana hän pitää äänestäjän antamaa muuta selvitystä ja tilannetta yleensä. Joissain tapauksissa tällaisella äänestäjällä voi olla mukanaan muita asiakirjoja, jotka vaikkei niissä valokuvaa olekaan saattavat vahventaa äänestäjän henkilöllisyyttä. Äänestäjä saattaa myös esittää vanhentuneen kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Lisäksi äänestäjällä voi olla mukanaan saattajia, jotka kykenevät paitsi selvittämään oman henkilöllisyytensä, myös suullisesti todistamaan saatettavan henkilöllisyyden. Vaalitoimitsijan on edellä sanotuissa tilanteissa käytettävä harkintavaltaansa. Yhtäältä tulee huolehtia siitä, että kaikki äänioikeutetut voivat käyttää äänioikeutensa mutta toisaalta myös siitä, että kukaan ei äänestä toisen nimissä tai toisen puolesta ja että merkintä äänioikeuden käyttämisestä tehdään äänioikeusrekisteriin oikean henkilön kohdalle. Edellä mainitut esimerkit voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä selvityksiksi äänestäjän henkilöllisyydestä vain silloin kun vaalitoimitsija pitää saatua selvitystä kokonaisvaltaisesti luotettavana. Valtioneuvoston oikeuskansleri on päätöksessään 8.5.2012 (dnro OKV/98/1/2012) todennut muun ohella seuraavaa: Jos äänestäjä ei esitä vaalitoimitsijalle asiakirjaa, joka todistaa äänestäjän henkilöllisyyden, äänestäjän on kyettävä muilla keinoilla vakuuttamaan vaalitoimitsija henkilöllisyydestään. Kysymys on virkavastuulla toimivan vaalitoimitsijan tapauskohtaisesta kokonaisarviosta. Jos toimintakyvyltään rajoittuneella äänestäjällä ei ole henkilöllisyystodistusta, vaan äänestäjän henkilöllisyys pyritään todistamaan, yleensä muiden selvitysten lisäksi, hänen saattajansa esittämällä suullisella selvityksellä, äänestäjän henkilöllisyydestä vakuuttuminen voi edellyttää selityksen saamista siihen, miksi äänestäjälle ei ole hankittu henkilöllisyystodistusta. [ ] Lisäselvitystä pyydettäessä on toimittava hienotunteisesti ja sovinnollisuutta edistäen. [ ] Äänioikeuden käyttämisen oikeellisuuden varmistaminen on myös äänioikeutetun itsensä etu. 1.2. Äänestyslipun antaminen äänestäjälle Kun äänestäjän henkilöllisyys on selvitetty, vaalitoimitsija ojentaa äänestäjälle yhden ja ehdottomasti vain yhden äänestyslipun. Äänestyslippu annetaan äänestäjälle avattuna sisäpuoli (tekstipuoli) ylöspäin siten, että äänestyslipussa oleva teksti on oikein päin lipun vastaanottavan äänestäjän näkökulmasta (ja siis väärinpäin lippua antavan vaalitoimitsijan näkökulmasta). Samalla on varmistuttava siitä, että vain yksi äänestyslippu annetaan ja että se on painoasultaan virheetön ja nimenomaan kyseisessä vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa käytettävä äänestyslippu.