Romanikielen tutkimus ja yliopisto-opetus Kimmo Granqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ROMANIKIELEN JUHLASEMINAARI, Paasitorni 28.9.2010
Käsitteitä Tieteen luonteenpiirteitä: objektiivisuus, kriittisyys, autonomia, progressiivisuus Paradigma (Kuhn 1996): yleisesti tunnustettuja tieteellisiä tuloksia, joista on tiedeyhteisölle tullut malliongelmia ja ratkaisuja Näkemyksiä teorioista ja sovellettavista metodeista Määrittävät normaalitieteen, jota tutkijakoulutuksessa korostetaan Romanikieltä on tutkittu Suomessa aina 1700-luvun loplta, mutta resurssit ovat aina olleet Suomessa vähäiset Romanikieli ei ole toistaiseksi koskaan ollut yliopistollisena oppiaineena Tutkimus on noudattanut ulkomaisen romanitutkimuksen tai muiden tieteenalojen paradigmoja tai näiden synteesejä Omaa romanilingvististä paradigmaa ei ole muodostunut Romanikielen tutkimuksessa erottuu useita paradigmaltaan verraten homogeenisiä kausia Paradigmojen vaihtumisen taustalla yleensä uusien toimijoiden nousu vanhojen tilalle, eivät tieteelliset vallankumoukset
Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: paradigmat muuttuvat Varhainen työ 1780-1950-luku: sanaston keruuta, muistiinpanoja kielestä Indoeuropeistinen tutkimus 1960-2000-luvun alku Fennistinen jakso 1980-2000-luvun alku (loppu): uudempi sanakirjatyö, aineistotyö Yleislingvistinen jakso: 2000-luvun alusta lähtien
Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: varhainen työ 1780 1901 Ganander Thesleff 1817 Arwidsson 1805-1832 1882-1952 Kemell Jalkio 1819-1883 1871-1956 Reinholm Kronqvist
Ganander (1780) (1) Undersökning om De så kallade TATTARE eller Zigeuner, Cingari, Bohemiens, Deras härkomst, Lefnadssätt, språk m.m. Samt om, när och hwarest några satt sig ner i Swerige 46-sivuinen tutkielma romanien alkuperästä, elintavoista ja kielestä lähetetty 1780 Ruotsin kirjallisuusakatemialle (Vitterhets- Academien) toi akatemian hopeamitalin yli 150 romaninkielen sanaa ja lähes 60 lausetta ja sanontaa molemmat suvut (maskuliinin ja feminiinin), artikkelit ja verbinmuotoja dokumentoitu: Etlzer (1944); Joki (1956); Valtonen (1968)
Ganander (1780) (2)
Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: indoeuropeistinen työ(1) Romanikielen yhteys muinais- ja keski-indoarjaan Historismi (diakronia synkroniaa tärkeämpi < 1700-1800 l. eurooppalainen romanikielen tutkmusperinne) Konkretismi (aidon kielenaineksen korostaminen) Fennistiset ihanteet: invarianssin ideaali Teoreettisten ambitioiden vähyys Tutkimusaiheet kuitenkin laajoja Konkretismi Kontakti-lingvistinen ja dialektologinen näkökulma Historioitseva näkökulma Teoria keskeistä Konkretismi aineistolähtöisyytenä
Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: indoeuropeistinen työ(2) 1964 1977 pro 1966 Aalto, 1982 gradu 1968 artikkeleita FL- 1969 1972 tutkielma etymol. 1990-2000-l alku Valtonen sanakirja Valtonen: kesken jäänyt väitöskirja
Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: uudempi sanakirjatyö, aineistotyö(1) Romanikielen yhteys muinais- ja keski-indoarjaan Historismi (diakronia synkroniaa tärkeämpi < 1700-1800 l. eurooppalainen romanikielen tutkmusperinne) Konkretismi (aidon kielenaineksen korostaminen) Fennistiset ihanteet: invarianssin ideaali Teoreettisten ambitioiden vähyys Tutkimusaiheet kuitenkin laajoja Konkretismi Kontakti-lingvistinen ja dialektologinen näkökulma Historioitseva näkökulma Teoria keskeistä Konkretismi aineistolähtöisyytenä
Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: uudempi sanakirjatyö, aineistotyö(2) 1994 1997 2001 2001 2011 Jussila: 1998 Koivisto: Koivisto: Hedman: Romani-suomi- artikkeli Granqvist: Suomi- Drabibosko uudisenglanti-sanakirja käänteissanasto romani- liin sanak. sanak. 2001 2010 Granqvist: artikkeli Lisäksi korpukset! Koivisto: Romani- suomi- sanakirja
Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: Yleislingvistinen jakso(1) Romanikielen yhteys muinais- ja keski-indoarjaan Historismi (diakronia synkroniaa tärkeämpi < 1700-1800 l. eurooppalainen romanikielen tutkmusperinne) Konkretismi (aidon kielenaineksen korostaminen) Fennistiset ihanteet: invarianssin ideaali Teoreettisten ambitioiden vähyys Tutkimusaiheet kuitenkin laajoja Konkretismi Kontakti-lingvistinen ja dialektologinen näkökulma Historioitseva näkökulma Teoria keskeistä Konkretismi aineistolähtöisyytenä
Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: Yleislingvistinen jakso(2) 2001 Brandt- Taskinen: pro gradu 2002 Pirttisaari: pro gradu 2007 Granqvist: Suomen romanin äänne- ja muotorakenne 1997-2003 (-2007) Fonologiaa 2001-2007 Morfologiaa (morfosyntaksia) 2010 Kovanen: pro gradu 2011 Granqvist: deskriptiivinen kielioppi, 2006- Syntaksia 2012 Granqvist: lauseoppi kielihistorian oppikirja
2000-luvun tutkimuksen tuloksia(1) Taulukko 1. Painetut ja painamattomat julkaisut Suomen romanikielestä 1.1.2000 31.5.2010; Kotuksen osalta arvio 1.6.2010 2011. HY JyY Muut yo:t OPH Kotus 1.1.2000 31.5.2010 1.1.2000 31.5.2010 1.1.2000 31.5.2010 1.1.2000 31.5.2010 1.1.2000 31.5.2010 1.6. 31.12.2010 (arvio) 2011 (arvio) tieteelliset 367/3 1 860/3 450/2 1050/2 monografiat ja opinnäytteet (s./kpl) tieteelliset artikkelit 63/5 2 10/1 8/1 227/16 2 70/3 70/3 (s./kpl) sanakirjat (s./kpl) [368/1] 3 463/1 200/1 aikuisopetuksen oppimateriaali (s./kpl) populaarijulkaisut (s./kpl) 136/2 200/1 250/2? 73,5/31,5 10/7 10/7 1 Brandt-Taskisen (2001), Pirttisaaren (2002) ja Kovasen (2010) pro gradu -työt. 2 Yhteisartikkelien sivumäärä ja lukumäärä jaettu puoliksi Helsingin yliopiston ja Kotuksen kesken 3 Viljo Koiviston Romani suomi englanti-sanakirjan 2. painos (1. painos ilm. 1994, 368 s., julk. Kotus & Painatuskeskus). 4 Hedmanin yhden yhteisjulkaisun sivumäärä ja lukumäärä jaettu puoliksi toisen tekijän kanssa.
2000-luvun tutkimuksen tuloksia(2) Taulukko 1. Romanikielen tutkimuksen esitelmät ja asiantuntijatehtävät 1.1.2000 31.5.2010; Kotuksen osalta arvio 1.6.2010 2011. HY Kotus 1.1.2000 31.5.2010 1.1.2000 31.5.2010 1.6. 31.12.2010 (arvio) esitelmät ja luennot (kpl) 7,5(?) 39,5 4 8 yliopisto-opetus (vain romanikieli, tuntia) opinnäytteiden ohjaus/tarkastus (vain romanikieli, kpl) 2011 (arvio) 29(?) 1 88 2 58 3 112 4/3 2/1 1/1 1/1 1 Pia Brandt-Taskisen 2001 pitämä romanikielen kurssi, eri luentokurssien osina pidettyjä yksittäisiä luentoja. 2 Eri luentokurssien osina pidettyjä yksittäisiä luentoja, Granqvistin 28 t kurssi johdatus romanikieleen sl 2009, Granqvistin Suomen romanikielen peruskurssin alkupuoli kl 2010. 3 Granqvistin Suomen romanikielen peruskurssin loppupuoli sl 2010, eri luentokurssien osina pidettyjä yksittäisiä luentoja
2000-luvun tutkimushankkeet ja Suomi-romani-sanakirja (Koivisto, Kotus) -2001 Drabibosko liin (Koivisto, Kotus) 2001-2002 Suomen romanin äänne- ja muotorakenne (KG, Kotus) 2004-2007 -verkostot Romanikielen elvytyshanke (HH, Kotus) 2005-2008 Suomen romanin syntaksia (KG, Kotus) 2007-2012 Romanikielen dokumentointihanke (KG, Kotus) 2010-2011 Romanikielen käyttöä koskeva kyselyhanke (HH, Kotus) 2003-2009 Romanikielen uudissanakirja (HH, Kotus) 2010-2011 Romlex (KG, Kotus) 2004 RMS (HH, Kotus,HY) 2002-2003 Western-Eastern Europe: Centre-Periphery Dymanics (KG, Kotus) 2009-2011 RMS (KG, Kotus) 2010 Romlex NV (KG, HY) 2012-?? Qualirom (KG, Kotus -> HY) 2010-2013
Kotimaisia ja kansainvälisiä sidosryhmiä Kotimaassa Opetushallituksen romaniväestön koulutusryhmä Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Kansalliset romanijärjestöt (esim. Suomen romaniyhdistys ry., Romano Missio ry., Elämä ja Valo ry.) Muistiorganisaatiot ja tieteelliset seurat Kansainvälisesti Grazin yliopisto Manchesterin yliopisto Kaarlen yliopisto (Praha) Institut för språk och folkminnen Centre Interuniversitaire d'études Hongroises Paris 3
Romanikielen yliopisto-opetus(1) Taulukko 1. Eräiden perinteisten vähemmistöjen kielten voimavarat yliopistoissa. työsuhteet HY TuY ÅA TaY JY I-SY VY OY Lapin viittomakieli professori (VAK) professori (MA) 1 1 (yliopiston)lehtori (VAK) 1 1 muut 1 4 6 yhteensä 7 saamelaiskielet professori (VAK) 1 1 (yliopiston)lehtori (VAK) 1 1 1 3 muut 1 1 yhteensä 5 karjalan kieli professori (VAK) 1 1 professori (MA) (yliopiston)lehtori (VAK) muut yhteensä 1 romanikieli professori (yliopiston)lehtori muut yhteensä 0 yo. SHH sum Taulukossa esitetään vakinaisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa olevien määrät. Viittomakielen tiedot on kerätty Turun ja Jyväskylän yliopistojen www-sivuilta. Saamelaiskielten tiedot on poimittu Kotus-työryhmän ehdotuksesta. Karjalan kielen osalta tiedot on kysytty Itä-Suomen yliopistosta. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa annetaan saamelaiskielten keskiasteen opetusta. Saamelaiskäräjillä on kieliturvasihteeri, kieliasiainsihteeri ja kääntäjiä, muttei kuitenkaan tutkimus- ja koulutusvirkoja. Karjalan kielessä on Itä-Suomen yliopistossa professorin lisäksi tuntiopettajia.
Romanikielen yliopisto-opetus(2) Taulukko 1. Yliopisto-opintojen laajuus eri vähemmistökielissä. HY TuY ÅA TaY JY I-SY VY OY HKKK SHH viittomakieli perusopinnot X X aineopinnot syventävät opinnot saamelaiskielet perusopinnot X X aineopinnot X X syventävät opinnot X X karjalan kieli perusopinnot aineopinnot syventävät opinnot romanikieli perusopinnot aineopinnot syventävät opinnot X X X X
Romanikielen yliopisto-opetus(3) Yksittäisiä kursseja Kohti systemaattista opetusta Vapaa-valintainen sivuaine (60 op.) Pääaine (180 op.) 2010-2011 Epävirall. perus- ja aineopinnot Granqvist/HY 2011 Perus- ja aineopinnot Granqvist/HY 2015-2020 Perus-, aine- ja syventävät opinnot Granqvist, Hedman, XX/HY 1999 2001 2009 2010 2011-2012 PK Koivisto/HY PK Brandt- Taskinen/ HY Johdatus romanikieleen Granqvist/HY PK Granqvist/HY PK Granqvist/HY 2008 Aloite AAKKL:ään Granqvist/ HY 2009-2010 Kotustyöryhmä 2010 Ehdotus romanikielen yliopisto-opetuksen järjestämisestä ja kustannusvaikutuksista -> OKM 2012 Tehtäväsiirrot Kotuksesta (KG, HH)
Lopuksi: Romanikielen yliopistoopetus(4) Tavoitteet: a) Romanikielen ja -kulttuurin opintojen tavoitteena on kouluttaa romanikielen opettajia eri kouluasteille sekä romanikielisen kulttuurin, kirjallisuuden ja viestinnän asiantuntijoita sekä kääntäjiä ja oppimateriaalien laatijoita. Romanikieltä ja kulttuuria tuntevien luokanopettajien ja lastentarhanopettajien kouluttamiseksi luodaan soveltuvat yhteistyön muodot. b) Romanikielen tutkimus ja huolto turvataan kouluttamalla uusia tutkijoita. Keskeistä on voida laajentaa tutkimuskenttää opinnäytetöiden (kandidaatintutkielmat, jatkossa myös pro gradut ja jatko-opintojen opinnäytteet) avulla.