Kuusesta tuli museotavaraa

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 14. ELOKUUTA 2014 Nro 15 WWW.METSALEHTI.FI Kuusesta tuli museotavaraa Mäntän Serlachius-museoiden uusimpaan rakennukseen kului 23 kilometriä kuusilautaa. Sivut 16 17 Ajankohtaista: Miksi Suomessa ei roihua? sivu 6 Puukauppa: Hinta järeyden mukaan sivu 12 Metsänhoito: Latvat poikki vesakoista sivut 14 15 Lukijalta: Vanhoilta ukoilta metsät pois sivu 25 Pedro Pegenaute

2 METSÄLEHTI 15 2014 PÄÄKIRJOITUS 14.8.2014 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Hallitus vauhdittaa sukupolvenvaihdoksia Poliittinen syksy on käynnistynyt uusin kasvoin. Vaikka hallituksella on edessään tehokasta työaikaa vain runsaat puoli vuotta, yllättävän monessa ministeriössä johto on vaihtunut. Maa- ja metsätalousministeriössä ohjaksiin tarttui kokoomuslainen Petteri Orpo. Hän jatkaa politiikan tällä erää jättävän Jari Koskisen työtä. Orpo on toisen kauden kansanedustaja, mutta ministerinä hän on ensimmäistä kertaa. Siteitä maatalouteen tai metsään hänellä ei juuri ole. Orpolla on kuitenkin hyviä neuvojia. Maatalouden ja EU-asioiden osaaja, valtiosihteeri Risto Artjoki jatkaa ministeriössä, samoin metsäasiat hyvin tunteva erityisavustaja Tiina Rytilä. Käytössä on myös kokenut metsävirkamieskunta. Ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on varsinkin nimitysasioissa avainhenkilö. Ministeristä riippuu, kuinka paljon hän antaa asiantuntijoille valtaa. Jari Koskisen aikana lakeja ja muita metsäasioita valmisteltiin ministeriössä poikkeuksellisen paljon. Siitä huolimatta Orpo pääsee vielä vaikuttamaan tärkeisiin päätöksiin. Työlistalla ovat muun muassa esitykset Metsähallituksen toimitusjohtajan ja Luonnonvarakeskuksen pääjohtajan nimityksistä. Metsähallituslain uudistus on yhä pahasti kesken. Myös esitys kestävän metsätalouden rahoituslaiksi vaatii vielä viimeistelyä. Kemeran yhteydessä on harkittava sekin, haudataanko pitkään vireillä ollut petu eli pienpuun energiatukijärjestelmä kokonaan. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseen ministeri Orpolle tarjoutuu erinomainen tilaisuus. Hallitus aikoo pikaisesti selvittää, miten sukupolvenvaihdoksia voidaan helpottaa yrityksissä. Lupaavaa on, että minihallitusohjelma mainitsee tässä yhteydessä erikseen maa- ja metsätalousyritykset. Toivottavasti asia nyt etenee. Päämäärästä eli sukupolvenvaihdosten edistämisestä poliitikot ovat laajasti samaa mieltä. Siitä huolimatta tavoitteen saavuttaminen, esimerkiksi perintö- ja lahjaverotusta muuttamalla, ei eduskuntavaalien alla ole helppoa. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Metsä on hyvä paikka yrittää Metsäpalveluyrittämisen veteraani Tuomo Turunen ei usko, että ala muuttuisi ryminällä. Sivut 4 5 Metsään.fi-palvelu lisää kierroksia Sivu 7 Pakastetaimet kestivät hallan Sivu 8 Metsäväen tie vie kohti Finnmetkoa Sivu 9 Metsävähennyksessä on valuvikoja Metsävähennys on asiantuntijoiden mukaan tarpeellinen verotuksen työkalu, mutta kaukana virheettömästä. Sivut 10 11 NÄKÖKULMA Palvelut ostetaan parhaimmalta Kun aloitin Metsälehdessä kesän alussa, ystäväpiiristäni paljastui kolme uutta metsäperijää. Metsäperintö ei ollut noussut aiemmin puheeksi, sillä ystävieni isät vastaavat yhä sukumetsien hoidosta. Nämä tulevat metsänomistajat ovat naisia, korkeasti koulutettuja ja asuvat kaupungissa. He ovat sen verran räväköitä, että raivaussaha sopii tarvittaessa käteen, mutta tietoa ja apua he tulevat metsiensä kanssa tarvitsemaan. Perijättäret ovat kasvaneet eri maailmassa kuin isänsä. Metsäpalveluiden tarjoajat saattavat olla ihmeissään, kun saavat nämä naiset eteensä. Metsätietoon, etenkin poliittisesti värjäytyneeseen, suhtaudutaan kriittisesti. Palveluita ei osteta automaattisesti perinteisiltä tahoilta, vaan hommiin pääsee se metsäammattilainen, joka tekee työnsä parhaiten. VALTTERI SKYTTÄ SITAATTI Investoinnit muun muassa maakuntien liikenneväyliin ovat välttämättömiä, jotta puuvirrat liikkuvat. Myös työmarkkinoilla on saatava aikaan alakohtaisia, kilpailukykyä parantavia uudistuksia työllisyys- ja kasvusopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen Metsäteollisuus ry:stä linjasi tulevaa kannanotossaan. METSÄSTÄ Visankasvatus on taitolaji Kolmenkymmenenviiden visahehtaarin Markku Laurila ei innostu kloonivisoista. Sivut 18 19 Kaukainen Mongolia on myös metsämaa Sivut 22 23 LUKIJAKUVA Sateenkaari ja aarre Aarre on tässä tapauksessa on päätehakkuumetsikkö, josta sateenkaari lähtee Turha Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Syksyn linnustuskausi alkaa ensi viikolla Lähiviikkojen aikana taivaalta putoaa yli miljoona lintua. Sivu 24 PILKKEITÄ Uusi metsätauti tulossa Suomeen Etelänversosurma on ehtinyt jo Viroon. Raamatullisesta vitsauksesta ei onneksi ole kyse. Sivu 26 Villiyrtit antavat ruoalle puhtia Sivu 27 Kirja ison riistan metsästäjille Sivu 28 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Melkoisen suuria saniaisia Sivu 30

3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 15 2014 Pakotteet ja vastapakotteet eivät ole häirinneet raakapuun tuontia Venäjältä. Pakotteet saattavat kuitenkin pitkittää taantumaa. Ismo Pekkarinen / Lehtikuva Talouspakotteet eivät vielä pysäytä itäpuuta Ukrainan kriisi ja kauppapakotteet eivät suoraan vaikuta itäpuun tuontiin, mutta talouden epävarmuus tuntuu kannolla saakka. MIKKO HÄYRYNEN Venäjään Ukrainan-politiikan vuoksi kohdistettujen talouspakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden ei pitäisi yhtäkkiä muuttaa talouden suurta kuvaa, sillä markkinat ovat ennakoineet tilanteen kiristymisen. Kiristynyt tunnelma leikkaa kuitenkin talouskasvua, mikä vääjäämättä tuntuu puun kysynnässä ja myös hinnassa. Pakotteiden seurausvaikutukset ovat sitä suurempia, mitä läheisempi kauppakumppani Venäjä on. Suomelle Venäjä on kolmanneksi suurin vientimaa, ja pakotteiden seuraukset saattavat tuoda Suomeen kolmannen taantumavuoden. Länsi-Euroopan isoille talouksille Venäjä ei ole kovin tärkeä kauppakumppani, energian tuontia lukuun ottamatta, ja siksi pakotteiden seurausvaikutukset ovat niille pienemmät kuin lähempänä Venäjää oleville maille. Pakotteet ovat arvaamaton väline. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu jos Venäjä ei länsimaiden haluamalla tavalla taivu, vaan koventaa linjaansa ja vastaa pakotteisiin uusilla vastapakotteilla. Ongelmat alkoivat jo ennen kriisiä Markkinat ottivat kauppapakotteet vastaan rauhallisesti ja ruplan kurssi heikkeni vain pari prosenttia. Tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankista muistuttaa, että ongelmat Venäjän-kaupassa alkoivat jo ennen Ukrainan ja Krimin kriisejä. Suomen ja myös muiden EU-maiden vienti Venäjälle alkoi supistua jo vuosi sitten. Venäjän talouden rakenteelliset ongelmat ovat tulleet näkyviin parin viime vuoden aikana ja hidastaneet talouskasvua. Maan rahoitusmarkkinoiden epävarmuus näkyy investoinneissa. Sitä taustaa vasten kauppapakotteet eivät kovin paljon vaikuta Venäjän talouteen, mutta ne lisäävät epävarmuutta. Se puolestaan näkyy rahoituksen hinnassa sekä investointien ja kulutuksen supistumisena. Sahoilla latteampi loppuvuosi Sahoilla myönteisesti menneen alkuvuoden jälkeen saattaa edessä olla latteampi loppuvuosi. Syitä on vaikea eritellä, mutta joka Vientihinta on nyt henkien taisto. tapauksessa sahatavaran vientihintojen nousu on tasaantunut. Vientihinta on nyt henkien taisto ja käsitykseni on, että hinta tulee pikkuisen notkahtamaan, Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pohtii. Kun rupla on halpa, Venäjän sahatavaraviennin pitäisi periaatteessa kasvaa ja viedä markkinaa suomalaiseltakin tavaralta. Merivuori ei kuitenkaan usko niin tapahtuvan. Lyhyen ja osin roudattoman talven vuoksi venäläisten tukkivarastot ovat nyt pienet, mikä rajoittaa sahatavaran vientiä, ja vientikaupassa kiinnostus suuntautuu Kiinaan. Merivuoren mukaan suurin kilpailupaine tulee nyt Ruotsista. Kruunun halventuminen on parantanut ruotsalaisten kilpailukykyä kymmenellä prosentilla vuoden aikana. He ottavat nyt markkinaosuuksia. Kauppapakotteet eivät tunnu tuontipuussa Kauppapakotteita ei ole suunnattu venäläisen raakapuun tuontia vastaan eikä Venäjältä ole sellaisella uhattu. Kaupankäynti-ilmapiirinkään ei sanota muuttuneen. Kriisi saattaa jopa lisätä puukauppaa ruplan heikentymisen kautta. Puukauppaa käydään eurohinnoilla ja venäläinen myyjä saa euroista enemmän ruplia. Vaikutus näkyy kuitenkin hitaasti, sillä valuuttakurssia tärkeämpiä ovat logistiset toimitusketjut. Rupla alkoi heiketä jo ennen Ukrainan kriisiä eikä kurssimuutos näy puukaupassa. Metsäliiton kansainvälisen puunhankinnan johtaja Markku Luhtasela sanoo, että pakotteiden vaikutukset puukauppaan ovat olleet olemattomat ja toimitukset sujuvat normaalisti. Ei ole myöskään paineita lisätä puun tuontia, sillä kotimaan puukauppa on käynyt varsin hyvin. Metsäliiton kotimaan puunkäytöstä itäpuun osuus on alle kymmenen prosenttia. Raakapuun kauppa on kiinni Venäjän poliittisista päätöksistä, joten riski on olemassa, että Venäjä voi vastata kauppapakotteisiin rajoittamalla puukauppaa. Se muuttaisi markkinatilanteen nopeasti. Luhtaselan mukaan lyhyellä aikavälillä häiriöitä olisi helppo korjata. Pitempiaikaisia vaikutuksia varten niin Metsäliitolla kuin muillakin tuojilla on varasuunnitelmat.

12 METSÄLEHTI 15 2014 PUUKAUPPA Runkohinnoittelussa puusta maksettaisiin järeyden mukaan. Mikko Häyrynen Rungonosahinnoittelu ehdolle puukauppaan Puumarkkinatyöryhmän esittämä rungonosahinnoittelu saattaa edetä kokeiltavaksi. HANNU JAUHIAINEN Maa- ja metsätalousministeriön puumarkkinatyöryhmä ideoi alkukesästä uuden mallin puun hinnoitteluun. Niin sanotussa rungonosahinnoittelussa puusta maksettaisiin sen järeyden mukaan. Rungonosahinnoittelu sijoittuisi nykyisten menetelmien välimaastoon. Tällä hetkellä puuta ostetaan perinteisellä puutavaralajimenetelmällä sekä runkohinnalla. Puutavaralajimenetelmässä leimikon puuston hinta ratkeaa katkonnan mukaan. Esimerkiksi tukin hintaa maksetaan vain tukiksi tehdyistä puista. Runkohinnoittelussa metsänomistaja saa saman, etukäteen sovitun hinnan koko ainespuuosuudesta riippumatta siitä, miten ostaja sen katkoo. Lahotyvet kerätään ja hinnoitellaan kuitenkin yleensä erikseen. Menetelmä helpottaa leimikoiden hintavertailua. Hinta määräytyisi järeyden mukaan Puumarkkinatyöryhmän esittämässä rungonosahinnoittelussa puurunko jaettaisiin järeyden mukaan esimerkiksi neljään osaan, joille kaikille olisi oma hintansa. Hakkuukoneen mittausjärjestelmä laskisi eri järeysluokkien osuudet. Puurunko voitaisi kuitenkin katkoa eri tavalla, eli katkonnassa ei tarvitsisi noudattaa läpimittaluokkia. Metsänomistaja saisi siten puusta hinnan sen järeyden mukaan ja toisaalta ostaja voisi katkoa puut kulloisenkin sahatavaran markkinatilanteen mukaan. Esitetyn mallin mukaan pienin korjattava puu olisi nykyistenkin ohjeiden mukainen eli runko, jonka latvaläpimitta on 2,7 metrin korkeudelta vähintään kuusi senttimetriä. Tukkirungon minimipituus täyttyisi vasta, kun rungosta voitaisiin katkaista vähintään yksi 3,7 metrin mittainen tukki. Tämä muuttaisi nykykäytäntöä, sillä suurin osa sahoista katkoo tukkeja jopa alle kolmen metrin pituuteen. Tukin minimirunko-ohje saattaa olla mallin heikko lenkki, sillä se ei saa kannatusta ainakaan metsänomistajilta. Mallissa olisi myös mahdollista tehdä välivähennyksiä eli katkoa vikanaisuuksia tyveltä tai välistä pois. Nykyinen runkohinnoitteluhan ei tällaista tunne, vaan rungon viat menevät ostajan piikkiin. Puutavaralajihinnoittelussa tyveyksistä tai välipätkistä ei makseta. Kokeilun arvoinen Työryhmässä mukana ollut metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta kertoo, että rungonosahinnoittelu on työryhmän idea, jota luultavasti aletaan ainakin kokeilemaan. Tarkoitus oli kehittää malli, jossa nykyisten menetelmien heikkouksista päästäisiin eroon ja joka sopisi sekä puun ostajille että metsänomistajille. Hakkarainen ei usko, että puumarkkinoilla tapahtuisi mitään suurta muutosta lyhyessä ajassa, sen verran vakiintuneita nykyiset toimintatavat ovat. Vaikka uusi menetelmä vaikuttaa monimutkaiselta, se helpottaisi leimikoiden hintavertailua, Hakkarainen uskoo. Puunostajakohtaisilla katkontamalleilla ei olisi enää merkitystä, koska katkonta ei vaikuttaisi puusta saatuun hintaan. Sahat toivovat hintaluokittelua Suomen Sahat ry:n puheenjohtaja ja Isojoen Sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki suhtautuu uuteen malliin odottavan toiveikkaasti. Sahaajat kaipaavat sellaista hinnoittelumallia, jossa tukin järeys ja laatu voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon, Hakamäki toteaa. Latvaläpimitaltaan noin 25-senttinen tukki on sahaajan kannalta arvokkaampi kuin 15-senttinen tukki. Nykyhinnoittelulla tukeista maksetaan kuitenkin myyjälle sama kuutiometrihinta. Isojoki käyttää puunostossa jonkin verran runkohinnoittelua useimpien muiden sahojen tapaan. Ongelmat liittyvät tarjousten vertailtavuuteen, koska suurin osa puukaupoista tehdään perinteisin mitoin. Hakamäki kaipaisi järeyden lisäksi myös lisää laatuajattelua tukin hinnoitteluun. Laatutyvien lisäksi valikoimaan voisi kuulua myös huonompilaatuisia tukkeja. Niitä voitaisiin tehdä esimerkiksi vähäisen tyvilahon vaivaamista tukkirungoista. Hinta olisi normaalitukkia alhaisempi. Suomessa on ollut käytössä yhtiökohtaisia laadun ja järeyden huomioon ottavia hintajärjestelmiä. Laatutyvistä on saanut parempaa hintaa tai korkeampi hinta on maksettu järeimmille tukeille. Koska yhtenäistä järjestelmää ei ole ollut, perinteinen puutavaralajijako on pitänyt pintansa. Uudella rungonosahinnoittelulla on sama haaste: sen pitäisi pystyä tarjoamaan nykyiseen valtamenetelmään verrattuna etuja sekä puun myyjille että ostajille.

METSÄLEHTI 15 2014 13 Heinäkuun kauppa viime vuoden tasoa HANNU JAUHIAINEN Puukauppoja tehtiin heinäkuussa suurin piirtein saman verran kuin edellisenä vuonnakin vastaavaan aikaan. Puuta ostettiin noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Kantohintatasokin säilyi vakaana. Mäntytukin koko maan keskihinta oli heinäkuun lopulla kumpanakin vuonna noin 54,5 euroa. Kuusitukki halpeni noin euron ja koivutukki puolestaan kallistui saman verran. Mänty- ja koivukuitupuun keskihinnat säilyivät vuoden takaisella tasolla, molemmista maksettiin noin 15,5 euroa kuutiometriltä. Kuusikuitupuu halpeni vajaan euron. Pikkutukkien hintataso säilyi myös ennallaan. Tämän vuoden aikana puun hinnoissa ei juuri ole tapahtunut muutoksia. Mäntytukin koko maan keskihinta on pysytellyt lähes koko vuoden 55 euron paremmalla puolella. Kuusitukki on ollut keskimäärin euron kalliimpaa. Havutukkien hintataso oli korkeimmillaan huhtikuussa. Viime vuoden tapaan havutukkien hintataso on nyt alkuvuoden alimmalla tasolla. Kantohintojen kehitys Euroa m3 60 50 40 30 20 10 Ostomäärät viikolla 32 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 299 208 Etelärannikko 4 272 Pohjanmaa 7 735 Lounais-Suomi 11 189 Häme-Uusimaa 15 345 Kaakkois-Suomi 32 734 Pirkanmaa 24 399 Etelä-Savo 37 013 Etelä-Pohjanmaa 12 674 Keski-Suomi 26 945 Pohjois-Savo 24 595 Pohjois-Karjala 44 322 Kainuu 15 362 Pohjois-Pohjanmaa 31 408 Lappi 11 211 Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Etelä- Suomi Lappi Kainuu- Pohjanmaa Savo- Karjala Kymi- Savo Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 2012 2013 viikot 1 32, 2014 0 vko 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 29-32 keskiarvo KOKO MAA ETELÄ-SUOMI KYMI-SAVO Kantohinnat 55,96 55,75 39,68 15,44 16,79 15,36 Uudistushakkuu 57,47 56,84 41,39 16,40 18,36 16,72 Harvennushakkuu 50,35 48,09 14,80 15,18 14,95 Ensiharvennus 14,17 12,89 13,47 Hankintahinnat 61,52 60,58 29,93 32,95 30,13 KESKI-SUOMI Kantohinnat 55,28 54,89 42,37 15,19 16,57 15,21 Uudistushakkuu 56,83 55,86 43,70 16,56 17,63 17,33 Harvennushakkuu 49,26 47,45 14,77 14,78 14,57 Ensiharvennus 45,52 45,38 13,67 13,93 13,00 Hankintahinnat 55,80 54,54 46,70 28,83 28,97 30,45 ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 56,12 55,12 16,40 17,22 15,80 23,89 Uudistushakkuu 57,16 55,73 17,90 17,61 17,08 25,84 Harvennushakkuu 14,54 13,84 Ensiharvennus Kantohinnat 54,95 54,99 39,05 15,84 16,71 15,70 Uudistushakkuu 57,22 56,18 41,13 17,23 18,28 17,09 Harvennushakkuu 47,37 46,76 14,94 12,71 14,32 Ensiharvennus 47,57 46,98 15,09 15,59 14,97 Hankintahinnat 57,67 57,24 29,33 30,82 SAVO-KARJALA 13,99 Hankintahinnat 29,42 29,37 KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 54,44 54,46 40,98 15,15 16,23 15,52 21,49 23,40 Uudistushakkuu 56,28 55,25 42,07 16,74 17,48 17,60 24,80 Harvennushakkuu 47,76 46,56 14,48 14,20 14,54 Ensiharvennus 47,24 45,16 13,27 10,75 12,84 Hankintahinnat 52,59 51,54 42,34 26,95 26,27 28,97 Kantohinnat 52,60 51,64 16,26 14,96 15,44 21,52 Uudistushakkuu 53,99 52,75 18,45 17,74 17,53 23,76 Harvennushakkuu 46,67 12,90 12,99 12,49 Ensiharvennus 46,47 13,73 12,29 17,71 Hankintahinnat 55,95 27,92 29,41 LAPPI Kantohinnat 46,55 15,70 13,50 19,18 Uudistushakkuu 47,80 17,64 Harvennushakkuu Ensiharvennus Kantohinnat 54,49 54,83 40,90 15,60 16,57 15,39 21,99 24,04 Uudistushakkuu 56,13 55,83 42,35 17,29 17,82 17,26 24,47 25,14 Harvennushakkuu 48,36 47,20 37,20 14,38 14,32 14,36 19,37 Ensiharvennus 46,10 45,49 13,91 13,49 13,16 19,53 Hankintahinnat 57,46 57,01 43,64 27,83 29,11 29,67 13,09 14,09 Hankintahinnat 26,06 27,86