4. Seurakuntaneuvosto 4.1 Kirkon neuvostot Herran kirkkoa johdetaan ylimmällä, vyöhyke-, vaarna- ja seurakuntatasolla neuvostojen kautta. Nämä neuvostot ovat olennainen osa kirkon järjestystä. Johtohenkilöt neuvottelevat keskenään joka tasolla yksilöiden ja perheiden hyväksi niiden pappeusjohtajien alaisuudessa, joilla on avaimet. Lisäksi neuvostojen jäsenet suunnittelevat kirkon työtä omiin tehtäviinsä liittyen. Tehokkaat neuvostot rohkaisevat neuvoston jäseniä ilmaisemaan ajatuksiaan ja yhdistävät heidän ponnistelunsa vastattaessa yksilöiden, perheiden ja järjestöjen tarpeisiin. Seurakunnan johtavana ylipappina piispa johtaa kolmea tehtäväänsä liittyvää neuvostoa: piispakuntaa, pappeuden johtajistokomiteaa ja seurakuntaneuvostoa. Tässä luvussa selitetään kutakin niistä. 4.2 Piispakunta Piispakunnalla on vastuu kaikista seurakunnan jäsenistä, järjestöistä ja toiminnoista. Piispakunta kokoontuu yleensä vähintään viikoittain. Läsnä ovat myös seurakunnan kirjuri ja seurakunnan toimisihteeri. Ehdotus esityslistan asioista on kohdassa 18.2.6. Kun piispa keskustelee asioista ensin neuvonantajiensa ja tarpeen mukaan seurakuntaneuvoston kanssa, hänen päätöksensä ovat perustellumpia ja niiden toteuttaminen sujuu paremmin. Näissä keskusteluissa piispa ei kerro tietoja, jotka hänen tulee pitää luottamuksellisina. 4.3 Pappeuden johtajistokomitea Seurakunnan pappeuden johtajistokomiteaan (PJK) kuuluvat piispakunta, seurakunnan kirjuri, seurakunnan toimisihteeri, ylipappien ryhmän johtaja, vanhinten koorumin johtaja, seurakunnan lähetystyönjohtaja ja Nuorten Miesten johtaja. PJK kokoontuu säännöllisesti käsittelemään pappeuteen kuuluvia asioita. Yleensä PJK:n ei tarvitse käsitellä asioita, jotka käsitellään seurakuntaneuvostossa. Saattaa kuitenkin olla hyödyllistä, että PJK käsittelee ennalta joitakin asioita, jotka tulevat olemaan seurakuntaneuvoston esityslistalla. Käytännön syistä PJK voi kokoontua juuri ennen seurakuntaneuvoston kokousta. Tarpeen mukaan piispa voi pyytää Apuyhdistyksen johtajaa joihinkin PJK:n kokouksiin käsittelemään luottamuksellisia huoltotyöasioita ja koordinoimaan kotiopetus- ja kotikäyntiopetustehtäviä. 4.4 Seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvostoon kuuluvat piispakunta, seurakunnan kirjuri, seurakunnan toimisihteeri, ylipappien ryhmän johtaja, vanhinten koorumin johtaja, seurakunnan lähetystyönjohtaja sekä Apuyhdistyksen, Nuorten Miesten, Nuorten Naisten, Alkeisyhdistyksen ja pyhäkoulun johtajat. Seurakuntaneuvoston jäsenet pyrkivät auttamaan yksilöitä vahvistamaan todistusta, saamaan pelastavat toimitukset, pitämään liitot ja tulemaan Jeesuksen Kristuksen omistautuneiksi seuraajiksi (ks. Moroni 16 2018
4. Seurakuntaneuvosto 6:4 5). Kaikilla seurakuntaneuvoston jäsenillä on yleinen vastuu seurakunnan jäsenten hyvinvoinnista. Pappeusjohtajilla ja apujärjestöjen johtohenkilöillä on myös erityinen vastuu huolehtia oman järjestönsä kaikista jäsenistä ja vahvistaa heitä. Koko seurakuntaneuvosto käsittelee tavallisesti vain sellaisia asioita, 1) jotka kannattaisi koordinoida järjestöjen kesken, 2) joille käsittely neuvostossa ja sen antama yhtenäinen tuki olisivat hyödyksi tai 3) jotka koskettavat yleisesti seurakuntaa kokonaisuutena. Useimmat pappeus- tai apujärjestökohtaiset asiat tulee käsitellä kyseisen järjestön johtohenkilöiden kesken, ei koko seurakuntaneuvoston kesken. Lisäksi yksittäiset seurakuntaneuvoston jäsenet voivat ottaa piispan kanssa kahden kesken puheeksi arkaluonteisia tai luottamuksellisia asioita. 4.5 Seurakuntaneuvoston työ 4.5.1 Auttakaa jokaista yksilöä edistymään Seurakuntaneuvoston jäsenet tekevät suurimman osan työstään seurakuntaneuvoston kokousten ulkopuolella. He työskentelevät neuvonantajiensa sekä kotiopettajien, kotikäyntiopettajien ja muiden kanssa auttaen ja palvellen järjestöönsä kuuluvia sekä muita avun tarpeessa olevia. Seurakuntaneuvoston jäsenet pyrkivät olemaan tietoisia järjestönsä jäsenten tarpeista, hyvinvoinnista ja hengellisestä edistymisestä. He ovat myös tietoisia jäsenistä, jotka kohtaavat erityisiä haasteita tai muuttuvia olosuhteita. Tämän tiedon ansiosta he voivat vahvistaa niitä, jotka eniten kaipaavat heidän apuaan. Samalla he kunnioittavat yksilön ja perheen yksityisyyttä. Vain piispa käsittelee henkilökohtaiseen kelvollisuuteen liittyviä asioita. Seuraavat aineistot voivat auttaa seurakuntaneuvoston jäseniä olemaan tietoisia jäsenten ja tutkijoiden edistymisestä: 1. Jäsenten osallistumisraportit, kuten seurakunnan neljännesvuosiraportti. Nämä raportit laatii seurakunnan kirjuri. Niissä on tietoa kirkon jäsenten aktiivisuudesta, toimitusten tilanteesta sekä yksittäisten jäsenten, ikäryhmien ja koko seurakunnan kehityssuunnista. Seurakunnissa, joissa käytetään kirkon aikakirjanpito- ohjelmistoa, kirjuri voi antaa muitakin raportteja, joissa on hyödyllistä tietoa. 2. Kotiopetus- ja kotikäyntiopetusraportit. 3. Uuden ja palaavan jäsenen edistymislomake. Seurakuntaneuvoston jäsenet käyttävät tätä lomaketta suunnitellakseen erityisiä keinoja opettaa ja vahvistaa uusia jäseniä heidän kaste- ja konfirmointihetkestään siihen asti, kunnes he saavat temppeliendaumentin. Seurakuntaneuvoston jäsenet voivat myös käyttää tätä lomaketta suunnitellakseen, kuinka vähemmän aktiivisia jäseniä autetaan valmistautumaan saamaan toimitukset, jotka kuuluvat heille iän puolesta, mukaan lukien temppelitoimitukset. 4. Edistymistaulukko. Kokoaikaiset lähetyssaarnaajat käyttävät tätä lomaketta kirjatakseen jokaisen tutkijan edistymisen. Lähetyssaarnaajat välittävät tämän tiedon seurakunnan lähetystyönjohtajalle, joka välittää sen seurakuntaneuvostolle. 4.5.2 Auttakaa vahvistamaan seurakuntaa Seurakuntaneuvoston jäsenet työskentelevät yhdessä lisätäkseen seurakunnan hengellistä voimaa ja ykseyttä. Lisäksi seurakuntaneuvosto valvoo seurakunnan toimintojen suunnittelua. Toiminnat tulee suunnitella toteuttamaan evankeliumiin keskittyviä tarkoituksia. Lisätietoja toiminnoista on luvussa 13. 17
Käsikirja 2: Johtaminen ja palveleminen kirkossa 4.6 Seurakuntaneuvoston kokoukset Seurakuntaneuvosto kokoontuu säännöllisesti (vähintään kuukausittain). Kokous kestää yleensä 1 1½ tuntia. Kokousta johtaa piispa. Jos hän ei ole paikalla, hän voi antaa johtamistehtävän neuvonantajalleen. Piispan poissa ollessa ei kuitenkaan tehdä tärkeitä päätöksiä. Seurakunnan lähetystyönjohtajan suosituksesta piispa voi toisinaan kutsua seurakuntaneuvoston kokoukseen kokoaikaiset lähetyssaarnaajat. 4.6.1 Ohjaavat periaatteet Pappeusjohtajat ja apujärjestöjen johtohenkilöt osallistuvat seurakuntaneuvoston kokouksiin kahdessa ominaisuudessa: 1) seurakuntaneuvoston jäseninä, jotka auttavat piispaa käsittelemään seurakunnan tarpeita ja huolenaiheita ja löytämään ratkaisuja, sekä 2) oman järjestönsä edustajina. Nämä johtohenkilöt etsivät Pyhän Hengen ohjausta, kun he yhdistävät voimansa rakkauden ja huolenpidon hengessä niiden hyväksi, joita he palvelevat. Seurakuntaneuvoston kokousten tulee keskittyä asioihin, jotka vahvistavat yksilöitä ja perheitä. Neuvosto käyttää mahdollisimman vähän aikaa aikataulujen laatimiseen, toimintojen suunnittelemiseen ja muihin hallinnollisiin asioihin. Kokouksen aikana piispa selostaa jokaisen pohdittavan asian, mutta tavallisesti vasta sen jälkeen kun hän on kuullut keskustelun, hän päättää, kuinka asia ratkaistaan. Hän kannustaa keskusteluun hallitsematta sitä. Hän esittää kysymyksiä ja saattaa pyytää tietyiltä neuvoston jäseniltä ehdotuksia. Hän kuuntelee tarkasti ennen päätöksen tekemistä. Näiden keskustelujen tulee edistää innoituksen henkeä. Neuvoston jäseniä kannustetaan puhumaan rehellisesti, sekä henkilökohtaisen kokemuksensa pohjalta että järjestönsä johtajan ominaisuudessa. Sekä miesten että naisten tulee tuntea, että heidän kommenttinsa saavat täyden arvostuksen. Piispa pyytää Apuyhdistyksen, Nuorten Naisten ja Alkeisyhdistyksen johtohenkilöiden ajatuksia ja mielipiteitä kaikista seurakuntaneuvoston käsittelemistä asioista. Naisten näkökulma on toisinaan erilainen kuin miesten, ja se lisää tärkeän ulottuvuuden jäsenten tarpeiden ymmärtämiseen ja niihin vastaamiseen. Avoimen keskustelun jälkeen piispa voi tehdä päätöksen tai hän voi odottaa, kunnes keskustelee asiasta lisää neuvonantajiensa kanssa. Kun piispa on tehnyt päätöksen, neuvoston jäsenten tulee tukea sitä ykseyden ja sopusoinnun hengessä. Mikäli neuvoston jäsenille jää syvästi epävarma tunne jostakin tärkeästä päätöksestä, piispa voi odottaa, kunnes seuraavassa neuvoston kokouksessa asiaa harkitaan lisää ja etsitään hengellistä vahvistusta ja ykseyttä. Neuvoston jäsenten tulee pitää luottamuksellisina kaikki jäseniä, perheitä ja käsiteltävänä olevia aiheita koskevat yksityis- tai arkaluonteiset tiedot. 4.6.2 Esityslistamalli Toimisihteeri laatii piispan johdolla esityslistan seurakuntaneuvoston kokoukseen. Piispa pyytää neuvoston jäseniä ottamaan yhteyttä toimisihteeriin, jos he haluavat saada asioita esityslistalle. Toimisihteerikin voi ehdottaa esityslistalle asioita, myös aiempien kokousten asioita, jotka saattavat kaivata lisäkeskustelua tai seurantaa. Toimisihteeri laatii neuvoston jäsenten tarkasteltavaksi myös kalenterin seurakunnan tulevista tapahtumista. Alla on luettelo asioista, joita voi sisällyttää esityslistaan. Piispan ei pidä yrittää tarkastella kaikkia näitä asioita joka kokouksessa. Sen sijaan hän asettaa joka kokouksen esityslistan asiat tärkeysjärjestykseen ja käsittelee tärkeimmät asiat ensin. Liian monen aiheen pinnallisen käsittelyn sijaan on parempi 18 2018
4. Seurakuntaneuvosto keskittyä muutamiin, jotka siunaavat useimpia yksilöitä ja perheitä. Piispa luottaa innoitukseen tietääkseen, mitkä aiheet ovat jonakin tiettynä ajankohtana tärkeimpiä. 1. Lyhyet raportit viime kokouksessa annetuista tehtävistä. 2. Hengellinen ja ajallinen huoltotyö. Keskustelkaa tiettyjen yksilöiden ja perheiden hengellisestä ja ajallisesta hyvinvoinnista. Suunnitelkaa, kuinka heitä autetaan täyttämään tarpeensa, myös pitkäaikaiset tarpeet. Keskustelkaa siitä, kuinka perheitä vahvistetaan. Lisätietoja on kohdassa 6.2.2. 3. Lähetystyö. Laatikaa ja käykää läpi seurakunnan lähetystyösuunnitelma (ks. 5.1.8). Käykää edistymistaulukon avulla läpi henkilöt, jotka aikovat mennä kasteelle, ja parhaillaan edistyvät tutkijat. Piispa voi pyytää seurakunnan lähetystyönjohtajaa johtamaan tämän osuuden. Lisätietoja on kohdassa 5.1.2. 4. Käännynnäisten aktiivisena pitäminen. Tarkastelkaa jokaisen uuden jäsenen edistymistä Uuden ja palaavan jäsenen edistymislomakkeesta. Suunnitelkaa sitä, kuinka heitä voidaan auttaa edistymään edelleen (ks. 5.2.3). 5. Aktivointi. Tarkastelkaa jokaisen vähemmän aktiivisen jäsenen edistymistä ja perehdyttämistä Uuden ja palaavan jäsenen edistymislomakkeesta. Suunnitelkaa sitä, kuinka heitä voidaan auttaa edistymään edelleen (ks. 5.3.2). 6. Temppeli ja sukututkimus. Tarkastelkaa jokaisen sellaisen yksittäisen jäsenen edistymistä, joka valmistautuu saamaan temppelitoimitukset. Kun piispa tuntee sen tarpeelliseksi, keskustelkaa siitä, kuinka jäseniä voidaan kannustaa osallistumaan täysipainoisemmin temppeli- ja sukututkimustyöhön. Lisätietoja on kohdassa 5.4.2. 7. Evankeliumin oppiminen ja opettaminen. Keskustelkaa siitä, kuinka evankeliumin oppimista ja opettamista kirkon kokouksissa ja kotona voidaan kehittää (ks. 5.5.2). 8. Raportit vanhinten koorumin, ylipappien ryhmän ja apujärjestöjen työstä. Kokouksen tämän osuuden tulee olla lyhyt, jottei se käännä neuvoston päähuomiota pois yksilöistä. 9. Aikataulujen ja toimintojen suunnittelua, joka auttaa täyttämään seurakunnan jäsenten hengellisiä, ajallisia ja sosiaalisia tarpeita (ks. luku 13). 10. Jatkuva koulutusrahasto (alueilla, joilla ohjelma on hyväksytty). Tarkastelkaa ohjelmaan osallistuvien edistymistä. 11. Piispakunnan ohjeita lopuksi. 4.6.3 Toimiin ryhtyminen Seurakuntaneuvosto etsii innoitusta edistääkseen toimia, jotka siunaavat jäsenten elämää. Neuvosto keskittyy auttamaan ihmisiä, ei hallinnoimaan ohjelmia. Pappeusjohtajat ja apujärjestöjen johtohenkilöt käyvät omissa johtokunnan kokouksissaan läpi seurakuntaneuvoston päätöksiä ja pyytävät järjestönsä muita johtohenkilöitä ja opettajia täyttämään neuvoston antamia tehtäviä. Samalla tavoin seurakunnan lähetystyönjohtaja pitää kokoaikaisten lähetyssaarnaajien ja seurakuntalähetyssaarnaajien kanssa lähetystyön koordinointikokouksen toteuttaakseen seurakuntaneuvoston päätökset. Tämä järjestöissä tehtävä työ on jatkoa seurakuntaneuvoston hengelle ja tarkoitukselle. Kun toimiin ryhdytään, neuvoston jäsenten tulee varoa, ettei yksilöitä ja perheitä kuormiteta liikaa (ks. Moosia 4:27; OL 10:4). Jokaisen jäsenen tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on hänen perheensä. Seurakuntaneuvosto huolehtii siitä, että jäsenen perhevelvollisuudet ja hänen tehtävänsä kirkossa ovat asianmukaisessa tasapainossa. Seurakuntaneuvoston jäsenet arvioivat jokaista toimenpidettä ja raportoivat heille annetuista tehtävistä säännöllisesti. Useimmissa tapauksissa 19
Käsikirja 2: Johtaminen ja palveleminen kirkossa edistyminen edellyttää jatkuvaa huolenpitoa ja seurantaa. 4.6.4 Seurakunnan kirjurin tehtävät Seurakunnan kirjuri pitää kirjaa seurakuntaneuvoston kokouksissa annetuista tehtävistä ja siellä tehdyistä päätöksistä. Hän huolehtii siitä, että seurakuntaneuvoston käytössä olevat tiedot ovat täsmällisiä ja ajan tasalla. Häneltä saa ajan tasalla olevat Uuden ja palaavan jäsenen edistymislomakkeet. Häneltä saa myös asianmukaiset tilastotiedot kirkon aikakirjanpito- ohjelmistosta. Hän toimii aloitteellisesti kertoen piispakunnalle ja seurakuntaneuvoston jäsenille tiedoista, joita hän löytää näistä lähteistä, eikä odota, että he pyytävät häneltä niitä. 4.6.5 Toimisihteerin tehtävät Toimisihteeri valmistelee esityslistan seurakuntaneuvoston kokouksiin kuten on esitetty kohdassa 4.6.2. Piispa voi myös pyytää häntä avuksi seurakuntaneuvoston jäsenten saamien toimeksiantojen seurantaan. Lisäksi piispa voi pyytää häntä hankkimaan seurakuntaneuvoston jäseniltä selontekoja tutkijoiden, uusien jäsenten ja aktiivisiksi palaavien jäsenten tilanteesta sekä muista asioista. Toimisihteeri voi toimia tiedonvälittäjänä seurakuntaneuvoston ja pappeuden johtajistokomitean välillä. Seurakunnan toimisihteerin muut tehtävät on esitetty Käsikirjan 1 kohdassa 13.4.4. Seurakunnan kirjurin muut tehtävät on esitetty Käsikirjan 1 kohdassa 13.4.2. 20 2018