D I T Y I U N PAAAs IAI I. IN EN Ms AI IO Esityksessäehdotetaan, etti yrityksen henkilöstö saisi oikeuden tietyin edellytyksin valita edustajansayrityksen hallinnosta ja johdosta vastaaviin toimielimiin Tällaisia toimielimiä voivat olla esimerkiksi hallintoneuvosto, halli lut. johtokunta tai johtoryhmä 1akia sovellet laisiin sellaisiin osakeyhtiöihin, osuuskuntiin ja muihin taloudellisiin yhdistyksiin, vakuutusyhtiöihin seka liike. osuus- ja saastöpankkeihin, joiden henkilöstön mauri Suomessa on säännöllisestivähintään 150. Henkilöstön edustus tulisi lakiehdotuksen mukaan ensisijaisesti pyrkiä järjestämään yrilyksenja henkilöstön välisin sopimuksin Sopi muksella voidaan vapaasti valua se tai ne vrityshallinnon tasot, joilla henkilöstön edus lut toteutetaan Henkilöstön edustajien maa usta, asemasta ja tehtävistä hallintoelimissä Miidaanniin ikaan sopia. Sopimuksen tekemi seksiriittää ehdotuksen mukaan se. että yritys ia vähintäin kaksi sellaista henkilöstöryhmää, lotka yhdessäedustavat henkilöstön enemmis ioa sen hyväksyvät Jos yrityksen ja henkilöstön välillä ei kyetä -»pintaanhenkilöstön edustuksestaedellä mainituin tavoin puolentoista vuoden kuluessa siiti kun laki tulee voimaan, on henkilöstön «Justustaman siirtymäkauden jälkeen ttrjes tenava lain vahimmaisehdot täyttävällä taval la. Näissä tilanteissa yrityksen velvollisuutena on osoittaa toimielin, johon henkilöstö voi nimetä edustajansa Yritys voi itsenäisesti valita toimielimen Edellytyksena on vain, että sen klsiteltlviksi ''ilcvat tlrkelt liiketoimintaa, taloutta ia henkilöstön asemaa koskevat ratkaisut Henkilöstön edustajia voi olla neljäsosa asianomaisen toimielimen muiden jäsenten maarlstl, vlh intu n edustajia on kuitenkin yksi ja enintään neljä Henkilöstön edustajia voisi olla useammassakinkuin yhdessl toimi elimessä Henkilöstön edustajat valitaan yhtiöjärjestyksessä tai saannoissa m linttyjen jisenten Iisaksi. Heillä on lähtökohtaisesti samat oikeu det, velvollisuudet ja vastuu kuin yrityksen valitsemilla asianomaisentoimielimen jäsenillä Henkilöstön edustajilla ei kuitenkaan olisi oikeutta osallistua yrityksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja tai henkilöstön työsohleen ehtoja taikka työtaistelutoimenpitein koskevien isioiden käsittelyyn. Henkilöstön edustajat olisivat saman tehostetun irtisanomissuojan piirissä kuin luottamus miehet työsopimuslain mukaan Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan I plivana tammikuuta I9VI '»m iu
I........... I. Re*aol... ). N yh tia» «mm m a > vrtwtolrt» 3.1 Nykyinen lilanne 3.1.1. Yleisti 1.1.2. Vahionyhii AKlen hallintoneuvoato edu«tu<k<>kcilu... I I. 1 Muu) hmkl KM K'n rdu.lut «r *.< «l m å l... 3.1.4. Henkilöstön edu%iu* irie«elmim* ulkomailla 3.1.3. Kehity* Furoopan yhteisöjen (EY ) piiriäsi 3.2. Valnmtelu vaiheet ia ainetato 4. KaMykaen»v«aaésalortset )a hmkrtonovaik» lakat!... 9. KaMykaea latonérlléael vatkatuksi Yk SIT YISRO H TA ISET Pl RU STE l UT I. Inkie Mola*... LA RITE RST I... I aki kenkuftaloa rdastakaeata»rtlyalea hadianov
%l U SPIH I s H I I Osallistumisjärjestelmillä tarkoitetaan yrityksen palveluksessaoksan henkilöstön mah dollisuutta eri tavoin vaikuttaa itseain ja yn tvstaankoskeviin paatöksiin. Henkilöstön oikeus olla edustettuna yrityksen hallinnossa (henkilöstön edustus) on eräs niistä jarjestelmista, joilla pyritaan parantamaan osallistu mismahdollisuuksia Henkilöstön edustuksen tavoitteena on: henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, tiedonkulun parantaminen, tiedon tason ja paatoksien sisällön paran taminen, yritysjohdon ja henkilöstön keskinäisen luottamuksen lisaaminen, henkilöstön turvallisuuden tunteen lisaa minen ja yrityksen toimintakyvyn parantaminen Tarkoituksenmukaisesti järjestetyn henkilös tön edustuksenon todettu parantavan tiedon kulkua henkilöstön, yritysjohdon seka omista lien välillä Henkilöstön asiantuntemus voidaan näin entistä tehokkaammin hyödyntää yritystä ja sen liiketoimintaa koskevassapaa töksenteossa. Tiedonkulun kannalta periaat teellistämerkitysta on erityisesti silla, etta hen kilöstön edustajat saavat kayttöönsasenaineis ton, joka muillakin asianomaisen toimielimen lasenillaon Tiedonkulkua henkilöstön piirissä rajoittaa hallintoelinten jasenten vaitiolovelvollisuus, kävtannössähenkilöstön edustuksenei ole voi tu todeta merkittavasti lisanneenliike- ja am rnattisalaisuuksien ilmitulon vaaraa niissa maissa,joissa henkilöstön edustus on toteulet tu. eika myöskaan Suomessa valtionyhtiöissä loimeenpannun kokeilun yhteydessä Henkilöstön edustusta koskevien jarjeslel mien ei ole havaittu hidastavan paatöksente koa, vaikka asianomaisentoimielimen kokoon pano laajentuu ja vaikka henkilöstön edusta jien asiantuntemus vaihtelee PAAtöksenteon sujuvuutta lisäävät omalta osaltaan riittävä koulutus ja kokemuksen karttuminen. Yrityksen liiketoiminnan kannalta henkilös tön ja yritysjohdon vuorovaikutuksen tehosta misella pyritään luonnollisesti yrityksen kilpai lukyvyn parantamiseen ja yritystoiminnan iät kuvuuden turvaamiseen. Yritykset joutuvat ki ristyvässä kilpailussa jatkuvasti kehittämään toimintaansa l uottamuksellinen ja tavoitteel linen yhteistyö omistajan, yritysjohdon ja hen kiloston val11l.i Iisaa henkilöstön sitoutumista yrityksen tavoitteisiin ja parantaa tätä kautta myös niiden kilpailukykyä. Henkilöstön edus tus luo siten myös uusia mahdollisuuksia yrityksen ja henkilöstön työsuhteiden laadun ja jatkuvuuden kehittämiselle. 2. k ei n o t koska yritysten koko, rakenne, hallintoelin ten suuruus ja tehtävät, yrityskulttuuri ja yh teistoimintavalmiudet ovat erilaisia, ei yksi ia sama kaavamainen hallintoedustusjärjestelmä välttämättä johtaisi eri yrityksissä parhaaseen lopputulokseen Yritysten erilaisuudesta joh tuen on tarkoituksenmukaista sopia yrityskoh taisesti henkilöstön edustuksesta yrityksen ja henkilöstön kesken. Vapaaehtoisiin sopimus järjestelyihin tulisi päästä erityisesti siitä syystä. että lakiehdotus koskee hyvin erilaisia yrityksiä. lakiehdo'uksessa henkilöstön edustuksella tarkoitetaan yrityksen henkilöstön oikeutta osallistua edustajiensa välityksellä yritysjoh toon kuuluvaan toimielimeen. Nämä toimielimet voivat olla laissa säädettyjä tai laissa sääntelemättömiä, l akisääteinen toimielin voi olla pakollinen, kuten esimerkiksi osakeyhtiön hallitus, tai vapaaehtoinen, kuten esimerkiksi osakeyhtiön hallintoneuvosto, kaikilla yritysmuodoilla ei kuitenkaan ole pakollisia toimielimiä, tällaisia yritysmuotoja ovat muun muassa yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö ia kommandiittiyhtiö, l akiehdotus ei koske näitä yritysmuotoja Sen sijaan esimerkiksi osakeyh-
noll», otuuikunnalla. säästöpankilla ia keski luisilla vakuuiutyhtioill» on oltava naita yritysmuotoja kotkevitta lainsäädännössäsaade tyt toimielimet Tassatarkoitettuna laissasaan iclemattomana toimielimenä voidaan myös pitää esimerkiksi sellaista lohtoryhmm, joka toimitusjohtajan johdolla osallistuu taman paa tenavaksi kuuluvien asioiden käsittelyyn. Siina tapauksessa, ettei sopimusjärjestelyin löydetä osapuolia tyydyt(»v»» ja lain vahim maisehdot täyttävää hallintoedustuksen mallia, olisi henkilöstön edustusesityksen mukaan järjestettävä yrityksen osoittamassa lakisääteiset si lai vapaiehtoisctsa hallintoelimessä Henkilöstöllä olisi oikeus nimetä tahan toimielimeen edustaja tai edustiju siten, että heit» olisi yhteensä yksi neljasoti muiden jäsenten maa rasta Henkilöstön edustajilla olisi paasaantöi setti simit oikeudet kuin muillikin asianotnai sen toimielimen jäsenillä Fhdotuksen mukainen henkilöstön edustus järjestelmä koskee yrityksiä, joiden henkilös tön maara Suomessaon vähintään 1*0. Taman mukaan lain soveltamispiirissä olisi noin 675000 työntekijää ja noin 850 yritystä J. N ykyin en tilan n e ja i t i i n «i l m l s l tl u 3,1. Nykyinen tilanne S. I I YleuH Suomen liins»»dannössa ensimmäinen työntekijöiden osallistumiseen liittyvä säännös on vuoden 1922 työsopimuslain (141/22) 19 8:n säännös mittamiehista Sit» vastaava s»»nnös sis»ltyy edelleen vuoden 1970 työsopimuslain (120/70) 21 Man I uottamusmiesjarjestelma on olennainen osa henkilöstön osallistumista \mmattij»rjes tön luottamusmiehiä koskevia saannoksia on muun muassa työsopimuslain 53 js t i ja yh teistoiminnasta yrityksissä annetun lain, jäljempänä yh iru lmm in ia lak i. 3 S:ssa Työsuojelun valvonnasta ja muulokscnhaus ta työsuojeluasioista annetun lain (131/73), jäljempänä valvon lalak i, 2. luku käsittelee ivönamajan ja työntekijöiden yhteistoimintaa lain mukaan työnantajan ja työntekijöiden on oltava yhteistoiminnatta työsuojelua koskevis sa asioissa. Valvontalain 10 :n 4 momentin mukaan työsuojeluvaltuutettu edustu työnte kijöit» työn turvallisuutti ja terveellisyyttä koskevissa asioitta Valvonlalailla kumottiin ammitiientirkittuslaki (72/27), jonka 9 {:ss«oli säännös työlainsäädännön edellytt»m»sta luotiamusmiehesia Yhteistoimintalaki tuli voimaan I paitana heinäkuuta 1979 l ailla kumottiin työsaantola ki (142/22) ja tuotantokomileoista anneltu laki (843/49), jota oli edeltänyt vuoden 1946lailla tuotantokomileoista (470/46) järjestetty kokei lu. Yhteistoimintalakia sovelletaan yritykseen, jonka työsuhteessaolevan henkilöstön maan säännöllisesti on v»hint»tn 30 Yhteistoiminta lain mukaan työnantajalla on velvollisuus neu voteila työntekijöiden, toimihenkilöiden tai henkilöstön edustajien kanssi liin maaraamit ta asioista ennen niiden ratkaisemista Neuvotteluvelvoite koskee lain 6 jsså lar koitettuja asioita Kuitenkin lain 6 ( n 10koh dassa tarkoitetuisti työsaannöista ja 12 koh dassi tarkoitetusta koulutuksesta on sovuilta yhteistoimintamenettelyssä j» lain 6 5:n 14 kohdassa tarkoitetuista sosiaalitoimen alaan kuuluvista atioitta paatos tehdään henkilöstön kannan mukaisesti. Neuvottelumenettelyyn Iin lyy tiedottamisvelvollisuus, jonka mukaan asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot un ennakolta ja eriin otin määrääjässä ennen kokoutta annettava asianomaisille henkilöstön edustajille. Yhteistoimintalakia muutettiin neuvotella vien asioiden ja neuvottelumenettelyn osalla kuluvan vuoden huhtikuun alussa voimaan tulleella lailla (724 88) lähinnä henkilösiösuun nitlclun, työsuhdeturvan ja koulutusjärjestely jen tehostamiseksi Lain soveltamisala jäi ta man muutoksen yhteydessä ennalleen Nykyinen luottamusmiesjärjestelmä perus tuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen vilistin sopimuksiin. Yhteistoimintalaki on osaltaan lisännyt luottamusmiesjärjestelmän merkitystä Sen mukainen neuvottelujarjestyt perustuu keskeisiltä osillaan luottamusmiesjarjeslel maan Luottamusniicssopimuslen Iisaksi yksityisellä sektorilla on solmittu useitamuitakin sopimuk siä, jotka koskevat henkilöstön osallistumisia yritysten päätöksentekoon. OsallistumiseenIin tyvit sopimukset käsittelevät pääasiassayhteis toimintaa, tiedotusta, yrityksen toimintojen kehittämistä, rationalisointia, työsuojelua ja koulutusta Lisaksi järjestöt ovat solmineet vuonna 1981 sopimuksen yhteistoimintaneu vottelukunnan perustamisesta
Henkilöstön edun us yrityksen hallinnossa Henkilöstön edustajat rinnastetaan hallintoneuvoston jlsemin toimikauden pituuden, tie- on toteutettu eriini sotiuliturvun liittyvissä.irganttaalionia Sitl koikevat siinnökset ovit tojen saannin, kustannusten korvausten, ajan rllkeilltiölain HS ssi (174/71 ) ja avustuskas klytön ja muiden seikkojen osalta Totmimi säläin (471/42) JJ : u l nen henkilöstön edustajana luetaan yhtiöttä Valtion liikelaitoksilta annetussalaissa(627' suoritetuksi lyökn. Henkilöstön edustajat ovat 17) slldetlln. etti viltion liikelaitoksen halli antaneet vaitiolositoumuksen. luksen jisenisti vlhintun yhden tuke olla Miklli henkilöstön edustajat haluavat saat henkilöstön edustaji Tirkemipat siinnökset taa jonkin asianhallintoneuvostossaesille, siitä taltion liikelaitoksista annetaan liikelaitosko)! on ilmoitettavi hyvitti ajoin ennen hallintoneuvoiton kokousta hallintoneuvoiton puheen laisilla laeilla Kun lakiehdotusta ei ok ulotettu koskemaan n iitl liitoksii. on llhtökohtana lohtajalle tai toimitusjohtajalle Johtoryhmä ollut, että asianomaisialakeja tirvittaessa erik työskentelyyn osallistumisestaon yleensäsovit seenmuutetaan rultlvln vastaavuuden saavut tu yrilytkohtaiiessa yhteistoimintamenettelyssä lumiseksi valtion liikelaitosten jl likiehdoluk sessatarkoitettujen yritysten vililli Järjestelyt ovit voimassa toistaiseksi kokeiluluontoisina Seurantatutkimuksen mukaan niin henkilöstön edustajista, yritysjohtajilla 3.1.2 Va ltionyhtiö iden hallm loneuvostoedus kuin hallintoneuvoston jlsenistlkin ylivoima! tuskokeilu nen enemmistö pitll kokeiluni saamiaan kokemuksia myönteisinä Tosin henkilöstösi! pe Valtioneuvosto vahviili lokakuussa 198) vai rlti 2/ J ci osannut vastata asiaa kotkevam tionyhttöiden toimintaa koskevan pcriaatepla kysymykseen liinkaan töksen Sen mukaan "valtionyhtiöiden henki loslön osallistumismahdollisuuksia hallintoelinten, Ilhinnl hallintoneuvoston työskentelyyn, kehitetaan vllittömlsti yhteistyossi joh 3.1.3 Muut henkilöstön edusiusjariesielmat Jon ji henkilöstön kinua pitlen tavoitteena Valtionyhtiöiden lisiksi myös useissamuissa yhtenlisen klytlnnön aikaansaamista kaikissa yrityksissl on omistajan piitökselli anneltu yhtiöiul silen, etti mahdolliset toimenpiteet henkilöstölle mahdollisuus valita edustajinsa wndaan toteuttaa kevlllll 1984 pidettlvlssl yrityksen johtoelimiin. Useimmilla tapauksitta varsinaisessayhtiökokouksessa" Tlmln peri edustusoikeus rajoittuu llsnlolo ja puheoi aileplllökscn pohjalta suoden 1985alusta on keuteen kyseisten johtoelimien kokouksissi. kokeiltu erillisia jlrjetlelmil Suurimmassa Yrityksestä riippuen henkilöstön edustus on osassayrityksil henkilöstön edustus on toteutettu sekl lakisllteisessl hallintoneuvostossa johtoryhmissl toteutettu hilhntoneuvostossa, hallituksessa lai etll klytlnnön toimintaa johtavissa lulosyk sikköjen johtoryhmissl Hillintoneuvosto nunell hcnkilöstojlrjislölen esitykseni hallintoneuvostoon kahdesta ulkoma illa 3.1 4 Henk ilöstön edustusjarjestelm ista kolmeenhenkilöstön edustajaa ja heille vanja senet Ainakin yhden varsinaisen ja yhden Henkilöstön edustus on toteutettu useista vanjltenen lulee edustaa toimihenkilöni 1Inn-Euroopan mussi. muun muatta Ruot fcsityksenhenkilöstön edustijiksi voivit teh sinä, Norjiisi, Tinskassa. Hollannissa, Sak dl henkilösiöl eduttivk kcskeisimmli henki san I uttotatavallaisa ja Itlvillassa Asiia koskeva lainilldantö on peniini llhinna 1970- lösiöjlriestöl Joi sopimukseen ei paista, suo nmaan luhteelliset vaalit, jotu i ehdokasaset luvun ilkupuolukolta Saksan Liittotaiavallas telusta vuliavat henkilöstöin icstot sa siidettiin kuitenkin ensimmäinen henkilöstön edustusta koskeva liki jo vuonni 1951 Henkilöstön edustajilla on llsnlolo jl puhe oikeus hillintoneuvoston kokouksista lukuun Eri mnden henkilöstön edustusjlriesielmien ottamatta ylimmln johdon valintaan ja palk vertailussa un otettivi huomioon st. eltl ver kaukseensekl työchlosopimuktiin liittyviä ky lilluvien toimielinten tehtlvlt ji isemi etvtt svmykiil mi vism toistun johtuen Innslidlnnöitl.
tallnsevasta yrityskulttuuritta ja yleisistä kan Sallisista lähtökohdilla. Henkilöstön edustuksentoteutukseenon vaikuttanut se. onko yritysorganisaatio yksipor täinen (yhtiökokous hallitus) vai kaksipor lainen. Saksan Liittotasavallassa. Hollannissa ia Itävallassa yritysorganisaatioon kuuluu hallintoneuvosto ja niissä henkilöstön edustajat valitaan hallintoneuvostoon Ruotsissataas sovelletaan yksiportaista yritysorganisaatiota, ja tiellä henkilöstön edustajat valitaan hallituk teen. Tanskassa yrityksellä voi olla hallinto neuvosto, mutta henkilöstön edustajat tahtaan kuitenkin hallitukseen Norjassa yrityksellä voi olla bedriftsforsamling niminen loimiehn, joka muun muassatalnsee yrityksen hallituksen Henkilöstön edustuson toteutettu tasa loimic Imiessäja sen henkilöstöt edustavien jäsenten niin halutessamyö» hallituksessa Jos yrityksel la ei kuitenkaan ole bedriftsforsamlingia, hen kilöslön edustus toteutetaan hallituksessa Ruotsissaherkilöslön edustus koskee yritystä, jonka pals tuksessaon keskimäärin vähintään 23 palk. nsaajaa Norjassa ja Tanskassa rajana on SOpalkansaajaa Saksan l.iittotasa tallassa eri Iskien soveltamisrajoina ovat 5, S00. I 000 ja 2 000 palkansaajaa Hollannissa edustus totcu etaan sallimaan 100 palkansaa iän yrityksessä Itisallassa edustuksen toteut tamisen rajoina ovat 5. 40 ja 100palkansaajaa. Ruotsissa paikalliset ammattijärjestöt talit seval yrityksen hallitukseen palkansaajajlse net Norjassa ja Tanskassa valinta perustuu henkilöstön suorittamaan saaliin Saksan 1iittotasavallassa valintamenettely vaihtelee laeittain; käytössä on sek» suora ett» välillinen vaali ja myös yrilysneuvosto-nimiselll toimieli tuella on valintaan liittyviä tehtavil Hollannit sa hallintoneuvosto valitsee itse jäsenensä muun muassa henkilöstön valitseman yritysneuvoston ehdotuksen pohjalta ja lisiksi yriittneutostolla on veto-oikeus hallintoneuvoston paatokseen Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa henkilös tön edustajan on oltava yrityksen palvelukset sa. Hollannissa henkilöstön edusta)aei saaolla yrityksen taikka ammattiliiton palveluksessa Saksan l iittotasavallassa henkilöstön edutta jaku voidaan valita myös mutta kuin yrityksen palveluksessaolevia henkilöitä Oikeuksiensa ja velvollituuktiensa puolesta henkilöt!ön edustajat nnnaitetaan piitlim öi setti kyseisen toimielimen muihin jisemin Ruotsissa palkansaajaedustaia ei kuitenkaan saa osallistua asian käsittelyyn, kun kysynet on neuvottelutta palkansaajajirjettojen katit sa. työehtosopimuksen irtisanomisesta tai työ taisteluista. 1anskassahenkilöstön cdusiaia un esteellinen kisiteltlessl sopimusasiaa. työtaistelu- tai työehto }.1 S. keh itys Euroopan yhteisöjen (t Y) p iirissä EY:ssi on kiyty jo piikaan keskusteluatyö elimin osapuolten vuorovaikutuksen pohjalle rakentuvasta palkansaajien osallistumisesta työelimissi. Eriisiin LY n yhteisölainsäädäntöä koske viin direktiiviehdotuksiin sisältyy maatavksia työntekijöiden edustuksesta yritysten hallin nossa. Niisti keskeisimpinä toidaan pilaa eh dotuksia viidenneksi ja yhdeksänneksi yh tiödirektiiviksi Viides direktiivi mahdollistaa useita henkilöstön edustusta koskevia vaihto ehtoisia jirjettelmii pitkiin Saksan l iittotasa tallan lainsiidintöi mukaillen Ehdoluksen mukaan edustus oliti toteutettava kaikissa yh tiöitti. joitta on yli 1000työntekij»» Ehdotus yhdeksänneksi yhtiödirektiiviksi koskee toisit taan taloudellisesti riipputaisia yhtiöitä Myös se yhteniistiisi ja laajentaisi toteutuessaan henkilöstön osallistumis- ja tiedonsaantiin keuksia Saksan Liittotasavallan lainsäädännön suuntaisesti. Elokuussa 1989 julkistetun suunnitelman mukaan henkilöstön osallistumismahdollisuuk sista niin sanotuissa Eurooppa yhtkiista siä dettiisiin yhteisös»»nnöstöss».yritys voisi tie tyin edellytyksin p»»tt»i siirtymisestä taman siinnöston piiriin, jolloin se tulee sovelletta takti kaikkiin yritykseen kuuluviin yhtiöihin EY maista I Ihtökohlini slidösluoitnoksesta ovat edustus hallintoneuvostossa tai hallituk sessa.edustus yrityksen muista elimistä erillään Olevanpuhtaan henkilöstoorganisaaiion kauna ja sopiminen yritystasolla Kullekin jäsenmaalle varataan oikeus»joit taa niiden osallistumismallien m iiria. loista I urooppa yhliöt voivat valita. Mikili yhtiön johto ja henkilöstön edustajat eivit piase sopi otukseen, mitl kolmesta mallista yhtiössä so tellelaan. on johdolla oikeus valita maili Mi kili johto ) henkilöstö eivit onnistu sopimaan yritystasolla mallista, tulee niiden otlaa käyt löön niin sanottu standardimallt. jonka sisilti' mliritelllln kussakin jäsenmaassa erikseen
Mandardim allin piti! kuitenkin turvata vamai ivallmumisoikeudei kuin muidenkin suosituksen mukainen mallien Johto ja henkilön o voival myot yh dc it i topia suosituksen kolmes ia vaihtoehdolla poikkeavalla mallisia, joka on kuitenkin alittettava yhtiökokoukselle hvvtkiytt Mkii. Toiveen pujirjestelm Un (osallistuminen yrityksen muista elimistä orillaan olevan loi midimcn kaulia) sisllly van toimielimen koosta tai jäsenistön valinnasta siihen ei slldosliion noksessa ole tarkkoja maarayksil, vaan se ilietlln jisenmaiden lainsiidinnön ja kivtin non mukiin plltetllvlksi Toimielimen oikeuksista todetaan muun muassa, etll silli ulisi oikeus saadi tietoja yrilyksen johdolla liiketoiminnan nykytilatta ja odotettavissa olevasta kehityksestä vlhintun kolmen kuukau den vilein sekl saada kiytl OOnsi eriin muita larvittemiun selontekoja. Litlkti loimielimel II luliti olla oikeut saada tietoja jl lulla kuulluksi ennen kuin tietyt siidosluonnoksen 72 iriiklassa mainitut loimet toteutetaan Nii tl ovat toimipaikkojen lakkauttamiset lai siirrot. merkittlvii yhtiön toiminnan supistukset, laajennuksettai muutokset, merkittivät yhtiön»rganisution muutokset, pitkäaikainen yhteis työsuhteiden perustamiset tai lakkauttamiset liiketoiminnan kannalta ja tytlr- tii holdingyhtiöiden perustamiset Sovittaessa kolmannen vaihtoehdon mukai sein otallitiumitmallitia yritystalolla tulin henkilöstölle vastaavasti turvata oikeus saada netoa ja tulla kuulluksi ennen silnnosluon nokien 72 artiklatta mainittujen loimien toteuttamina kuten edellimilkin mallitta 1.1. > almtslrlu vaiheet ja aineisto Palkantujien edunajien mahdollisuuksia sallittuayritysten hallintoon on selvitellyt hai lintocduuuikomitea. jonka mietintö liiettiin valtioneuvostolle Jl p livln l mulitkuula 1987 Ikomiteanmietintö 1987:18) Arvioidettaan Henkilöstönedustuksentuomia etuja ja haittoli kui.-."ea pm vi siihen, etll henkilonon edus lut luliti t.xeutiaa myot Suometta Tissi kan nanoioitiai komitea oli ykstm etinen Henki lotion edus uksen loteuttaminavana komilea ei kuitenkai n ollut yksimielinen Komiteanmietintöön perustuva lausuntokicrrot otoin i, cttl elinkeinoellmin ji tyonanta lien jlrjettot kannattivat vapaaehtoisesti, ilman lainslldinl Oi toteutettavaa henkilöstön edustusta I ihinnl palkansaaiailrjesiojen lausunnoissakiirehdittiin lain su untisi! I ausunnoissaon myoskiinnitetty huomiota mahdolli sen lain siiiimisjirjesivkseen. Iun soveltamisalaan. eri henkilöstöryhmien cdusiauiumiscen. jlrjestelmln soveltuvuuteen myos yknportaiseen yriivsotganitaalioon sek! jlrjestelmln vaatimaan ohjaukseen ja valvomaan Pllminisieri Harri Holkerin hallitusohjel man mukaan työntekijöille luodaan tarkemmin sovittavin menetelmin oikeus nimet! edustajmsi yritysten hallintoon Hallitus teki 7 pii vln l huhtikuuta 1989 penaatepuioksen. jonka mukaan tarvittava lainsaadlntoesitys anne iu n eduskunnalle siten, eli! asia voidaan kin lelli vuoden 1990 viltioplivillt Suomen Ammalliliillojen Keskusjärjestö SAK ry., Toimihenkilö- jl Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK ry., Akivi ry., Suomen Teknisten Toimihenkil OjlrjeslOjen Keskusliitto STTK ry.. Suomen Työnantajain Keskusliitto STK ja LiikctyOnantajain Keskusliitto I TK ry. julkistivat 19 plivln l tyytkuuta 1989yksimic Itsen esilyktens! milli plilinjoiiu. joita hai linloedustuksen jirjesti.niscssi jlrjettojen mieletii olin noudatettava Etilyt poikkesi hai lintoedusluskomitean ehdotuksitta erityisesti niiden toimielinten osalla, joissa edustut voidun lai on toteutettava. Etilyktcttl on otettu kamu myös niihin asioihin, joila henkilöstön edustajien tulisi voida hallinnossa klsitelll Nyt eduskunnalle annettava esitys perustuu Ith n jirjestojen yhteiseen ehdotukseen 4. Esityks en ot gani ta Ior Ite I ja heaki ldi ldvi i ki tti iki el Etityksetsl on pidetty llhtokohlana sitl. ett! henkilöstön tdunus voidun toteutui vinnomaisorganisaanota muuttamatta Samoin on II'. ti kohtana ollut, etll henkilonon edustus tote itctian mahdollisuuksien mukaan yritysten jo lletnassaolevassaorganisutiossa senrakennella muuttamatta S. Esityks en I a In ude111sci tai ka* m m Uudistuksella ei ole valtiontaloudellista vaikutuksia Sen stjun etityktell! luliti olemaan elinkeinotoiminlun kohdittuvia taloudelliiia
vaikutuksia Esityksen mukaan yrityksen on vuoritettava hcnkilomon edustajille ananmu kaiset kokouspalkkiot ja korvallava edunuk sesla aiheutuvat ansionmenetykset ja kului. Nadla kustannuksilla ei kuitenkaan voida kai soa olevan olennaista yritystaloudellisia merki lyn*. V JT I. Lak irh d o lii» I I La in tarko itus Lain tarkoituksena on «ka yrityksen loiminnan tehostaminen ett* henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lismmi nen yrityksen hallintoasioiden hoidossa T»U varten henkilöstön* olisi laissa tarkemmin s»* detyin tavoin oikeu» osallistua yrityksen p** toksentekoon miss* tmmielimiss*, töille yrityksen p»»tösvalta, loimeenpanovalta lal niihin liittyvä loiminnan valvontaoikeus kuuluu Osallistumisoikeus voitai»iin toteuttaa myös sellaisissaneuvoa antavissa toimielimissä, jotka on perustettu p*»löksenteon ennakkovalmistelua varten. Tavoitteena on, ett* henkilö» tön edustajat voivat laajentaa päätöksentekopohjaa tuomalla esiin henkilöstön n»kökohtia»ek* suunnittelu ett* pmtoksentekovaiheessa tyksi*. vakuutusyhtiöitä, liikepankkeja, osuu» pankkeja sek* sustöpankkeja. Lain soveltamisalan ulkopuolelle j**vai muut yritykset Laki ei siten koske esimerkiksi avoimia yhtiöitä, kommandiittiyhtiönä, laivan istnnistöyhliöil*. vakuutusyhdistyksiä, kiinni tysluoltopankkeja eik* luotto-os«keyhiiöita Laki ei myösk*»n koske säätiöit*, verotukvelli siä yhtymi* eik» elinkeinonh»rjoinajan harjon lamaa yritystoimintaa. Henkilöstön eduvluk sesta valtion liikelaitoksissa on stldctty erik seen. Lakia sovelletaan v*in tietyn kokoisiin yri tyknin Sensoveltamisenedellytyksena on, eli» yrityksen henkilöstön m»»r» Suomessa s»»n nöllisesti on v»hintt*n 150. Yrityksessä s*»n nöllisesh työskenteleviksi henkilöiksi ei k»t»ot,i niit» henkilöit*, jotk» lyhyehkön»j»n tai vain kausiluonteisesti taikka poikkeuksellisesti loi mivat yrityksen palveluksessa Toisaalla ei myöskatn henkilöstön m**i*n hetkellinen ale nemmen alle smdetyn m»*r*n vaikuta lain soveltamisenedellytyksiin Jos aleneminen loi saalia on pysyviä, ei yrityksell* ole velvolli»uutta ylltpit»* edustuksen edellyttämiä jarjes telyj* Henkilöstön katsotaan työskentele»iin Suomessa,jos työt* ei tehdä yksinomaan Suo men r»jojen ulkopuolella J l Henk ilöstön edustusta koskevan /ane* leiman va linta l akiehdotuksella pyril»an»n hen, ett» yritys ja sen henkilöstö voisivat jou* Tarkoituksena on. ett» yrityksen henkilöstö voi olla edustettuna esimeikiksi osakeyhtiön hallituksessa, hallintoneuvostona taikka sellai»issa hallituksen j» toimeenpanevan johdon päätöksenteon valmistelua varten perustetuissa neuvoaantavissajohtoryhmin», joissa kavtan non toimimaa koskevat ratkaisut usein tosiasiallisesti tehd»»n Henkilöstön edustuksen toteutuminen edel lyn»», ett» henkilöstö voi otlaa osaa asioiden käsittelyyn käytännön toimintaa johtavassa tai valvovassa toimielimessä. Osallistumisoikeu den laajuus ja muodot riippuvat siit*. mill* lavasti sopia miu* osailtsiumismalleisia olka yrityshallinnon tasolla edustu» toteutetaan, parhaiten soveltuvat yrityksen pmtöksentcko muita lähtökohtana on. ett* siihen kuuluu rakenteeseen ja toimintaupaan T»m» sopi edellä mainituista vaihtoehdoista mppumaila musperusteisenedustuksen ensisijaisuutta ko» mahdollisuus osallistua yrityksen liiketoimin kevä periaate on lausuttu J Sss* Vasta siinä laa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tapauksessa,ettei edustuksen toteuttamistavat tärkeiden kysymysten k*nttelyyn jo ennen p** ia p**st* yhleisymm*rrykseen yrityksen ja töksentekoa 4 i s»»tarkoitetuin tavoin muodostuvan henki 21 La in soveltam isala Pyk*l*n I momen löstön enemmistön vllill*, on henkilöstön tiu* muritell Mn ne yhteisöt, jotka kuuluvai edustusjtrjenett*v* niin kuin t*m»n sopimuk settoman tilan varalta ehdotetaan s»*dett»»ak lain soveltamisalaan Laki koskee suomalaina osakeyhtiöitä, osuuskuntia, taloudellisia yhdis si.
41 Sopimukseen peru., tuva henkilöstön edustus Pykllln mukun Ivonamaia ja henki löstovoival sopia henkilöstön edustuksen lr lestimisestl yritykseni Osapuolet voival sopia siiti toimielimestä, josu henkilöstö on edustettuna.henkilöstön edustus voidaan niin ollen toteuttaa esimerkiksi y tyksen hallinto neuvostossa, hallituksessa, johtokunnassa tai tohtoryhmlssl Vailaavatti voidaan sopia myot klsitteiyai piiriin tulevista asioitta. Estetil ei myosktln ole sille, etu edustus sopimuk senperusteella toteutetaan useammassatoimi elimetsi MyOt henkilöstön edutujien m llrls il voidaan vapaani sopia Niin iklln voidaan sopia tiitl. etti henkilonon edustuksen katso laan toteutuvan, jot henkilöstö on mukana yrityksen hallinnotta omitlutoikeuden perusteella Henkilöstön edustusta koskeva sopimus voijaan tehdl työnantajan ja henkilöstöryhmien vililli yhteistoimintalain 7 4:n 3 momenlissa tarkoitetussa kokouksessa, johon edustaja kustakin henkilösioryhmlst! osallistuu tai vaihtoehtoisestitaman lain 4 S ssaurkoitetussa neu vottelukunnaiia Sopimukten syntyminen ei cdellyti yksimielisyynä, vaan riiltivli on. etu asusti sovitaan yrityksen johdon ja kahden sellaisen henkilöstöryhmin edustajan kesken, tolka yhdessl edustavat henkilöstön enemmis toi. Jos yrityksessl on vain yksi henkilonoryh mi, on tietysti rnl Uvil. etti tlmln henkilöstö- leen saatetaan yrityksen asianomaisten toimielimen hyviksyttivlksi. Tissikin tapauksessa on kuitenkin noudileluvi voimianiulosiin noksenmukaisia miiriaikoja Vastaavia periaatteita on sovellettava, jos sopimus tehdiln yhteistoimintalain 4 { ssalirkoiletussi neuvoi lelukunnissa. Sopimuksella ei kuitenkaan voitaisi poiketa henkilöstön edustajan kelpoisuulia, irtisanomissuojaa eikä salassapitovelvollisuutta koske vista saannoksista MyOskiin ei olisi mahdol listi pilevisii sopia siiti, etti henkilöstön edustajin vistuu poikkeusi asianomaisen toimielimen muiden jisenten visluusta silti osin kuin edustajin asema päätöksenteossalii vii mislelussi on rinnistetlivissa muiden jisenten asemaan.tällöin visiuu j i velvollisuudet maa rlytyvll sen mukaan, mitl niiden kyseisen toimielimen jäsenien vastuustaon erikseen sli detiv 2 S ssi tirkoitettuji yhtcitöji koskesissa lainsiidlnnössl Pykilin I momentissi urkoitctuii sopimuk sen sisiliö on pöyttkirjiltivi yhteistoiminta liin 8 a (:n mukaisesti Yhteistoimintalaissa tarkoitetut sanktiot eivit kulienkaan koske lii! velvoitetta 3 } l ain mukaisesti toteutettava henkilös ton edustus Silli varalla, ettei henkilöstön edustuksestavoidi 4 :ssi urkoitetuin livoin sopii, ehdotetaan saidettlvikii. elta henkilös tön edustuson sinotussi pykillssi nrkoitettu ryhmin edustaja voi hyvlksyi sopimuksen jen henkilöstöryhmien vaatimuksesta toteutet Yhteistoimintalain mukaan henkilöstön lava yrityksen valinnan mukaisessahallintoelimessä edustajilla tarkoitetaan työehtosopimuksen pe Myös nltssl tilanteissa voidaan yhden rusteella valittua pilluottamusmiestl. yhdysmies!!. henkilöstöryhmin vaatimusta pitii riittlvlni. ammattiryhmin lii työosaston luotia jos yrityksessä on vain uhin ryhmiin kuulu mutnncili. asianomaisen henkilöstöryhmin vii työntekijöin siidetylll Iisalla valitsemaa edustajaa seki Timin vaiheen edellytyksen! siis on, ettei lyosuojduviltuutettui Ehdotettu siinnos henkilöstö sopimusneuvottelujen kiriuduttua edellytti!, etti kokoukseen on vilittu edusuja luovu edustusta koskevasta vaatimuksestaan kulakin henkil OstOryhmii varten Yrityksen lulee liiloin osoittaa toimielin, jossa lakiehdotuksessa lihdetiin siiti, ett! kuu edustustoteutetaan Toimielimiä voisi olla use km henkilostoryhmii varten nimetty edusuja ampiakin kuin yksi. Ylityksen valinta voi kohdistua voi yhteistoimintiliin 7 f:n 3 momentin mu hallintoneuvostoon, hallitukseen m joh iäisestä kokouksesta edustaa vain yhti henki toryhmiin taikka niitl vastaaviin toimielimiin lonoryhmil. Tlmln vuoksi ei selliista työsuojeluvaltuutettua. Jot valinta kohdistuu johtoryhmiin ui vastaa joka on valittu useampaa viin toimielimiin, on edellyivksenl. etll lokiis- kuin yhtl henkilostoryhmii varten, voida pill u tulosyksikköl virien on lilliinen toimielin i liitu urkoitettuni sopimusosapuolena ui ett! sellainen samalla perustetaan Hallintou Sopimusmenettely edellytlii van aavasu. etta elimen alaisuuteen voi luonnollisesti kuulua yrityksen puolesta neuvotteluun osallistuvat useampiakin tulosyksikön! Edustus voidaan ovat saaneet sen tekemisti varten tirvituvii siis toteuttaa yhdessä johtoryhmissl. jonka viltuudct Sopimus voidaan yrityksen puolesta piiriin kuuluvat kaikki tulosyksiköt tai se voidaan tehdl myos ehdollisen! silen. ett! se lilkiki takaa useampaan vastuvian ryhmiin.
IOSunkaan tulotyknkkö ci tlllöin iaa henkilöttön eduttukien ulkopuolelle Henkilöitön eduttajat lulee nimet» sen tulosyksikön alaisuudesta, jota värien asianomainen johtoryhmä on asetettu hahtökohtana on joka tapauksessa,että kyseisissä hallintoelimissä käsitellään myös tlrkcita liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaakoskevia kysymyksiä Jos osoittautuu, että henkilöstön edustus toteutetaan toimieli messä, johon tosiasiallisesti ei tule käsiteltäviksi kyseisiä asioita, ei sen voida katsoa täyttävän tässä pykälässä tarkoitettua velvoitetta. Voimaantulosäännöksen mukaisesti henkilöstön lakisääteinen edustus on toteutettava, jollei sopimustaole saatuaikaan I* kuukauden kuluessalain voimaantulosta lukien Yrityksen tulee huolehtia asiaan liittyvistä käytännön jlr i«leivistä siten, että henkilöstön edustajat voi tat aloittaa työnsä voimaantulosäännöksen mukaisesti heti siinä mainitun yhtiökokouksen tai sitä vastaavan kokoukien jälkeen Tarkoitus on, että henkilöstön edustajat nimetään yhtiöjärjestyksessä tai säännöillä mää lättyjen lisäksi. Tätä koikeva säännös on py kllän 2 momentissa. Kun henkilöstön edusta jilla sen mukaan, mitä 9 :siä ehdotetaan sää dettlvlkii. kuitenkin tulee lähtökohtaiiesti olla samat oikeudet ja vastuu kuin muilla toimieli mien jäsenillä, on heidät otettava huomioon esimerkiksi hallituksen päätöivallaisuutta ja määräcnemmiuöä arvioitaessa Joi yhtiöjlrjettyksessäon määritelty päätösvaltaisuus itien, että perusieena on käytetty kokonaislukuja jäsenmäärältä riippuvien murtolukujen iijaita, yhtiöjärjeitykien laimentaminen saattaa lämän johdon? tulla ajankohtaiseksi Pykälän 2 momentin mukaan henkilöitön edustana voi olla neljäioia asianomaisen toimielimen muiden jäsenten määrästä. Edustajille olisi myös nimettävä henkilökohtaiset viraedustajat Varsinaiiia edustajia olisi kuitenkin aina oltava vähintään ykii ja enintään neljä, lama merkitiisi, että joi kyseisessätoimieli messäennestään on esimerkikii seitsemän jäsentä, henkilöitö voi valita yhden liiäjäienen tähän toimielimeen ja kakii, jos muiden jlien ten määrä on vähintään kahdckian ja enintäin II. Henkilöitön eduitajien toimikauii vastaisi kyseeni olevan toimielimen muiden jäsenten toimikautta. Joi toimikaudelta ei ole erikieen määrätty tai tovittu. voin ie olla enimaan kolme vuotta kerrallaan. Pykälän J momentilla on säädetty niisiä m llrlajon ta. joiden kulueua eduitus on to teutettava 2 :tal tarkoitettujen loveltani edellytysten tlytyttyl. Lähtökohtana on tti löin, että kun yrityksen henkilöstön maan ylittää ISO, on edustus toteutettava vuoden kuluttua edustusta koskevan vaatimuksen esn läntisestä Myös yritystoiminnan muutokset saattava! johtaa siihen, ettei henkilöstön eduitlujlrjsv telmä enää täytä litä lain tarkoituita. jonka mukaan henkilöitön lulee voida edustajien sa litvksellä osallistua yrityksen tulosyksiköiden hallintoon. Tämän vuokii on pykälän 3 mo inentiisa ehdotettu säädettäväksi, että henki löstön edustuson liikkeen luovutuksen, yrityk ien sulautumisen taikka yrityksessä tapahtu neen yhtiöittämisen jälkeen toteutettava vuo den kuluessa siitä, kun henkilöstöryhmien asi anmukainen vaatimus edustuksen ilrjestänu sesti on muutoksen johdosta esitetty Sian nöksen soveltamisen kannalta on erityistä mer kitystl silli, etti yhteistoimintalain 11 :n mu kaan henkilöitölle on säännöllisesti annettava tietoja henkilöstön määrän odotettavissa ole vaita kellityksesi! Siin nöstl sovellettaessa liikkeen luovutuksen katsotaan tapahtuvan hallintaoikeuden siirtyessl ja yrityksen sulautu misen sun! vaiheessa, kun muutos rekisteioi däln kiuppirekiitertin. Nlii sl tilanteissa on vastaavasti voimana se, mitl edelli on todetm yrityksen velvollisuudelta huolehtia henkilös tön edustuksen toteuttamisjärjestelyistä Jos yritysrakenteessa toteutettava muutos koskee yrityksen sisliit! or*inisointia siten, ettei se tohda edellä munittuihin vhtiöoikeu delltsnn toimenpiteisiin, on siihen liittyvl hen kilöitön edustusjlrjeitelmln uudistus sllnnos ehdotuksen mukun toteutettivi samalla osana orianiuatiomuutosta. Henkilöstön edustuksesta tulee voida lopia lain 4 : ii l tarkoitetuin tivoin lenkin jllkeen kun yritykiesil on liirrylty 5 :n mukaiseen henkilöstön edustukseen T ltl mahdollisuutta koikeva nimenomainen sllnnos on otettu pv kilin 4 momenttiin. Jlrjeitely voidaan ven mukaan toteuttaa, joi vlhintu n kakti henki löttöryhmll. jotki yhden! eduttivit henkilö' tön enemmistö!, tl tl vu tivit j! voivit suti työn in tijin kanssa sopia sen mukaan, kuin munitussa pykälissä on ehdoteltu sudetta viltti.
6f. Henkilöstön edustajan kelpoisuus Py kalasivaltaasaannoksethenkilöstön edustajan ia varaedustaian kelpoisuudesta Henkilöstön edustajanon oltava Suomessaasuva Suomen tai muun pohjoismaan kansalainen SAAnnös ehdotusvastaa osittain osakeyhtiölain luvun 4 f :n saannösta,jonka mukaan vahintaanpuo Id hallituksen jasenista on oltava Suomessa asuviasuomen tai muun pohjoismaan kansa laisia. Pohjoismaiden ulkopuolella asu»ia taik ka muun valtion kuin Suomen tai muun pöh loismaan kansalaisia voi hallituksen jäsenistä olla enintään kolmasosa Muita yhteisöjä koskovassalainsäädännössäon niin ikaan hallituksen jäsenten kansalaisuutta ja asuinpaikkaa koskevia saannöksia,jotka yleensä ovat osa kcyhtiölain saannöksiaankarammat Esimer kiksi osuuskunnan hallituksen jasenena saa osuuskuntalain (247/34) 69 fi n mukaan olla Suomessaasuva Suomen kansalainen Vastaa saniainen saannös sisaltyy liikepankkilain 12fi n 2 momenttiin (%6 79) Henkilöstön edustaja ei voi olla vajaavaltai nen tai konkurssiin taikka liiketoimintako! toon asetettu henkilö Myös tama saannös vastaaasiallisesti osakeyhtiölain 8 luvun 4 f :n 2 momentin saannösta Naista vaatimuksista ei, sen mukaan kuin 4 f:n 2 momenlissa on ehdotettu saadettavaksi.ole mahdollista sopi muksellakaan poiketa Henkilöstön edustajan lulee olla työsuhteessayritykseen? f Henk ilöstön edustajien vaa lit Ios hen kilöstöryhmat eivat ole sopineet henkilöstön edustajista, valitaan edustajat pykalan I mo mentin mukaan noudattaen soveltuvin osin, mita on saadettyvalvontalaissa ja työsuojelun valvonnasta annetussa asetuksessa (954/7$), iftljempana valvonta asetus lähinnä tulevat sovellettavaksi valvonta-asetuksen IR :n 4 momentti, jonka mukaan vaali toimitetaan enemmistövaalina suljetuin lipuin, jokaisella vaaliin osallistuvalla on yksi AAni ja AAnten mennessatasan vaalin tulos ratkaistaan arval la. Edelleentulisivat sovellettavaksi asetuksen 194 työsuojelupiirin työsuojelutoimiston anta mistäohjeista. 20. jossa saadetaantyöpaikan työntekijöiden luettelosta seka vaalien toimit lamisen paikasta ja 21 I vaalien tuloksen ilmoittamisesta MitA kyseisessäasetuksessaon edetty työpaikasta, on henkilöstön edustusta koskevassavaalissa sovellettava koko yrityk >een.koska valvontalakia ia -asetustaei voitat si soveltaasellaisenaankaikissa tilanteissa, niit* olisi sovellettava vain soveltuvin otin. Hen kilöstön edustajien toimikausi määräytyy 4 ia 5 ti n mukaisesti. Henkilöstön edustajiksi ja varaedustajiksi tulevat valituiksi ne, jotka vaalissa ovat saa neet eniten AAniAÄänimääränosoittamassa järjestyksessa. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaita vaalissavoivat asettaayhteistoimintalaissa tar koitetut henkilöstöryhmät Viittaus tarkoittaa 4 ja 5 aa 8 f Henk ilöstön edustajan esteellisyys ja eroam inen. Pykälästä käy ilmi. etta jos henkilöstön edustaja menettää 6 fin mukaisen kel poisuuden tulla valituksi henkilöstön edusta jaksi, hänen on jätettävä tama tehtava. Samoin on meneteltävä, jos edustaja menettää Suomen tai muun pohjoismaan kansalaisuutensataikka muuttaa ulkomaille vaikkapa saman yrityksen toiseen tehtävään. Edustajan on niin ikaan erottava, jos hän eroaa yrityksen palvelukses ta. asetetaankonkurssiin, liiketoimintakieltoon tai julistetaan holhouksenalaiseksi. Jos henkilöstön edustaia menettää kelpoisuutensatai muusia syystä eroaa tehtävästään, tai jos han esimerkiksi sairauden vuoksi on estynyt hoitamasta tehtavaansa.hänen tilalleen tulee henkilökohtaisesti nimetty varaedustaja siihen saakka, kunnes uusi varsinainen Asen on valittu tai esteellisyys lakkaa Yrityksen toimielimillä ei luonnollisesti ole oikeutta erot taa henkilöstön edustaiaa tai estaa tata hoitamasta tehtäväänsä V# Henk ilöstön edusta/an oikeudet, ve lvo l- lisuudet ta vastuu Pykälän I momentin mukaan henkilöstön edustajalla on laissa mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta samat oikeudet ja velvollisuudet kuin yrityksen valitsemilla saman toimielimen lasemlla Oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät siten kvseista yritysmuotoa koskevien saannöstenperusteella ja valitun edustusjarjestelman mukaan Esimerkiksi henkilöstön hallituksessatoimivalla edus taialla on sama oikeus kuin muilla hallituksen lasenilla olla lasna hallituksen kokouksessa. kavttaa siinä puhevaltaa ja osallistua paatök sentekoon seka saadatietoja yrityksen toiminnasta. Henkilöstön edustajiin sovelletaan myös tavanomaisia esteellisyyttä koskevia saannöksia. Henkilöstön edustaja saattaa myös joutua vahingonkorvausvelvolliseksi tehtävässään ai heuttamastaan vahingosta Esimerkiksi osakeyhtiölain 13 luvun I fi n mukaan hallituksen iasen on velvollinen korvaamaan vahingon.
jonka hin on toimettaan tahallitesti lai luotia muktetta aiheullanul yhtiölle Sama kotkee vahinkoa, joka otakeyhnolakia lai yhliöjirjet tytli rikkomalla on aiheutettu otakkeenomit läjälle lai muulle henkilölle CHakeylMiOlain16 luvun 8 ja 9 n tiliivit muun muatta hallituk ten jiienen rangamuivanuuta kotkevia tiin nokvii. Vattaavanlaitia tiinnoktia on muita yritytmuotoja kotkevasta laini Udinnönl Vahingonkorvauivelvollituudesta muutoin on tiidetty vahinfon kortautisissa (412/74). Se. mitti miirin vattuuta arvioilaetta voidaan ottaa huomioon, etti henkilö on hallitukien jiten henkilöitön eduttajana. riippuu eri yritvtmuotoja liitelevien lakien valtuuta kotke vitta siinnöknili Vattuun edellytykieni ole vaa tuottamutta arvioilaetta on luonnolliietti olettava huomioon ne rajoituktet, jotka kotkevat henkilonon eduitajan puhe- ja piitökien tekovaitai. Tarkoitukiena on, etti myö» varaeduitajilla on lamana laajuudetta kuin vaninaitilla hen kilöttön eduttajilla oikeui tututtua ennakolta aineiiloon, jota on laadittu atian kiiittelyi varten. T in i on nimenomalleni liidetty 2 momentitta. Timin litikii 2 momenttiin iltiltyy liinnöt eriini evieellnyyteen rinnaitetta viita tilanteitta Henkilöitön eduitajat eivit timin liinnökien mukaan taa otallitlua yritykten johdon valintaa, erotlamitta. johdon lopimuiehtoja ja henkilöitön työtuhteen tu palveluuuhteen ehtoja kotkevien atioiden ka littelyyn Henkilöitön eduitijat eivit myöikiin laa otallittua työtaiiteluloimenpileiti kotkevien atioiden kitittelyyn Henkilöitön iyöiuhteen ehtoja koikevalla aiialla tarkoite laan paini työehloiopimukien lolmimiita jt irtiianomitta koikevla aiioita myöi työehtoio pimukien iliiltöi teki tvoehtotopimukten mu kaiietti makiettavia palkkoja tai muita työsuh teen ehtoja. Työ(aittelutoimenpiteiti kotkevia aiioita ovat ne. jotka koikevat lyotaistelutoimenpitei iltn ryhtymitii. lotmenpneiil muun oiapuolen työtaittelutoimenpiteen johdolta teki tyotait lelutoimenpileetti johtuvien riitojen kinttelyyn liittyy ii aiioila. Siinneitä tovelletaan liiti riippumitta, onko kyte tallituita vai kielletytti työtaittelutoimenpiteetti Siinnot koikee myöt muita kuin henkilöitön eduitajan omaan jirjeitöön litllyvi» työtuhteen ehtoji lii lyötaiitelutoimenpiteiti. IO f Vapautus tvostlt ia ku rvaak in Pykl Iin mukaan henkilonon eduitaiilla on oikeui laada vapautuvia liinnölliietta tyoili ajaksi jonka he tarvittevat tehtivintl hoiianmci.- Siinnös vanaa tarkotlutperiltiin muun muav M yhteinoimintalain I ) :n UinnOtta Nivo annomenetykien korvaamitta koikeva liinnn perunuu edelli mainitun lain lunnoktim Pykilin 2 momentin mukaan oliti työnanta jl myöt velvollinen korvaamaan ivöajan uiko puolella tapahtuvana kokoonlumiteita aihe» tuvat kulut jl luorittamaan atianmukaiict ko koutpalkkiot Milloin varaeduttaja 8 :iia tai koitetuilta tilanteina tulee vartinaiten edutta jän tilalle tii milloin kyiymyt on 9 «n S momentilta tarkoitetulta tapauksena. kotkr vat pvkilin i tarkoitetut oikeudet luonnolliset li myöi varaeduitajaa 11 Henk ilöstön edustajan irtisano in utu n ja Henkilöitön eduitajan ir tiianom iisuo i vanaa luottamuimiehen Ir tisanom issuo jaa Henkilöitön eduttaja yritykten h allinno sta voi daan titen lanoa irti vain, joi n iiden työnteki joiden enemmittö, joiden eduttajana hän on antaa siihen luottumukien ta i kun työ paa tn eikl voidi urjettu muuta työti. jok a vastaa hinen ammattitaitoaan In i tan om i isu o ja uloi luu pykllln sanamuodon mukaiieiti m yös ta»edustajaan 12 S Salassap itove lvo llisuus. Rikoslakiin m tlltyy sunnöksil henkilöitön eduitajan tatti olovelvolliiuudeita. Rikoslain 38 luvun 3 6 n 2 momentin mukaan muun muasia yhteisön hai hiuksen jiten, joka toimcttaoloaikanaan tai ien jllkeen luvattomani ilmaisee liike- tai am mattitalaiiuuden, jotta hin on toimenaan saa nut tiedon, vaikka hm tiesi siitä voivan koitua yhteisölle taloudellista vahinkoa, on tuomina va lakkoon tai vankeuteen enintiin yhdet vuodeksi. Kun henkilöstön eduitui voi toteutua tmomuuna kuin yritykten halliiuktena tai sitä tastaatassa toimielimeni, on timin tilantein) varalla ehdotettu otettavakti lakiin erityinen taiatsapilovclvollituulia koskeva saannot Sen mukaan työnantajan liike- tai ammattivalaismi dekti ilmoittamia tietoja saadaan käsitellä tain niiden työntekijöiden, toimihenkilöiden ja hm kilöttön edutlajien ketken, joita ana kotka Tietoja ei tilloink Un taa ilmatila muille Pykilin 2 momentin mukaan «laita m pidettlvl myöi tiedot, jolki kotkeval yk titsi ien henkilön taloudclliita aiemaa, terveyden laa lii muuioin hintl henkilökohtaneni. jollei tietojen tlmaiiemiteen ote «alu aaianomatten
henkilön lupaa Pvkala vanaa asiallisesti yh uistoimintalatn 12 l aa 13 f Valvoma 1yöministerid valvoo lain soveltamista Ta»* tehtävissä työministeriötä avustaisivatministeriön alaiset työvoimaviran omaiset. Viranomaisten tehtävinä olisi myös antaa tarvittavaa ohjausta 14 f Uhkasakko Pykll ln mukaan lilnmoi keus voi hakemuksesta velvoittaa yrityksen uhkasakonuhalla toteuttamaan laissatarkoite tun henkilöitön edustuksen Hakemuksen voitat yhteisestitehdl vlh in tun kaksi henkilöstö rvhmu. jotka vhdessl edustavat henkilöstön rnemmistöl. lai vastaavasti henkilöstöryhmiä edustavatyhdistykset Hakemuksen käsittelyn kannalla riittiisi, etti uhkasakkoa henkilöstöryhmin puolesta hakeva edustaja esittää selvityksen siiti. etti valtuus tähän tehtävään on mainittujen ryhmien kokouksessa asianmukai veiti annettu Uhkasakkoon asettamista voi hakealumnoikeudelta myös työministeriö, joka valvoo yhteistoimintalain soveltamista. 131 Rangaistussäännökset Pykälässä sll.irtain II l:ssi tarkoitetusta henkilöstön edus tajan tai varaedustajan irtisanomissuojan rikkumisestaji 12 :ssi tarkoitetusta salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomittavista ran gaistuksista Rangaistukset vastaavat työsopt muslain 34 I ssaja yhteistoimintalain IA <:n 2 momentissaslidettyji rangaistuksia 2. Vo i m aan tu l o laki on tarkoitettu tulemaan voimaan I piivlna tammikuuta 1941 Iilloin tulisivat voimaan sopimusperusteista henkilöstön edus tusta yrityksen hallinnossa koskevat sainnök set. Sen sijaan velvoitteet niiden tilanteiden varalta, joissa sopimukseen ei piistä, tulisivat sovellettavaksi 11kuukauden kuluttua lain voi maantulosta Milloin uusi yritys perustetaantai lain 2 S:ssi tarkoitetut soveltamisedellytykset muutoin tlyttyvlt mainitun voimaantulokau den aikana, eikä sopimukseen piistä, yrityk sen on toteutettava edustus voimaantulokau den pilttyessl, jos riittivi enemmistöä edusti va vaatimus asiasta on esitetty vähintään vuot ta aikaisemmin. Ennen lain voimaantuloa toteutettuja henkilöstön edustusta koskesia jlrjestelyji pidettäisiin 4 :n mukaisina, jollei vähintäin kaksi henkilöstöryhmiä, jotka yhdessä edustavat henkilöstön enemmistöä, vaadi niiden muutta mistä. Lain portaittaisella voimaantulolla pyritlln siihen, etll yrityksissl voidaan kokeilla ja to teuttaa kussakin tapauksessaparhaiten klytin toon soveltuvaa henkilöstön edustuksenjlrjev telyi Edelli esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraasi lakiehdotus:
I<WN*p. H». 247 Laki henkilöstön edustuksesta yritysten hiltmn..»»» Edutkunnan put Akien mukaiseni '»»det«an V l e i l i * La in s l l n n ö k t i l I I tarko itus Yrityksen toiminnan kehittlmiseksi. yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostami seksi sek» henkilöstön mkulusmahdollmiuksien lisäämiseksi henkilöstöllä on oikeus oul listu» yrityksen liiketoiminta», taloutt» jl hen kilöston asemaakoskevien tärkeiden kysymys ien käsittelyyn yrityksen pcmuvust, toimeen panevissa,valvovissa tii neuvoa antavissa hai lintoelimiss» (henkilöstön edustus) siten kuin tassi laissa slldetlln 21 La in soveltam isala n t i lakia sovelletaan sellaiseen suomalai seen osakeyhtiöön, osuuskuntaan jl muuhun taloudelliseen yhdistykseen, vakuutusyhtiöön, liikepankkiin, osuuspankkiin sek* sllstopink kiin, jonki työsuhteessa olevan henkilöstön maara Suomessa s**nnöllisesti on v*hint**n 150 31 Henkilöstön edustusta koskevan järjeste lmän va linta Henkilöstön edustus voidaan jtrjest** sopi muksella silen kuin 4 :ss* '»Idetlln Jos edustuksesta ei voida sopii, henkilöstöin on oikeus vu til edustuksen toleuttimisti 5 :n mukaisesti. Sopim u s h en kilöstön ed u siu k sesti 41 Sopimukseen perustuva henkilöstön edustus Henkilöstön edustus yrityksen hillinnossa voidun toteutui siten kuin yhteistoimmnista yrityksissä innetun lain (725/7S) 7 :n 3 mo mentin mukaisessi kokouksessi tukka mainitun lain 4 s ssa tarkoitetussa neuvottelukunnassasovitaan työnantajan ja vihintiin kihden miinitun liin 3 :ssl tirkoitetun sellaisen henkilöstöryhmin vililli, jotka yhdessäedutavat henkilöstön enemmistö» Neuvottelun tu loksen kinaamisesta on voimassa, mit» san.' tun lain * a f: u i on siidetty Edellä I momentissa tarkoitetulla sopimuk sclla ei kuitenkaan voida poiketa ft. II. 12ja 15 :n saannoksistaeik» siitt. mit» Mianomai sen toimielimen j»senen kelpoisuudesta ia va> luusta on erikseen siidetty. Lak iin peru stu va henkilöstön edustu t 51 la in mukaisesti toteutettava henkilöstön edustus Jos henkilöstön edustuksestati voida 4 :wa mainituin tavoin sopia eik» j»ljemp»na s**de lyst» muut» johdu, on henkilöstön», ios v»hin tain kaksi henkilöstön enemmistöä vhdewa edustavaahenkilöstöryhm»» sit* vaatii, oikeu nimetä edustajansa ja heille henkilokohiaivt varaedustajat yrityksen valinnan mukaan hai lintoneuvoitoon, hallitukseen tai sellaisiin joh toryhmiin taikka niit» vastuviin toimielimiin jotka yhdess» kattavat yrityksen tulosyksikoi Henkilöstön edustajii nimet»»n yrityk'cn valitsemien asianom»isen toimielimen jäsenien lisiksi Henkilöstön edustajia voi olla neljlv" asianomaisen loimielimen muiden jlienten maarasta, kuitenkin niin, ett» edustajia on aim v»hintl»n yksi j» enint»»n neljl Henkilösion edustajilla on samatoimikausi kuin»siinom.i sen toimielimen muilla j»senill». johei 4 l ". i mainituin t»voin toisin sovit». Jo» toimikauden enimmtispituutta ei ole m»*r»tty tai sovittu, se kesta* kolme vuotta Jollei 4 :ss* mainitulla tavalla toisin ionia henkilöstön edustus on toteutett»v» vuoden kuluessasilta, kun 2 i n mukaiset edellytykvei ovat Hyllyneet ja vaatimus edustuksestaesitit ty. Kun yrityksess», jossa henkilöstön eduviuon toteutettu, muutetaan hallinnon rakennella on edustusta sim tlli muutettiva vastaama.ii' uutta rakennetta. Milloin muutos johtuu Ink keen luovutuksella u i yritysten sulautumintl, su du n muutos henkilöstön edustukse'"
toteuttaa myöhemminkin, kulienkin viimeistain vuoden kulunsa tiili, kun henkilösian edustuksenmuuttamista koskeva vaatimus on esitetty. raman pyktun säännösten estämättä voidaan henkilöstön edustus sapia muutettavaksi sopimukseen perustuvaksi 4 :ssl säädetyin edellytyksin 61 Henkilöstön edustajan kelpoisuus Henkilöstön edustajan tulee olla yritykseen työsuhteessa oleva täysivaltainen Suomessa asuvt Suomentti muun pohjoismtan kansalai nen, joki et ole koiikurssisst tti liikeloimintt kiellossa 7» Henk ilöstön edusta/ien vaa lit Jollei henkilöstön edusttiicn valinnasta voi dt sopit henkilöstöryhmien kesken, valitaan edustajatnoudattaen soveltuvin osin. mut työsuojelun valvonnasta it muutoksenhausta lyö suojelutstoisst tnnetusst Itisst (131/7)) ja työsuojelun vtlvonntstt tnnetusst tsetuksessa (»54.73) on sttdetiy menettelystä työsuojelu valtuutetun valitsit. yhteistoiminnasta yrityksissä tnnetusst laissa tarkoitetut henkilöstöryhmät tietttvat ehdokkaat I momentilla tarkoitetuiit saalissa M Henkilöstön edustajan esteellisyys ja eroam inen Jos henkilonon eduittjt menettää 6{;ssl tirkoitetun kelpouuuden. eron tehtävistä tti on estynyt hommiin leh ilviinsl. hinen tililleenlulee henkilokohtnnen strtedusttii siihen silkki kunnes uusi virsinnncn jlsen on salit tu tti esteellisyyslikkaa» I Henkilöstön edustajan oikeudet, velvollisuudet ja vastuu Henkilöstön edusttjillt jt yritykien valitse millä nitnomtiien toimielimen jlien illl on simtl oikeudet jt velvolliiuudet. jollei jiljem pinl slldetyitl muuta johdu M itl toimieli meni muutllt on liidetty, koskee soveltuvin osin henkilonon eduitijilli täydennetty! toi mielintl Henkilöstön edustijilli sek! heidln vara edunijdliin on oikeui tutunut klnteltavinl olevu m u koskeviin tineinoon stmtisa It.i juudessi kuin toimielimen muilla jäsenillä Henkilöstön edustajalla ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa osat yrityksen johdon vtlintaa. erottamista, johdon lopimusehtojt, henkilöi ton työsuhteenehtoja taikka työtaislcluloimcn puetti koskevien tsioiden käsittelyyn Henkilöstön edustajan iimoikeuiti soidaan rajoittaa 4 :til tirkoitetulla sopimuksella Henkilöstön edustajin vastuuni on voimassa mitl siiti erikseen on säädetty. Josy rityk sen ha llituk seen m m eta in va in yksi henk ilö stön ed u sta j i. on tnvos v a ra c d u sta j t l l i oikeus o st ll is tu a kokouk siin ja käyttää n iis tä p u h e v al t i t. E r i n i i t i i saan n oksia 101 Vapautus työstä ja korvaukset Yritykien on annettava taita laisst tirkoite tulle henkilöstön edustajalle vapautusta siin nonmukaisestatyösti ajaksi, jonka hin lärvit see4 u i 5 Essa tarkoitettua henkilöstön edus tusta varten seki sllittomlsti siihen liittyviä henkilöstön edusttjien keskiniini vilmistiulu mistt virien jt korvtttava hinelle tlstl aiheu tuta ansionmenetys. Muusia vapautuksesta työsti j t a n sia nm en e tv k s e n korsaamisesta A n kussakin tapauksessa sovittava yritykien ja atianomaiten henkilöitön eduitajan vililli Jot henkilonon edustaja osallistuu työtikin st ulkopuolella tissi laissa tarkoitetun loimi elimen kokoukseen, on yrityi velvollinen tuo rittamaan hänelle kokoukseen osallistumisesta aiheutuvat asianmukaiset kulut ja kokouspalk kiot. n i Henkilöstön edustajan irtisanom issuo ja Henkilöstön edustajan ja vtracdustijtn irti sinomissuojtsti on ststttsisti voimiisi, mitl työsopimuskin (320/70) 33 l:n 2 momentissi slldetlln luotumusmiehen työsopimuksen irtisanomisesta 12 1 Salassap ito velvollisuus Jollei asianomtisen toimielimen jisenten tai varajäsenten salassapitovelvollisuudesta ole erikseen toisin siidettv, saadaan yrityksen
liike- Ui ammattisalaisuudeksi ilmoittamia tietoja. joiden leviäminen olin omiaan vahingon lamaan yritystä tai sen sopimuskumppania, käsitellä vain niiden työntekijöiden, toimihenkilöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee. Tietoja ei tällöinkään saa ilmaista muille Salassaon pidettävä myös tiedot, jotka koskevat yksityisen henkilön taloudellista asemaa, terveydentilaa tat muutoin hinta henkilökohtaisesti. jollei tietojen ilmaisemiseenole saatu asianomaisen henkilön lupaa I)! Va lvonta Taman lain noudattamista valvoo työministeriö. Valvonnassa avustavat työvoimapiirit. 14» Uhkasakko lääninoikeus voi hakemuksesta velvoittaa yrityksen uhkasakon uhalla täyttämään lista iäistä johtuvat velvollisuudet Hakemuksen voivat yhteisesti tehdä vihintiin kahden sellaisen henkilöstöryhmin edustajat, jotka yhdessä edustavat henkilöstön enemmistöä, tai vastaa vasti henkilöstöryhmiä edustavat yhdistykset Uhkasakon asettamista voi hakea myös tyomi nisteriö IS» Rangaistussäännökset Joka janaa noudattamatta, mitä II :ssaon säädetty henkilöstön edustajan ja varaedusta jän irtisanomissuojasta, on tuomittava henki lö llön edustajan irtisanom issuojan loukkoan i sesta sakkoon Joka rikkoo 12 :ssa säädettyä salassapito velvollisuutta, on tuomittava henkilöstön eilus Iuksesta yritysten hallinnossa annetussa laissa säädetyn salassap itovelvollisuuden rikkomisen ta sakkoon 16 1 Vo imaantulo Tim i Ilki tulee voimun plivln l kuuta 19 Liin 5 {:ssl tarkoitettuja ja niihin liittyviä velvoitteita on kuitenkin sovellettava piivin kuuta 19 jllkeen pidettä vlsti virsinusesti yhtiökokouksesta tai sitl vastaavasta kokouksesta lukien. Ennen lain voimaantuloa toteutettuja henki löstön edustusta koskevia lirjettelyji pidetään 4 f:n mukaisina, jollei vihintiin kiksi henki löstöryhmll. jotki yhdessl edustuit henkilös tön enemmistö!, viadi niiden muuttamisia Helsingissa 22 p iivin i joulukuuta 1989 I anavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO