HYVINVOINTIOHJELMA Sisältö: 1 JOHDANTO... 1 2 VARHAINEN PUUTTUMINEN... 2 3 MIELENTERVEYDEN TUKEMINEN... 2 3.1 Merkkejä mahdollisista mielenterveyden ongelmista:... 2 3.2. Miten toimia ja mistä apua?... 3 4 PÄIHTEET OPISKELUYMPÄRISTÖSSÄ... 4 4.1 Ennaltaehkäisevä päihdetyö... 5 4.2 Huumausainetestaus... 5 4.3 Opiskelupaikkakunnan päihdepalvelut:... 6 5 NETTI- JA PELIRIIPPUVUUS... 7 6 EPÄASIALLINEN KOHTELU JA KIUSAAMINEN... 7 6.1 Miten toimia ja mistä apua?... 8 0
1 JOHDANTO Hyvinvointiohjelman tavoitteena on turvata ja aktiivisesti kehittää niitä keinoja ja toimenpiteitä, joilla teemme Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Ab:sta meille kaikille turvallisen ja hyvinvointiamme tukevan opiskelu- ja työympäristön. Hyvinvointiohjelman oleellinen osa on varhainen puuttuminen. Vaasassa 23.5.2019 HYVINVOINTITYÖRYHMÄ 1
2 VARHAINEN PUUTTUMINEN Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan sitä, että opiskelijan ja opiskeluyhteisön ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työntekijä tai opiskelija saattaa tunnistaa, että nuorella on ongelmia, mutta keskustelun aloittaminen ja asian esille ottaminen voi olla vaikeaa. Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri on tärkeä. Opiskelijan kohtaamisessa ei saisi ilmetä leimaamista tai moralisointia. Arvosta opiskelijaa ja kuuntele häntä. Puhekeksiottotilanteessa esitä huolesi, kerro että olet huolissasi hänestä. Tarjoa apuasi. 3 MIELENTERVEYDEN TUKEMINEN Huolista huolimatta jokaisella on myös voimavaroja. Kun voimavarat pidetään mukana keskustelussa, vahvistetaan samalla luottamusta omiin kykyihin selviytyä haastavistakin elämäntilanteista. 3.1 Merkkejä mahdollisista mielenterveyden ongelmista: - Keskittymisvaikeudet, vaikeus rentoutua - Mielialavaihtelut, ahdistuneisuus, uupumus, jännittyneisyys, ärtyneisyys, kiukkuisuus, pitkittynyt vihan tunne - Unihäiriöt - vaikeus saada unta, toistuva heräily, jatkuvat painajaiset - Paniikkikohtaukset - Psykosomaattinen oireilu (huimaus, päänsäryt, selkäsäryt, vatsakivut) - Yksinäisyyden tunne, elämän tuntuminen tyhjältä merkityksettömältä - Eristäytyminen - Epäsuora itsetuhoinen käyttäytyminen, poikkeava päihteidenkäyttö, lainvastainen toiminta. 2
3.2. Miten toimia ja mistä apua? Hae rohkeasti apua, jos jaksamiseen liittyvät asiat mietityttävät tai havaitset itsesi tai lähipiiriisi kuuluvan ihmisen kärsivän mahdollisista mielenterveyden häiriöistä. Tärkeää on, että havaittua ongelmaa ei sivuuteta. Vaasan ammattikorkeakoulussa opiskelijoilla on käytettävissään opiskeluterveydenhuollon psykologipalvelut, joihin ohjautuminen tapahtuu tulemalla terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Opiskeluterveydenhuollon lääkärin kirjoittamalla lähetteellä opiskelija voidaan tarvittaessa ohjata myös erikoissairaanhoidon piiriin. Lisätietoa: - Opiskeluterveydenhuolto:http://www.puv.fi/fi/study/opintososiaaliset_asiat/terveydenhuolto/ - Ohjaamo / Navigatorn; www.facebook.com/ohjaamopohjanmaa - Nuorisoasema Klaara: http://klaara.vaasa.fi/fi/klaara - Mielenterveysasema, Horisontti:http://www.vaasa.fi/palvelut/mielenterveys-japsykologipalvelut - Mielenterveystalo: https://www.mielenterveystalo.fi/pages/default.aspx - Nyyti ry: https://www.nyyti.fi/ - Kompassi: http://www.kompassi.info/ - Headsted: https://headsted.fi/ - Oiva: http://oivamieli.fi/ - www.mielenterveys.fi/tukea-ja-apua 3
4 PÄIHTEET OPISKELUYMPÄRISTÖSSÄ Päihteet ja huumausaineet aiheuttavat merkittävän riskin opiskeluympäristössä niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Suuresta riskistä johtuen on olemassa säännöt ja menettelytavat päihdeongelman ennaltaehkäisemiseksi ja päihdeongelman hoitamiseksi. Päihteiden käyttöä epäiltäessä: Tilanteen havainnut henkilö velvoitetaan keskustelemaan heti henkilön kanssa. Velvollisuus on ottaa asia puheeksi mahdollisimman pian tai tilanteen vaatimalla tavalla. Puheeksiottotilanteessa on hyvä tuoda esille opiskeluyhteisön hyvinvointiohjelma ja oppilaitoksen käyttäytymisohjeet, toimenpiteet ja seuraamukset. Toiminta päihtyneen kohdalla: Päihtynyttä pyydetään poistumaan välittömästi oppilaitoksesta. Puheeksiotto yhteistyöryhmässä: Koulutuspäällikkö kutsuu koolle opiskelijan, opiskeluterveydenhoitajan ja päihteiden käytön havainneen henkilön. Opiskelijalta selvitetään käytön jatkuvuutta ja sovitaan yhteisistä toimintatavoista, jos käyttö on jatkunut pitempään. Puheeksiottotilanteesta laaditaan muistio. Hoitoonohjaus: Tarvittaessa opiskelijan kanssa tehdään hoitoonohjaussopimus, jonka allekirjoittaa opiskelija, todistaa koulutuspäällikkö ja toinen edustaja. Lähiomaiset pyritään aina saamaan mukaan ja sitoutumaan suunnitelmiin. Yhteydenotto lähiomaisiin tapahtuu aina opiskelijan luvalla. Omaisille pyritään järjestämään myös tukea. Opinnot: Jos opiskelu on jouduttu keskeyttämään, tehdään suunnitelma ammattikorkeakouluun paluusta siinä vaiheessa, kun hoito onnistuu ja paluu voisi olla mahdollinen. Tarvittaessa ohjataan toiselle opiskelualalle. 4
4.1 Ennaltaehkäisevä päihdetyö Vaasan ammattikorkeakoulussa ennaltaehkäisevä päihdetyö keskittyy yksilötasolla vapaaehtoisuuteen perustuvaan terveystapaamiseen tai tarkastukseen, henkilökohtaisiin opintoohjaustilanteisiin ja kehityskeskusteluihin. Opiskelijakunta ottaa toiminnan suunnittelussa huomioon päihteettömyyden esim. järjestämällä myös päihteettömiä tapahtumia ja varmistamalla, että opiskelijatapahtumissa on mahdollisuus myös alkoholittomiin juomiin. Päihteiden käytön ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen ja hoitoonohjaus ovat osaa opiskeluterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuolto antaa tietoa yksilöllisessä vastaanottotyössä sekä jakaa tietoa erilaisten kampanjoiden kautta päihteiden vaikutuksesta opiskelijan terveyteen, hyvinvointiin ja opiskelukykyyn. Opiskeluterveydenhuollossa päihteiden riskikulutuksen seulonta on jatkuvaa toimintaa ja osa Vaasan ammattikorkeakoulun ehkäisevää päihdetyötä. 4.2 Huumausainetestaus Vaasan ammattikorkeakoulu, yksikönjohtajan määräyksestä, voi velvoittaa opiskelijan esittämään kohtuullisen ajan sisällä huumausainetestistä todistuksen, jos on perusteltu aihe epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Perusteltu epäily voi perustua esim. opettajan tai harjoittelun ohjaajan tai työpaikkaohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi, jos opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen: 5
1) Vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä tai 2) Vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta tai 3) Vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä tai 4) Merkittävästi lisää ammattikorkeakoulun tai sen ylläpitäjän tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelaissa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä Päätöksen huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tekee yksikönjohtaja. Huumausainetestiin on mentävä kahden päivän sisällä todistuksen pyytämisestä. Ks. Pyyntö huumausainetestiin. Vaasan ammattikorkeakoulun edellyttämät huumausainetestaukset toteutetaan Vaasan kaupungin opiskeluterveydenhuollon kautta. Ammattikorkeakoulu vastaa todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä kieltäytyminen tai positiivinen testitulos voi johtaa kurinpitotoimiin; esim. kirjalliseen varoitukseen ja toistuessaan määräaikaiseen erottamiseen. 4.3 Opiskelupaikkakunnan päihdepalvelut: - VAMK, opiskeluterveydenhuolto - Nuorisoasema Klaara - www.irtihuumeista.fi - http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00414 - Päihdeneuvontaa 24 / 7 http://paihdeneuvonta.fi - https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/nuorten_mielenterv eysongelmat/pages/paihdeongelmat.aspx 6
5 NETTI- JA PELIRIIPPUVUUS Peliongelman synty on monimutkainen prosessi, jossa voidaan tunnistaa eri vaiheita. Ongelman kehittyminen vaihtelee eri henkilöillä niin ajallisesti kuin vaikutuksiltaan. Siihen vaikuttavat yksilön psykologiset ja biologiset tekijät sekä sosiaaliset ja ympäristötekijät, kuten pelipalvelujen järjestäminen. Vihjeitä ongelmasta voivat olla taloudelliset ongelmat, stressioireet ja uniongelmat. Ongelma voi näkyä myös poissaoloina opinnoista. Jos peliriippuvuutta havaitaan, niin opiskelija tulee ohjata opiskeluterveydenhuoltoon. Lisätietoa: - www.peluuri.fi - http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/pelaaminen-muut-toiminnallisetriippuvuudet-ja-niiden-hoito/nettiriippuvuus - https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-jaoppaat/oppaat/peliriippuvuus/pages/default.aspx - http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/koukussa-nettiin/ 6 EPÄASIALLINEN KOHTELU JA KIUSAAMINEN Epäasiallista kohtelua tai kiusaamista voi esimerkiksi olla pera tto mien tietojen tai juorujen levitta minen seka mustamaalaaminen, naurunalaiseksi saattaminen, aiheeton arvostelu, suullisten tai kirjallisten uhkausten esittäminen ja va a rien syyto sten esitta minen. Häirintää on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden loukkaaminen siten, että luodaan uhkaava, halventava tai hyökkäävä ilmapiiri. Esimerkiksi rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työkaverin nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä. Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu, ehdottelu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Häirintää tapahtuu myös puhelimen ja netin välityksellä. 7
Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa toisen ihmisen pakottamista johonkin seksuaaliseen tekoon vastoin tahtoa. Syrjintä tarkoittaa henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista ilman hyväksyttävää syytä eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, mielipiteen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Fyysinen väkivalta on esimerkiksi tönimistä, hiuksista repimistä, kuristamista, potkimista ja hakkaamista. Jos fyysinen väkivalta jättää jälkiä, se on helpoiten tunnistettavissa. Vihapuhe on loukkaavaa puhetta tai ilmaisua, joka rajoittaa kohteensa oikeutta olla, tulla kuulluksi ja kuulla sellaisena kuin on. Vihapuheella hyökätään yksilöä tai ihmisryhmää kohtaan etnisen taustan, äidinkielen tai ihonvärin, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, maailmankatsomuksen tai mielipiteen, vamman tai jonkin muun ominaisuuden perusteella. 6.1 Miten toimia ja mistä apua? Epäasiallista kohtelua ei tule sietää. Jos joudut kohdelluksi epäasiallisesti, ilmoita kiusaajalle tai häiritsijälle heti, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Kyse saattaa olla siitä, että hän itse ei ymmärrä toimivansa loukkaavasti. Jos uskot olevasi vaarassa ota yhteyttä paikalliseen poliisiin tai välittömässä vaarassa ollessasi hätänumeroon 112. Pitämällä kirjaa tapahtumista on kiusaaja tai häiritsijä helpompi saada vastuuseen. Mahdolliset sähköpostit tai muut viestit kannattaa säilyttää. Dokumentoitu aineisto mahdollistaa asian selvittämisen. Ilmoita asiasta esim. tutorille, terveydenhoitajalle, opettajalle, opinto-ohjaajalle, opiskelijapastorille tai opiskelijakunnan häirintäyhdyshenkilölle hairintatyttö@vamok.fi tai harintapoika@vamok.fi. 8
Häirintäyhdyshenkilöt ohjaavat sinne, mistä apua löytyy, jos tuntuu, ettei tiedä keneen ottaa yhteyttä. Häirintäyhdyshenkilöt eivät ole psykologeja, joten terapiaa he eivät tarjoa, mutta kuuntelevat ja jakavat taakan kaksille harteille. Häirintäyhdyshenkilöt vaihtuvat aika ajoin ja heida n yhteystietonsa lo ytyva t opiskelijakunnan nettisivuilta. Jos et pysty puhumaan asiasta kasvotusten tai la hipiirissa ka a n kenenka a n kanssa, voit soittaa esim. Kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202. Erilaisia keskustelupalstoja ja tietoa löydät myös esimerkiksi osoitteista https://www.nyyti.fi/. Voit hakea apua siltä taholta, jonka itse koet luontevimmaksi. Toimenpiteistä keskustellaan ja päätetään yhdessä, eikä mihinkään toimenpiteisiin ryhdytä ilman kiusatun suostumusta. Keskustelut yhteyshenkilöiden kanssa ovat ehdottoman luottamuksellisia! Jotta kisaamista olisi mahdollisimman vähän opintojen aikana, ryhmäohjaaja voisi pyytää uusia opiskelijaryhmiä itse laatimaan ryhmän ohjeet häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi. 9