XXXVI RAKENNUSKONEPÄIVÄT 20. 22.10.2011 Viking Line, M/S Mariella Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa, esimerkkejä hyvistä ratkaisuista Pertti Pasanen, pertti.pasanen@uef.fi Ympäristötieteen laitos, 050 400 6200
Tutkimusyhteistyö Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos Professori Pertti Pasanen, tutkija Vesa Asikainen, tutkija Anna Kokkonen, apulaistutkija Vuokko Lappalainen ja professori Pentti Kalliokoski Työterveyslaitos Tiimipäällikkö Markku Linnainmaa, vanhempi asiantuntija Arto Säämänen, erityisasiantuntija Tomi Kanerva, ylilääkäri Panu Oksa, osaamiskeskusjohtaja Timo Tuomi VTT Erikoistutkijat Hannu Koski ja Markku Kiviniemi sekä teknikko Jarmo Laamanen Teknillinen Korkeakoulu Erikoistutkija Jari Palonen Rahoittaja TEKES (Rakennettu ympäristö tutkimusohjelma) ja 18 yritystä/yhteisöä Hankkeen kesto 1.9.2010-31.8.2012 Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 2
Sisältö Työturvallisuus ja tapaturmat Altisteet ja niiden hallinta Esimerkkejä pölyaltistumisesta eri työmailla Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 3
Tapaturmat toimialoittain (miljoonaan työtuntia kohden) Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 4
Noin puolet tapaturmista liittyy koneisiin ja muihin teknisiin välineisiin sekä ihmisen liikkumiseen työssään Tapaturman aiheuttaja % yli kk:n työkyvyttömyys % Koneet 13,6 13,4 Kuljetus- ja nostolaitteet 10,6 11,4 Käsityökalut ja käsikoneet 11,6 11,4 Muut koneet ja rakenteet 4,0 4,5 Työskentely- ja kulkutasot 24,5 9,9 Muu työympäristö 16,5 5,8 Fyysinen ponnistus 14,9 4,8 Kemialliset aineet 2,4 14,9 Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 5
Virallisen tapaturmatilaston mukaan tavallisin tapaturmatyyppi on esineiden päälle astuminen ja esineisiin satuttaminen Tapaturmatyyppi % johti yli kk:n työkyvyttömyyteen % Esineiden päälle astuminen ja esineisiin satuttaminen 41,2 5,9 Ylirasittuminen tai äkillinen liike 18,4 9,0 Kaatuminen ja liukastuminen 15,4 10,4 Putoaminen 7,8 13,0 Putoavat esineet 5,7 6,3 Rakenteiden sortuminen 3,0 14,0 Korkea tai alhainen lämpötila 2,9 4,5 Vahingolliset aineet/säteily 2,7 14,3 Takertuminen/puristuminen 0,5 22,9 Sähkövirta 0,1 14,8 Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 6
Tausta Rakennustyömaiden pölyt ja niille altistuminen Yli puolet rakennusalan työntekijöistä raportoi kärsivänsä pölyistä. Rakennustyöntekijät altistuvat mm. betoni-, kivi-, tiili-, puu- sekä eristevillapölylle. Pölyt koostuvat hiukkasista, joiden koko määrää niiden kyvyn leijua ilmassa ja laskeutua erilaisille pinnoille. Hiukkasten koko vaikuttaa myös niiden kulkeutumiseen ilmavirtausten mukana sekä tunkeutumiseen hengitysteihin. Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 7
Hengitysteissä hiukkasten koolla merkitystä Hiukkaset jaotellaan eri kokoluokkiin sen mukaan, mihin osaan hengitysteitä ne kulkeutuvat. Hiukkaset voivat päästä nenän, suun ja kurkunpään alueelle sekä henkitorven, keuhkoputkien tai keuhkorakkuloiden alueelle. Nenänieluun ja ylähengitysteihin takertuvat aerodynaamiselta halkaisijaltaan yli 10 µm hiukkaset. Keuhkorakkuloihin pääsevät pääsääntöisesti alle 4 µm hiukkaset Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 8
Rakennuspölyjen aiheuttamat terveysvaikutukset Kiteinen kvartsi on syöpää aiheuttava altiste ja voi aiheuttaa myös pölykeuhko- tai munuaissairauksia Asbesti voi aiheuttaa asbestoosia, keuhkosyöpää ja keuhkopussin mesoteliomaa Betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa Puupölyt aiheuttavat hengitysteiden ärsytystä ja kovapuupölyn on todettu aiheuttavan esim. nenäsyöpää Mineraalikuidut voivat aiheuttaa esimerkiksi ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä Viitteitä myös siitä, että rakennustyöntekijöiden riski kuolla sepelvaltimotautiin suurentuu työperäisen hiukkasaltistumisen myötä Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 9
Esimerkkejä hyvistä pölyntorjuntaratkaisuista altistumisen vähentämiseksi Kohdepoistot Hiontatyö (Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa hanke) Purkutyö (Puhdas ja turvallinen saneeraus hanke) Siivousmenetelmä (Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa hanke) Harja vs. rakennuspölynimuri vs. keskuspölynimuri Tehostettu tuuletus vs. ilmanpuhdistimet (Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa hanke, Karjala 2008) Osastointi, alipaineistus ja ilmanvaihtuvuus(puhdas ja turvallinen saneeraus hanke) Koko saneerausalueen osastointi muista ympäröivistä tiloista Yksittäisen tilan osastointi muusta rakennustyömaasta Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 10
Kohdepoistot Betoniliiman poisto kohdepoistolla varustetulla laitteella, jossa oli HEPA-suodattimella varustettu imuri Laitteen kunto vaikutti merkittävästi pölyn pitoisuuksiin Työskentelyalueen pölypitoisuus hengittyvä pöly 4,8 0,01 mg/m 3 alveolijakeinen pöly (heikosti toimiva kohdepoisto) 1,4 mg/m 3 Henkilökohtainen pölyaltistuminen hengittyvä pöly 15,1 0,7 mg/m 3 alveolijakeinen pöly (heikosti toimiva kohdepoisto) 3,1 mg/m 3 Kansainväliset tutkimukset alveolijakeinen pöly 24,3 5,5 mg/m 3 (Akbar-Khanzadeh ja Brillhart 2002) alveolijakeinen pöly 4,5 0,1 mg/m 3 (Croteau ym. 2004) HTP-arvo epäorgaaniselle pölylle 10 mg/m 3 Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 11
Kohdepoistot Seinätasoitteen hionta ilman kohdepoistoa ja kohdepoistoa käyttäen Kohdepoiston käyttö vaikutti merkittävästi pölypitoisuuksiin, vaikka laitteiden kunto ei ollut tutkimuksen toisen vaiheen aikana täydellinen Työskentelyalueen pölypitoisuus hengittyvä pöly 6,3 1,1 mg/m 3 (1. vaihe) hengittyvä pöly 18,0 14,8 mg/m 3 (2.vaihe) Henkilökohtainen pölyaltistuminen hengittyvä pöly 54,0 21,8 mg/m 3 (2. vaihe) HTP-arvo epäorgaaniselle pölylle 10 mg/m 3 Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 12
Kohdepoistot Lattiakaakeleiden poisto piikkaamalla ilman kohdepoistoa ja kohdepoistoa käyttäen Kohdepoiston käyttö vaikutti merkittävästi pölypitoisuuksiin Työskentelyalueen pölypitoisuus (sisältää työvaiheet kohdepoistolla ja ilman) hengittyvä pöly 20 mg/m 3 alveolijakeinen pöly 2,2 mg/m 3 kvartsi (alveolijae) 0,07 mg/m 3 Henkilökohtainen pölyaltistuminen hengittyvä pöly 58 10 mg/m 3 alveolijakeinen pöly 16 1,4 mg/m 3 kvartsi (alveolijae) 0,4 <0,04 mg/m 3 HTP-arvo epäorgaaniselle pölylle 10 mg/m 3 HTP-arvo kvartsille (alveolijae) 0,05 mg/m 3 Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 13
Kohdepoistot Erittäin tärkeää laitteiden kunnossapito Selvitettävä mahdolliset toimintahäiriöiden syyt Laitteen kunnostus mahdollisemman nopeasti Jos laitteet eivät ole kunnossa Pölyaltistuminen voi kasvaa vaaralliselle tasolle Hengityksen suojainten käyttö työskentelyn aikana Laitteiden huoltajien altistuminen huomioitava huoltohenkilöstön työsuojelussa (esim. asbesti- tai mikrobivaurioiden purkutyö) Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 14
Siivousmenetelmä Siivoustyö harjaamalla sekä rakennusimuria ja keskuspölynimuria käyttäen Kun siivous tehtiin harjaamalla, pölyaltistuminen huomattavasti korkeampi kuin imuroitaessa Myös rakennusimurilla (ei HEPA-suodatinta) ja keskuspölynimurilla tehtävän siivouksen välillä selkeä ero altistumisessa Henkilökohtainen altistuminen hengittyvälle pölylle 27,7 mg/m 3 (harjaus) 8,5 mg/m 3 (rakennusimuri) 2,7 mg/m 3 (keskuspölynimuri) Henkilökohtainen altistuminen alveolijakeiselle pölylle 8,8 mg/m 3 (harjaus) 1,5 mg/m 3 (rakennusimuri) alle 0,9 mg/m 3 (keskuspölynimuri) Työmenetelmän valinnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi altistumiseen Keskuspölynimurijärjestelmät tehokkaita siivouksen pölyn hallinnassa Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 15
Tehostettu tuuletus vs. ilmanpuhdistimet Tehostettu tuuletus ja ilmanpuhdistimet piikkaus- ja timanttihionnan aikana Ilmanpuhdistajat puhdistivat ilman erotusasteiden perusteella yli 90 prosenttisesti, kun käytössä olivat uudet laitteet ja suodattimet Ilmanpuhdistajien tehot eivät kuitenkaan riittäneet huoneilman puhdistamiseen työn ollessa hyvin pölyävää, kuten piikkaustyö Runsaasti pölyävässä työssä huomattavasti ilmanpuhdistajien käyttöä tehokkaampi pölynhallintaratkaisu oli tehostettu tuuletus Toteutettiin avaamalla tutkittavassa huoneistossa parvekkeen ovi Keskimääräinen pölypitoisuus piikkauksessa ja timanttihionnassa 0,5 mg/m 3 (tehostettu tuuletus) alimmillaan 1,5 mg/m 3 (ilmanpuhdistaja) Vähemmän pölyävässä työssä ilmanpuhdistin yhdessä kohdepoiston kanssa keino vähentää pölyn määrä sellaiseen pitoisuuteen, että työskentely jopa ilman henkilökohtaisia hengityksen suojaimia on mahdollista Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 16
Pölynhallintamenetelmien tehokkuus pölyn poistamisessa Taulukko 1. Pölynhallintamenetelmien tehokkuus pölyn poistamisessa. Henkilökohtainen pölyaltistuminen ja työskentelyalueen pölypitoisuus. Työvaihe Henkilökohtainen pölyaltistuminen Pölyn poiston tehokkuus (%) Työskentelyalueen pölypitoisuus Betoniliiman poisto lattiasta 99,8 95,7 Pölynhallintamenetelmä Kohdepoistolaitteen kunnossapito Betoniseinien hionta 98,7 97,3 Kohdepoistolaitteen käyttö Lattiakaakeleiden poisto piikkaamalla Piikkaus ja timanttihionta - 66,7 Seinä- ja kattotasoitteen hionta 88,0 - Kohdepoistolaitteen käyttö Tehostettu tuuletus ilmanpuhdistimen sijaan 17,6-74,5 (1 59,5 Kohdepoistolaitteen käyttö Siivoustyö 95,8 yli 69,4 (2 Rakennusimurin käyttö harjauksen sijaan Siivoustyö 90,8 yli 90,2 (2 Keskuspölynimurin käyttö harjauksen sijaan 1) kohdepoistolaitteiden pölyn poistotehokkuutta tutkittu kahdessa vaiheessa, joista toisessa laitteiden imurit olivat epäkunnossa 2 ) osa pölynäytteestä tippui näytteenottimesta, joten arvioitu pölyn poiston tehokkuus on vähintään ilmoitettu Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 17
Osastointi, alipaineistus ja ilmanvaihtuvuus esimerkki 1 Saneeratun ja ympäröivän tilan välillä tiivistetty vanerinen suojahuone, jossa 3- osainen sulkutila Yksi alipaineistaja saneeraustilassa Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 18
Pölyn massapitoisuus (mg/m 3 ) Paine-ero (Pa) Osastointi, alipaineistus ja ilmanvaihtuvuus 100,0 Saneerattu tila Ympäröivä alue Paine-ero 0 10,0 Lattian purkua klo 7:30-8:30 Lattian purkua klo 9:20-11:00 Lattian purkua klo 12:00-13:30 Lattian purkua klo 14:10-15:00-10 -20 1,0-30 -40 0,1-50 0,0 7:12 8:09 9:07 10:04 11:02 12:00 12:57 13:55 14:52 15:50 16:48 Aika Kuva 1. Paine-ero saneeratun ja ympäröivän alueen välillä sekä pölyn massapitoisuus (PM 10 -hiukkaset) saneeratulla ja ympäröivällä alueella lattian purkutyön aikana. Kohdepoistot ei käytössä. Saneerattu tila ympäröivään alueeseen nähden huomattavasti alipaineinen (ilma virtaa ympäröivästä tilasta saneeraustilaan päin) Ilmanvaihtokerroin 10,2 1/h oltava vähintään 4 1/h Pölypitoisuus saneerausalueella työvaiheen aikana keskimäärin 1,7 mg/m 3-60 Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 19
Pölyn massapitoisuus (mg/m 3 ) Osastointi, alipaineistus ja ilmanvaihtuvuus 100 Lattian purkua klo 7:00-10:30 Saneerattu tila Ympäröivä alue 10 Lattian purkua klo 12:15-13:00 1 0,1 0,01 0,001 6:14 7:12 8:09 9:07 10:04 11:02 12:00 12:57 13:55 14:52 15:50 Kuva 2. Paine-ero saneeratun ja ympäröivän alueen välillä sekä pölyn massapitoisuus (PM 10 -hiukkaset) saneeratulla ja ympäröivällä alueella lattian purkutyön aikana. Kohdepoistot käytössä. Saneeratun ja ympäröivän tilan välillä alipaine, todennäköisesti -2 - -10 Pa (muut mittauspäivät) Ilmanvaihtokerroin 2,2 1/h oltava vähintään 4 1/h Pölypitoisuus saneerausalueella työvaiheen aikana keskimäärin 10,1 mg/m 3 - Alhaisempi ilmanvaihtuvuus ja heikompi alipaine kuin edellisessä tapauksessa (kuva 1) Aika Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 20
Osastointi ja alipaineistus esimerkki 2 Saneerausalue osastoitu viereisiltä alueilta suojaseinin alaslaskettuun kattoon saakka - Yhteys alaslasketun katon yläpuolisen tilan ja saneerausalueen ympäröivien tilojen välillä Kaksi poistoimuria (kanavapuhallinta) Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 21
Pölyn massapitoisuus (mg/m 3 ) Paine-ero (Pa) Osastointi, alipaineistus ja ilmanvaihtuvuus 100,0 10,0 Saneerattu alue Ympäröivä alue Paine-ero Seinäpalojen irrotusta käsin klo 9:40-10:05 Seinän sahausta puukkosahalla (kohdepoisto käytössä) klo 8:55-9:35 Purkujätteen lastausta ja kuljetusta ympäröivän alueen kautta klo 10:05-10:20 0,40 0,00 1,0-0,40 0,1-0,80 0,0-1,20 8:52 9:07 9:21 9:36 9:50 10:04 10:19 10:33 10:48 11:02 Kuva 3. Paine-ero saneeratun ja ympäröivän alueen välillä sekä pölyn massapitoisuus (PM 10 -hiukkaset) saneeratulla ja ympäröivällä alueella lyijyseinän purkutyön aikana. Aika Saneerattu tila pääasiassa alipaineinen ympäröivään tilaan nähden työvaiheen aikana Ylipaineisuuden aikana pölyn leviäminen saneerausalueen ulkopuolelle Pitoisuustaso alhainen työskentelyalueella(kohdepoisto käytössä) ja hyvin alhainen ulkopuolella Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 22
Pölyn massapitoisuus (mg/m 3 ) Paine-ero (Pa) Osastointi, alipaineistus ja ilmanvaihtuvuus 10,0 Saneerattu alue Ympäröivä alue Paine-ero Lattian hionta imukauluksella varustetulla laitteella klo 9:38-10:30 0,6 0,3 1,0 0,0 0,1 Seinän hionta kohdepoistolla varustetulla santaajalla klo 12:12-12:38-0,3-0,6-0,9 0,0-1,2 9:18 9:47 10:16 10:45 11:13 11:42 12:11 12:40 13:09 Kuva 4. Paine-ero saneeratun ja ympäröivän alueen välillä sekä pölyn massapitoisuus (PM 10 -hiukkaset) saneeratulla ja ympäröivällä alueella lattia- ja seinätasoitteen hionnan aikana. Kohdepoistot käytössä. Saneerattu tila pääasiassa alipaineinen työvaiheiden aikana Ei pölyn leviämistä saneerausalueen ulkopuolelle Alhaiset pitoisuudet työskentelyalueella (kohdepoistot käytössä) Aika Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 23
Osastointi ja alipaineistus esimerkki 3 Saneerausalue osastoitu muista tiloista muovikalvoin - Ilmayhteys saneeratun tilan lattiasta alakerran tilaan Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 24
Pölyn massapitoisuus (mg/m 3 ) Paine-ero (Pa) Osastointi, alipaineistus ja ilmanvaihtuvuus 100,0 Saneerattu tila Ympäröivä tila Paine-ero Lattian piikkausta ilman kohdepoistoa klo 11:52-12:40 0,2 10,0 0,0 1,0-0,2 0,1-0,4 0,0-0,6 11:38 11:45 11:52 12:00 12:07 12:14 12:21 12:28 12:36 12:43 12:50 Kuva 5. Paine-ero saneeratun ja ympäröivän tilan välillä sekä pölyn massapitoisuus (PM 10 -hiukkaset) saneeratussa ja ympäröivässä tilassa betonilattian piikkauksen aikana. Kohdepoisto ei käytössä. Saneerattu tila alipaineinen ympäröivään tilaan nähden työvaiheen aikana Pitoisuustasojen ero saneeratun ja ympäröivän tilan välillä 20-kertainen Aika Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 25
Pölyn massapitoisuus (mg/m 3 ) Ei osastointia ja alipaineistusta 100,0 Saneerattu tila Lattian piikkausta ilman kohdepoistoa klo 14:00-14:32 Ympäröivä tila 10,0 1,0 0,1 13:49 13:56 14:03 14:11 14:18 14:25 14:32 14:39 14:47 14:54 Kuva 6. Pölyn massapitoisuus (PM 10 -hiukkaset) saneeratussa ja ympäröivässä tilassa betonilattian piikkauksen aikana. Ei kohdepoistoa käytössä. Työvaiheen aikainen pölyn pitoisuustaso työskentelyalueella selvästi korkeampi osastoituun ja alipaineistettuun tilanteeseen verrattuna (19,9 9,3 mg/m 3 ) Pitoisuustasojen ero saneeratun ja ympäröivän tilan välillä 10-kertainen Aika Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 26
Yhteenveto hyvistä ratkaisuista Kohdepoistot hyvin tehokkaita oikein toimiessaan Riittävän tehokkaat imurit ja suodattimet Laitteiden kunnossapito Tehokas ilmanvaihto ja tarvittaessa tehostettu tuuletus Työmenetelmän valinnalla merkitystä pölyaltistumisen vähentämisessä (esim. siivousmenetelmä) Henkilökohtainen altistuminen Työskentelyalueen pitoisuus samassa tilassa työskentelevät Pölyävien työvaiheiden eristäminen Korjausrakentamisessa koko saneerausalueen osastointi ja alipaineistus Osastoinnin tiiviys Riittävän tehokkaan alipaineistajat Asianmukainen hengityssuojainten käyttö! Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 27
Miten pöly hallintaan, altistuminen alhaiseksi ja rakentamisen laatu paremmaksi? Kaikkien osapuolten asenteet pölyä ja sen terveyshaittoja koskien saatava kohdalleen Motivoituminen pölyn hallintaan ja siltä suojautumiseen Työvaiheiden suunnittelu ja pölynhallinnan huomioon ottaminen Pölynhallintamenetelmiä on tarjolla paljon, mutta tietoisuutta niiden olemassa olosta, tehokkuudesta ja käyttökokemuksista saatava lisää Yhteistyö rakennuttajien, rakentajien ja laitevalmistajien kesken Kaikista pölyisimmät työvaiheet, joissa pölynhallinta vaikeaa, eristettävä muusta rakentamisesta kulkurajoitusten ja osastointien avulla Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 28
Lopuksi Tapaturmien ennaltaehkäisy Työmaan järjestys ja yleinen siisteys Ammattitaito, sitoutuminen siisteyteen Turvalliset välineet Perehdyttäminen, laitteiden huoltokäytännöistä kiinni pitäminen Altistuminen pölylle Mahdollisimman vähän pölyävät tuotteet Työmenetelmien valinta Oikeat kohdepoistoilla varustetut työvälineet Suojaustoimet Osastointi, alipaineistus Henkilökohtaiset suojaimet Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa / Pertti Pasanen 20.10.2011 29
Kiitos! Pertti Pasanen pertti.pasanen@uef.fi 050 400 6200 www.uef.fi