Liite ymp.ltk: n pöytäkirj a an 8.9.2015 I 45 ISONKYRÖN XUNT. PÄÄTÖS Pykälä 45 Ympäristölautakunta PL 29. 6l 50 I tsofynö Sivu 70 Päätös on annettu julkipanon jälkeen Päätöspäivämäärä: 8.9.2015 Päätöksen antopvm 15.92015 Ympäristölupanro 15-1. ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, lihasika latoiminta, HAKUA Ala-Reinin Maata lousyhtymä Ruusupurontie 469 61500lsokyrö Y-tunnus: to56724-6 ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee toiminnassa olevaa lihasikalaa, jossa on tilat yhteensä 864 lihasialle. Lihasikala sijaitsee lso n kyrön ku nna n Pa lon kylässä kii nte istöl lä Ala-Reini I52-4L1.-2-LO8. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ala-Reinin maatalousyhtymän eläinsuojan ympäristöluvan tarkistamisvelvollisuus perustuu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 5.7.2OO4 antamassa ympäristölupapäätöksessä Dnro LSU-2004-Y-68 (131) ympäristönsuojelulain 55 5 nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvansaaja oliviimeistään 31.8.2014 tehtävä I upavira noma isel le lupamää räysten ta rkista m ista koskeva ha kem us. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 5:n 2 momentín ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 5:n l momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 210 ja alle 1000lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. Eläinsuoja kuuluu em. asetuksen mukaan kunnan toímivaltaan. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulaín mukaisena valvontaviranomaisena toimii lsonkyrön kunnan ympäristöla utakunta.
ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille lsonkyrön kunnan ympäristölautakuntaan 16.2.2015. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lihasikalatoiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen5.7.2004 myöntämä ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupa Dnro LSU-2004-Y-68 (131). Nykyinen, voimassaoleva laajennuslupa mahdollistaa 1440 lihasian pidon, mutta luvan sallimaa laajennusta ei ole tehty. Sikalassa on nykyisellään 800 lihasikaa, mutta lihasikapaikkoja on käytettävissä maksimissaan 86a kpl. Lupaha kem uksella ei eläinmää rää olla kasvatta massa. Toiminta sijaitsee maa-ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole asema-tai yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPARISTO Lihasikala sijaitsee lsonkyrön Palon kylässä noin 4,5km lsonkyrön keskustasta koiliseen. Lähimmät neljä naapurien asuinrakennusta sijaitsevat noin 350 metrin, noin 450 metrin ja noin 460 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät kuusi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 51-0 - 540 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 700 metrin etäisyydellä. Sikalarakennuksen ympäristö on pääasiassa avointa peltoaluetta. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Suolaisten pohjavesialue, sijaitsee noin 2,5 km:n etäisyydellä. Eläinsuojan sijaintipaikan lähietäisyydessä ei ole tiettävästi käytössä talousvesikaivoja. Eläinsuojan toimintaan käyttövesi otetaan Lehmäjoen vesihuolto Oy:ltä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Ympäristöluvan tarkastamista haetaan toiminnassa olevalle 800-paikkaiselle lihasikalalle. Sikalassa on nykyisellään paikkoja 864:lle lihasialle. Tila tuottaa noin 200 000 kg sianlihaa vuodessa. Porsaat tuodaan tilalle noin 30 kiloisina. Sikojen kasvatusaika on 2-3,5 kuukautta. Kasvatusosaston tai sen osan tyhjentämisen jälkeen karsinat pestään ja desinfioidaan ennen seuraavan erän saapumista. Eläinten ruokinta tapahtuu automatisoidulla ja tietokoneohjatulla liemiruokkijalla. Tuotantorakennuksessa käytettävä vesiotetaan Lehmäjoen vesihuolto Oy:ltä. Sikala ra kenn uksessa on automatisoitu alipaineilmanvaihtojärjestelmä. Poistoilma hormit sijaitsevat katolla. Sikalaa lämmitetään kiinteällä polttoaineella, pääasiassa turpeella. Lannan ja jätevesien varastointi
Kaikkien elä inten lanta käsitellään lietela nta na. Tilalla on kaksi kattamatonta lietesäiliötä, jotka ovat tilavuudeltaan 800 m^3 ja 1030 m^3 Vanhempi säiliö on rakennettu v. l-969, kokonaistilavuudeltaan 800 m3 ja nettotilavuudeltaan (ilman sadevesiä) noin 740 m3 suuruinen lietesäiliö. Uudempi lietesäiliö on rakennettu vuonna L993, kokonaistilavuudeltaan 1030 m3:n lietesäiliö ja nettotilavuudeltaa n noin 927 m^3. Lietekuilujen ja pumppauskaivon tilavuus on yhteensä 77 m3. Eläinsuojassa syntyvät pesuvedet (noin 30m3/v) johdetaan lietesäiliöihin. Liete siirretää n säiliöihin imulannanpoistolla ylätäyttöisesti. Säiliöt s'rjaitsevat sikalan välittömässä läheisyydessä, noin 8 metrin etäisyydellä sikalan itäpuolella ja toinen noin 36 metriä lounaispäädystä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Muodostuva lietelanta, eläinsuojan pesuvedet ja wc-vedet käytetään pelloilla lannoitteena. Hakijalla on omaa peltoa 38,58 ha. Lisäksi hakijalla on vuokrapeltoa 68,11ha. Lannanlevityspeltoja ei ole hakemuksen mukaan pohjavesialueella. Lantaa levitetään keväällä viikoilla 18-22 (noin 5O%l ja syksyllä viikoilla 38-41 (50%). Lietelanta levítetään pelloille levityskalustolla. ltsestään kuolleet eläimet (noin 2-3 tonnia/vuosi) säilytetään raatokontissa (n. +5") ennen toimittamista Honkajoen raatojenkäsittelylaitokselle. Vaaralliset jätteet, kuten loisteputket (20kpl/v) viedään vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Muut toiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan kunnalliseen jätteenkäsittelyyn. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on noin 3 000 litran suuruinen polttonestesäiliö. Polttonestesäiliö on varustettu ylitäytönestimellä. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tila sijaitsee Jaurin poikkitien varressa. Teuras-, porsasvälitys-ja rehuautot käyvät tilalla viikoittain. Lietettä ajetaan pelloille yhteensä noin l-50 kuormaa vuodessa. Lisäksi on satunnaista huoltoajoa ja raatokeräysliikennettä ympäri vuoden. YMPARISTOKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla l etelanta asianmukaisissa lannan varastointitiloissa, sekä pitämällä lannan levityskalusto hyvässä kunnossa.
Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintiloista po stettava ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta ja katolla sijaitsevat poistoilmahormit sekoittavat poistoilman ylhäällä oleviin ilmakerroksiin. Sikalan karsinat pidetään puhtaina ja sikalan lämpötila optimaalisena. Eläinten ruokinnan optimointi vähentää ammoniakkipäästöjä ja levitettävän lietteen ravinnepitoisu utta. Lanta levitetään kunkin pellon viljavuustilanne ja kasvin ravinnetarve huomioon ottaen POI KKEU KSELLISET TILANTE ET JA N I I HI N VARAUTU M IN EN Tilalla on aggregaatti, jonka avulla pystytään turvaamaan sähkökatkosten sattuessa eläinten ruokinta ja toimiva ilmanvaihto. Sikalassa on ruokinta- ja ilmanvaihtokoneiden häiriöiden varalta hälytysjärjestelmä. Tulipaloon on varauduttu noudattamalla rakentamisessa palomääräyksiä, varustamalla sikala alkusammutuskalustolla ja laatimalla tilalle pelastussuunnitelma. Eläinsuojan ulko-ovet pidetään lukittuina. LU PAHAKEM U KSEN KÄSITTE LY Lausunnot Lupahakem uksen täydennykset Ympäristölupaha kemusta on täydennetty 6.7.2015 ja puhelimitse 3.7.2015 Lupahakem uksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu lsonkyrön kunnan virallisilla ilmoitustauluilla 2.3. - 2.4.2015 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä lsonkyrön kunnan virastossa. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu erikseen eläinsuojan lähinaapureille. Tarkastus tilalle on tehty ELY-keskuksen virkamiehen suorittamana normaaliin lupavalvontaan liittyen 2L.8.20L4. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakem usasiakirjoihin. Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa lsonkyrön alueen ympäristöterveydenhuollosta vastaavalta Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuollolta ja Vöyrin ympäristösihteeriltä ilmoitetun lietteen levityspellon levityskelpoisuudesta. La usun no n laati n ut terveysta rkastaja la usu u se u raavaa : Ympäristöterveydenhuoltoon ei ole tullut yhteydenottoja Maatalousyhtymä Ala-Reinin toimintaan liittyen. Toiminta sijaitsee n.3,5km etäisyydellä Ruusupuron uimarannasta, joten uimavesiin ei ole mitään vaikutusta.
Vöyrin ympäristösihteeri toteaa, että Vöyrin kunnan puolella olevat pellot soveltuvat lietteen levitykseen. Muita lausuntoja eiole pyydetty. YMPARISTOTAUTAKU N NAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa Länsi- Suomen ympäristökeskuksen 5.7.2004 Ala-Reinin maatalousyhtymälle myönnetyn ympäristölupapäätöksen (Dnro LSU-2004-Y-68(131)) lupamääräykset ja myöntää Ala-Reinin Maatalousyhtymälle ympäristöluvan olemassa olevalle lihasikala toiminnalle lsonkyrön kunnan Palon kylässä kiinteistöllä Ala-Reini I52-41.I-2-I08 päätökseen liitetyn asemapiirustuksen ja karttaotteen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Toimintaa tulee harjoittaa hakemuksen ja sen täydennyksien m ukaisesti, ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Eläinsuojassa vo daan pitää yhteensä en ntään 800 lihasikaa. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat Länsi- Suomen ympäristökeskuksen 5.7.2004 myöntämän ympäristöluva n LSU-2004-Y-68( 13 1) määräykset kokonaisuudessaan ja kuuluvat seuraavasti: [upamääräykset L. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojien pohjarakenteet, lietekuilut sekä lietesäiliöt tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista Maa-ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös vanhoja eläintenpitoon liittyviä tiloja korjatessa tulee noudattaa em. maa-ja metsäta lousministeriön ohjetta. Eläinsuojassa muodostuva lietelanta sekä eläinsuojan pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä eijoudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 1793m3. Lietelannan varastointitilavuuteen voidaan laskea tilalla olevien lietesäiliöiden lisäksi lietekuilujen ja pumppauskaivon tilavuus (yhteensä 1907 m3). Asfaltilla päällystämättömät eläinsuojan piha-ja kulkutiet tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Käsittelemättömiä käymäläjätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen käymäläjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/201,1l,mukaisesti, esim. johtamalla jätevedet riittävän kokoiseen ja katettuun umpisäiliöön. Jätevedet tulee toimittaa riittävin väliajoin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Tuotantorakennuksen harmaita jätevesiä voijohtaa lietesäiliöön, mutta eläinsuojan käymäläjätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön.
Mikäl sikalan yhteydessä pestään lietteen kuljetus-ja levityskalustoa taieläintenkuljetuskalustoa, niin pesun tulee tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä eläinsuojien pesuvedet tulee hyödyntää hakemuksen mukaisesti pellolla lannoitteena. Lietettä sekä pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 88,9 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä huomioiden kuitenkin mitä asetuksen 1"0 5:n 2. momentin voimaantulosta on säädetty lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskiellon osalta. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskiellon osalta tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä 3Lt2.2075 saakka. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisu us. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevassa asetu ksessa (1250 / 201,4l'. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lietettä eijoudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, kuljetukset tulee keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Eläinsuojan pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 3. Hajuhaittojenvähentäminen
Tilakeskuksessa sijaitseva lietteen pumppukaivo tulee pitää katettuna kiinteällä katteella Tilakeskuksessa sijaitsevat lietesäiliöt tulee täyttää alakautta tai vähintään siten, että täyttö tapahtuu pinnan alapuolelta. Järjestely tulee olla käytössä vuoden kuluessa lupapäätöksen voimaantulosta. Lietesäiliöt suositellaan pidettäväksi katettuina vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella tai styrox-rouheella hajuhaittojen ja ammoniakkihaihdunnan minimoimiseksi. Sikalarakennuksenpoistoilman määrä tulee optimoida ja poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan kato I le sijo itettuje n po istoi I ma ho rm ien ka utta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumisen minimoimiseksi. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö ja kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietteen levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete suositellaan levitettäväksi tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lietteen levitystä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä liete on mullattava mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinsuojan lähipelloilla (noin 500 m säteellä eläinsuojasta) liete on mullattava mahdollisuuksien mukaan neljän tunnin kuluessa levityksestä tai levityksessä on käytettävä sijoittavaa levitintä. 4. Jätteet Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaa raa eivätkä jätteiden hyödyntäm ismahdollisuudet huonone. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan Vaasan seudun jätelautakunnan jätehuoltomääräyksen mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaa n a lueen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaarallisia jätteitä, kuten esimerkiksi loisteputkia, akkuja, jäteöljyjä, öljynsuodattimia ja käyttökelvottomia torjunta-aineita ei saa sekoittaa muihin jätteisiin. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se eiaiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä eisaa haudata. Ruho-
jen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 6. Kemikaalienja polttonesteidenvarasto nt Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, p nta- tai pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden taiastioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja ongelmajätteet tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona mahdollisesti sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa riittävän kokoiseen suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat pitää varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee olla varustettu ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Tankkausalue on päällystettävä tiiviillä materiaalilla, kuten asfaltilla tai betonilla tai katettava vettä hylkivillä imeytysmatoilla niin, että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Maanalainen polttoainesäiliö ja sen putkistojen kunto tulee tarkastaa säiliöistä annettujen tarkastusmääräysten mukaisesti. Mikäli käytössä on kaksiputkijärjestelmä, suositellaan se vaihdettavaksi yksiputkijärjestelmään seuraavan lämmityslaitteistoa koskevan suuremman kunnostuksen yhteydessä. Polttonesteiden ja muiden nestemäisten kemikaalien varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Ma hdollisista vuodoista tulee ilmoittaa vä littömästi hätä keskukselle 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöt ja lietteen pumppauskaivo tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Myös lietesäiliöiden katteiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Raportointi Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaa n seuraavat vuositiedot: o eläinten määrä o toiminnassa muodostuva lietelannan määrä (m3/vuosi) o lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat. kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat o tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista r tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset
Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportt ) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää lsonkyrön kunnan ympäristölautakunnalle, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 8. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava lsonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 9. Toiminnan muutokset ja toi minnanha rjoittajan selvilläolovelvollisuus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääríin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toim nnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Asiassa on sovellettu hakemuksen vireilletulohetkellä voimassa ollutta ympäristönsuojelulakia (86 / 2O0O) j a ym pä ristö ns uoje I uasetu sta ( 1 69/2000). Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Kyseessä on lupamääräysten tarkistamishakemus. Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 5.7.2OO4 antamassa ympäristölupapäätöksessä. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Ennalta arvioiden tämän päätöksen mukaiset toiminnan harjoittamisesta aiheutuvat päästöt pysyvät ennallaan, koska eläinmäärä ei nykytilanteesta muutu. Voimassaolevan lupapäätöksen sallimaan maksimitilanteeseen nähden päästöt pysyvät selkeästi pienempinä. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti, eläinsuojatoiminnasta ei aiheudu yksin taiyhdessä muiden nykyisten toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista ta sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lu pamääräysten perustelut Elöinsuojan jo lontoloiden rokenteito sekö lonnon jo jätevesien vorostointio koskeva Iupamäördys 7
Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen varasto ntitilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Lietteen varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesuvesien ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata L2 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun asetuksen (1250/2014) mukaan lantalaan, joka on otettu käyttöön uuden asetuksen voimaan tullessa, sovelletaan maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (93L/2OOO) säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa ja toiminnasta muodostuvia pesuvesiä yhteensä noin 1 630 m3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös vuotuinen lietesäiliöiden sadevesivara (noin 163 m3) on varastointitilavuustarve noin 1 793 m3. Lietteen va rastointitilavuus on riittävä. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannan varastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Lietesäiliöiden tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Eläinsuojan yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättömänä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi eikä myöskään suoraan lietesäiliöön. Wc-vedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemärive rkostojen u I ko puo lel la a nta ma n asetu ksen (2Og / z}tll m u ka isesti. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1-,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna, mikäli lietesäiliön reunojen korkeus on alle 1,5 metriä maasta mitattuna. Ajoneuvojen yms. pesuvesien käsittelyä koskeva määräys on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Lonnan ja jötevesien hyödyntömistä jo kösittelyä koskeva lupomääräys 2 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 9 lihasikaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt
ri ttäväst peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (L25O/201,41 määräyksiä huomioiden kuitenkin mitä asetuksen L0 S 2. momentin voimaantulosta on säädetty lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskiellon osalta (voimaan t.1".20t6 alkaen). Voimaantuloon saakka lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskiellon osalta tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931-/2000) määräyksiä. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantum isriskin ehkäisemiseksi. Hojuhoittojen vähentiimistä koskevo Iupamääräys 3 Suositus lietesäiliöiden kattamisesta vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella ja määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katoilla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä ja pitämällä eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Jötehuoltoa jo eläinjritteitä koskevat lupamääräykset 4 ja 5 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianm ukaiseen käsittelyyn.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (LO69/20O9) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympä ristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikoolien, öljytuotteiden jo polttoaineiden vorostointio koskevo lupomödrdys 6 Kemikaalien, öljytuotteiden ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maa perän, pinta- ja pohjavesien pilaa ntumisriskin ehkä isemiseksi. Toiminnon torkkailuo ja roportointio koskevo lupomääröys 7 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden rakenteita sekä polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Hdiriö- jo poikkeustilanteito koskeva lupomötirtiys I llmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaa ntumisen ja terveyshaita n riski. Toi m i n n o n m u utoksi o j o se lvi I I ii ol ove lvo I I i su utto koskev o I u pa m ä ö rtiys 9 llmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta tai muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. llmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. LUVAN VOI MASSAOLO JA LU PAMAARAYSTEN TARKISTAMI N EN Päätöksen vo massaolo
ïämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta taitarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PAATO KSE N TAYTANTOO N PAN O Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman SOVE LLETUT SAAN N O KS ET Ympäristönsuojelulaki (86/2000), (27.6.20141527) 7-8,28,35-38, 41-43,45, 46,52-54,55-56, 76,81ja 96 $ Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 15-19, 22 ja 30 $ Laki eräistä naapuruussuhteista 17 $ Jätelaki (64612011) 8, 1 3, 15-17, 29,72-73, 118, 119 ja 122 $ Valtioneuvoston asetus jätteistä (17912012) 4,7-9 ja 2a $ Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittam isesta (93 1 /2000) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästoj e n raj oitta m ise sta (1 250 I 2O 1 4) LISAKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMOc4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (2091201 1) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (1421201 1)
råsrrteruvr r<su JA sen naäänävrvurnen Maksu 875 euroa. Maksu mààrayryy Isonþrön kunnanvaltuuston 13.10.2014 hyva,ksymän I(unnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 7250 eufoa,mvtta koska þseessä on lupapäätöksen tatkastamista koskeva päätös, maksua on taksan mukaisesti vähennery 30o/o LUPAPÄÄTÖT<SNSTÄ TIEDOT:TAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäris tönsuo j elulain 44 $ mukais es ti s euraaville: Päätös: Hakijalle Jäliennös päätöksestä: Etelä- Pohja nmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä: Toivonen Pekka Kä hkönen Matti/Kähkönen Tuovi Nivukoski Maija Ala-Reini Jouko kp/ala-reini Reetta Hietikko Marja ja Rauno Hangassalo Satu ja Juha Nurmela Marja-Leena ja Eero Filppula Erkki Kukkonen Anssi Killinen Manu Arola Väinö Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksestä julkaistaan Isonkyrön kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUI]TOKSENHAKT] Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja97 $) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus on liitteenä Esa-Matias Heinonen Ym pä ristölauta kunnan puheenjohtaja AnttiLammi Ra ken n usta rkastaja
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen VATITUSOSOITUS LIITE 1 Va litusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasân hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta val tetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.10.2015. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa as anosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpost oso te, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 2O4, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sä hköpostilla) Valituksen l ítteet Valituskirjelmää n on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittamínen Valituskirjelmä liitteíneen on toim tettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava periflä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivä nä ennen virka-aja n päättymistä.
Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL204,65101 Vaasa 029 56 42780 029 56 42760 vaasa.hao@oikeus.fi klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.