Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS

Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS 2014

1. JOHDANTO Vuosi 2014 oli aseman 61. toimintavuosi. Aseman oman tutkimusprofiilin kannalta vuoden myönteisin uutinen oli ympäristötutkimuksen professuurin rahoituksen saaminen seuraavalle viidelle vuodelle. Professuuriin kutsuttiin tehtävää jo aiemmin menestyksellisesti hoitanut Lauri Arvola. Professuurin rahoitukseen kiinteästi liittyvä yhteistyösopimus solmittiin Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen liiton kanssa, jotka olivat myös professuurin rahoittajia yhdessä Helsingin yliopiston ja Vanajavesisäätiön kanssa. Käytännön yhteistyötahoksi määriteltiin Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). Useimmilla mittareilla mitattuna aseman toiminta oli aiempaa vuotta vilkkaampi, tosin taloudellinen tulos oli alijäämäinen, johtuen pääosin melko suurista strategisista hankinnoista. Tutkimustoiminnan määrä pysytteli edellisvuoden tasolla, joskin tutkijoita oli asemalla keskimääräistä runsaammin. Akvaattisissa tutkimuksissa jo rutiininomaisesti käytettyjen automaattisten mittalaitteiden suosio on siirtynyt myös muuhun asemalla harjoitettavaan tutkimukseen, viimeisimpinä esimerkkeinä radiolähettimin varustettujen mustarastaiden automaattinen seuranta ja seismologian automaattiset mittaukset. Asemalle hankittiin myös kaksi fotosynteettisesti aktiivista säteilyämittaavaa kenttäasemaa. Lisää samankaltaista toimintaa on luvassa vuonna 2015. Yliopistolliset kenttäasemat johtajineen olivat aikaisempaa läheisemmässä neuvotteluyhteydessä ja elvyttivät ajatusta myös kiinteämmästä käytännön yhteistyöstä ja paremmasta verkostoitumisesta toiminnan eri osa-alueilla. Yhdessä valmisteltiin raportti yhteistyön kehittämisestä yliopistojen luonnontieteellisten dekaanien kokoukseen ja osiota Akatemian yliopistojen Rakenteellisen Kehittämisen hankkeeseen sekä pohdittiin osallistumista AnaEE (Analysis and Experimentation on Ecosystems) verkostoon. YVV-toiminta oli normaalin vilkasta ja aseman väen kirjoittamia juttuja ilmestyi useampia Hämeen Sanomissa ja haastatteluja annettiin medialle useita. 2. HALLINTO JA RESURSSIT 2.1. Henkilökunta Viimeisen varsinaisen työpäivänsä vuonna 2014 teki keittiöapulainen Maija Pietilä, joka siirtyy virallisesti eläkkeelle vasta seuraavan vuoden puolella. Edellisvuonna eläkkeelle jääneen huoltoteknikko Jarmo Hinkkalan saappaisiin astui Pekka Jokela, joka kuitenkin oli vielä vuoden 2014 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen palkkalistoilla, vaikkakin aseman työnjohdon alaisuudessa. Jokela osallistui myös päivystysrinkiin tuntipalkalla. Lauri Arvola kutsuttiin jatkamaan ympäristötutkimuksen professuuria seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Samassa yhteydessä hän irtisanoutui aseman johtajan tehtävästä ja Janne Sundell vakinaistettiin johtajan tehtävään 1.10.2014 alkaen. Keittiön ruokailupalveluissa työskentelivät vakituisen henkilökunnan lisäksi eläkeläinen Tarja Perttula ja Tatiana Anikina. Anikina työskenteli keittiössä ensin harjoittelijana ja myöhemmin loma- ja kiireapuna tuntityösopimuksella. Siivouksessa jouduttiin jälleen 2

vajaamiehitykseen syksyllä kun Tuija Kaivolan poisjäätyä uudeksi osa-aikaiseksi siivoojaksi palkattu Heli Lindroos irtisanoutui lyhyen työsuhteen jälkeen. Vuoden loppuun mennessä uutta henkilöä ei vielä onnistuttu rekrytoimaan. Osastosihteeri Eija Riihiranta jäi vuorotteluvapaalle helmikuussa ja häntä tuuraamaan palkattiin aiemminkin asemalla työskennellyt Arja Mattila. Kiinteistönhoitaja Kari Rantoila puolestaan palasi keväällä vuorotteluvapaaltaan ja hänen kausiapunaan toimi Vikke Vuorenpää. Keittiön harjoittelijan Tatiana Anikinan (Tavastia) lisäksi harjoittelijoina olivat Satu Nokkonen (HAMK), Nina Hyvärinen (Savonia AMK), Tanja Lindholm (HY), Magdalena Gerlach (HY) ja Linda Kartano (HY). Kaksi viime mainittua olivat ns. palkallisia harjoittelijoita. Siviilipalvelustaan asemalla suoritti Mikko Immonen ja hänen jälkeensä Tuomas Salmi. Mikko Immonen jatkoi palvelustaan vielä siviilipalveluksen jälkeen teknisenä avustajana (Liite 1). Työelämään tutustumassa kävivät Toni Sundell Hämeenlinnan yhteiskoulusta sekä Ilona Mattila ja Miikka Kukka Hakkalan koulun yläasteelta. Laboratorioanalyytikko Jorma Keskitalo uusi hyväksytysti kasviplankton määrityskokeen. Tutkimusteknikko Jussi Vilén ja Pekka Jokela kävivät ympäristönäytteenottajien peruskurssin. Elina Peltomaa ja Jaakko Vainionpää sekä Tiina Tulonen osallistuivat yliopiston Säteilyturvallisuus laboratoriossa koulutukseen. Työyksikkökokouksia pidettiin vuoden aikana neljä, kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Syksyllä käytiin kehityskeskustelut ja maanantaisin pidettävää henkilökunnan tiedotustilaisuutta, ns. kymppikahveja jatkettiin edellisvuosien tapaan. Samoin verstasja laboratoriopalavereja pidettiin säännöllisesti. Muiden henkilöstöryhmien palavereja pidettiin tarpeen mukaan. Keväällä tehtiin virkistysmatka Nuuksion kansallispuistoon ja pidettiin perinteiset pihatalkoot. Moni aseman väestä osallistui kesäkuun lopun Myötävirran viesti melontaan. Joulukuussa Tvärminnen eläintieteellisen aseman väki saapui vierailulle, jonka aiheena oli työelämätaitojen koulutus Riika Perhon johdolla. Päivän päätteeksi vietettiin yhteisesti pikkujoulua. 2.2. Aseman edustus johtokunnassa ja yliopistossa Asemien yhteisessä johtokunnassa muun henkilökunnan edustajan varajäsenenä vaikuttu tutkimusteknikko Jussi Vilén. Janne Sundell oli aseman edustajana LUOVAtohtoriohjelman johtoryhmässä ja tiedekuntaneuvostossa varajäsenenä. 2.3. Määrärahat ja talous Asemalle myönnettiin määrärahoja vuodeksi 2014 Taulukon 1 mukaisesti. Poistojen määrä oli edellisvuotta suurempi 37 720 (vuonna 2013, 33 739 ), johtuen vuoden aikana tehdyistä suuremmista hankinnoista (kts. Laitteet ja hankinnat). Odottamaton kuluerä liittyi suuren luentosalin AV-laitteisiin, jotka jouduttiin uusimaan langattoman äänentoiston uusien vaatimusten mukaisiksi. Samoin uutena menoeränä olivat kulkuneuvojen vakuuutukset, jotka vyörytettiin yksiköille. Aseman omat tulot olivat ennätykselliset 328 563 (vuonna 2013; 308 739 ), vaikka kokonaistulos olikin ensi 3

kertaa alijäämäinen (-9 407 ). Taseen käyttö oli kuitenkin suunnitellun mukainen. Tutkimus- ja analyysipalveluiden osuus omista tuloista oli myös tavanomaista suurempi 65 409 (2013; 51 446 ). Taulukko 1. Lammin biologisen aseman määrärahat vuosina 2013 ja 2014. Määrärahat vuosi 2014 Vuosi 2013 Toimintamenomääräraha* 514 769 501 710 Tilakustannukset 997 385 977 374 Professuuri 15 000 15 000 YHTEENSÄ 1 527 154 1 494 084 * = toimintamenomääräraha 467 199 + strateginen raha 30 000 + kehyslisäys 15 570 + tdk:n lisäjako 2 000 2.4. Laitteet ja hankinnat Suurimmat laitehankinnat vuonna 2014 olivat kaasukromatografi-laitteisto, ravinneanalysaattori, autoklaavi ja Ilves-salin AV-laitteet. Nämä menivät hintansa puolesta poistomenettelyyn. Kulkuvälinepuolella hankintoihin kuuluivat Tvärminnestä hankittu Clupea alus (osamaksulla) ja siihen liittyvä traileri sekä kanootti. Muita tutkimuslaitehankintoja olivat lämpötilaloggerit, kaksi automaattista PAR mittausasemaa, käytetty Scan laite ja viisi riistakameraa. Lisäksi hankittiin lakkautettavalta RKTL:n Evon toimipisteeltä erinäisiä tutkimukseeen liittyviä tavaroita, mm. lämpökaappeja ja tutkimusaltaita. Hankittuihin ATK-laitteisiin kuuluivat pöytätietokone ja kannettava sekä näyttöjä ja lasertulostin. Laboratorioon hankittiin pesukone, verstaalle yläjyrsin ja toimistoon kuittikirjoitin. Majoitustilojen liinavaatteiden uusimista jatkettiin ostamalla uusia pyyhkeitä, lakanoita ja pussilakanoita. Majoitustiloihin hankittiin myös neljä uutta televisiota vanhojen kuvaputkitelevisioiden korvaajiksi. 2.5. Kirjasto ja kokoelmat Suurin osa lehtitilauksista oli edelleen sanomalehtiä ja populaareja julkaisuja. Tilatut tieteelliset julkaisut olivat pääsääntöisesti kotimaisia. Painettuja ulkomaisia tiedejulkaisuja tulee kirjastoon enää lähinnä tutkijoiden lahjoituksina. Kirjahankinnat olivat pääosin suomenkielisiä lajioppaita. Hauholainen eläintentäyttäjä Hartte Toukonen lahjoitti aseman kokoelmiin 30 täytettyä lintua. 2.6. Kiinteistöt ja kalusteet Majoitustilojen remontin jälkeistä piha-alueen siistimistä jatkettiin uusimalla epäonnistuneita istutuksia ja tehden uusia. Suuri kuusi kaatui päärakennuksen päälle, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin. Lampaita hoitolaidunnettiin Mamren tammistossa sekä uudella laitumella Pääjärventien länsipuolella. Harjoittelija Linda Kartano uusi luontopolun kylttejä ja muokkasi sisältöjä. Opaskylttien määrä väheni toimenpiteen jälkeen. Luontopolun laajennusosalle tehtiin laavu omin voimin. Laavu siirretään paikalleen Pääjärven rantaan vuonna 2015. Rahoitusta haettiin ja saatiin Nesslingin ja Wihurin säätiöiltä luontopolun laajentamiseksi osittain virtuaaliseksi 4

tiedepoluksi. Toteutus tehdään vuosina 2015 ja 2016. Opiskelijoiden Symbioosi ry. hoiti edelliskesän tapaan aseman ketoja niittämällä. 2.7. Aseman käyttö ja työpäivät Kurssi- ja seminaaritoiminta oli edellisvuoden tasolla. Tilaisuuksiin osallistujia oli 2993 (2013; 2968) ja työpäiviä heille kertyi aiempaa enemmän 8335 (7231). Tilaisuuksien lukumäärä oli 104 (107; Kuva 1a, Taulukko 3). Aseman käyttöasteessa oli tyypillisen vuoden tapaan suurta kuukausittaista vaihtelua. Ryhmien (seminaarit, kokoukset, kurssit yms.) työpäivien, ja erityisesti henkilöiden jakautuminen eri kuukausille oli normaaliakin kaksihuippuisempi. Kuukausista vähäväkisimät oli tammi-, heinä- ja joulukuu. Vaikka tutkijoiden vuoden aikaista aseman käyttöä ei tilastoida kuukausittain kuten ryhmillä, noudattaa se samankaltaista vaihtelua, joskin on tasaisempi (Kuva 1b). Kuva 1a. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä (ryhmissä) ja heidän työpäivänsä sekä tutkijoiden työpäivien (= tutkijapäiviä) lukumäärä 2003-2014. 5

Kuva 1b. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä (ryhmissä) ja heidän työpäiviensä lukumäärä kuukausittain vuonna 2014. 3. TUTKIMUSTOIMINTA Tutkijoita ja opinnäytetöiden tekijöitä työskenteli asemalla 257 henkilöä (2013; 174), joten tutkijamäärissä tapahtui selkeää kasvua. Kuitenkaan tutkijoiden asemalla viettämä aika ei ole lisääntynyt samaan tahtiin, sillä tutkijapäiviä oli vain hieman edellisvuotta enemmän, 4447 (4303 vuonna 2013; Kuva 1a, Taulukko 2). Yli puolivuotta asemalla viettäneet tutkijat olivat Pasi Ala-Opas (RKTL; kalatutkimus), Lauri Arvola (HY; akvaattinen ekologia), Jussi Huotari (HY; akvaattinen ekologia, N-Sink), Suvi Ikonen (HY; metapopulaatiobiologia), Jorma Keskitalo (HY; kasviplanktontutkimus), Suzanne Levine (University of Vermont; akvaattinen ekologia), Elina Peltomaa (HY; akvaattinen ekologia), Riitta Ryömä (Metsähallitus; sammalet ja biodiversiteetti), Sari Uusheimo (HY, akvaattinen ekologia) ja Marja-Leena Vitie (HY; akvaattinen ekologia) Taulukko 2. Asemalla työskennelleet tutkijat ja heidän työpäivänsä vuonna 2014. Työskentelyaika Lukumäärä Työpäiviä Alle 1 kk 226 885 1-6 kk 21 1275 Yli 6 kk 10 2287 YHTEENSÄ 257 4447 6

3.1. Tutkimushankkeet, -seminaarit ja seurannat Kaikkien asemalla vuosittain käynnissä olevien tutkimushankkeiden määrä on pysynyt jo vuosia 20-30 hankkeen haarukassa (Liite 2). EU Life+ rahoitteiset hankkeet Monimet ja N-Sink sekä Nesslingin säätiön rahoittama laskeutusallas- ja kosteikkotutkimus jatkuivat edelleen. Monimet keskittyy ilmastonmuutoksen havainnointiin ja mallintamiseen boreaalisessa ympäristössä ja N-Sink sekä Nessling hanke selvittävät typpikuormituksen vähentämistä vesistöissä. Samaan problematiikkaan liittyi uusi hanke, jossa tutkitaan jätevedenpuhdistamoiden typenpoiston tehokkuuden arvioinnin menetelmiä. Hankkeen rahoittaja on Vesilaitosyhdistys. Samoin jatkorahoitusta sai veden sekoittumisolojen vaikutuksia kasviplanktoniin selvittävä Vesijärvisäätiön rahoittama tutkimusprojekti. Muissa projekteissa, joiden rahoitus ei kulje aseman kautta, oli normaalia vaihtuvuutta. Uusista mainittakoon saksalaisvetoiset lintujen muuttokäyttäytymisen evoluutiota tutkiva hanke ja monialainen passiiviseisminen verkkomittaushanke. Asema osallistui aktiivisesti kahden tieteellisen kokouksen järjestämiseen, jotka olivat 2. Suomen nisäkästieteen päivät ja kansainvälinen evoluutiopsykologian kokous. Molempia rahoitti Tieteellisten seurain valtuuskunta, ja evoluutiopsykologian kokousta lisäksi Koneen säätiö. Aseman tutkijaseminaaria, jossa asemalla tai sen lähiympäristössä työskentelevät tutkijat sekä opinnäytteiden tekijät esittelevät tutkimuksia, jatkui vuonna 2014 kuuden esitelmän verran. Ulkopuolisen rahoituksella toimivien hankkeiden lisäksi asema jatkoi omien pitkäaikaisaineistojen keruuta. 3.2. Opinnäytetyöt ja julkaisut Julkaisumäärältään vuosi 2014 oli hyvä, sillä tieteellisiä julkaisuja oli yhteensä 29 (2013; 31) ja muita julkaisuja oli jopa 28 (2013; 23). Muiden julkaisujen suuri määrä selittyy Hämeen Sanomien juttusarjalla ja usealla artikkelilla levämäärien mittausoppaassa. Opinnäytteitä asemalla valmistui yhteensä kuusi. Näistä väitöskirjoja oli kolme kuten myös pro graduja (Liite 3). 3.3. Kansainvälisyys Asema kuuluu kansainvälisiin NETLAKE- ja GLEON -verkostoihin ja kansalliseen FinLTSER-verkostoon, joka on osa kansainvälistä ILTSER-verkostoa. CLIMES-hankkeessa, tehtiin yhteistyötä Kiinan tiedeakatemian ja kiinalaisten tutkijoiden kanssa. Vuoden aikana Lammilla työskenteli 46 (2013; 26) ulkomaista tutkijaa. Tutkimusyhteistyötä tehtiin useita eri kansalaisuuksia edustavien tutkijoiden kanssa. Vuonna 2014 asemalla järjestettiin 11 (2013; 11) kansainvälistä tieteellistä kokousta/tutkijatapaamista. Näissä osallistujia oli 341 (2013; 307). 4. OPETUS Asemalla järjestettiin vuonna 2014 yhteensä 24 biologian ja lähitieteiden kurssia tai seminaaria. Määrä oli hieman edellisvuotta suurempi (19; Taulukko 3). Valtaosa Helsingin yliopiston tilaisuuksista oli bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kursseja tai seminaareja. Osallistujamäärältään suurin oli Nordic Evolutionary Meeting, jossa osallistujia oli yli 80. Osallistujista opintopisteitä saavia opiskelijoita oli kuitenkin vain 7

kolmasosa. Pelkästään opiskelijoille tarkoitetuista kursseista suurin osallistujamäärältään oli ekologian kurssin biotooppijakso, joka parin edellisvuoden notkahduksen jälkeen kasvoi 63 osallistujaan (2013: 48 kurssilaista, 2012: 46 kurssilaista). Suurin kurssi oli kuitenkin työpäivien määrällä mitattuna ekologian kenttäkurssin tutkimusjakso, jossa oli osallistujia 56 ja heillä työpäiviä 840 (vuonna 2013 44 osallistujaa ja 660 työpäivää). Muiden Helsingin yliopiston tapahtumien määrä, 34, oli edelleen hyvä, vaikkakin pienempi kuin edellisvuonna (40). Osallistujia ja heidän työpäiviään oli 890 ja 2289 (2013; 1105 ja 2443). Uuteen yhteistyösopimukseen liittyen asema oli järjestämässä kahta yhteistä kenttäkurssia HAMKin kanssa. Game and wildlife habitat management -kurssilla järjestäjäosapuolina olivat myös maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan riistaeläintiede ja saksalainen Weihenstephan-Triesdorffin ammattikorkeakoulu. Toinen kursseista oli jatkuvatoimisten ympäristömittausmenetelmien kurssi. Asemalla työskenteli 23 opiskelijaa Gradut valmiiksi -stipendillä. Vuotta aiemmin stipendiläisiä oli 28. Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiö myönsi asemalla tehtäviin opinnäytteisiin yhteensä viisi apurahaa (yhteensä 5 000 ). Taulukko 3. Asemalla järjestetyt kurssit, seminaarit ja vierailut vuonna 2014. Tilaisuuksien lukumäärä Henkilömäärä Työpäivät Biologian ja lähitieteiden kurssit ja 24 740 3918 seminaarit (Hy, muut yliopistot ja tutkimuslaitokset) Muut Helsingin yliopiston kurssit, seminaarit 34 890 2289 ja tapahtumat Muiden yliopistojen, korkeakoulujen ja 8 183 406 tutkimuslaitosten tilaisuudet Muut tilaisuudet ja vierailut 38 1180 1742 YHTEENSÄ 104 2993 8335 5. YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS JA VAIKUTTAVUUS Ympäristökysymyksissä yhteistyötä tehtiin paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen (MTT), Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Jyväskylän yliopiston, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) sekä Vanajavesikeskuksen kanssa jatkettiin aiemmin aloitettua yhteistyötä mm. Vanajaveden tutkimuksen puitteissa. Myös HY:n fysiikan laitos ja ympäristötieteiden laitos osallistuivat yhteistyöhön. Vuoden aikana allekirjoitettiin sopimus Helsingin yliopiston, Hämeen liiton ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. HY:n käytännön toimijat maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunta ja bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Lammin biologinen asema solmivat samassa yhteydessä sopimuksen HAMK:n kanssa. Samassa sopimusryppäässä tehtiin sopimus ympäristötutkimuksen professuurista, jonka rahoittajiksi tulivat HY:n, Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen liiton lisäksi 8

Vanajavesisäätiö. Professuurin yksi tärkeä osa-alue on YVV-toiminta kuten aikaisemillakin rahoituskausilla. Yhteistyömahdollisuuksien parantamiseksi käynnistettiin MKR-rahoitteinen hanke Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen, jonka ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Janne Sundell. Myös Lauri Arvola kuului ohjausryhmään. Lauri Arvola osallistui edelleen Vanajavesikeskuksen työvaliokuntien (myös vesijaoston pj.) työskentelyyn. Hänet nimettiin myös Kanta-Hämeen maakuntaliiton yhteistyöryhmän asiantuntijajäseneksi. Aseman edustajat esitelmöivät myös muissa muulle kuin tiedeyhteisölle suunnatuissa tilaisuuksissa mm. säätiöpäivien Ympäristöluennolla Turvan talolla. Lauri Arvola oli Helsingin yliopiston edustajana Hämeen ELY-keskuksen vesienhoitoalueen yhteistyöryhmässä, asiantuntijana ympäristökeskuksen pintavesi-työryhmässä sekä SYKE:n Proftest -ryhmässä. Tiina Tulonen oli aseman edustaja SYKE-vetoisessa vesibiologian standardisoinnin seurantaryhmässä ja Kanta-Hämeen luonnonvara-alan verkoston kehittämistiimissä. Janne Sundell osallistui Lammin alueen yritysten perustaman Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiön toimintaan säätiön asiamiehenä. Asema oli jälleen osaltaan auttamassa järjestelyissä Säätiön varainkeruutilaisuudessa Ympäristölounaalla, joka pidettiin ensi kertaa asemalla Verkatehtaan sijaan. Puhujina olivat Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Elias Ekhdal ja MEP Sirpa Pietikäinen. Lauri Arvola ja Janne Sundell osallistuivat asiantuntijoina Vanajavesikeskuksen järjestämään luontoiltaan Aulangolla. Mommilanjärven soutelun ja Hämeenkosken ladun kanssa oltiin mukana Myötävirran viesti melontatapahtumassa, joka alkoi aseman rannasta. Asema antoi lausuntonsa koskien Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavaa (luonnonvarat ja liikenne), jossa otti kantaa erityisesti Lammille suunniteltuun tuulivoimapuistoon ja turpeenottoon. Asema jatkoi juttusarjaansa Hämeen Sanomien Vierailija-palstalla, jonne aseman henkilökunta ja tutkijat kirjoittivat lähes kuukausittain. Lisäksi Lauri Arvola kirjoitti juttusarjan tutkimusretkestään Antarktikselle (Liite 3). Asema ja sen toiminta olivat muutenkin hyvin edustettuina alueellisessa mediassa. Hiihtoviikon aikana lunta ei juurikaan ollut, mutta asemalla lomaansa vietti kuitenkin 102 yliopistolaista. Varsinaisesta seminaari-, opetus- ja tutkimustoiminnasta erotettavia tilaisuuksia järjestettiin edellisvuotta niukasti vähemmän, kaikkiaan 38 kpl (vuonna 2013, 42), joissa vierailijoita ja työpäiviä oli kuitenkin aiempaa enemmän, 1180 ja 1742 (2013; 1132 ja 1619, Taulukko 3). Useille ryhmille esiteltiin asemaa ja sen toimintaa. Mainittuihin tilaisuuksiin kuului myös muutama kurssitapaaminen, jotka voitanee laskea alumnitilaisuuksiksi, vaikkakaan kaikki osallistujat eivät olleet rekisteröityjä alumneja. Aseman luontopolku oli suhteellisen runsaassa käytössä, mutta kävijämääriä ei ollut mahdollista selvittää, koska kaikki eivät kirjaa käyntejään vieraskirjaan. Lammilla 28.05.2015 Janne Sundell 9

Liitteet: Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v. 2014. Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna 2014. Liite 3. Julkaisuluettelo 2014. Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v. 2014. Johtaja Janne Sundell (sijainen 1.1.-30.09.2014, 1.10. 2014- toistaiseksi) Professori Lauri Arvola Amanuenssi John Loehr Amanuenssi Tiina Tulonen Osastosihteeri Eija Riihiranta (vuorotteluvapaalla 10.2.2014-) Toimistosihteeri Sari Valkama Tutkimusteknikko Jussi Vilén Huoltoteknikko /kiinteistönhoitaja Pekka Jokela (RKTL/ tuntityö päivystysrinki) Erikoislaboratoriomestari Riitta Ilola Erikoislaboratoriomestari Jaakko Vainionpää Kiinteistönhoitaja Kari Rantoila (vuorotteluvapaalla -25.3.2014) Pääemäntä Anja Kokkala Emäntä Airi Ilmonen-Elomaa Keittiötyöntekijä Mirjam Järvinen Keittiötyöntekijä Aili Savolainen Keittiöapulainen Maija Pietilä Siivooja Reetta Isola Siivooja Anne Savolainen Laboratorioanalyytikko Jorma Keskitalo (tuntityö) Keittiötyöntekijä, kiireapulainen Tarja Perttula (tuntityö -2.10.2014) Keittiötyöntekijä, kiireapulainen Jaana Aaltonen (tuntityö) Keittiötyöntekijä, kausityöntekijä/kiireapulainen Tatiana Anakina (2.6.-13.7./2.10.2014-) Kiinteistönhoitaja, vuorotteluvapaasijainen Lasse Lepistö (-25.3. 2014) Kiinteistönhoitaja, kausityöntekijä Vikke Vuorenpää (23.6.-22.7.2014) Toimistosihteeri, vuorotteluvapaasijainen Arja Mattila (3.2.2014-) Siivooja Tuija Kaivola (osa-aikainen 25 h/viikko, 30.2.-30.9.2014) Siivooja, Heli Lindroos (osa-aikainen 30 h/viikko, 10.11.-17.11.2014) Tutkijatohtori Sami Taipale (1.9.-30.11.2014) Tekninen avustaja Mikko Immonen (60% työajalla, 16.6.-15.8.2014) Tekninen avustaja Nina Hyvärinen (1.6.-31.7.2014) Harjoittelija Magdalena Gerlach (1.9.-31.10.2014) Harjoittelija Linda Kartano (2.6.-31.8.2014) Täydentävällä projektirahoituksella aseman budjetissa olevat Tutkimuskoordinaattori Jussi Huotari Tekninen avustaja Marja-Leena Vitie (1.2.-31.12.2014) 10

Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna 2014. Hanke, (kesto) ja asemalla työskennelleet johtaja/tutkimusryhmän jäsenet A whole-lake experimental test of how consumer intraspecific body size influences foodweb processes in DOC-rich boreal lakes Jari Syväranta, Roger Jones Beaver in the drainage basin: use of an ecosystem engineer in ecosystem restoration Mia Vehkaoja, Petri Nummi, Lauri Arvola CDOM in Finnish inland waters in 1913 and 2014 Lauri Arvola, Cecilia Äijälä, Matti Leppäranta Climate change Indicators and vulnerability of the boreal zone: applying innovative observation an modelling techniques, Monimet Lauri Arvola, John Loehr Dynamics of keystone boreal herbivores under climate change Janne Sundell Denitrifikaatiomittaukset ja minimiravinnetestit jäteveden puhdistamoiden typpivaikutusten arvioinnissa Lauri Arvola, Jussi Huotari, Sari Uusheimo Hyperparasite control of disease ecology Steven Parrat, Anna-Liisa Laine Härmän vaikutus heinäratamon kasvuun, härmän epidemiologia Hanna Susi, Anna- Liisa Laine Individual movement strategies in partially migratory species along a geographical gradient in Europe using radio telemetry: Eurasian blackbird operation Juha Tiainen, Jesko Partecke, Andreas Schmidt, Nicole Blaser Impacts of climate change on multiple ecosystem services: Processes and adaption options at landscape scales, CLIMES (2012-2014) Lauri Arvola Järvien valuma-aluekokonaisuuksien, vedenlaadun ja kasviplankton yhteisöjen tarkastelu Johanna Riuttala, Tiina Tulonen, Lauri Arvola Karhun pedonvälttämiskäyttäytyminen Janne Sundell Kasvihuonekaasujen vaihto vesistön ja ilmakehän välillä Maria Provenzale, Lauri Arvola, Timo Vesala Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa, KESKALA Hannu Lehtonen, Mikko Olin, Pasi Ala-Opas Lammin LTER-alueen pienjärvien pitkäaikaismuutokset vedenlaadussa Lauri Arvola Tiina Tulonen, Jussi Huotari Lammin lössi Mia Kotilainen, Annika Lindström Laskeutus- ja kosteikkoaltaat typpikuormituksen vähentäjinä tehostettua ekosysteemipalvelua (2013-2016) Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo 11

Maatalousympäristön linnuston pitkän aikavälin muutokset Juha Tiainen Measurement, Monitoring and Environmental Assessment, MMEA Testbed/CLEENhanke (2010-) Lauri Arvola Measuring anaerobic production in humic lakes Satish Basnet, Jari Syväranta, Shawn Devlin Metsälinnuston indikaattorilajit muuttuvassa maisemassa Timo Pakkala Mixotrophy in aquatic environments The true story Elina Peltomaa Networking Lake observatories in Europe - NETLAKE, Lauri Arvola Physics, chemistry and biology of proglacial lakes in Western Dronning Maud Land, in Antarctica Matti Leppäranta, Lauri Arvola Physics of boreal lakes and environmental questions Matti Leppäranta Pikkunisäkkäiden kannanvaihtelut ja saalistus Janne Sundell Puutteellisesti tunnettujen maksasammalten levinneisyys ja nykytilanne Suomessa. Sanna Laaka-Lindberg, Xiaolan He, Riitta Ryömä, Anna Mäkelä Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling, N-Sink (2013-2017) Lauri Arvola, Jussi Huotari, Tiina Tulonen Phylogeography and behavior of glacial relict Pallaseopsis quadrispinosa John Loehr, Janne Sundell, Risto Väinölä Processes and organisms in nitrification Rauni Strömmer, Lauri Arvola, Merjo Laine SCANarray- a multidiciplinary passive seismic array measurement in Scandinavia and Bothnian Bay area Hanna Silvennoinen Selection on human morphology during wartime conflicts John Loehr, Annu Tertsonen Sekoittumisolojen vaikutus planktonlevien kehittymiseen jään alla (2013-2014) Kalevi Salonen, Pauliina Salmi Suomalaisen ilveksen ekologia Katja Holmala Spatial and temporal variation in biomass productivity of algae and bacteria in highly humic Lake Mekkojärvi Jari Syväranta, Shawn Devlin, Jussi Vesterinen Terrestrisen hiilen merkitys Evon pikkujärvillä Sami Taipale Täpläverkkoperhosen evoluutiobiologinen tutkimus Ilkka Hanski, Suvi Ikonen, Marjo Saastamoinen 12

Vesiekosysteemitiedosta käyttäjälähtöinen palvelujärjestelmä, VetCombo (2011-2014) Lauri Arvola, Tiina Tulonen, Jussi Huotari Vieraslaji amerikanmajavan ja uhanalaisen euroopanmajavan ekologia ja genetiikka Janne Sundell, John Loehr, Kaarina Kauhala Year-to-year fluctuations of phytoplankton assemblages in Lake Pääjärvi and their relation to phosphorus loading and thermal conditions in the lake Lauri Arvola Tiina Tulonen, Kerstin Lönnberg Liite 3. Julkaisuluettelo 2014. Tieteelliset julkaisut 1. Aalto S.L., Ketola T. & Pulkkinen K. 2014. No uniform associations between parasite prevalence and environmental nutrients. - Ecology 95(9): 2558-2568. 2. Ahola, V., Lehtonen, R., Somervuo, P. et al. 2014. The Glanville fritillary genome retains an ancient karyotype and reveals selective chromosomal fusions in Lepidoptera. Nature Communications 5:4737. 3. Arvola, L., Salonen, K., Keskitalo, J., Tulonen, T., Järvinen, M. & Huotari, J. 2014. Plankton metabolism and sedimentation in a small boreal lake - a long-term perspective. - Boreal Env. Res. 19: 83-96. 4. Belikov, N., Yakovleva, M., Feldman, T., Demina, O., Khodonov, A., Lindström, M.,... & Ostrovsky, M. 2014. Lake and Sea Populations of Mysis relicta (Crustacea, Mysida) with Different Visual-Pigment Absorbance Spectra Use the Same A1 Chromophore. - PloS one 9(2), e88107. 5. Galloway, A. W. E., Taipale, S. J., Hiltunen, M., Peltomaa, E., Strandberg, U., Brett, M. T., & Kankaala, P. 2014. Diet-specific biomarkers show that high-quality phytoplankton fuels herbivorous zooplankton in large boreal lakes. - Freshwater Biology 59(9): 1902-1915. 6. Hamilton. D.P., Carey, C.C., Arvola, L & Brookes, J.D. 2014. A Global Lake Ecological Observatory Network (GLEON) for synthesising high-frequency sensor data for validation of deterministic ecological models. - Inland Waters 5:49-56. 7. Heini, A., Puustinen, I., Tikka, M., Jokiniemi, A., Leppäranta, M. & Arvola, L. 2014. Strong dependence between phytoplankton and water chemistry in a large temperate lake: spatial and temporal perspective - Hydrobiologia 73:139-150. 8. Holá, E., Vesalainen, T., Téšitel J. & Laaka-Lindberg, S. 2014. Sex ratio, sexspesific pattern in vegetative growth and gemma production in an aquatic liverwort, Scapania undulata (Marchantiophyta: Scapaniaceae). - Botanical Journal of the Linnean Society 175 (2): 229-241. 9. Hyttinen, O., Eskola, K. O., Kaakinen, A., & Salonen, V. P. 2014. First direct age determination for the Baltic Ice Lake/Yoldia Sea transition in Finland. - GFF, 136 (2): 398-405. 13

10. Jong, M. A., Wong, S. C., Lehtonen, R., & Hanski, I. 2014. Cytochrome P450 gene Cyp337 and heritability of fitness traits in the Glanville fritillary butterfly. - Molecular Ecology 23 (8): 1994-2005. 11. Jylhä, K., Laapas, M., Ruosteenoja, K., Arvola, L., Drebs, A., Kersalo, J., Saku, S., Gregow, H., Hannula, H.-R. & Pirinen, P. 2014. Climate variability and trends in the Valkea-Kotinen region, southern Finland: comparisons between the past, current and projected climate. Boreal Env. Res. 19: 4-30. 12. Kangas, L., Maanavilja, L., Hájek, T., Juurola, E., Chimner, R. A., Mehtätalo, L. & Tuittila, E. 2014. Photosynthetic traits of Sphagnum and feather moss species in undrained, drained and rewetted boreal spruce swamp forests. - Ecology and Evolution 4: 381-396. 13. Korpela, K., Helle, P., Henttonen, H., Korpimäki, E., Koskela, E., Ovaskainen, O.,... Huitu, O. 2014. Predator-vole interactions in northern Europe: the role of small mustelids revised. - Proceedings of the Royal Society B. Biological Sciences, 281(1797): 2014-2119. 14. Laine, M., Strömmer, R., & Arvola, L. 2014. DOC and CO 2 -C releases from pristine and drained peat soils in response to water table fluctuations: A mesocosm experiment. Appl. Env. Soil Science, 2014: 1-10. 15. Lehtovaara, A., Arvola, L., Keskitalo, J., Olin, M., Rask, M., Salonen J., Sarvala, J., Tulonen, T., & Vuorenmaa, J. 2014. Responses of zooplankton to long-term environmental changes in a small boreal lake. - Boreal Env. Res. 19: 97-111. 16. Luo, S., Wong, S.C., Xu, C. Hanski, I., Wang, R. and Lehtonen, R. 2014. Phenotypic plasticity in thermal tolerance in the Glanville fritillary butterfly. - Journal of Thermal Biology 42: 33-39. 17. Mattila, A.L.K. and Hanski, I. 2014. Heritability of flight and resting metabolic rates in the Glanville fritillary butterlfy. - Journal of Evolutionary Biology 27: 1733-1743. 18. Mäkeläinen, S., Trebatická, L., Sundell, J., & Ylönen, H. 2014. Different escape tactics of two vole species affect the success of the hunting predator, the least weasel. -Behavioral Ecology and Sociobiology 68(1):31-40 19. Pakkala, T., Lindén, A., Tiainen, J., Tomppo, E. & Kouki, J. 2014: Indicators of forest biodiversity: which bird species predict high breeding bird assemblage diversity in boreal forests at multiple scales? Ann. Zool. Fennici 51:457 476. 20. Peura S., Kankaala P., Nykänen H., Eiler A., Tiirola M., Jones RI. 2014. Enhanced greenhouse gas emissions from a humic lake and associated changes in plankton communities following an experimental increase in dissolved organic carbon loading. - Biogeochemistry 118: 177-194. 21. Rask, M., Sairanen, S., Vesala, S., Arvola, L., Estlander, S. K., & Olin, M. 2014. Population dynamics and growth of perch in a small, humic lake over a twenty year period importance of abiotic and biotic factors. - Boreal Env. Res. 19: 112-123. 22. Rauhamäki, V., Wolfram, J., Jokitalo, E., Hanski, I. and Dahlhoff, E.P. 2014. Differences in the aerobic capacity of flight muscles between butterfly populations and species with dissimilar flight abilities. PloS One 9(1): e78069. 23. Rizk, W., Kirillin, G., & Leppäranta, M. 2014. Basin-scale circulation and heat fluxes in ice-covered lakes. - Limnol. Oceanogr, 59(2), 445-464. 14

24. Salmi P., Malin I. & Salonen K. 2014. Pumping of epilimnetic water into hypolimnion improves oxygen, but not necessarily nutrient conditions in a lake recovering from eutrophication. -Inland Waters 4: 325 343. 25. Salmi P., Lehmijoki A. & Salonen K. 2014. Development of picoplankton during natural and enhanced mixing under late-winter ice. - Journal of Plankton Research 36: 1501 1511. 26. Salonen K., Pulkkanen M., Salmi P., & Griffiths, R.W. 2014. Interannual variability of circulation under spring ice in a boreal lake. - Limnol. Oceanogr. 59(6), 2014, 2121 2132. 27. Sipari, S., Haapakoski, M., Klemme, I., Sundell, J., & Ylönen, H. 2014. Sex-specific variation in the onset of reproduction and reproductive trade-offs in a boreal small mammal. - Ecology, 95(10): 2851-2859. 28. Somervuo, P., Kvist, J., Ikonen, S., Auvinen, P., Paulin, L., Koskinen, P.,... Hanski, I. 2014. Transcriptome Analysis Reveals Signature of Adaptation to Landscape Fragmentation. - PLoS One, 9(7), e104668 29. Vuorenmaa, J., Salonen, K. & Arvola, L., Mannio, J, Rask, M. & Horppila, J. 2014. Long-term trends in water chemistry of a small pristine boreal lake in the course of a dramatic decrease in sulphur deposition. - Boreal Env. Res. 19: 47-65. Muut julkaisut 1. Arvola, L. 2014. Eroosio ja vesiensuojelu. Hämeen Sanomat, Vierailija, 19.7.2014. 2. Arvola, L. 2014. Suuntana Aboa. Etelämantereen elämää1/6. Hämeen Sanomat 31.11.2014. 3. Arvola, L. 2014. Saapuminen Aboalle. Etelämantereen elämää2/6. Hämeen Sanomat 7.12.2014. 4. Arvola, L. 2014. Aboan arkea. Etelämantereen elämää 3/6. Hämeen Sanomat 18.12.2014. 5. Arvola, L., Huotari, J. & Tulonen, T. 2014. Tausta ja tavoitteet levämäärien jatkuvatoimiselle mittaukselle. Teoksessa: Huotari, J. & Ketola, M. (toim.) Jatkuvatoiminen levämäärien mittaus Hyvät mittauskäytännöt ja aineiston käsittely. Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2014. s. 9-10. 6. Arvola, L., Tulonen, T., Ryynänen, T. Kuha, J. & Anttila, S. 2014. Mittausaseman hankinta. Teoksessa: Huotari, J. & Ketola, M. (toim.) Jatkuvatoiminen levämäärien mittaus Hyvät mittauskäytännöt ja aineiston käsittely. Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2014. s. 30-32. 7. Clayhills, T., Vilén, J. & Vanhatalo P. 2014. Kuoriaisten kamppailu lahopuusta. MapMetsä. 2/2014. 8. Hanski, I. 2014. Luonnon monimuotoisuus, mikrobit ja ihmisten hyvinvointi. Hämeen Sanomat, Vierailija,15.6.2014. 9. Huotari, J. 2014. Kokonaisvaltaisuus on avain menestykseen vesiensuojelussa. Hämeen Sanomat, Vierailija, 17.8.2014. 15

10. Huotari, J., Anttila, S, Kuha, J. & Ryynänen, T. 2014. Mittausaseman ja antureiden sijoittaminen. Teoksessa: Huotari, J. & Ketola, M. (toim.) Jatkuvatoiminen levämäärien mittaus Hyvät mittauskäytännöt ja aineiston käsittely. Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2014. s. 33-37. 11. Huotari, J., Ketola, M., Kemppainen, S. & Kotamäki, N. 2014. Aineiston käsittely ja tallentaminen. Teoksessa: Huotari, J. & Ketola, M. (toim.) Jatkuvatoiminen levämäärien mittaus Hyvät mittauskäytännöt ja aineiston käsittely. Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2014. s. 50-53. 12. Huotari, J., Kuha, J, Arvola, L. & Seppälä, J. 2014. Mittauslaitteet ja tiedonsiirto. Teoksessa: Huotari, J. & Ketola, M. (toim.) Jatkuvatoiminen levämäärien mittaus Hyvät mittauskäytännöt ja aineiston käsittely. Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2014. s. 25-29. 13. Huotari, J., Kuha, J. & Ryynänen, T. 2014. Mittausaseman huolto. Teoksessa: Huotari, J. & Ketola, M. (toim.) Jatkuvatoiminen levämäärien mittaus Hyvät mittauskäytännöt ja aineiston käsittely. Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2014. s. 38-40. 14. Keskitalo, J. 2014. Elämä sinnittelee hyisissä Etelämantereen jäätikköjärvissä. Hämeen Sanomat, Vierailija, 26.1.2014. 15. Ketola, M., Kuoppamäki, K., Huotari, J., Seppälä, J., Kotamäki, N., & Kallio, K. 2014. Aineiston kalibrointi ja laadunvarmistus. Teoksessa: Huotari, J. & Ketola, M. (toim.) Jatkuvatoiminen levämäärien mittaus Hyvät mittauskäytännöt ja aineiston käsittely. Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2014. s. 41-49. 16. Laaka-Lindberg, S. 2014. Uhanalaisia kasveja etäsuojellaan kasvitieteellisissä puutarhoissa. Hämeen Sanomat, Vierailija, 23.2.2014. 17. Pakkala, T. & Tiainen, J. 2014: Pikkusieppo, varpuspöllö ja pohjantikka ilmentävät runsasta metsälinnustoa. Hämeen Sanomat, Vierailija, 16.11.2014. 18. Peltonen S., Siljamäki T. & Lammi M. 2014. Systemic service design on voluntary water monitoring. A case study: Water ecosystem information as a source of under-centered services. - MUOVA Design Research 1/2014. 19. Rask, M., Arvola., Forsius, M., & Vuorenmaa, J. 2014. Preface to the special Issue Intergrated Monitoring in the Valkea-Kotinen Catchment during 1990-2009: Abiotic and Biotic Responses to Changes in Air Pollution and Climate. - Bor. Env. Res. 19: 1-3. 20. Salmi, P. 2014. Levien kasvun hallinta on pitkäjänteistä työtä. Hämeen Sanomat, Vierailija, 12.10.2014. 21. Salonen, K. 2014. Talvitutkimus sopii Suomen vesitutkimuksen erikoisalaksi. Hämeen Sanomat, Vierailija, 27.4.2014. 22. Salonen, V.-P. 2014. Kaivosteollisuus murroksessa. Hämeen Sanomat, Vierailija, 17.12.2014. 23. Sundell, J. 2014. Yliopistollista tutkimusta ja opetusta Lammilla jo 60 vuotta Lammin Kotiseutulehti 2014: 15-16. 16

24. Sundell, J. 2014. Vieraslajit monimuotoisuuden uhkana. Hämeen Sanomat, Vierailija, 23.3.2014 25. Tiainen, J. & Rintala, J. 2014: Lumijälkiseurannat peltokolmioilla. Metsästäjä 63(4):30 31. 26. Tiainen, J. & Seimola, T. 2014: Maatalousympäristön linnuston habitaattien välinen tiheysvaihtelu. Linnut-vuosikirja 2013: 70 77. 27. Tiainen, J., Seimola, T. & Rintala, J. 2014: Maatalousympäristön pesimälinnusto. Teoksessa Aakkula, J. & Leppänen, J. (toim.), Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2014: 106 132. 28. Uusheimo, S., Tulonen, T. & Arvola, L. 2014. Maaperän eroosiota torjumaan. - Mommilanjärven soutelusanomat 2014:13. Opinnäytetyöt 1. Mattila, A.L.K. 2014. Flight metabolic rate and dispersal in the Glanville fritillary butterfly from genes to polulations. Ph.D. thesis. Faculty of Biological and Environmental Sciences. University of Helsinki. 45 p. 2. Pätynen, A. 2014. Modelling phytoplankton in boreal lakes. Ph.D.thesis. Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science 282. Faculty of Mathematics and Science. University of Jyväskylä. 46 p. 3. Susi, H. 2014. Host-pathogen coevolution through trade-offs and coinfection. Ph.D. thesis. Faculty of biological and environmental Sciences. University of Helsinki. 32 p. 4. Lehtinen, A. 2014. Orgaanisen aineen hajoaminen vesistöissä tehostusvaikutushypoteesin testaus. Pro gradu tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Biologian laitos. 28 s., liitteitä 8. 5. Oksanen, A. 2014. Koettujen lämpötilojen ja PGI-genotyypin vaikutus täpläverkkoperhosen (Melitaea cinxia) lentoon. Pro gradu-tutkielma. Itä- Suomen yliopisto. Biologian laitos. 39 s. 6. Satish B. 2014. Measuring anaerobic primary production by green sulfur bacteria in humic lakes. Master thesis. University of Jyväskylä, Faculty of Science. Department of Biological and Environmental Science. International Aquatic Masters Programme. 28 p. Pulkkanen, M. 2013. Under-ice temperature and oxygen conditions in boreal lakes. Ph.D. thesis Faculty of Mathematics and Science. Aquatic Sciences. University of Jyväskylä. 39 p. (puuttui vuoden 2013 toimintakertomuksesta) 17