Maatilan rakennusopas Kirjoittanut: Sakari Alasuutari, Työtehoseura Toimittanut: Erkki Eskola, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Julkaistu 2013
1 1. SUUNNITTELU Top 2 Suunnittelussa lyödään lukkoon 80 % kustannuksista ja työympäristöstä Pyrittävä hallittuun tapaturmasuunnitteluun, tavoitteena 0 tapaturmaa Toimivuuden varmistaminen (ToVa) ToVa- toiminnassa päätavoitteena on pyrkiä toimivuuden kannalta hyviin ratkaisuihin ja estää virheiden syntymistä ja toteutumista jo ennakolta. Rakennuksen laatuun ja elinkaarikustannuksiin vaikutetaan eniten rakentamishankkeen alkupäässä. Sama periaate soveltuu myös toimivuuden varmistukseen. Ongelmien syntymistä etukäteen estävät toimenpiteet vähentävät jälkikäteen tehtäviä korjauksia. Tuloksena on rakennuksen käytettävyyden paraneminen. ToVa- toiminnan nimetty vetäjä laatii toiminnalle suunnitelmat ja jakaa vastuut. Hankkeiden vetäjät, suunnittelijat, urakoitsijat ja toimittajat osallistuvat ToVa toimintaan kukin oman sopimuksensa puit- teissa. ToVa- toiminta voi painottua ulkopuoliseen tarkistamiseen. Tällöin ToVa- tiimin vetäjänä toimiva ulko- puolinen konsultti tarkistaa tavoitteita, suunnitelmia, sopimuksia ja todentavia asiakirjoja sekä ehdottaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. ToVa- konsultin tulee rytmittää toimintansa muun muassa suunnit- teluprosessin etenemisen mukaan. Maatilojen ToVa- toiminnalla on seuraavat tavoitteet tuottaa turvalliset, terveelliset ja lajille luonteenomaiset olosuhteet eläimille kehittää energiatehokkuutta vähentää käyttökustannuksia kehittää kannattavuutta kehittää rakennusten talotekniikkaa ja rakenteita kehittää suunnittelun laatua tehokkaalla palautejärjestelmällä varmistaa, että eri järjestelmät ovat yhteensopivia kehittää omistajien, työntekijöiden, laitetoimittajien ja huoltohenkilöstön koulutusta kehittää tiedonhallintaa koko elinkaaren ajan tyydyttää omistajien tarpeet ja odotukset sekä täyttää omistajien vaatimukset. ToVa- toiminnan lähtökohdat systemaattinen tavoitteiden ja vaatimusten määrittely ja dokumentointi tarpeet rakennuksen sisätilojen määrälle, laadulle ja sisäilmastolle tarvemäärittelyn perusteella täsmennetään sisäilmasto- ja energiatehokkuusvaatimukset rajausten ja reunaehtojen huomioon ottaminen rakennus jaetaan kattavasti eri järjestelmiin: - vaippa - ilmastointi - lämmitys - vesi ja viemäröinti - salaojitus
- valaistus - tietoliikenne ja automaatio turva- ym. järjestelmät vaatimusten ja tavoitteiden hallinta on läpi hankkeen etenevä prosessi tavoitteiden ja vaatimusten läpinäkyvyys mahdollistaa, että asetetut tavoitteet voidaan osoittaa saavutetuiksi ja havaita mahdolliset poikkeamat ongelmien syntymistä etukäteen estävät toimenpiteet vähentävät jälkikäteen tehtäviä korjauksia ToVa- prosessi 2 Ensimmäisen ToVa- vaiheen tehtävät tarve- ja hankesuunnittelussa painottuvat tilaajan ja käyttäjien tuotantotoiminnalle asetettavien tavoitteiden määrittelyyn ja tarkistamiseen sekä ToVa- organisaation kokoamiseen sekä tehtävien budjetointiin. Toinen ToVa- vaihe liittyy erityisesti suunnittelutavoitteisiin ja suunnittelun lähtötietoihin. Ne ovat myös suunnittelusopimusten laadinnan perusteita. Lopuksi tarkistetaan, että suunnitelmat ovat valmiit raken- nusluvan hakemiseksi. Kolmas ToVa- vaihe keskittyy suunnitteluratkaisuihin. Tässä vaiheessa korostetaan vaihtoehtoisia ratkai- suja ja vertaillaan niitä asetettuja tavoitteita vasten sekä huolehditaan järjestelmien välisestä integroin- nista. Neljännessä ToVa- vaiheessa varmistetaan, että työ-, valmistus- ja asennuspiirustukset työselityksineen ovat kunnossa urakkakyselyjä, hankintoja sekä työmaata varten. Oleellinen näkökulma on eri järjestel- mien ja hankintojen keskinäinen integrointi. Viimeistään tässä vaiheessa on myös päätettävä, millä mit- tareilla toimivuutta tullaan arvioimaan ja mitä fyysisiä mittauksia (instrumentointeja) tarvitaan. Viidennessä ToVa- vaiheessa pääpaino on loppukokeisiin, säätöihin ja luovutukseen valmistautumisessa. Loppukokeiden ja säätöjen yhteydessä varmistetaan, että järjestelmät toimivat suunnitellulla tavalla ja niiden avulla saavutetaan haluttu sisäilmastotaso. Tässä vaiheessa on tarkistettava myös luovutusasia- kirjojen sekä käyttö- ja huolto- ohjeiden sisältö (huoltokirja). Kuudennessa ToVa- vaiheessa eli ennen rakennuksen luovutusta tarkistetaan, että toimivuusvaatimuk- set täyttyvät ja että järjestelmät toimivat suunnitellulla tavalla. Tavoitteena on, että lopputarkistuksissa virheitä ja toimivuusvajeita ei enää löydy. Seitsemännessä ToVa- vaiheessa tehdään kiinteistön käyttöön liittyviä toimenpiteitä suunniteltuina ajankohtina rakennuksen ollessa jo käytössä. Tarvittaessa kiinteistön kuntoa ja toimivuutta voidaan tut- kia tarkemmin mittauksin, katselmuksin tai kuntotutkimuksin.
3 ToVa- prosessissa keskeistä on edellä kuvattujen päävaiheiden välinen tiedonsiirto ja toimenpiteiden dokumentointi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakentamisen ja käytön yhteydessä mahdollisesti tehtäviin muutoksiin ja siihen, miten ne vaikuttavat alkuperäisiin suunnitelmiin. Onnistuneen ToVa- prosessin keskeinen edellytys on, että dokumentointi hoidetaan hyvin ja että tiedonhallinta kattaa kaikki hankkeen osapuolet koko sen elinkaaren ajan. Lisätietoa ToVa - toiminnasta ToVa- käsikirja (http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/t2413.pdf ) Maatalouden työsuojelusta Työsuojelun tavoitteena on henkilön fyysisen ja henkisen terveyden sekä työolojen turvallisuuden yllä- pitäminen ja edistäminen. Tapaturmien vähentämiseksi ja terveyden edistämiseksi maatalouteen on kohdistettu lukuisia työsuojelutoimenpiteitä. Kuitenkaan ei ole saatu kovin hyvää näyttöä maatiloille kohdistettujen työsuojelutoimenpiteiden tehokkuudesta tapaturmien vähentämisessä. On kuitenkin tunnistettu tekijöitä, jotka edistävät turvallisten toimintatapojen ja ratkaisujen yleistymistä ja käyttöön- ottoa maatiloilla. Työturvallisuuden huomioon ottamista edistäviä tekijöitä Havahtuminen jonkin tapahtuman seurauksena, esimerkiksi toiselle sattunut tapaturma Läheltä- piti - tilanteet Koulutus Ammattitaito Harrastukset, vapaaehtoistyö Mielikuvaharjoittelu Maatalouden ergonomiaratkaisut Hyvät ergonomiaratkaisut tekevät maataloustyöstä sujuvaa ja turvallista. Työterveyslaitos on koonnut www- sivuilleen ratkaisupankin myös mm. maatalouden ergonomiaratkaisuista: http://www.ttl.fi/fi/ratkaisupankki/ Maatilan turvallisuussuunnitelma Maatilojen turvallisuussuunnitelma perustuu vuonna 2003 säädettyyn pelastuslakiin. Pelastuslaki velvoittaa suurehkot maatilat omaehtoiseen varautumiseen onnettomuuksien varalle. Suurehkolla maatilalla tarkoitetaan laissa 30 lypsylehmän, 80 lihanaudan, 210 lihasian tai 60 emakon yksikköä. Lain piiriin kuuluu myös kaikki yli 1 000 m 2 :n tuotantorakennukset. Tuetun rakennusinvestoin- nin yhteydessä rahoittaja vaatii eläinten pelastussuunnitelman esitettäväksi lopputarkastuksessa. Pe- lastussuunnitelmien valvonta kuuluu paikallisille pelastuslaitoksille ja yleensä suunnitelma vaaditaan tuotantorakennuksen palotarkastuksen yhteydessä. Vuoden 2012 eläinten hyvinvoinnin tuki edellyttää pelastussuunnitelmaa.
4 Maatilan pelastus- ja turvallisuussuunnitelman sisältö Pelastuslaitoksen hyväksymä eläinten pelastussuunnitelma Henkilö-, omaisuus- ja ympäristöriskien kartoitus ja selvitys niiden vähentämiseksi ja poistamiseksi Tuotantorakennuksen pohja- ja asemakuvat tarvittavine merkintöineen (pelastusohjataulut A3 - koossa, kosteudenkestäviksi laminoitu) 2 kpl jälkivalaisevia eläinten poistumistieopasteita, tarvittaessa myös muita opaskilpiä Turvallisuuskansio, joka sisältää pelastussuunnitelman ja paperiset pohja- ja asemakuvat Pelastuslaitokselle toimitettava kansio, sisältää lomakeosuuden, pohja- ja asemakuvat ja sähköisen version CD:llä Turvallisuussuunnittelupaketti sisältää kaksi tilakäyntiä: ensimmäisellä kerralla täytetään pelastussuunnitelma ja muotoillaan pohja- ja asemakuva tarvittavine merkintöineen. Toisella käynnillä kiinnitetään opasteet ja pelastusohjetaulut paikoilleen ja toimitetaan valmis suunnitelma paikalliselle pelastuslaitokselle. Maatilojen turvallisuussuunnittelu http://www.pelastusohje.fi/ts.html Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu Tuotannon suunnitteluvaiheessa voidaan merkittävimmin vaikuttaa maatalousyrityksen työturvallisuu- teen. Keskeinen keino parantaa maatilan työturvallisuutta on huolehtia työntekijöiden riittävästä levosta ja työssä jaksamisesta. Töiden huolellinen suunnittelu vähentää kiirettä ja väsymystä. Kun työnmenekki pysyy hallinnassa, jää voimia kiinnittää huomiota työn tekemisen turvallisuuteen. Suhteellisesti vaaralli- simpia maataloustöitä voidaan myös ulkoistaa ammattilaisten tehtäviksi. Vuoden 2003 alussa tuli voimaan uusi työturvallisuuslaki, joka painottaa ennakoivaa työturvallisuutta. Laki tähtää työpaikan oma- aloitteiseen turvallisuuden hallintaan. Lain mukaan: Rakennuttajan on huolehdittava siitä, että rakennushankkeen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa otetaan huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työt voidaan tehdä turvallisesti ja aiheut- tamatta haittaa työntekijöiden terveydelle. Turvallisuuskoordinaattori on rakennuttajan rakennushankkeeseen nimeämä tehtävistään vastuul- linen edustaja, joka huolehtii rakennuttajalle säädetyistä velvoitteista Rakennushankkeen päätoteuttaja vastaa rakennustyömaan yleisestä ja yhteisestä turvallisuudesta. Päätoteuttajalla on päävastuu työmaan turvallisuusjohtamisesta, - suunnittelusta ja - seurannasta. Turvallisuussuunnitteluun kuuluvat mm. työmaa- alueen käytön suunnittelu, vaarallisten töiden ja työvaiheiden suunnittelu, ennen rakennustyön alkua tapahtuva turvallisuuden varmistamiseksi tehty suunnittelu ja mahdollinen vaara- ja haittatekijöiden arviointi sekä niiden poistamiseen liittyvien suunnitelmien ja muiden toimenpiteiden laatiminen. Rakennustöiden turvallisuussuunnittelussa kiinnitettävä erityinen huomio Työmaan järjestelyt sekä hyvän järjestyksen ylläpito työpisteissä ja materiaalien käsittelyssä eri rakennusvaiheissa Räjäytys-, louhinta- ja kaivutyöt Maapohjan kantavuus ja kaivantojen tuenta
5 Rakennustyönaikainen sähköistys ja valaistus Työmenetelmät Koneiden ja laitteiden käyttö Nostotyöt ja siirrot Putoamissuojauksen toteuttaminen Työ- ja tukitelinetyö Elementtien, muottien ja muiden suurten rakenteiden varastointi, nostot ja asennus Pölyn vähentäminen ja sen leviämisen estäminen Työhygieenisten mittausten menettelyt Purkutyö Eri töiden ja työvaiheiden tosiasiallinen ajoitus ja kesto sekä niiden yhteensovittamisen järjestäminen rakennustöiden edistymisen mukaan Eri töiden ja työvaiheiden yhteensovittaminen rakennustyömaalla tai rakennustyön vaikutus- piirissä toteutettavan teollisen toiminnan, muiden vastaavien työtoimintojen ja yleisen liikenteen kanssa Vaaraa aiheuttavat putkistot ja sähkökaapelit Henkilönsuojainten käyttötarpeet ja - ajankohdat Toiminta tapaturmissa ja onnettomuustilanteissa Työturvallisuuskortti Työturvallisuuskorttikoulutus ( www.tyoturvallisuuskortti.fi ) on valtakunnallinen menettelytapa, jonka tavoitteena on parantaa yhteisten työpaikkojen työturvallisuutta. Työturvallisuuskorttikäytäntö otettiin laajamittaisesti käyttöön vuoden 2003 alusta. Suoritettuja Työturvallisuuskortteja on 770 793 (2.5.2012). Työturvallisuuskortin käyttöönotto on vapaaehtoista, mutta useat tilaajayritykset edellyttävät alihankki- joidensa työntekijöiltä työturvallisuuskortin. Työturvallisuuskortin saanti edellyttää työturvallisuuskort- tikurssin hyväksyttyä suorittamista. Kortti on voimassa viisi vuotta. Korttimenettely on laadittu ennen kaikkea teollisuuden yhteisille työpaikoille, mutta se soveltuu myös rakennusalalle, julkiselle sektorille, telakoille jne. Työturvallisuuskorttikäytännön tavoitteena on parantaa käytännön yhteistoimintaa yhteisillä työpaikoilla tilaaja- ja toimittajayritysten välillä tukea työnopastusta yhteisillä työpaikoilla antaa perustietoa työsuojelusta vähentää eri tilaajien antamaa päällekkäistä koulutusta herättää työpaikoilla kiinnostusta ja motivaatiota oman henkilöstön työturvallisuusosaamiseen pyrkiä vähentämään työtapaturmia ja vaaratilanteita Kurssin toteutuksesta vastaa kouluttajakoulutuksen suorittanut kurssinjohtaja. Koulutusten laatua val- votaan yhtenäisen käytännön ja laadun varmistamiseksi. Työturvallisuuskorttitoimintaa ohjaa ja valvoo Työturvallisuuskeskuksen hallituksen asettama työturvallisuuskorttitoimikunta, jossa on työpaikkojen, työmarkkinajärjestöjen ja vakuutusalan edustus.
6 Pihapiiri Tuotantopihan suunnittelussa huomioon: maidon keräily eläinten kuljetukset lantaliikenne rehuliikenne henkilöliikenne tavoitteena: - tehokkaat työrutiinit - rehujen ja ruokintaketjun puhtaana pysyminen - järkevä laajennettavuus - siisti yleiskuva Navetan kattorakenteet. Yksityiskohtia Maidonkeruu maitoauton päästävä maitohuoneen ovelle suoraan ajamalla tai yhdellä peruutuksella maitoauton reitti ei saa ylittää tilan rehu- tai lantareittejä ajoväylän kannettava kaikkina vuodenaikoina maitohuoneen oven edustan tulee olla kallistettu ja viemäröity hyvä valaistus maitohuoneen edessä katolta tippuvat sadevedet ja lumet tulee johtaa pois oven edestä Eläinten siirrot ja kuljetukset teurasauto, vasikkavälitys, raatokeräily nuorkarjan siirrot eri rakennuksiin laidunnus, jaloittelu eläinreittien ei tule kulkea ristikkäin puhtaiden, rehu- ja maitoreittien kanssa eläinten kulkureittien ovenedustat ja lastauspaikat tulee olla kiinteäpohjaisia, helposti puhdistettavia ja hyvin valaistuja Rehuvarastot ja ruokintaliikenne rehuvarastojen sijoitus lähelle navettaa varastojen laajennusvara otettava huomioon helppo puhdistettavuus selkeät reitit
7 Lantaliikenne ajotiet ja liittymät kestettävä raskaita koneita oma liittymä pois talouskeskuksesta, tai voitava puhdistaa ajon jälkeen ei saa kulkea ristikkäin puhtaiden reittien kanssa Henkilöliikenne mm. eläinlääkärin, siementäjän ja tuotantoneuvojan käynteihin varauduttava henkilöautoille pysäköintitilaa vierailijoille mahdollisuuksien mukaan oma sisäänkäynti navettaan turvalliset kulkureitit navetassa, ettei tarvitse kulkea eläinten joukossa Pihavalaistus selvitetään yleisimmät pimeän aikana käytetyt reitit ja työskentelyalueet katuvalotyyppisiä valaisimia 15 20 m välein, asennuskorkeus 5 8 m puistovalaisintyylisiä valaisimia 8 12 m välein, asennuskorkeus 3 5 m ovien edustat ja portaat kannattaa valaista tarvittaessa erillisellä valaisimella pihavalaistuksen sytytys esim. kello- tai hämäräkytkimellä työskentelyalueiden valokatkaisijat oltava yleisvalaistuksen piirissä valaisinpylväisiin kannattaa asentaa tarvittavat pistorasiat
8 Tilasijoittelu Eläintenhoitajan työympäristön viihtyisyyden merkitys korostuu suurissa kotieläintuotantoyksiköissä. Hyvät ja käytännölliset huoltotilat lisäävät työympäristön viihtyisyyttä ja parantavat työntekijöiden henkistä hyvinvointia ja työssä jaksamista. Siistit huoltotilat myös parantavat töiden sujuvuutta ja vähentävät maidontuotannon hygieniariskejä. Huoltotilat voidaan jakaa tilaan liittyvien toimintojen perusteella neljään ryhmään: 1. Sosiaalitilat wc-, peseytymis- ja pukeutumistilat työvaatteiden huolto-, säilytys- ja kuivaustilat taukotilat tautiriskin vähentämiseksi tilan omalle työvoimalle ja ulkopuolisille olisi hyvä tehdä erilliset peseytymis- ja pukeutumistilat sekä työvaatteiden säilytystilat 2. Toimistotilat eläinten hoitotöiden automatisoituminen on lisännyt toimistotilojen tarvetta eläinten tarkkailu toimistotiloista onnistuu, kun toimistotiloja on korotettu eläintilaan verrattuna toimistotilan ikkuna kannattaa sijoittaa tuotantopihaan päin, jolloin toimistosta pystytään valvomaan pihan tapahtumia 3. Tekniset tilat tilan mitoitus riippuu tarvittavien laitteiden ja koneiden koosta ja määrästä eri huoltotehtävien vaatima tilan tarve on otettava huomioon mitoituksessa ja sijoituksessa on syytä käyttää sähkösuunnittelijaa oma sisäänkäynti 4. Varastotilat säilytetään kaikkia navetassa säännöllisesti käytettäviä välineitä, materiaaleja ja koneiden ja laitteiden yleisimpiä varaosia säilytystilat sijoitettava keskitetysti, kuitenkin niin, että työpisteissä tarvittavat välineet löytyvät läheltä työturvallisuuden kannalta on tärkeää, ettei lattioilla säilytetä tavaroita, joihin voi kompastua Huolto- ja korjaustilan yleisiä toiminnallisia vaatimuksia 1. Pohjaratkaisun selkeys 2. Koneiden pesupaikka huolto- ja korjaustilan läheisyydessä 3. Riittävästi tilaa, jotta isommatkin koneet mahtuvat sisään 4. Pysyvät säilytystilat erilaisille tavaroille, laitteille ja varaosille 5. Ergonomiset työskentelytasot 6. Koneiden säilytystilat lähellä 7. Turvalliset ja helppohoitoiset pintamateriaalit 8. Lämpöeristetty tila, lisälämmitys 9. Riittävästi valo- ja voimavirtasähköpistorasioita 10. Useampia paineilmaliitäntöjä ja letkukela 11. Riittävä valaistus 12. Toimiva ilmanvaihto 13. Paloturvallisuus otettu huomioon 14. Nostomahdollisuus
9 Torjunta- aineet ja kemikaalit kuiva, viileä, valolta ja pakkaselta suojattu tila oltava ilmanvaihto valuma- altaalla varustettu, mutta ei saa olla lattiakaivoa lukittava, jotta mm. lapset ja eläimet eivät pääse käsiksi aineet pidettävä alkuperäisissä pakkauksissa varaston yhteydessä aineiden käyttöturvallisuustiedotteet varasto merkittävä selvästi kilvellä, että varastossa on terveydelle vaarallisia aineita AIV- liuokset varastointi esim. kuljetukseen tarkoitetuissa ko. aineen kuljettamiseen tyyppihyväksytyissä IBC- pakkauksissa tai muissa vaarallisten aineiden kuljetukseen (VAK) hyväksytyissä pakkauksissa jotta VAK- pakkauksia voidaan maatiloilla käyttää varastointiin, tulee niiden olla VAK- tarkastuslaitoksen hyväksymiä ja määrävälein tarkastettuja hyväksynnästä ja tarkastuksista on oltava selkeä merkintä pakkauksessa kaikkien muovisten VAK- pakkausten maksimikäyttöikä on viisi vuotta varaston ilmanvaihdosta ja järjestyksestä on huolehdittava jos muurahaishappoa varastoidaan yli 10 tonnia, tulee varastoinnista tehdä ilmoitus pelastuslaitokselle lisätietoa: www.tukes.fi Torjunta- ainevarasto IBC- pakkaus Huoltotilojen työturvallisuus navetoissa tapahtuvista työtapaturmista suurin osa tapahtuu eläintiloissa huoltotiloissa yleensä liukastumisia ja kompastumisia tasoerot suositusten mukaiset lattiamateriaali, riittävät kallistukset lattioissa ulko- oven edusta on suunniteltava huolella, kannattaa rakentaa kunnollinen katos, joka estää lumen ja jään kertymisen oven edustalle
10 Huoltotilojen tärkeimmät toiminnot ja niiden suunnitteluohjeistus: Toiminnot Ohjeistus Varustus, tila Saappaiden pesu Useampia pesupaikkoja: Lattiasyvennys ritilöineen ulkona, eteisessä, työvaate- ja käsisuihkuineen tai syvä huoltotilassa, eläintilassa teräksinen pesuallas Saappaiden kuivaus Kuivuttava yön aikana Lattialämmitys, hyvä ilmanvaihto Saappaiden säilytys 10 saapasparille 2500 mm tilaa Ritilähylly Tautisulku Penkki erottamaan puhdas Penkki, saappaiden säilytys, alue likaisesta alueesta naulakko, käsienpesupiste, kosketusvapaa hana Käsien pesu Eteisessä, wc:ssä, toimistossa Pesuallas, jonka sijoitus- korkeus lattiasta on 850-900 mm, saippua- annostelija, kosketusvapaa hana, käsi- pyyheteline, jäteastia Riisuminen ja pukeminen Vapaata tilaa, voitava istua Tilan vähimmäiskoko 4 m 2, istuin ja naulakko Työvaatteiden säilytys Haalarit säilytetään naula- Vaatetankoa 15 cm/haalari, kossa ja tangolla. Tilantarve yhteensä vähintään 80 cm, käyttäjien mukaan. säilytyskorit ja hyllyt käsineille, päähineille, sukille ja suojaimille Työvaatteiden pesu Työvaatetilassa Kiinteistöpesulakone 5 6 kg Työvaatteiden kuivaus Työvaatteet voitava ripustaa Lattialämmitys ja hyvä ilman- vaatepuille avoimesti kuivumaan vaihto ovat tärkeitä tässä tilassa. Vaatetanko sijoitetaan 2 m korkeudelle Henkilökohtainen Suihkutilan tarve lisääntyy, Erillinen suihkutila väh. 90 x peseytyminen kun tilalla on ulkopuolisia 90 cm, jossa on suihkujakkara, työntekijöitä ja telineet pesuaineille Siivous Siivouskomero sijoitetaan Hyllytilaa pesuaineille, korkeaa työvaatetilaan, etesieen tai tilaa pitkävartisille lastoille, toimistoon. Isoissa tuotanto- harjoille, pölynimurille jne. tiloissa erillisen siivoushuoneen Teräsallas laskutasoineen tarve kasvaa siivousvälineiden puhdistukseen. Toimistotyöt Seurataan eläinten ruokintaa ja Tilavaraukset ja liitännät kahdelle muita toimenpiteitä. Siirretään tietokoneelle, työpöytää ja tietoa eteenpäin. hyllytilaa, lääkekaappi. Tauko / ruokailu Levähdetään ja ruokaillaan, Sohva, työpöytää, vesipiste ja viihtyvyys tärkeää jaksamisen kahvinkeitin, jääkaappi, mikro- kannalta. aaltouuni, tilavaraus ja liitännät astianpesukoneelle, ruokapöytä ja penkit, kaappitilaa astioille ja ruokatarvikkeille, jäteastiat Säilytystilat Useita varastotiloja, työkaluille, Hyllyjä ja naulakoita varaosille, suojaimille, pesuaineille jne.
11 Poikima- ja erottelu/sairaskarsinat riittävästi: - karja poikii ympäri vuoden: 0,05 x karjakoko, (minimi 0,03 x karjakoko) - pääosin 6 kk:n aikana: 0,09 x karjakoko, (minimi 0,06 x karjakoko) - pääosin 4 kk:n aikana: 0,13 x karjakoko, (minimi 0,09 x karjakoko) tarpeeksi isoja: suomalainen suositus 11 m 2 /lehmä (minimi 8 m 2 /lehmä) eläin- ja ihmisliikenteen reitti karsinoihin lyhyt ja suora toimiva erotteluliikenne lukittava etuaita mahdollisuus kytkeä nauta toimenpiteitä varten esim. etuosasta nivelöidyllä parrenerottajalla ei kiinteitä parsikalusteita vähätöinen kuivitus- ja lannanpoistojärjestely tasainen, kynnyksetön lattia helppo lypsymahdollisuus varautuminen kuolleen eläimen poistoon Maitohuone lypsykarjatilan tärkein huoltotila navettatyyppi vaikuttaa sijoitukseen, mitoitukseen ja kalustukseen saa käyttää vain maidon ja lypsyvälineiden käsittelyyn liittyvään toimintaan lypsyasema ja maitohuone muodostavat yhtenäisen lypsykeskuksen => suunniteltava mahdollista laajennusta ajatellen maitohuoneesta saa olla suora yhteys (= yksi ovi) lypsyasemalle, joka on erillään eläinten- pitotilasta (=seinät kattoon asti) eläintilassa olevaan asemaan tai lypsyrobottiin ei saa olla suoraa yhteyttä maitohuoneesta maitohuone ja lypsyasema/lypsyrobotti mahdollisimman lähellä toisiaan maitohuoneen ja lypsyaseman väliset ovet molemmin puolin avautuviksi maitohuoneen rakentamisesta on lisätietoa Maitohygienialiiton julkaisemassa Maito- huoneoppaassa (Brännes ym. 2002)
12 Eläinten siirrot ja käsittely Karjanhoitotöissä sattuu lukumääräisesti eniten tapaturmia tuotantoeläinten siirtojen yhteydessä. Vuo- sittain eläinten siirroissa ja kuljetuksissa sattuu 700 800 tapaturmaa. Kotieläimet aiheuttavat äkillisillä liikkeillään suurimman osan karjanhoitotöissä sattuvista tapatur- mista. Naudat aiheuttavat kahdeksan kymmenestä kotieläinten aiheuttamista tapaturmista. Näistä hieman yli puolet sattuu miehille. Erityisen runsaasti tapaturmia aiheuttavat hiehot ja nuoret lypsylehmät. Eläinten siirroissa tärkeää etukäteissuunnittelu reitin käyminen etukäteen läpi eläinten silmin : hidastavat tekijät ja riskit selville tarvittavien korjaus- ja valmistelutoimenpiteiden tekeminen varattava tarpeeksi aikaa, kiire aiheuttaa hermostumista, joka tarttuu myös eläimiin selvä työnjako työhön osallistuvien kesken, siirtoja ei pidä koskaan tehdä yksin tarvittavat apuvälineet varattava saataville ennen siirtoa eläinten hyvä kohtelu Apuvälineitä eläinten siirtoihin kujat, irtoaidat ja portit käsittelypilttuuseen, vaakaan tai lastaukseen johtavan kujan tulisi olla kaareva, jotta eläimet eivät näe perille saakka kujan sopiva leveys on 70 80 cm ja irtoaidan korkeus vähintään 150 cm automaattinen ajolaite: lehmät keräilytilasta lypsyasemalle ohjailulevyt ohjainkeppi, köydet koulutettu paimenkoira koiraan tottuneilla naudoilla
13 Eläinten siirrot ja käsittelyt huomioon rakennusten suunnittelussa Riittävän tilavat käytävät Kulku- ja pakoaukot karsina- aitoihin hoitajaa varten Lukittava etuaita ainakin osalla ruokintapöytää Oikein sijoitetut portit eläinten siirtoreitille Lattiapinnat pitäviksi, tarvittaessa kuviointi Siirtoreiteillä mahdollisimman tasainen valaistus Toimiva ilmanvaihto ja tasainen ilmanvirtaus edistävät sujuvaa siirtotyötä Tulipalon varalta ulos johtavat reitit selkeitä ja lyhyitä Eläin- ja rehuliikenne eivät risteä Tuleville ja lähteville eläimille erilliset tilat Lehmien siirrot lypsyn yhteydessä Sisääntulo lypsyasemalle mahdollisimman suoraksi Kapea, suppilomainen keräilytila paras Keräilytilan mitoitus, ettei ryhmäkoko ylitä tunnissa lypsettävien määrää Keräilytilassa nousua 5 7 % lypsyasemalle päin Poistuminen mahdollisimman suoraksi ja lyhyeksi Kotieläinrakennuksissa tapahtuvien eläinten siirtojen arviointilomake Lomakkeen tavoitteena on kartoittaa tuotantorakennuksen tila- ja rakenneratkaisujen vaikutusta eläin- ten siirtotöiden turvallisuuteen, sujuvuuteen ja hygieenisyyteen sekä löytää kyseisen rakennuksen toi- minnalliset puutteet ja ongelmakohdat. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa apuvälineiden käyttöä eläinten siirroissa. Lomake löytyy tulostettavassa muodossa Työtehoseuran kotisivuilta osoitteesta: http://www.tts.fi/tts/julkaisut/files/tr10_liite5-7.pdf Nautojen sorkkahoito Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä on hydraulisia ja käsin veivattavia Hydrauliset vaativat enemmän tilaa yleistyvät karjakoon kasvaessa Sorkat hoidetaan 2 3 kertaa vuodessa Oltava nopeaa ja turvallista Sorkkahoitaja käy tilalla 2 5 kertaa vuodessa Lehmien siirtely onnistuu parhaiten ennestään tutussa ympäristössä Erillistä sorkkienhoitohuonetta ei tarvitse tehdä Hoitotelineen paras sijoituspaikka on navetan eläintilassa tai hoitokarsinassa - Kun hoidettava lehmä saa olla lauman parissa, stressi vähenee - Tapaturmavaara pienenee - Sorkkahoitotyö nopeutuu ja sisällä voidaan tehdä myös esim. kengitykset säästä riippumatta Lehmät kulkevat parhaiten kulman taakse, minne eivät näe sorkkahoitotoimenpidettä edelliselle lehmälle. - näköesteet, ohjausportit tai kaarevat kujat Huomioitava hygienia sorkkahoitotelinettä ei rehutiloihin
Hoitotelineen siirtoon ja sijoitteluun oikeat mitoitukset - vähentää tautiriskejä - nopeuttaa työtä - vähentää hoitajan tapaturmariskiä - vähentää laitteiden rikkoutumista Sorkkahoidon sijoitus mahdollisimman kauas lypsyrobotista että sorkkahoito ei häiritse robottilypsyä Sorkkahoitotelineen tilantarve oviaukolle, kun teline siirretään navettaan kuljetusalustalla Oviaukon vapaa leveys 250 300 cm (traileri noin 2,2 m 2,6 m) Oviaukon vapaa korkeus > 260cm (teline trailerilla noin 2,4 m) Oven kynnys saa olla korkeintaan 5 cm, mieluummin ilman kynnystä (oven laahustiivisteet) Ovelle pitää pystyä peruuttamaan suoraan. Kuljetusyhdistelmän vaatima tila oven edessä > 12 m Hoitotelineen tilantarve oviaukolle, kun teline siirretään navettaan apupyörästöllä Oviaukon vapaa leveys 200 cm Oviaukon vapaakorkeus 250 cm Oven kynnys korkeintaan 2 cm mieluummin ilman kynnystä (oven laahustiivisteet) Oven edessä ulkopuolella 300 x 300 cm tasainen betonilaatta telineen siirtoa ja kääntämistä varten Sorkkahoidon vaatima tila ja eläinten siirtely navetassa Hoitoteline on 300 360 cm pitkä ja 150 220 cm leveä. Se vaatii molemmille sivuille vähintään 50 cm tilaa hoitajalle = kokonaisleveys 250 320 cm. Eteen ja taakse lehmä tarvitsee 150cm kääntymis- /poistumistilaa => pituussuunnassa tila =350+150+150=650 cm Hoitoalueen mitat siis: 300 x 650 cm ( min. 250 x 500 cm) Lisäksi ennen hoitoaluetta eläinten kokoomatila 5-10 eläimelle = noin 10 15 m 2 Telineen korkeus on hoitotilanteessa 280 cm => huom. vapaa korkeus Jos kokoomatila parsirivien välissä, niin parsiin pääsy estetään Näköesteet hoitopaikkaan esim. vaneri tai pressuseinät Muita yksityiskohtia Hyvä valaistus Sähköpistoke, valovirta ja voimavirta Vesipiste, huuhtelumahdollisuus telineelle sorkkahoitojen jälkeen (perusteellisen pesun sorkkahoitaja tekee kotonaan) Kuiviketta saatavilla (kutteri, turve) Huomioitava telineen paino n. 2 300 kg lehmän kanssa rakenteiden mitoituksessa Sorkkahoito parsinavetoissa Hoitopaikan mitat ja kulkuleveydet kuten pihatossa Hoitopaikan sijoitus lehmien laiduntamisreitin varrelle - tuttu reitti Lehmien kulkureitin leveys 120 cm - työturvallisuus - kulkureitillä ei seinällä ulokkeita - - lantakoneikot > 2m lattiasta - - vesihanat - - sähköpistokkeet Lisätietoja (www.sorkkahoito.com ) 14
15 Rehuvarastot ja rehun käsittely Tuotantoyksiköiden koon kasvaessa ja ulkopuolisten toimijoiden määrän lisääntyessä kasvaa rehujen toimittamiseen ja varastointiin liittyvien virheiden riski. Yhtenäinen rehuvarastojen merkintäjärjestelmä yhdistettynä rehun toimittajien tietojärjestelmiin lisää rehutoimitusten luotettavuutta ja vähentää riske- jä rehujen sekoittumisesta tai päätymisestä väärään varastoon. Salmonella- ym. poikkeamatilanteissa voidaan saastuneen tai tarkoitukseen sopimattoman rehun jakelu takaisinvetotilanteissa jäljittää varas- ton tarkkuudella. Hyvät rehuvarastojen merkintätavat kotieläintiloille - ohje (http://www.etl.fi/www/fi/julkaisut/ ) on hyvän käytännön kansallinen ohje, jonka käyttäminen on kotieläintiloille vapaaehtoista. Hyvät varastointikäytännöt Rehujen sekoittumisen estäminen kotieläintiloilla eläinten ruokintaan käytettävien rehujen varastointipaikkojen tulee olla yksilöidysti tunnistettavissa eri tuotantoeläinlajeille tarkoitetut rehut tulee pitää erillään kunkin eläinlajin irtorehujen varastointia varten tulee olla omat varastointipaikat kalajauhoa sisältävät rehut, kokkidiostaatteja sisältävät rehut sekä lääkerehut tulee pitää erillään muista rehuista lääkerehun käytön lopettamisen jälkeen tulee rehunkäsittelylaitteisto puhdistaa lääkejäämien välttämiseksi prosessoidut ja prosessoimattomat rehut tulee varastoida erillään Varastointihygienia varastoitava niin, ettei varastoihin kerry vanhaa, pilaantunutta rehua rehuvarastot tulee pääsääntöisesti puhdistaa vähintään kerran vuodessa varastoitavan rehulajin vaihtuessa tulee rehuvarasto aina puhdistaa vanhasta rehusta Tuhoeläintorjunta rehuvarastot tulee suojata linnuilta, jyrsijöiltä ja muilta tuhoeläimiltä lintujen pääsy rehuvarastoihin estetään kattamalla varastot ja/tai suojaamalla ne verkolla jyrsijät torjutaan myrkkysyötein rehuvarastojen ympäristö puhdistettava säännöllisesti, ettei rehuntähteet houkuttele tuhoeläimiä paikalle lintuja ei tule ruokkia rehuvarastojen läheisyydessä Kirjanpito varastoitavista rehuista tilalla tulee olla elintarviketuotantoon tarkoitettujen eläinten rehuista kirjanpito, josta eläinlaji- ja ryhmäkohtaisesti käy ilmi: - rehun nimi tai luonne - rehun määrä - rehun myyjän tai toimittajan nimi ja osoite - rehun toimituspäivä - rehun käytön lopettamisaika, jos rehun käyttöön liittyy varoaika myös kotoisista rehuista tulee pitää kirjaa tiedot tulee säilyttää vähintään viiden vuoden ajan