Luonnonkivituotannon ympäristövaikutukset Tutkimus 1999-2003 Rahoittajat: Ympäristöministeriö, Kiviteollisuusliitto ry:n jäsenyritykset, Tekes ja GTK
Tutkimustahot Ympäristö-, terveys- ja tekniikan alan tutkimusorganisaatiota eri puolilta Suomea Geologian tutkimuskeskus GTK Kuopion yliopisto Jyväskylän yliopisto Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Säteilyturvakeskus Kansanterveyslaitos Kuopion aluetyöterveyslaitos LCA Engineering Oy Kohteina useita kotimaisia luonnonkiviyrityksiä
Osaprojektit Pohjavesi GTK (+ Oulun yliopisto/opinnäyte) Melu Kuopion yliopisto, Jyväskylän yliopisto Tärinä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Säteily Säteilyturvakeskus Pöly Kansanterveyslaitos, Kuopion aluetyöterveyslaitos Sivutuotteet ja jätteet Elinkaarilaskenta GTK Yhteenveto GTK LCA Engineering Oy
Tutkijat Pohjavesi Olli Breilin ja Miikka Paalijärvi (GTK) Melu Erkki Björk ja Raisa Merikoski (Kuopion yliopisto) Ilkka Niskanen ja Tony Pirkola (Jyväskylän yliopisto) Tärinä Aimo Vuento (Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu) Säteily Tuukka Turtiainen ja Anne Weltner (Säteilyturvakeskus) Pöly Sari Alm, Kati Auvinen ja Matti Jantunen (Kansanterveyslaitos); Juhani Kangas, Markku Linnainmaa ja Juhani Piirainen, (Kuopion aluetyöterveyslaitos); Jarkko Tissari (Kuopion yliopisto) Sivutuotteet ja jätteet Maria Nikkarinen (GTK) Elinkaarilaskenta Raija Askola, Krista Forsström ja Vesa Junttila (LCA Engineering Oy) Yhteenveto, materiaalivirrat ja elinkaarivastuu Soile Aatos (GTK)
Ympäristövaikutukset Kohteina pääasiassa rapakivigraniitti- ja vuolukivituottajia Melu asukkaiden mielestä häiritsevin ympäristövaikutus louhinnan meluvaikutukset: räjäytykset, poraus, raskas kalusto ja sahaaminen mittaukseen perustuvan arvion mukaan suuren graniittilouhimokohteen 55 db:n melualue n. 450 m räjäytyskohdasta (7 h, 5 räjäytystä päivässä)
Tärinä ns. kamin räjäytyksestä aiheutuvat tärinävauriot epätodennäköisiä kohteiden sijaintietäisyyksillä tärinä lähes täysin vaimentunut 400-600 m:n etäisyydellä lähteestä sekoitetaan usein ilmanpaineaaltoon Pöly pölyvaikutukset rajoittuvat käytännössä louhimoalueelle tai sen välittömään ympäristöön (etäisyys n. 100 m) tuulen alapuolelle lähimmäksi jäävät karkeammat mineraaliset pölyhiukkaset pienhiukkaset pääosin polttoperäisiä
Pohja- ja pintavesivaikutukset Luontainen vesien laatu Ilmasto ja hydrogeologia Kallio- ja maaperän laadun vaikutus Tuotannon vaikutukset Louhittava kivi ehjää, tiivistä ja vaikealiukoista Pienimpiä mäellä, pohjaveden pinnan yläpuolella ja ohuiden maapeitteiden alueella Kohteiden pohjaveden pinnanvaihtelut vähäisiä Kalliopohjavesien ja pintavesien vuorovaikutus vähäistä Sulamis- ja kuivatusvesien ohjaaminen pois louhimolta Prosessivesien kierrätys
Sivutuotteet ja jätteet graniittiset sivutuotteet samaa luonnonkiveä kuin tuote, vuolukivilouhimoilla kivilajivaihtelua sivukiven läjityksellä ei lisääntynyttä kemiallista kuormitusta kohteen maaperään sivukivikasoilla joskus maisemallinen vaikutus sivutuotteiden hyötykäyttöä kehitetään jätteet erilaisia hydrauliöljyjä ja voiteluaineita (suuri osa biologista alkuperää), öljynsuodattimia, poranteriä ja varsia, hydrauliletkuja ja talousjätettä räjähdysainelaatikot poltetaan louhimolla polttoaineastioita ja ajoneuvojen renkaat kierrätykseen yhdyskuntajätteen määrä pieni
Säteily tuotantokivien säteily vaihtelee luontaisesti louhimo ei aiheuta lähiseudun asukkaille kohonneita säteilyannoksia tämän tutkimuksen luonnonkivityypeistä valmistetut laatat eivät aiheuta käyttökohteissaan yli 1 msv:n vuotuisia efektiivisiä annoksia
Elinkaarilaskenta suuntaa antavia kohde-esimerkkejä toimialalta kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen elinkaarilaskenta louhimolta ja jalostamolta vientisatamaan alkutuotantoketju ympäristökuormituksineen selvillä Materiaalivirrat ja elinkaarivastuu materiaalivirrat murto-osa (n. 2 Mt/a) muun kaivannaisteollisuuden virroista (n. 72 Mt/a) maan- ja raaka-aineen käytön suunnittelun tehostaminen edistää luonnonkiven kestävää tuotantoa
Luonnonkivituotannon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset Suomen ympäristö 656
Kestävän tuotannon esimerkkejä Euroopasta Suunnittelu ympäristöjärjestelmä, terveys- ja turvallisuusohjelma, tiedotuslehtinen paikallisille asukkaille, yhteistyö paikallisten viranomaisten ja asukkaiden kanssa, opetuspaketti koululaisille, sesonkituotanto, HR, jne. (Suomessa: paikoitellen on jo) sivumateriaalin käytön optimointi (Suomessa: kevyesti kuormittuvat tiet) digitaalinen maastomallinnus apuna ympäristövaikutusten arvioinnissa (Suomessa: louhinnan suunnittelu) tuotantoalueen viihtyisyyteen ja rakennusten ulkonäköön panostaminen Lähde: Brodkom (2000). Good Environmental Practice in the European Extractive Industry: A Reference Guide.
Kestävän tuotannon esimerkkejä Euroopasta Vesiensuojelu talkkilietteen käyttö prosessivesien suodattajana puhtaiden sulamisvesien käyttö prosessivetenä savieristeet vesistön suojelussa kosteikkoratkaisut mahdollisten happamien vesien käsittelyssä (Suomessa: metallikaivokset) ohessa viemäröintiä paikallisille (Suomessa: vedenhankinnan edistäminen) Lähde: Brodkom (2000). Good Environmental Practice in the European Extractive Industry: A Reference Guide.
Kestävän tuotannon esimerkkejä Euroopasta Koneet ja laitteet peruutusmonitoroinnin kehittäminen ja pimeään aikaan peruutusalueen lisä- ja varoitusvalaistuksella hiljaisemmat laitteistot ja kulkuneuvot murskauslaitteiston ääni- ja pölyeristys, hydraulivasarat, pölyn kerääminen ja hyödyntäminen Kuljetus ja liikenne pysyvien reittien asvaltointi rautatiekuljetukset, laivaukset, hihnakuljetus, hissit raskaan liikenteen ohjaus tunnelin läpi (matkailukohde, taaja asutus tms.) Lähde: Brodkom (2000). Good Environmental Practice in the European Extractive Industry: A Reference Guide.
Kestävän tuotannon esimerkkejä Euroopasta Jälkikäyttö louhimon muotoilu jälkikäyttöä varten sivukivi- ja louhosalueiden muuttaminen tuotanto-, luonto-, harrastus-, opetus- ja matkailukohteiksi viininviljely ja varastointi golf-kenttä Suomessakin tuttua: järvitys arkeologiset löydöt ja niiden säilymisen edistäminen luonnonsuojelun yhdistäminen jälkihoitoon Muuta best practice -palkinnot Lähde: Brodkom (2000). Good Environmental Practice in the European Extractive Industry: A Reference Guide.