Sopeutumisen askelmerkit. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY

Samankaltaiset tiedostot
Miten pääkaupunkiseutu sopeutuu ilmastonmuutokseen? Pirkanmaan ELY-keskus Maaria Parry, ilmastoasiantuntija HSY

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Kestävän kaupunkielämän ohjelma. Ilmastoseminaari Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja HSY

#vesihuolto2019, 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Avointa energiapaikkatietoa Decumanus-hankkeesta. Outi Kesäniemi HSY Seutu- ja ympäristötieto

Vesihuollon hankinnat yhteistyössä muiden julkisten hankkijoiden kanssa

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen esimerkkinä pääkaupunkiseutu. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY

Ilmanlaatuvaikutusten arviointi maankäytön suunnittelussa. Ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen HSY

SMART-MR Low Carbon District konsepti asemanseuduille

Kysely biojätteen lajittelusta. BIORENT-hanke, kevät 2018

Hulevesi tutuksi viestinnän keinoin

Selkeät viestit ja kiinnostava toteutus jäivät elokuvavieraiden mieleen

SeutuRuutu & SeutuCD - paikkatietoa pk-seudulta. Mikko Nikkanen Paikkatietoasiantuntija HSY

Avoimen lähdekoodin karttapalvelu Oskarin hyödyntäminen HSY:ssä. Henna-Kaisa Räsänen HSY paikkatietoseminaari Finlandia-talo

Toimintamalleja ja kokemuksia HSY:n alueellisesta energianeuvonnasta

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille

Palvelun sujuvoittamista ja ajan säästöä arkeen oikeilla laskutus- ja sopimustiedoilla. Tiina Määttä

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet painopisteet. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY

IoT, tiedolla johtaminen ja alustatalous

Avoin data Henna-Kaisa Stjernberg

Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa. Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY

HSY:n uusi sekaviemärimalli

Riskien arviointi verkostotöissä. Verkostot kunnossa! Riskit hallinnassa? Säätytalo Sami Sillstén, HSY vesihuolto

Mitä hyötyä avoimesta datasta työhön. Henna-Kaisa Stjernberg, paikkatietoasiantuntija

Verkoston WSP. Talousvesikoulutus 21.9./26.9./ HSY, Eeva Huhtanen / Miia Hyttinen / Sami Sillstén

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

Korkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla

Viemäriverkoston tukosten tunnistaminen JV-pumppaamoiden datasta

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja

Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää?

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

Ajankohtaisia asioita kiinteistöjen jätehuollosta. Isännöitsijöiden aamiaistilaisuus Käyttöpäällikkö Johanna Rusanen

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille

Vetovoimaiset, vähähiiliset asemanseudut

Hankkeen ja päivän ohjelman esittely. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, aloitusseminaari Kimmo Koivunen

HSY:n aktiivihiilipilotoinnit EPIC teknologiaseminaari , LUT

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Ilmastolähtöinen sosiaalinen haavoittuvuus pääkaupunkiseudulla

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

Tuloksia taloyhtiöiden energiaselvityksistä HSY:n isännöitsijäseminaari

Mittauslaadun parantaminen vesi- ja jätevesiverkostoissa. Älykäs Vesi / Työpaketti 1 / Tehtävä 3 Osastonjohtaja Tommi Fred

Katsaus fosforin talteenottotekniikoihin ja - vaatimuksiin Euroopassa

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

Ilmastolähtöinen sosiaalinen haavoittuvuus pääkaupunkiseudulla

Kiekkosuodatuksen koeajot Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla

Vesijalanjälki ja vedenkulutus

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun

Jätteet haetaan klo 5-22 välillä mitä siitä seuraa? Logistiikkapäällikkö Juho Nuutinen, HSY:n jätehuolto

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Millaista ilmaa Euroopan kaupungeissa hengitetään?

Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (6) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian päivittäminen. Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö

Tulisijojen käyttö pääkaupunkiseudulla, kyselyiden tuloksia. Maria Myllynen Ilmansuojelun tutkimusseminaari

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Helsingin ilmastonmuutoksen sopeutumisen linjaukset

Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio

HSY:n kokemuksia EIB- ja NIB -rahoituksesta infrahankkeissa

Jäsenkuntien lausunnot HSY:n alustavasta TTS:sta ja vesihuollon & jätehuollon investointiohjelmista. HSY:n hallituksen aamukoulu 9.9.

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET -ehdotus ilmastotyöryhmälle

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

MONIMUOTOISET TULVAT

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

SSP Sanitation Safety Plan Viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamoiden riskienhallintajärjestelmä

Uudet ilmanlaatumittaukset ja -mallinnukset hyötykäyttöön Yksikönpäällikkö Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. - arviointi ja uudistaminen

Suomen muuttuva ilmasto

Tulviin varautuminen

Ekomon toimintakonsepti. HSY:n hallitus

Helsingin sopeutuminen ilmastonmuutokseen

Rejektivesien biologisen erilliskäsittelyn ANITA TM Mox -pilotointi Viikinmäessä. Vesihuolto 2017 Johanna Castrén

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Puhdistamolietteiden käyttö viherrakentamisessa. YGOFORUM-SEMINAARI 2017 Janne Nipuli

Elinekeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät hulevesitulvariskien hallinnassa. Kuntaliiton koulutuspäivät

Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Sitoumus Työpaja kasvattajille ja muille kiinnostuneille

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Transkriptio:

Sopeutumisen askelmerkit Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari 6.6.2019 Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY

Sopeutumisen seuranta pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudun sopeutuminen missä mennään? Toteutuu hyvin: Hulevesien hallinta kehittyy koko ajan Viherrakenteen merkitys tunnistettu Haasteellista: Tulvariskialueiden huomiointi kaavoituksessa Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tavoitteiden yhdistäminen rakentamisessa Energiatehokkuus ja hellesuojelu Viherkattojen kehitys hidasta Työ vasta alkamassa: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden sektorin sopeutumistoimet

Sopeutumisen indikaattorit Tarve indikaattoreille: Katse toimenpiteiden toteutuksen seurannasta myös vaikutuksen arviointiin Sopeutuminen ei ole vain Pääkaupunkiseudun sopeutumisen strategian alla Ilmastoriskien huomiointi kaavoituksessa Hulevesiohjelmat Muut sopeutumiseen liittyvät kaupunkien ohjelmat ja linjaukset Ensimmäinen raportointivuosi 2018 Uusia indikaattoreita voidaan lisätä tarpeen vaatiessa 4

Indikaattorien kriteereistä Euroopan ympäristövirasto (EEA 2012): Se on päätöksenteon ja suunnittelun kannalta olennainen sillä on yhteys ilmastonmuutokseen sen menetelmien ja aineistojen tulee olla laadukkaita ja aineiston saatavuuden pitää olla hyvä sen tulee olla tieteellisesti vankka ja siihen liittyvät epävarmuudet tiedossa sen tulee olla hyväksytty ja ymmärrettävä EEA 2012. Climate change, impacts and vulnerability in Europe 2012. An indicator-based report. European Environment Agency. 5

Pääkaupunkiseudun sopeutumisen indikaattorit 1. Vaaratekijöitä/sääilmiöitä kuvaavat 1.1. Keskilämpötila 1.2. Hellepäivät 1.3. Sademäärä 1.4. Rankkasateet 1.5. Lumisumma 1.6. Nollan asteen ohituspäivät 2. Altistumista kuvaavat 2.1. Asukkaiden määrä meritulva-alueilla 2.2. Rakennusten määrä meritulva-alueilla 2.3. Asukkaiden määrä vesistötulva-alueilla 2.4. Rakennusten määrä vesistötulva-alueilla 2.5. Hulevesitulvien riskialueet 3. Sopeutumiskykyä kuvaavat 3.1. Vettä läpäisemättömät ja läpäisevät (kasvillisuus) alueet 3.2. Viherkatot 3.3. Sekaviemäriverkoston ylivuodot 4. Haavoittuvuuden yhdistelmäindikaattorit 4.1. Sosiaalinen haavoittuvuus helteille 4.2. Sosiaalinen haavoittuvuus tulville 6

Pääkaupunkiseudun sopeutumisen indikaattorit 1.Vaaratekijöitä/sääilmiöitä kuvaavat 1.1. Keskilämpötila 1.2. Hellepäivät 1.3. Sademäärä 1.4. Rankkasateet 1.5. Lumisumma 1.6. Nollan asteen ohituspäivät 2.Altistumista kuvaavat 2.1. Asukkaiden määrä meritulva-alueilla 2.2. Rakennusten määrä meritulva-alueilla 2.3. Asukkaiden määrä vesistötulva-alueilla 2.4. Rakennusten määrä vesistötulva-alueilla 2.5. Hulevesitulvien riskialueet 3. Sopeutumiskykyä kuvaavat 3.1. Vettä läpäisemättömät ja läpäisevät (kasvillisuus) alueet 3.2. Viherkatot 3.3. Sekaviemäriverkoston ylivuodot 4. Haavoittuvuuden yhdistelmäindikaattorit 4.1. Sosiaalinen haavoittuvuus helteille 4.2. Sosiaalinen haavoittuvuus tulville 7

1.1. Keskilämpötilan muutos Vuoden keskilämpötila 1960-2018 9 8 R² = 0,3219 7 6 5 R² = 0,3987 4 3 2 1 0 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kaisaniemi Helsinki-Vantaa Lin. (Kaisaniemi) Lin. (Helsinki-Vantaa) 8

1.2. Hellepäivät 45 40 Hellepäivien lukumäärä 1960-2018 R² = 0,1054 R² = 0,0726 35 30 25 20 15 10 5 0 Kaisaniemi Helsinki-Vantaa Lin. (Kaisaniemi) Lin. (Helsinki-Vantaa) Hellepäivä: päivän ylin lämpötila yli 25 C 9

1.3. Vuotuinen sademäärä 1000 Vuotuinen sademäärä 1960-2018 (mm) 900 800 700 mm 600 500 400 Kaisaniemi Helsinki-Vantaa Lin. (Kaisaniemi) Lin. (Helsinki-Vantaa) 300 200 100 0 10

2.1. Asukkaiden lukumäärä meritulva-alueilla Tulvan esiintymistiheydet 20, 50, 100 ja 250 vuotta 1200 Asukkaita meritulvan riskialueilla 1000 964 800 665 717 683 600 458 460 400 323 200 120 0 20 v 50 v 100 v 250 v Espoo Helsinki 11

2.2. Rakennukset meritulva-alueilla Tulvan esiintymistiheydet 20, 50, 100 ja 250 vuotta 400 Rakennusten määrä meritulvan riskialueilla 378 350 300 299 316 250 243 223 200 181 187 150 135 100 50 0 20 v 50 v 100 v 250 v Espoo Helsinki 12

2.2. Rakennukset meritulva-alueilla Tulva sadan vuoden esiintymistiheydellä 350 Rakennukset tyypittäin, meritulva 100 v. 300 250 200 150 100 50 0 Espoo Helsinki Asuinrakennukset Saunat Autotallit yms Muut 13

3.1.1. Vettä läpäisemättömät alueet ja kasvillisuuspeite 14

3.3. Sekaviemäriverkoston ylivuodot 250 000 Sekajäteviemäreiden ylivuodot m3 vuosineljänneksittäin 200 000 Kuutiometriä 150 000 100 000 50 000 0 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV 2015 2016 2017 2018 15

4.2. Haavoittuvuus helteille 16

Huomioita indikaattoreista Euroopan ympäristövirasto EEA: Sopeutumistoimien onnistumisen mittaamiseksi tarvitaan yleensä useita indikaattoreita Sopeutumisen indikaattorit näyttävät muutosta usein vasta pitkällä aikavälillä Haavoittuvuustarkasteluissa huomioitava yksityisyyden suoja Miten voisi mitata Hellehaittoja? Sopeutumisen kustannuksia vs ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja? Indikaattorityö jatkuu! EEA 2018. Kirsi Mäkinen, Andrea Prutsch, Eleni Karali, Markus Leitner, Sonja Völler, Jari Lyytimäki, Patrick Pringle, Wouter Vanneuville (2018) Indicators for adaptation to climate change at national level - Lessons from emerging practice in Europe. European Topic Centre on Climate Change impacts, Vulnerability and Adaptation (ETC/CCA) Technical paper 2018/3.

Puhtaasti parempaa arkea En rent bättre vardag Purely better, every day Kiitos! maaria.parry@hsy.fi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority