1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittaustuloksia Kokkolassa. Niitä on verrattu valtioneuvoston asettamiin raja-, ohje- ja tavoitearvoihin. Raportissa esitellään myös alueen lupavelvollisten laitosten sekä liikenteen ilmapäästöt vuonna 2007. Raportti sisältää vertailuja aiempien vuosien mittaustuloksiin, joiden avulla voi seurata ilmanlaadun kehitystä Kokkolassa. Lisäksi raportti sisältää meteorologisia tietoja menneeltä vuodelta. Kokkolassa mitattiin vuoden 2007 aikana ilman epäpuhtauksia kahdella mittausasemalla: keskikaupungissa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa. Teollisuuden päästöjen vähennyttyä 1990-luvulla, ovat suurimmiksi ongelmiksi kaupungin keskustan ilmanlaadun kannalta nousseet tieliikenteestä peräisin olevat typenoksidipäästöt ja eritoten ajoittaiset hiukkasten korkeat pitoisuudet. Tieliikennepäästöistä aiheutuvat ongelmat ajoittuvat selvimmin kylmiin talvikuukausiin, jolloin matalalla purkautuvat päästöt voivat inversiotilanteiden ja tyynen sään seurauksena jäädä kaupungin keskustan katukuiluihin. Vaikka teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidipäästöt ovat suurempia kuin liikenteen, ovat liikenteen päästöt merkittävämpiä niiden matalasta päästökorkeudesta ja sijainnista johtuen. Leijuvista hiukkasista aiheutuvat ongelmat ajoittuvat puolestaan pääosin kevääseen, jolloin katuja puhdistetaan ja ilmassa on myös paljon kasvien siitepölyä. Myös alailmakehän otsoni vaikuttaa keväisin ja kesäisin paikalliseen ilmanlaatuun. Edelleen myös ympäristöön pääsevät metallit muodostavat Kokkolassa keskeisen ilmansuojeluongelman, sillä ne kertyvät usein ympäristöön. Ilmapäästöt 2007 Ilmapäästöt Kokkolassa ovat jonkin verran nousseet edellisvuoteen verrattuna. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ilmapäästöt ovat kuitenkin pysytelleet samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien. Kokonaispäästömäärien pysymistä samalla tasolla voidaan pitää myönteisenä huomioiden, että suurteollisuuden tuotantomäärät ovat kasvaneet ja uusia laitoksiakin on tullut. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa nousivat vuoden 2006 1252 tonnista 1314 tonniin vuonna 2007. Rikkidioksidipäästöjen nousu edellisvuodesta johtuu pääasiassa Yara Suomi Oy:n (ml. Yara Phosphates Oy) ja Kokkolan Voima Oy:n rikkidioksidipäästöjen lisääntymisestä. Suurin rikkidioksidin päästölähde Kokkolassa on edelleen Kemira Oyj:n rikkihappotehdas 47 %:n päästöosuudella Kokkolan kokonaispäästöistä. Typenoksidipäästöt Kokkolassa nousivat vuonna 2007 ollen 1054 tonnia. Vuonna 2006 päästömäärä oli 909 tonnia ja vuonna 2005 vain 652 tonnia. Päästökehitys johtuu Yara Suomi Oy:n (ml. Yara Phosphates Oy), Tetra Chemisals Europe Oy:n ja Kokkolan Voima Oy:n typenoksidipäästöjen noususta. Suurin typenoksidien päästölähde Kokkolassa on edel-

2 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 leen liikenne 21 %:n päästöosuudellaan, mutta lähes yhtä suuria ovat Fortum Power and Heat Oy (17 %), Kokkolan Voima Oy (16 %), Kokkolan Satama (16 %) ja Yara Suomi Oy (14 %). Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa nousivat 118 tonniin vuonna 2007, kun kokonaispäästömäärä vuonna 2006 oli ollut 60 tonnia. Syy kokonaispäästöjen nousuun selittyy sillä, että Tetra Chemicals Oy on ensimmäistä kertaa selvittänyt ja raportoinut hiukkaspäästönsä, jotka olivat vuonna 2007 40,3 tonnia ja Kokkolan mittakaavassa merkittäviä. Kyseisellä määrällä Tetra Chemicals Europe Oy:stä tuli Kokkolan suurin kuormittaja vuonna 2007 vastaten 34 %:sta hiukkasten kokonaispäästöistä Kokkolassa. Yara Suomi Oy:n (ent. Kemira GrowHow Oyj) osuus hiukkasten kokonaispäästöistä oli 29 % ja Boliden Kokkola Oy:n osuus oli 14 %. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä oli 10 % ja Kokkolan Sataman 3 %. Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat kuitenkin vähentyneet selvästi, vaikkakin 1990-luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysyneet lähestulkoon samalla. Metallipäästöt nousivat joidenkin metallien osalta merkittävästi vuoden 2006 päästöihin verrattuna. OMG Kokkola Chemicals Oy:n kobolttipäästöt nousivat vuodessa 3,9 tonnista peräti 6,5 tonniin. Samalla nousivat myös OMG Kokkola Chemicals Oy:n nikkelipäästöt, laitoksen nikkelipäästö vuonna 2007 oli 957 kg. Päästökehitys oli myönteinen pääosin Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaalta peräisin olevan sinkin osalta, sinkkipäästö ilmaan vuonna 2007 tippui alle 7 tonniin. Arseenipäästöt pysyivät edellisvuonna saavutetulla erittäin alhaisella tasolla (30 kg). Mittaustulokset 2007 Kokkolassa mitattiin vuonna 2007 ilmanlaatua kahdella mittausasemalla, Ykspihlajassa ja Kokkolan keskustassa. Ykspihlajassa mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla rikkidioksidia (SO 2 ), typen oksideja (NO X ) ja hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Keskustassa mitattiin typen oksideja (NO X ), hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) sekä häkää (CO). Ilmanlaatu Kokkolassa oli parempi kuin vuotta aiemmin, mikä näkyy selvästi verrattaessa mittaustulosten vuosikeskiarvoja ja ilmanlaatuindeksiä. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta vuosikeskipitoisuudet laskivat keskustassa (2006: 16 µg/m 3 -> 2007: 14 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa (2006: 14 µg/m 3 -> 2007: 11 µg/m 3 ). Typpidioksidin (NO 2 ) osalta pitoisuudet nousivat vuositasolla Kokkolan keskustassa (2006: 14 µg/m 3 -> 2007: 15 µg/m 3 ) mutta Ykspihlajassa typpidioksidipitoisuudet taas laskivat hieman (2006: 8 µg/m 3 -> 2007: 7 µg/m 3 ). Ero Kokkolan keskustan ja Ykspihlajan pitoisuuksissa johtuu keskustan suuremmista liikennemääristä. Keskustassa pitoisuuksien nousu selittynee Kokkolan keskustan liikennejärjestelyiden muutoksella (kävelykeskustan kehittäminen), mikä on lisännyt mittausaseman ohi kulkevaa liikennettä Pitkänsillankadulla. Keskustassa vuoden keskimääräinen häkäpitoisuus pysyi samalla alhaisella tasolla (0,2 mg/m 3 ) aiempien vuosien tapaan. Rikkidioksidipitoisuudet Ykspihla-

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 _ 3 jassa laskivat hieman edellisvuodesta (2006: 7,2 µg/m 3 -> 2007: 5,5 µg/m 3 ). Ilmanlaatuindeksejä tarkastellessa ilmanlaatu Kokkolassa oli aiempien vuosien tapaan pääosin hyvää. Ilmanlaatu keskustassa oli vuonna 2007 hyvää 82 % ajasta ja Ykspihlajassa lähes 90 % ajasta. Ilmanlaadullisesti huonoja ja erittäin huonoja tunteja oli vuonna 2007 keskustassa 27 kpl ja Ykspihlajassa 9 kpl. Nämä heikoimmat tunnit ajoittuivat pääosin kevätpölykaudelle ja johtuivat pääosin kohonneista hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksista. Valtioneuvoston yhdyskuntailmalle asettamat vuosiraja-arvot alitettiin selvästi kaikkien mitattavien epäpuhtauksien osalta. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyy yleisesti vuosittain muutamia kertoja. Vuonna 2007 näitä ylityksiä oli aiempaa vähemmän ja ne ajoittuivat yhtä keskustan ylitystä lukuun ottamatta kevätpölykaudelle. Keskustassa hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvo ylittyi 4 kertaa (23.3., 28.3., 29.3.ja 12.12.) ja Ykspihlajassa yhden kerran (4.3.) vuonna 2007. Mainittavaa on myös, että häkäpitoisuudet Kokkolan keskustassa sivusivat 24.4. niille asetettua 8 tunnin ohjearvoa. Mainittavaa vuodelta 2007 on myös 25.5. tapahtunut rikkidioksidiepisodi, jolloin rikkidioksidin tuntiraja-arvo oli vaarassa ylittyä. Korkein mitattu rikkidioksidin tuntiarvo oli 322 µg/m 3 ja alittaa niukasti rikkidioksidille asetetun tuntiraja-arvon, joka on 350 µg/m 3. Nämä poikkeusellisen korkeat rikkidioksidipitoisuudet johtuivat selvitysten mukaan Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan pasuton alasajosta ja samanaikaisesta laitevian johdosta aiheutuneesta seisakista Kemira Oyj:n rikkihappotehtaalla. Ykspihlajassa mitattiin tapahtuneen johdosta kohonneita rikkidioksidipitoisuuksia Ykspihlajassa noin kuuden tunnin ajan. Vuoden 2007 aikana Kokkolan ilmanlaatuun vaikuttivat ajoittain myös Pietarsaaresta UPM-Kymmenen laitoksilta tulleet haisevat rikkiyhdisteet. Näistä päästöistä ei ole mittaustietoa, mutta Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluihin tuli vuoden aikana useita yhteydenottoja eri puolilta kaupunkia.

4 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 2. ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA 2007-2011 Kokkolan ilman laatua kuvaavat tiedot perustuvat ilmanlaadun tarkkailusta saatuihin mittaustuloksiin, ilmoitettuihin päästötietoihin (VAHTIjärjestelmä) sekä erilaisten erillisselvitysten perusteella saatuihin tuloksiin. Vuosia 2007-2011 koskeva ilmanlaadun yhteistarkkailusopimus solmittiin vuoden 2006 lopussa Kokkolan kaupungin, Kälviän, Kruunupyyn ja Luodon kuntien sekä Kokkolan alueen sellaisten merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavien laitosten kesken, joiden lupapäätöksissä on määrätty osallistumisesta ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailuun osallistuvat laitokset olivat vuonna 2007: - Kemira Oyj, rikkihappotehdas - Tetra Chemicals Europe Oy, kalsiumkloriditehdas - Yara Suomi Oy (ent. Kemira GrowHow Oyj) ja Yara Phosphates Oy rehufosfaattitehtaat - KemFine Oy, hienokemikaalitehdas ja polttolaitos - OMG Kokkola Chemicals Oy, kemikaali- ja metallikarboksylaattitehdas - Boliden Kokkola Oy, sinkkitehdas - Fortum Power and Heat Oy, Kokkolan voimalaitos - Neste Oil Oyj, polttonestevarasto - Kokkolan Energia, Kosilan lämpölaitos ja Koivuhaan varalämpökeskus - Kokkolan Voima Oy, Ykspihlajan voimalaitos ja Kemiran lämpölaitos - Nordkalk Oyj Abp, kalkin jauhatuslaitos - Lemminkäinen Oyj, Paloharjun (Kälviä) ja Kallisen asfalttiasemat - Kokkolan Satama, syväsatama ja kantasatama Tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja tulosten raportoinnista vastaa sopimuksen mukaan koko sopimuskauden ajan Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Järjestelmään liittyvät kustannukset on pyritty jakamaan eri osapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan. Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman 2007-2011 erillisselvitykset Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman 2007-2011 mukaan tullaan varsinaisten mittausten lisäksi myös tekemään joitain erillisselvityksiä. Viiden vuoden välein tehtävä bioindikaattoriselvitys valmistuu vuoden 2008 lopulla. Aiemmat bioindikaattoritutkimukset tehtiin vuosina 1992, 1997 ja 2002. Viiden vuoden välein tehtävä selvitys ilmassa leijuvan pölyn metallipitoisuuksista laaditaan vuonna 2011 (näytteenotto vuonna 2010), jotta tuloksia voidaan hyödyntää vuonna 2012 tehtävässä bioindikaattoritutkimuksessa. Aiemmat raportit metallipitoisuuksista on tehty vuosina 1993, 1998/9 ja 2003/4. Lisäksi Kokkolassa tullaan vuoden 2009 aikana tekemään PAH-päästökartoitus, johon on tarkoitus sisällyttää myös joitakin alustavia mittauksia. PAH päästökartoitus tullaan mahdollisuuksien mukaan tekemään yhteistyössä muiden Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen mittausverkkojen kanssa (Pietarsaari, Vaasa, Seinäjoki ja Suupohja).

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 _ 5 Mittausasemat Kokkolassa mitattiin ilmanlaatua kahdella mittausasemalla vuonna 2007. Mittausasemien sijainnit on esitetty alla kuvassa 1. Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 1. Kokkolan ilmanlaadun mittausasemat vuonna 2007. Pitkänsillankatu Pitkänsillankadun mittausasema perustettiin vuoden 1997 lopussa, jolloin se siirrettiin Tehtaankatu 5:stä Pitkänsillankadulle, Chydeniuksen puiston läheisyydessä oleviin tiloihin. Pitkänsillankadun mittausasema on luokitukseltaan liikenneasema ja se seuraa Kokkolan keskusta-alueen yleistä ilmanlaatua. Mittausasemalla mitataan typen oksideja (NO X ), häkää (CO) sekä hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Etäisyydet merkittävimpiin päästölähteisiin keskikaupungin liikennettä lukuun ottamatta ovat Kosilan voimalaitos (etäisyys noin 1 km) ja Ykspihlajan teollisuusalue (etäisyys noin 5 km). Ykspihlaja Ykspihlajan mittausasema sijaitsee Ykspihlajan koululla. Mittausasema valvoo pääasiassa teollisuuden, energiantuotannon ja Kokkolan sataman ilmapäästöjä. Ykspihlajan mittausasemalla on mitataan jatkuvatoimisesti rikkidioksidin, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja typen oksidien pitoisuuksia. PM 10 -analysaattori on varustettu lisälaitteella, joka mahdollista näytteenoton, esim. metalliselvityksiä varten. Rikkidioksidipitoisuuksia asemalla on mitattu vuodesta 1991 lähtien. Kesäkuusta 2003 mittausaseman yhteydessä on ollut myös meteorologinen asema (tuulen suunta ja nopeus). Typen oksidien mittaukset asemalla aloitettiin keväällä 2005. Mittausaseman mittaustuloksiin vaikuttavat pääasiassa noin 1-2 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa sijaitsevat Ykspihlajan teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Kokkolan Sataman kanta- ja syväsatamat.

6 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla Kokkolassa otettiin vuonna 1998 käyttöön ilmanlaadun indeksilaskentaohjelma, jonka avulla pystytään yhdistämään eri epäpuhtauskomponenttien mittausarvot yhdeksi indeksiarvoksi. Ohjelma laskee kaikkien mitattavien komponenttien mittaustulokset ja valitsee niistä suhteellisesti suurimman osoittamaan koko aseman indeksiarvoa. Kokkolassa indeksimittauksessa ovat mukana NO 2, CO, SO 2 ja PM 10 -mittaukset. Taulukossa 1 on kuvattu ilmanlaadun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön eri indeksiluokissa. Indeksiarvo Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat 0-50 HYVÄ Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 51-75 TYYDYTTÄVÄ Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-100 VÄLTTÄVÄ Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 101-150 HUONO Mahdollisia herkillä yksilöillä 151- ERITTÄIN HUONO Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 1. Ilmanlaatuindeksi kertoo ilmanlaadun terveys- ja ympäristövaikutuksista. Ilmanlaatuindeksi on alunperin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunnan (YTV) ympäristötoimiston kehittämä ja se on käytössä pääkaupunkiseudun lisäksi monissa muissakin Suomen kaupungeissa. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin vuonna 2002, jolloin indeksiarvojen määrittelyä muutettiin ja otettiin käyttöön uusi erittäin huono -luokka. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin jälleen vuonna 2007, jolloin joitakin indeksiluokitusten määrittelytasoja muutettiin sekä lisättiin laskentakaaviot pienhiukkasille (PM 2,5 ). Ilmanlaatuindeksiä käyttämällä voidaan ilmanlaadusta tiedottaa yksinkertaisesti ja helposti ymmärrettävällä tavalla lähes reaaliajassa. Indeksin käyttö perustuu pitoisuuksien vertaamiseen valtioneuvoston asettamiin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin, ja indeksilukemasta voidaan suoraan päätellä kulloisenkin ilmanlaadun mahdolliset ympäristö- ja terveysvaikutukset. Ilmanlaatuindeksiä on käytetty ilmanlaadusta tiedottamiseen.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 _ 7 Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus Mittausten luotettavuuden varmistamiseksi, analysaattorit kalibroidaan neljästi vuodessa JPP Kalibrointi Ky:n toimesta, joka hoitaa useimpien mittausverkojen kalibroinnit Suomessa. JPP Kalibrointi Ky hakee omille kalibroinneissa käyttämilleen kaasuille jäljen Ilmatieteen laitoksen vertailulaboratoriosta. Syksyllä 2004 valmistui alueellisesti laadittu laatujärjestelmä ja se otetaan asteittain käyttöön. Laatujärjestelmä kattaa mm. käytännön mittaustoimenpiteet, säännölliset huoltotoimenpiteet, mittaustulosten validoinnin ja raportoinnin sekä ilmanlaatutiedoista tiedottamisen. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen mittausverkkojen (Kokkola, Pietarsaari, Vaasa, Seinäjoki ja Suupohja) kesken aloitettiin keväällä 2005 myös mittausjärjestelmiensä ristiinauditoinnit. Kokkola on myös osallistunut Ilmatieteenlaitoksen järjestämiin kansallisiin vertailumittauskampanjoihin, joissa Ilmatieteenlaitos on käynyt tarkastamassa mittausasemia ja on samalla tehnyt vertailumittauksia kaasumaisten epäpuhtauksien analysaattoreille (SO 2, NOx ja CO). Ilmanlaatutiedot yleisesti nähtävillä internetissä Internet on tänä päivänä tärkeä tiedotuskanava ilmanlaatutiedoille. Kesäkuusta 2007 lähtien Kokkolan ilmanlaatutiedot ovat löytyneet internetistä kansallisesta ilmanlaatuportaalista. Ilmanlaatuportaali on Ilmatieteenlaitoksen ja ympäristöministeriön ylläpitämä internetsivusto, josta saa ajankohtaisen ilmanlaatutiedon reaaliajassa. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.ilmanlaatu.fi/. Ilmanlaatutiedot päivittyvät sivuille tunneittain.

8 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 3. YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA Ilman epäpuhtaudet Ilman epäpuhtaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnosta peräisin oleviin ja ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Luonnon päästölähteitä ovat mm. tuulen nostattama ja kuljettama pöly, salamoinnissa muodostuvat otsoni ja typen oksidit, metsäpalot (savu, kaasu ja lentotuhka), siitepöly (allergia), luonnon mätänemis- ja hajoamisprosessit (kaasut ja hajut) sekä luonnon radioaktiivisuus. Ihmisen toiminnan vaikutus maapallon ilmaston muutoksiin ja ilman laatuun on merkittävästi kasvanut ja nopeutunut teollistumisen lisääntyessä. Eniten ilmanlaatua huonontavat prosessiteollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöt. Myös maaseutuelinkeinojen päästöt saattavat varsinkin paikallisesti olla merkittäviä. Ilmansaasteet aiheuttavat muutoksia elollisen luonnon toiminnassa (maaperä, vesistöt ja metsät), terveysriskejä ihmisille ja muille eliöille sekä materiaalien rasittumista (korroosio). Päästöt ilmaan voivat olla joko kaasumaisessa tai kiinteässä olomuodossa. Ilmakehään päässeet kaasumaiset ja hiukkasmaiset saasteet leviävät ympäri maapalloa ilmakehän virtausten vaikutuksesta. Kun päästölähde sijaitsee maan rajojen ulkopuolella, puhutaan yleensä kaukokulkeumasta. Epäpuhtaudet kulkeutuvat paikasta toiseen sellaisenaan, laimenevat sekoittuessaan suurempaan ilmamassaan tai muuntuvat kemiallisesti toisiksi yhdisteiksi ja poistuvat vähitellen ilmakehästä. Ilmansuojelussa on käytössä useita eri termejä, jotka liittyvät hiukkasiin. Kokonaisleijuma (TSP) pitää sisällään kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset karkeista pienhiukkasiin. Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 10 ) kutsutaan alle 10 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevia hiukkasia, koska ne kykenevät tunkeutumaan aina keuhkoihin saakka. Pienhiukkasia (PM 2,5 ) ovat alle 2,5 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset ja ultrapieniä hiukkasia (PM 0,1 ) alle 0,1 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset. Hajakuormituksen merkitys kasvaa Yleisenä kehityssuuntana ympäristön saastumisessa on viimeisinä vuosikymmeninä ollut pistemäisten kuormittajien merkityksen väheneminen ja vastaavasti hajallaan olevien päästölähteiden merkityksen lisääntyminen. Samanlainen kehitys on havaittavissa myös Kokkolassa. Teollisuuden ja energiantuotannon pistelähteistä peräisin olevat päästöt ovat tuotantomäärien kasvusta huolimatta pysyneet viime vuosina lähes ennallaan, samoin kuin tieliikenteen päästömäärätkin. Uusien teollisuus- ja energiantuotantolaitosten perustamisen myötä Kokkolan kokonaisilmapäästöt saattavat myös lisääntyä. Tieliikenne on ollut varsinkin Kokkolan keskikaupungin alueen selvästi suurin päästöjen aiheuttaja ja ennusteiden mukaan liikennemäärät tulevat edelleen lisääntymään tulevina vuosina. Liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (typpidioksidi, hiukkaset jne.) tulevat hiilidioksidipäästöjä lukuun ottamatta ennusteiden mukaan kuitenkin vähenemään uusien teknisten ratkaisujen myötä, vaikka liikenteen määrä näyttää lisääntyvänkin.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 _ 9 4. KOKKOLAN ILMANSAASTEPÄÄSTÖT Päästölähteet Ilman eri epäpuhtaudet, niiden yhteisvaikutukset ja hapan laskeuma koettelevat Kokkolan ympäristön sietokykyä. Kokkolan omien päästöjen lisäksi päästöjä kulkeutuu Kokkolaan lähialueilta (mm. UPM-Kymmenen laitoksilta ja Ahlholmens Kraftilta Pietarsaaresta), muualta Suomesta sekä Skandinavian, muun Euroopan ja Venäjän teollisuus- ja liikennealueilta. Paikallisesti alueen ilman laatuun vaikuttavat lähinnä Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, energiantuotantoyksiköt ja satama sekä paikallinen tieliikenne. Myös meteorologisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus paitsi kaukokulkeumaan niin myös ilmassa tiettynä aikana vallitseviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Ykspihlajassa sijaitsevat suurteollisuus, energiantuotanto ja satamatoiminnot aiheuttavat suurimman osan kaupungin ilmaan pääsevistä rikkidioksidi- ja metallipäästöistä sekä tällä hetkellä myös typenoksidipäästöistä. Suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa on tieliikenne, mutta Ykspihlajan teollisuus- ja satama-alueen laitosten yhteenlasketut typenoksidipäästöt ylittävät selvästi tieliikenteen päästöt. Häkäpäästöt ovat edelleen peräisin lähinnä tieliikenteestä. Ykspihlajan teollisuusalueella toimii runsaasti eri tyyppistä teollisuutta. Alueelta syntyvä kuormitus ilmaan muodostaakin suurimman osan koko Kokkolan alueen päästöistä. Ykspihlajassa sijaitsevat mm. Boliden Kokkola Oy:n, OMG Kokkola Chemicals Oy:n, Kemira Oyj:n, Yara Suomi Oy:n ja Tetra Chemicals Europe Oy:n tehtaat, jotka toimivat lähinnä hydrometallurgian- ja kemianteollisuuden eri osa-alueilla. Ykspihlajassa sijaitsevat myös Fortum Power and Heat Oy:n ja Kokkolan Voima Oy:n energiantuotantoyksiköt, joissa energiaa tuotetaan pääasiassa turpeen ja puun avulla. Ykspihlajassa sijaitsee myös Kokkolan Sataman laajoja satamatoimintoja (sis. laivaliikenne), joista aiheutuu eritoten typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Kolmas edellisiä pienempi energiantuotantolaitos on Kokkolan Energian Kosilan kaukolämpölaitos. Kosilan kaukolämpöenergia tuotetaan pääasiassa raskaalla polttoöljyllä. Lisäksi Kokkolassa on kaksi pienempää öljykäyttöistä kaukolämpölaitosta. Toinen näistä on Kokkolan Voima Oy:n Kemiran tontilla sijaitseva 12 MW:n raskasöljykäyttöinen varalämpölaitos ja toinen Koivuhaassa sijaitseva Kokkolan Energian 20 MW:n kevytöljykäyttöinen varalämpökeskus. Tieliikenteen päästöt ovat viime vuosien aikana olleet lievässä laskussa, huolimatta liikennemäärien kasvusta. Päästöjen määrää ovat vähentäneet mm. katalysaattoreiden yleistyminen sekä puhtaampien polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto. Hiilidioksidipäästöihin eivät erilaiset uudet tekniikat kuitenkaan juurikaan vaikuta, vaan liikenteestä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt ovat nousseet liikennemäärien noustessa. Hiilidioksidi on keskeinen kasvihuoneilmiötä vahvistava kaasu, mutta paikallisesti sillä ei ole vaikutusta ilmanlaatuun. VTT on kehittänyt liikenteen päästöjen laskuohjelman nimeltä LIISA 2006 (http://lipasto.vtt.fi/lipasto/liisa/index.htm). Tämän ohjelman mukai-

10 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 sesti sopimusosapuolina olevien kuntien tieliikenteen päästöt vuonna 2007 olivat seuraavat: Kunta CO HC NO X Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Kokkola 920 121 229 12 6,9 10,2 0,35 60 805 Kruunupyy 388 45 106 5,2 2,8 4,3 0,15 25 093 Kälviä 266 31 72 3,6 1,9 2,9 0,10 17 086 Luoto 191 25 41 2,2 1,2 1,9 0,06 10 672 Taulukko 2. Liikenteen päästömäärät sopimuskunnissa vuonna 2007 (t/a) Lähde: VTT (LIISA 2006). Rikkidioksidi (SO 2 ) Kokkolan alueen ilmoitusvelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vuoden 1995 jälkeen aikana pysytelleet samalla tasolla. Sitä ennen päästökehitys on ollut erittäin myönteinen. 1970-luvun alkupuolella yksinomaan Ykspihlajan teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt olivat lähes 70 000 tn/a. Vuonna 2007 Kokkolan rikkidioksidipäästöt olivat enää murto-osan tästä, eli 1314 tonnia. Vuonna 2006 kokonaispäästöt olivat 1252 tonnia, joten rikkidioksidipäästöt ovat lisääntyneet 62 tonnilla. Päästöjen kasvu johtuu pääasiassa Yara Suomi Oy:n (ml. Yara Phosphates Oy) ja Kokkolan Voima Oy:n rikkidioksidipäästöjen lisääntymisestä. Kuvassa 2 on kuvattu rikkidioksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina 1987-2007. tn/a 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Boliden Kokkola Oy Kokkolan Voima Oy Fortum Power and Heat Oy Tetra Chemicals Europe Oy Kemira Oyj Muut 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 2. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina 1987-2007. Kuvassa 3 on esitetty vuoden 2006 rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa eri päästölähteiden kesken. Suurin osa (47 %) Kokkolan rikkidioksidipäästöistä oli peräisin Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevalta Kemira Oyj:ltä (rikkihappotehtaalta). Toiseksi eniten rikkidioksidia pääsi Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitokselta (19 %) sekä kolmanneksi eniten Kokkolan Voima Oy:n voimalaitokselta (11 %).

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 _ 11 Kokkolan rikkidioksidipäästöjen jakauma 2007 Yara Suomi Oy 9 % Boliden Kokkola Oy 1 % Muut 6 % Kokkolan Voima Oy 11 % Kemira Oyj 47 % Fortum Pow er and Heat Oy 19 % Tetra Chemicals Europe Oy 7 % Kuva 3. Rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2007. Typenoksidit (NO X ) Typenoksidien päästöt Kokkolassa ovat olleet peräisin pääasiassa tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Muita suuria typenoksidien päästölähteitä ovat myös Kokkolan Satama ja entisen Kemiran alueen laitokset. Pääosa typenoksidipäästöistä on typpimonoksidia, joka kuitenkin sääolosuhteista ja ilman otsonipitoisuudesta riippuen muuntuu ilmassa nopeasti erilaisten kemiallisten reaktioiden seurauksena typpidioksidiksi. Typenoksidien kokonaispäästöt (laskettu typpidioksidiksi) Kokkolassa vuonna 2007 olivat 1054 tonnia. Parina viime vuonna päästömäärät ovat olleet nousussa, sillä vuonna 2006 kokonaispäästömäärä oli 909 tonnia ja vuonna 2005 vain 652 tonnia. Päästökehitys johtuu Yara Suomi Oy:n (ml. Yara Phosphates Oy), Tetra Chemisals Europe Oy:n ja Kokkolan Voima Oy:n typenoksidipäästöjen noususta. Tieliikenteen typenoksidipäästöt laskivat hieman edellisvuoteen verrattuna ja olivat 229 tonnia (VTT). Tieliikenne on typenoksidipäästöjen osalta suurimpia kuormittaja Kokkolassa ja siitä aiheutuvien päästöjen haitallisia vaikutuksia korostavat alhainen päästökorkeus sekä se, että päästöt purkautuvat ilmaan suurelta osin kaupungin keskustassa, missä suuri joukko ihmisiä on niille alttiina. Kuvassa 4 on esitetty typenoksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina 1987-2007.

12 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 tn/a 1400 1200 1000 Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy 800 Boliden Kokkola Oy Fortum Power and Heat Oy 600 KemFine Oy 400 Yara (ent. Kemira GrowHow Oyj) Tetra Chemicals Europe Oy 200 Kemira Oyj 0 Muut 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 4. Typenoksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina 1987-2007. Huomioitavaa on, että Kokkolan Sataman päästöt ennen vuotta 2002 eivät ole tiedossa. Vuonna 2007 liikenne oli suurin typen oksidien päästölähde Kokkolassa 21 %:n osuudella. Seuraavaksi eniten typenoksidipäästöjä aiheuttivat Fortum Power and Heat Oy (17 %), Kokkolan Satama (16 %), Kokkolan Voima Oy (16 %) ja Yara Suomi Oy (14 %). Kokkolan typenoksidipäästöjen jakauma 2007 KemFine Oy 5 % Kemira Oyj 3 % Yara Suomi Oy 14 % Kokkolan Satama 16 % Muut 1 % Fortum Power and Heat Oy 17 % Kokkolan Voima Oy 16 % Tetra Chemicals Europe Oy 7 % Liikenne 21 % Kuva 5. Typenoksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2007.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 _ 13 Hiukkaset Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa olivat vuonna 2007 noin 118 tonnia. Päästömäärä on selvästi suurempi kuin vuotta aiemmin, jolloin päästömäärä oli 60 tonnia. Syy kokonaispäästöjen nousuun selittyy sillä, että Tetra Chemicals Oy on ensimmäistä kertaa selvittänyt ja raportoinut hiukkaspäästönsä, jotka ovat Kokkolan mittakaavassa merkittäviä. Tetra Chemicals Europe Oy:n hiukkaspäästöt vuonna 2007 olivat 40,3 tonnia. Muita suuria hiukkaspäästöjä aiheuttavia laitoksia olivat Yara Suomi Oy (34 tonnia) ja Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas (16,2 tonnia). Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat vähentyneet selvästi, vaikkakin 1990- luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysyneet lähestulkoon samalla tasolla, mikä käy ilmi kuvasta 6. tn/a 1400 1200 1000 800 600 400 Tetra Chemicals Europe Oy Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden Kokkola Oy Fortum Power and Heat Oy Yara (ent. Kemira GrowHow Oyj) Kemira Oyj Muut 200 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 6. Hiukkaspäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina 1987-2007. Tetra Chemicals Europe Oy:n mahdollisia hiukkaspäästöjä ennen vuotta 2007 ei ole huomioitu kaaviossa. Hiukkasten osalta Kokkolan suurin kuormittaja vuonna 2007 oli Tetra Chemicals Europe Oy joka vastasi 34 %:sta hiukkasten kokonaispäästöistä Kokkolassa. Yara Suomi Oy:n (ent. Kemira GrowHow Oyj) osuus hiukkasten kokonaispäästöistä oli 29 % ja Boliden Kokkola Oy:n osuus oli 14 %. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä oli 10 % ja Kokkolan Sataman 3 % (kuva 7). Tämän raportin hiukkaspäästömäärissä ei ole huomioitu mm. pölyämisestä tai lastauksesta ilmaan aiheutuvaa kuormitusta.

14 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 Kokkolan hiukkaspäästöjen jakauma 2007 Tetra Chemicals Europe Oy 34 % Muut 7 % Boliden Kokkola Oy 14 % Liikenne 10 % Kokkolan Satamalaitos 3 % Kokkolan Voima Oy 2 % Fortum Pow er and Heat Oy 1 % Kemira Grow How Oyj 29 % Kuva 7. Hiukkaspäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2007.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 _ 15 Muut päästöt Teollisuudesta, energiantuotannosta ja liikenteestä aiheutuu edellä mainittujen päästökomponenttien lisäksi mm. häkä-, hiilidioksidi-, hiilivety-, rikkivety- ja metallipäästöjä. Alailmakehän otsonia muodostuu lähinnä tausta-alueilla monimutkaisten prosessien kautta. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vapautuu ilmaan mm. Ykspihlajan teollisuusalueelta Neste Oil Oyj:n polttonestevarastolta ja OMG Kokkola Chemicals Oy:ltä. OMG Kokkola Chemicals Oy:n laitoksilta pääsee ilmaan myös etikkahappoa, josta on ajoittain aiheutunut hajuhaittaa Ykspihlajan teollisuusalueen lähiympäristössä. Etikkahappopäästöt ovat kuitenkin selvästi vähentyneet viime vuosina. Kokkolan metallipäästöt ilmaan viiden viimeisen vuoden ajalta on esitetty taulukossa 3. Laitoskohtaiset metallipäästömäärät ovat liitteessä 5. Metallipäästöt nousivat joidenkin metallien osalta merkittävästi vuoden 2006 ilmapäästöihin verrattuna. Metallipäästöt olivat pääosin kuitenkin edelleen selvästi pienempiä kuin 1990-luvun alkupuolella. Myönteisin kehitys on ollut arseenin, sinkin, lyijyn ja kuparin osalta. Arseenipäästöt ovat kahden viimeisenä vuotena laskeneet murto-osaan aiemmista päästömääristä ollen vain 30 kg vuonna 2007. Pääosin Boliden Kokkola Oy:ltä peräisin olevan sinkin osalta päästöt laskivat yli 1,5 tonnia edellisvuodesta ollen alle 7 tonnia vuonna 2007. OMG Kokkola Chemicals Oy:n kobolttipäästöt ovat olleet parina viime vuotena selvässä nousussa, kobolttipäästöt nousivat 6,5 tonniin vuonna 2007. Myös laitoksen nikkelipäästöt nousivat selvästi kahden edellisen vuoden tasosta ollen 957 kg vuonna 2007. Elohopeapäästöt ovat viiden viimeisen vuoden aikana nousseet tasaisesti. Elohopean päästömäärät ovat kuitenkin selvästi alle 90-luvun päästömäärien. Kadmium ja vanadiinipäästöt pysyttelivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Metalli 2003 2004 2005 2006 2007 Elohopea (Hg) 4,7 5,2 6,7 7,1 9,1 Kadmium (Cd) 64 101 104 108 105 Lyijy (Pb) 91 128 113 102 85 Arseeni (As) 448 335 170 26 30 Koboltti (Co) 2 900 3 690 2 789 3 937 6 584 Kromi (Cr) 12,7 11,6 9,1 12,7 9,2 Nikkeli (Ni) 557 1 422 58 189 968 Kupari (Cu) 216 255 225 215 39 Sinkki (Zn) 7 034 7 497 8 106 8 549 6 967 Vanadiini (V) 162 31 34 25 28 Taulukko 3. Teollisuuden ja energiantuotannon metallipäästöjen kehitys Kokkolassa viiden viime vuoden aikana (kg/vuosi). Vuoden 2007 aikana Kokkolan ilmanlaatuun vaikuttivat ajoittain myös Pietarsaaresta UPM-Kymmenen laitoksilta tulleet haisevat rikkiyhdisteet. Näistä päästöistä ei ole mittaustietoa, mutta Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluihin tuli vuoden aikana useita yhteydenottoja eri puolilta kaupunkia.

16 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 5. KOKKOLAN ILMASTO-OLOSUHTEET Kokkolassa, kuten rannikkoalueilla yleensäkin, maan ja veden rajapinnat muodostavat ilmaston sekä päästöjen leviämisen kannalta epäsäännöllisen alueen. Alueella vallitsee usein ns. maa-merituuli-ilmiö, joka saattaa kääntää savuviuhkan leviämissuuntaa vuorokauden aikana 180. Alkutalvesta meri on lämmin ja maa kylmä, lämpötilaero saattaa olla jopa 30 C. Alkutalvesta kylmä mantereellinen ilmavirtaus lämpimän meren yllä aiheuttaa hyvin labiilin tilanteen, kun vastaavasti loppukeväästä tilanne on päinvastainen. Tällöin lämmin virtaus mantereelta kylmälle merelle saattaa aiheuttaa hyvinkin stabiilin tilanteen, jolloin syntyy sumua ja voimakkaita inversiotilanteita. Ilman ja meren lämpötilaerosta riippuen tällaiset labiilit ja stabiilit tilanteet saattavat säilyä muuttumattomina jopa useita päiviä. Kuva 8. Savuviuhkan käyttäytyminen maa-merituuli-ilmiön seurauksena. Mikäli kapea stabiilissa ilmamassassa kulkeva savuviuhka sekoittuu kokonaan maalle muodostuneeseen nk. termiseen sisäiseen rajakerrokseen tapahtuu fumigaatiota eli savustumista (kuva 8). Tällöin savuviuhka painuu lähes suoraan alaspäin ja sekoittuminen on heikkoa. Savustumisen yhteydessä voidaan päästökohteen läheisyydessä mitata erittäin korkeita epäpuhtauspitoisuuksia. Kokkolassa fumigaatioon verrattavia tilanteita esiintyy maa-merituuli-ilmiön johdosta yleensä keväisin ja syksyisin. Tällöin Ykspihlajassa mitattavat rikkidioksidipitoisuudet nousevat yleensä puolen päivän jälkeen ja palautuvat normaalille tasolle illalla klo 18.00-20.00 välisenä aikana. Kokkolassa vallitseva tuulensuunta vuonna 2007 oli kaakosta päin. Usein tuuli myös sektoreista luode-pohjoinen ja lounas-etelä. Vähiten tuuli suoraan lännestä ja itä-koillisesta. Tyyntä (tuulennopeus alle 0,5 m/s) oli 44 % ajasta. Tuulensuunnat Kokkolassa Ykspihlajassa vuonna 2007 on esitetty kuvassa 9.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 _ 17 Kuva 9. Kokkolan (Ykspihlaja) tuuliruusu vuonna 2007. Ilman keskilämpötilat kuukausittain on esitetty kuvassa 10. Lämpötilatiedot on kerätty Ykspihlajan ja Pitkänsillankadun mittausasemilta. Vuoden 2007 helmikuu oli aiempiin vuosiin (2005-2006) verrattuna selvästi normaalia kylmempi ja maaliskuu vastaavasti aiempaa selvästi lämpimämpi kuin aiempina vuosina. Kesä 2007 oli myös aiempia vuosia selvästi kylmempi. Kuukauden keskilämpötilat Kokkolassa vuonna 2007 verrattuna aiempiin vuosiin (2005-2006) 25 Ykspihlaja 2007 20 Pitkänsillankatu 2007 deg C 15 10 5 Ykspihlaja ka 2005-06 Pitkänsillankatu ka 2005-06 0-5 -10 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -15 Kuva 10. Vuoden 2007 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa Ykspihlajassa ja keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla verrattuna vuosien 2005-2006 keskiarvoon.

18 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 6. ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Yleistä Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja asettamalla pyritään turvaamaan terveellinen ilma myös herkille väestöryhmille. Tarkoituksena on, että ilmanlaadun ohjearvot otettaisiin jo ennakolta huomioon ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja suunniteltaessa ja sijoitettaessa. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupiin liittyvässä lupaharkinnassa. Ilmanlaadun ohjearvot Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi on valtioneuvosto 1.9.1996 voimaan tulleilla päätöksellä asettanut ilmanlaadulle ohjearvot sekä erilliset raja-arvot ilman rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja lyijypitoisuudelle sekä hiukkasille. Ohjearvot on esitetty taulukossa 4. Komponentti Hiilimonoksidi(CO) 1 h 8 h Typpidioksidi (NO 2 ) 1 h 1 vrk Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 h 1 vrk Hiukkaset (TSP) 1 vrk 1 vuosi Hiukkaset (PM 10 ) 1 vrk Haisevat rikkiyhd. (TRS) 1 vrk Ohjearvo Tilastollinen määrittely 20 mg/m 3 8 mg/m 3 150 µg/m 3 70 µg/m 3 250 µg/m 3 80 µg/m 3 120 µg/m 3 50 µg/m 3 70 µg/m 3 tuntiarvo tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo vuoden vuorokausiarvojen 98. %-piste vuosikeskiarvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 10 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo (TRS ilmoitetaan rikkinä) Taulukko 4. Valtioneuvoston 1.9.1996 antamat ilmanlaadun ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein, pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Tuntiarvoon verrataan rikkidioksidin ja typpidioksidien summafrekvenssijakauman 99 %:n tuntiarvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 99 %:a mittaustuloksista alittaa kuluneen mittausjakson aikana.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 _ 19 Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (7 h) 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana ylittää annetun ohjearvon. Rikkidioksidin ja typpidioksidin osalta vuorokausiohjearvoon verrataan 30 vuorokauden pituisen mittausjakson toiseksi korkeinta vuorokausiarvoa. Vuorokausiarvolle sallitaan yksi ohjearvon ylitys 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana, kuitenkin siten, että vuoden aikana sallitaan ylityksiä ainoastaan kaksi prosenttia. Vuorokausiohjearvoon verrataan myös vuoden mittausaineistosta muodostettua vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman prosenttilukua 98 vastaavaa pitoisuutta. Leijuvan pölyn osalta, kun näyte kerätään joka kolmas vuorokausi, verrataan vuorokausiarvoon koko vuoden aineistosta laskettua summafrekvenssijakauman 98 %:n arvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 98 %:a mittaustuloksista alittaa. Vuosiohjearvoon kaikkien komponenttien osalta verrataan vuoden pituisen mittausjakson tuntiarvoista, tuntikeskiarvoista tai vuorokausiarvoista laskettua aritmeettista keskiarvoa. Kuukausikeskiarvoille ei ole annettu erillistä ohjearvoa. Ilmanlaadun raja-arvot 15.8.2001 astui voimaan valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001). Ilmanlaatuasetus koskee ulkoilman epäpuhtauksien rajaarvoja ja sen tavoitteena on vähentää ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Asetuksella kumottiin valtioneuvoston päätös 481/1996 ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista, eräitä rajaarvoja lukuun ottamatta, sekä 3 valtioneuvoston päätöksestä 480/1996, joka koski ilmanlaadun ohjearvoja ja rikkilaskeuman tavoitearvoja. Taulukossa 5 on esitetty ohjearvot sekä vanhat ja uudet raja-arvot. Taulukko 5. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja-arvot (tsv = kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo). Ohjearvo Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) tunti 250 µg/m 3 350 µg/m 3 (99 %) (25. suurin) vuorokausi 80 µg/m 3 125 µg/m 3 (tsv) (4. suurin) vuosi 20 µg/m 3 (keskiarvo) Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 150 µg/m 3 200 µg/m 3 (99 %) (19. suurin) vuorokausi 70 µg/m 3 (tsv) vuosi 40 µg/m 3 (keskiarvo)

20 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 Ohjearvo Raja-arvo Typen oksidit(no+no 2 )vuosi 30 µg/m 3 30 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hiilimonoksidi (CO) tunti 20 mg/m 3 (maksimi) 8 tuntia 8 mg/m 3 10 mg/m 3 (maksimi) (maksimi) Bentseeni (C 6 H 6 ) vuosi 5 µg/m 3 Hiukkaset vuorokausi 120 µg/m 3 (kokonaisleijuma) (98 %) vuosi 50 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hengitettävät vuorokausi 70 µg/m 3 50 µg/m 3 hiukkaset (PM 10 ) (tsv) v.2000 (36.suurin)/ v.2010 (8.suurin) vuosi 40/20µg/m 3 (keskiarvo v. 2005/2010) Lyijy (Pb) vuosi 0,5 µg/m 3 (keskiarvo) Raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi Rikkidioksidi (SO 2 ) vuosi ja 20 µg/m 3 talvikausi (keskiarvo) (1.10.-31.3.) Typenoksidit(NO+NO 2 ) vuosi ja 30 µg/m 3 talvikausi (keskiarvo) (1.10.-31.3.) Raja-arvon ylittyessä on kunta ja joissakin tapauksissa alueellinen ympäristökeskus velvollinen ryhtymään ilmanlaatuasetuksen mukaisiin tarpeellisiin toimiin ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 _ 21 Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot Valtioneuvosto on 4.9.2003 antanut asetuksen alailmakehän otsonista (783/2003). Asetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ympäristön pilaantumista, erityisesti terveyshaittoja ja kasvillisuusvaikutuksia. Tavoitearvot korvasivat ilmanlaatuasetuksessa (711/2001) otsonille asetetut kynnysarvot. Tavoitearvot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Valtioneuvoston asetuksessa 783/2003 alailmakehän otsonille asetetut tavoitearvot. Otsonin (O 3 ) tavoitearvot Sallitut ylitykset Terveyden suojelu 8 tuntia 120 µg/m 3 25 kpl /vuosi Kasvillisuuden suoj. AOT40 18 000 µg/m 3 h Väestölle tiedott. tunti 180 µg/m 3 Väestön varoittaminen tunti 240 µg/m 3 Valtioneuvosto on 8.2.2007 antanut asetuksen (164/2007) jossa on asetettu tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni), kadmiumille, arseenille ja nikkelille. Taulukko 7. Valtioneuvoston asetuksessa 164/2007 asetetut tavoitearvot arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille. Tavoitearvot on annettu vuosikeskiarvolle määritettynä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) kokonaismäärästä. Metallien ja PAH:n tavoitearvot Tavoitearvo Arseeni (As) vuosi 6 ng/m 3 Kadmium (Cd) vuosi 5 ng/m 3 Nikkeli (Ni) vuosi 20 ng/m 3 Bentso(a)pyreeni (BaP) vuosi 1 ng/m 3

22 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 7. ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidia mitattiin vuonna 2007 ainoastaan Ykspihlajan mittausasemalla. Kuvat 11 ja 12 kuvaavat ohjearvoihin verrannollisia pitoisuuksia vuonna 2007. Tuntiarvojen 99 %-piste 250 200 Ykspihlaja ug/m3 150 100 50 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 11. Rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99 %-pisteet Ykspihlajassa vuonna 2007 (ohjearvo 250 µg/m 3 ). Kuukauden toiseksi suurimmat vrk-arvot 80 60 Ykspihlaja ug/m3 40 20 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 12. Rikkidioksidin kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausiarvot Ykspihlajassa vuonna 2007 (ohjearvo 80 µg/m 3 ).

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 _ 23 Ykspihlajassa korkein tuntiohjearvoon verrattava pitoisuus, 90 µg/m 3, mitattiin toukokuussa. Näin ollen valtioneuvoston asettama tuntiohjearvo (250 µg/m 3 ) alittui selvästi. Korkein vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus Ykspihlajassa oli 44 µg/m 3 ja se mitattiin toukokuussa. Vuorokausiohjearvo rikkidioksidille on 80 µg/m 3 (kuukauden toiseksi korkein vrk-arvo), joten se alitettiin Ykspihlajassa selvästi. Kuukausikeskiarvot 12 10 Ykspihlaja 8 ug/m3 6 4 2 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 13. Rikkidioksidin kuukausikeskiarvot Ykspihlajassa vuonna 2007. Kuvassa 13 on esitetty rikkidioksidin kuukausikeskiarvot Ykspihlajan mittausasemalla vuonna 2007. Rikkidioksidipitoisuudet olivat Ykspihlajassa korkeimmillaan kesäkuussa, jolloin kuukausikeskipitoisuus oli 8,8 µg/m 3. Ykspihlajan rikkidioksidipitoisuudet olivat alimmillaan maaliskuussa ja loppuvuotena. Rikkidioksidipitoisuudet Ykspihlajassa ovat keväällä ja kesällä korkeampia kuin muina vuodenaikoina, vaikka päästöt energiantuotannosta ovat tällöin selvästi talviaikaa pienempiä. Toisaalta teollisuuden rikkidioksidipäästöissä ei esiinny juurikaan vuodenaikavaihtelua. Ilmiö on Kokkolassa yleinen ja se johtuu rannikon ilmasto-olosuhteista, eli maamerituuli-ilmiöstä. Kuvassa 14 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvojen kehitys Kokkolassa. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja-arvo kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi on 20 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan 90-luvun puolivälissä. Rikkidioksidin vuosipitoisuus Ykspihlajassa laski hieman ollen 5,5 µg/m 3 vuonna 2007 (2006: 7,2 µg/m 3 ). Merkittävimpien päästölähteiden läheisyydestä johtuen, Ykspihlajassa onkin vuosien varrella mitattu suuremmat rikkidioksidipitoisuudet kuin muilla mittausasemilla.

24 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 SO2-pitoisuudet Kokkolassa 20 Vuosiraja-arvo 20 µg/m3 Ykspihlaja 16 Tehtaankatu Halkokari ug/m3 12 8 Pitkänsillankatu Rautatienkatu 4 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 14. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden kehitys Kokkolassa vuodesta 1991. Mainittavaa vuodelta 2007 on myös 25.5. tapahtunut rikkidioksidiepisodi, jolloin rikkidioksidin tuntiraja-arvo oli vaarassa ylittyä (kuva 15). Korkein mitattu rikkidioksidin tuntiarvo oli 322 µg/m3 ja alittaa niukasti rikkidioksidille asetetun tuntiraja-arvon, joka on 350 µg/m3. Nämä poikkeuksellisen korkeat rikkidioksidipitoisuudet johtuivat selvitysten mukaan Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan pasuton alasajosta ja samanaikaisesta laitevian johdosta aiheutuneesta seisakista Kemira Oyj:n rikkihappotehtaalla. Ykspihlajassa mitattiin tapahtuneen johdosta kohonneita rikkidioksidipitoisuuksia Ykspihlajassa noin kuuden tunnin ajan. Rikkidioksidipitoisuudet Ykspihlajassa 25.5.2007 (tuntikeskiarvot) 350 300 Tuntiraja-arvo 350 µg/m3 250 µg/m3 200 150 100 50 0 1:00 3:00 5:00 7:00 9:00 11:00 13:00 15:00 17:00 19:00 21:00 23:00 Klo. Kuva 15. Rikkidioksidin tuntiarvot Ykspihlajassa 25.5.2007.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 _ 25 Typenoksidit (NO X ) Typenoksideja mitattiin vuonna 2007 Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla. Vuonna 2007 Kokkolassa ei mitattu raja-arvon ylityksiä typpidioksidin osalta. Mittaustulokset ovat muutoin tasoltaan hyvin samankaltaisia kuin muinakin vuosina. Typenoksidien merkittävimpiä päästölähteitä Kokkolan keskustan alueella ovat tieliikenne. Liikenteen vaikutus vallitseviin pitoisuuksiin on havaittavissa selvästi eri vuorokaudenaikoina, sillä mittaustulokset ovat selvästi verrannollisia liikenteen ruuhkahuippuihin, jotka ajoittuvat yleensä viikonlopuille sekä arkisin kello 07.00-17.00 väliselle ajanjaksolle. Ykspihlajassa typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat Ykspihlajan alueen energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset, Kokkolan Satama ja mittausaseman ohi kulkeva liikenne. Korkeimmat tuntiraja-arvoon (tuntiraja-arvo 200 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 - pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla helmikuussa (157 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa myös helmikuussa (74 µg/m 3 ). Korkeimmat tuntiohjearvoon (tuntiarvojen 99 %-piste; tuntiohjearvo 250 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 - pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla helmikuussa (99 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa helmikuussa (65 µg/m 3 ). Korkeimmat vuorokausiohjearvoon verrattavat NO 2 -pitoisuudet mitattiin molemmilla mittausasemilla helmikuussa, jolloin rikkidioksidin toiseksi korkein vrk-pitoisuus Pitkänsillankadulla oli 48 µg/m 3 ja Ykspihlajassa 43 µg/m 3. Typpidioksidin tuntirajaarvoon, tuntiohjearvoon ja vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 2007 on esitetty kuvissa 16, 17 ja 18. Kuukauden korkein tuntiarvo 300 250 Pitkänsillankatu Ykspihlaja 200 ug/m3 150 100 50 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 16. Typpidioksidin korkeimmat tuntiraja-arvoon verrattavat pitoisuudet Kokkolassa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa vuonna 2007 (tuntiraja-arvo 200 µg/m 3 ).

26 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 Tuntiarvojen 99 %-piste 250 200 Pitkänsillankatu Ykspihlaja 150 100 50 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu ug/m3 Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 17. Typpidioksidin tuntiohjearvoon (kuukauden tuntiarvojen 99 %- piste) verrattavat pitoisuudet Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 2007. Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 70 60 50 Pitkänsillankatu Ykspihlaja 40 30 20 10 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ug/m3 Kuva 18. Typpidioksidin toiseksi suurimmat vrk-arvot kuukausittain Kokkolassa vuonna 2007 (ohjearvo 70 µg/m 3 ). Typpidioksidipitoisuuksien vuosittainen kehitys Kokkolassa on esitetty kuvassa 19. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla vuonna 2007 oli 15 µg/m 3, kun se vuonna 2006 oli 14 µg/m 3. Ykspihlajassa typpidioksidin vuosipitoisuudeksi saatiin 7 µg/m 3 (2006: 8 µg/m 3 ). Typpidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja-arvo on 40 µg/m 3. Pitoisuudet Kokkolassa ovat vuosien mittaan pysyneet samalla tasolla.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 _ 27 NO2-pitoisuudet Kokkolassa ug/m3 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Vuosiraja-arvo 40 µg/m3 Tehtaankatu Pitkänsillankatu Rautatienkatu Ykspihlaja 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 19. Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kokkolassa vuodesta 1992. Vuosipitoisuudelle annettu raja-arvo on 40 µg/m 3.

28 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Kokkolassa hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) mitattiin vuonna 2007 jatkuvatoimisesti kahdella mittausasemalla, Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa. Hengitettävien hiukkasten suurin vuorokausipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla mitattiin 12.12., jolloin vuorokausiarvo oli 65 µg/m 3 (kuva 20). Ykspihlajassa suurin vuorokausipitoisuus oli 63 µg/m 3 mitattiin 3.4. Pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen mukaisen raja-arvon, joka on 50 µg/m 3. Kuukauden suurin vrk-arvo 120 ug/m3 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ykspihlaja Pitkänsillankatu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 20. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat vuorokausiarvot Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa vuonna 2007. Vuorokausiraja-arvo on 50 µg/m 3, raja-arvon ylityksiä sallitaan 35 kpl/vuosi. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo (kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo) ei ylittynyt Kokkolassa vuonna 2007. Korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Pitkänsillankadulla oli 55 µg/m 3 ja se mitattiin kevätpölykaudella maaliskuussa. Korkein vastaava pitoisuus Ykspihlajassa oli 41 µg/m 3 ja se mitattiin myös kevätpölyaikaan mutta huhtikuussa. Vuorokausiohjearvo on 70 µg/m 3 (kuva 21). Hengitettäviä hiukkasia on Kokkolassa mitattu vuodesta 1992 alkaen. Kuvassa 22 on esitetty hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys vuosina 1992-2007. Vuosikeskipitoisuudet Kokkolan keskustassa ovat pysytelleet samalla tasolla, vuosipitoisuudet ovat vaihdelleet 13-16 µg/m 3 välillä. Pienet vaihtelut pitoisuuksissa riippuvat mitä ilmeisimmin vuosittaisista eroista sääolosuhteissa (sadepäivien määrä jne.). Ykspihlajassa PM 10 -pitoisuudet ovat myös pysytelleet viime vuosina samalla tasolla (11-14 µg/m 3 ) ja pitoisuusvaihtelut seuraavat keskustassa mitattuja pitoisuusvaihteluita.