EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o /2008, annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

FI FI FI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.12.2008 KOM(2008) 847 lopullinen 2008/0239 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o /2008, annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], toisesta Marco Polo -ohjelmasta yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten (Marco Polo II) annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1692/2006 muuttamisesta {SEK(2008) 3021} {SEK(2008) 3022} (komission esittämä) FI FI

PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN SISÄLTÖ 1.1. Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Toinen Marco Polo -ohjelma ei täysin täytä sen oikeusperustassa asetettuja liikennemuotosiirtymää ja liikenteen välttämistä koskevia tavoitteita. Vaikka ohjelmalla ollaan itse asiassa saavuttamassa merkittävä liikennemuotosiirtymä, toisen Marco Polo - ohjelman yhteydessä vuonna 2008 järjestetyn toisen ehdotuspyyntömenettelyn ja ensimmäisen Marco Polo -ohjelman ulkoisen arvioinnin tulosten perusteella on kuitenkin hyvin todennäköistä, ettei ohjelma saavuta sille asetettua tavoitetta välttää tai siirtää huomattavaa osaa maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen ennustetusta kokonaiskasvusta Euroopassa, kuten ohjelman oikeusperustassa on kaavailtu. Ulkoisen arvioinnin mukaan ensimmäisellä Marco Polo -ohjelmalla ei saavuteta liikennemuotosiirtymälle asetettua tavoitetta 1, josta arvioinnin mukaan oletetaan saavutettavan 64 prosenttia. Tätä arviota onnistumisasteesta tukee toisen Marco Polo -ohjelman yhteydessä järjestetyn toisen ehdotuspyyntömenettelyn vastausaste: liikennemuotosiirtymiä koskevien ehdotusten kokonaismäärä laski huomattavasti. Toisessa ohjelmassa ehdotettuja uudentyyppisiä toimia (merten moottoritiet -toimet ja liikenteen välttämistoimet) koskevia hakemuksia ei ole saatu tarpeeksi (vain 9 prosenttia ehdotuksista vuonna 2007 ja 4 prosenttia vuonna 2008). Ehdotettavilla muutoksilla on tarkoitus tehostaa ohjelmaa vältettyjen tai maanteiltä pois siirrettyjen tonnikilometrien määrää lisäämällä, jotta oikeusperustassa asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Erityistoimilla on tarkoitus lisätä hakemusten määrää kannustamalla pienyrityksiä ja erityisesti sisävesiliikenneyrityksiä tekemään enemmän rahoitushakemuksia, madaltamalla kelpoisuuskynnyksiä, nostamalla tuki-intensiteettiä ja yksinkertaistamalla ohjelmaan liittyviä hallintomenettelyjä. Ohjelman arviointi Asetuksen 14 artiklan mukaan komission on annettava Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle arviointikertomus Marco Polo -ohjelman tuloksista ajanjaksolla 2003 2006. Jos tästä kertomuksesta käy ilmi, että Marco Polo II -ohjelmaa on mukautettava, komission on laadittava vastaavat ehdotukset. Näin ollen ohjelmalle suoritettiin riippumaton arviointi 2 vuonna 2007. Arvioijien havaintojen mukaan: Ohjelma on asianmukainen strategia tehokkaan ja kestävän liikennejärjestelmän edistämisessä ja täydentää yhteisön muita toimia. Ohjelman tehokkuutta teiden ruuhkautumisen vähentämisessä olisi painotettava enemmän ja ohjelman tunnettavuutta lisättävä. 1 2 Marco Polo I -ohjelmassa 12 miljardia tonnikilometriä vuodessa. Ecorysin suorittama arviointi: http://ec.europa.eu/dgs/energy_transport/evaluation/activites/reports_en.htm. FI 2 FI

Ohjelma voi lisätä merkittävästi yritysten tekemien investointien määrää. Jokaiseen suunniteltuun tukieuroon liittyy 20 euron tukikelpoiset kustannukset. Ohjelmalla odotetaan saatavan aikaan 30,6:ta miljardia tonnikilometriä vastaava siirtymä, mikä on 64 prosenttia sen tavoitteesta. Ohjelmaan varatuista talousarviomäärärahoista on käytetty vain 73 prosenttia. Ohjelmasta odotetaan saatavan ulkoisia hyötyjä yhteensä 650 miljoonan euron edestä, sillä ruuhkista aiheutuvat kustannukset, ympäristökustannukset, liikenneturvallisuuteen liittyvät kustannukset ja muut kustannukset pienenevät. Hakijat pitävät ehdotusten arviointiin liittyviä muodollisia vaiheita ja ennen sopimuksen tekemistä noudatettavia menettelyjä monimutkaisina ja epäselvinä. Lisäksi sopimusneuvotteluista sopimuksen tekemiseen kuluva aika on pitkä. Komission ja hankkeen edunsaajien välillä on hyvin vähän yhteydenottoja. Arvioijat antoivat seuraavat suositukset: 1.2. Yleistä Hankkeiden enimmäiskestoa olisi pidennettävä. Liikennemuotosiirtymään tähtääviin sisävesiliikennettä koskeviin hankkeisiin sovellettavia kynnyksiä olisi madallettava. Ohjelman tunnettavuutta olisi lisättävä. Teiden ruuhkautumisen vähentymistä olisi painotettava enemmän ehdotusten arviointivaiheessa. Olisi laadittava käyttäjäystävällisiä oppaita, jotta hakijat ja edunsaajat ymmärtäisivät kunnolla kaikki säännöt, joita on noudatettava rahoitusta haettaessa ja hankkeiden hallinnoinnissa. Marco Polo -ohjelma on yksi EU:n johdonmukaisen liikennepoliittisen strategian välineistä, joilla pyritään vähentämään teiden ruuhkautumista. Strategiaan kuuluu myös ulkoisten kustannusten sisällyttäminen hintoihin ja infrastruktuurin käytön mukaan määräytyvien markkinaperusteisten välineiden hyödyntäminen. Liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarvioinnissa 3 arvioidaan, että ruuhkautumisen kokonaiskustannukset ovat 1 prosentti EU:n bruttokansantuotteesta ja tähän liittyvät ympäristökustannukset 1,1 prosenttia. Yksi EU:n liikennepolitiikan välineistä, joilla näihin kustannuksiin pyritään puuttumaan, on Marco Polo -ohjelma. Mitä menestyksekkäämpi ohjelma on, sitä pienemmät ovat ruuhkista aiheutuvat kustannukset ja ympäristökustannukset. Ensimmäisen Marco Polo -ohjelman ulkoisen arvioinnin mukaan maantieltä pois siirrettävälle liikenteelle annetusta tonnikilometritavoitteesta saavutetaan arviolta 64 prosenttia. Jos 3 KOM(2006) 314 lopullinen. FI 3 FI

toimenpiteisiin ei ryhdytä, toisen Marco Polo -ohjelman onnistumisprosentti olisi parhaimmillaankin sama, kun otetaan huomioon, että ehdotusten ja toteutuneiden hankkeiden määrä on vähentynyt. Tämä merkitsisi sitä, että tavoitetta välttää tai siirtää huomattava osuus maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen arviolta 60 prosentin 4 kasvusta, joka vastaa 20,5:tä miljardia tonnikilometriä, ei saavutettaisi. Tavoitteesta jääminen vaikuttaa negatiivisesti tieinfrastruktuurikustannuksiin, onnettomuuksiin, ruuhkiin, paikalliseen ja maailmanlaajuiseen saastumiseen, ympäristövahinkoihin sekä toimitusketjujen ja logististen prosessien luotettavuuteen. 1.3. Voimassa olevat aiemmat säännökset Ohjelman nykyisenä oikeusperustana on toisesta Marco Polo -ohjelmasta yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten (Marco Polo II) ja asetuksen (EY) N:o 1382/2003 kumoamisesta 24 päivänä lokakuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1692/2006. 1.4. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin EU:n liikennepolitiikan tavoitteena on tarjota ihmisille ja yrityksille korkea liikkuvuuden taso kaikkialla unionissa ja samalla suojella ympäristöä liikenteen negatiivisilta vaikutuksilta. Tämä saavutetaan hyödyntämällä erilaisia poliittisia keinoja, joilla edistetään siirtymistä ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin, optimoimalla kunkin liikennemuodon käyttö ja pyrkimällä käyttämään eri liikennemuotoja tehokkaasti joko yksinään tai yhdessä. Kaikkien näiden keinojen avulla pitäisi pystyä saavuttamaan voimavarojen optimaalinen ja kestävä käyttö. Tässä yhteydessä voidaan erottaa kahdenlaisia toimenpiteitä: Toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään kaikkien liikennemuotojen kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta. Tällöin painotetaan etenkin vähemmän ruuhkaisia ja ympäristöystävällisempiä liikennemuotoja eli meriliikennettä, rautatieliikennettä ja sisävesiliikennettä. Toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään koko liikennejärjestelmän tehokkuutta Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T) varten varatuista varoista, koheesiopolitiikan varoista (Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto) sekä jäsenvaltioilta ja yksityisiltä toimijoilta saatavalla rahoituksella. Edellä mainituilla toimenpiteillä on tarkoitus vähitellen saavuttaa tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi tavaraliikennevirtojen jakautuminen eri liikennemuotojen kesken. Niiden toteuttamiseen kuluu kuitenkin vuosia. Marco Polo -ohjelma onkin ainoa yhteisön tason toimi, jolla pyritään edistämään ympäristön kannalta hyväksyttävämpää tavaraliikennevirtojen jakautumista hyvin lyhyellä aikavälillä. 2. ASIANOMAISTEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 2.1. Asianomaisten kuuleminen 4 PRIMES-malli, sisältyy komission kertomukseen European Energy and Transport trends to 2030. FI 4 FI

Julkinen kuuleminen käynnistettiin 4.4.2008 kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston (EACI) verkkosivustolla. Kyseinen virasto hallinnoi ohjelmaa komission puolesta. Ilmoitus kuulemisen julkistamisesta lähetettiin sähköpostitse kahdesti yli 1500 yhteyshenkilölle, joiden joukossa oli Marco Polo -hankkeiden valmisteluun ja hallinnointiin osallistuvia teollisuuden edustajia. Kuuleminen esiteltiin 28.4.2008 lähimerenkulun yhteyshenkilöiden ja edistämisverkoston kokoukselle ja 23.5.2008 Marco Polo -komitean kokoukselle. Ulkoinen kuuleminen oli avoinna 4.4.2008 30.5.2008. Sen yhteydessä esitettiin 13 yksityiskohtaista kysymystä, joiden tarkoituksena oli arvioida komission ehdottamien muutosten hyväksyttävyyttä. Kyselyn lopussa oli myös avoin kysymys yleisiä huomautuksia varten. Kyselyyn saatiin yhteensä 97 vastausta 20 jäsenvaltiosta sekä Norjasta ja Serbiasta. Vastaajista ainoastaan 12 prosenttia ei ollut osallistunut tai ei aikonut osallistua Marco Polo -hakemuksen tekemiseen, joten vastauksista saatavaa lisäarvoa pidetään merkittävänä. Marco Polo -ohjelman jäsenvaltioiden komitea on voinut osallistua kuulemismenettelyyn aktiivisesti, sillä se kokoontuu kahdesti vuodessa. 2.2. Asiantuntijalausunnot Vaikutusten arvioinnin perustana käytettiin Ecorys-yrityksen marraskuussa 2007 tekemää selvitystä Evaluation of the Marco Polo programme (2003-2006). Toisena ulkoisena asiantuntijalähteenä käytettiin Price Waterhouse Coopers -yrityksen tekemän tutkimuksen väliraporttia, jossa arvioitiin sisävesiliikenteen alalle perustettavan innovaatiorahaston vaikutuksia ja johon sisältyy arvio toisen Marco Polo -asetuksen muuttamisen vaikutuksista. 2.3. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnissa pääteltiin, että oikeusperustan kohdennettu tarkistaminen panemalla täytäntöön kaikki ehdotetut toimenpiteet tuo merkittävää lisäarvoa, sillä toimenpiteet - tehostavat ohjelmaa lisäämällä vältettyjä tai siirrettyjä tonnikilometrejä - edistävät liikennemuotosiirtymän ja liikenteen välttämisen tasapainoisempaa jakautumista eri liikennemuotojen ja hanketyyppien kesken - yksinkertaistavat oikeusperustaa ja ohjelman hallinnointia, jolloin hallintokustannukset ja hallinnollinen taakka pienenevät. Näin ohjelmaan saataisiin houkuteltua useampia yrityksiä ja varsinkin pienyrityksiä, jotka tällä hetkellä pelkäävät ohjelman monimutkaisuutta tai joilla ei ole valmiuksia selviytyä sen hallinnoinnista. - vaikuttavat positiivisesti, kun tarkastellaan vaikutusten moniulotteista jakautumista. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 3.1. Tiivistelmä ehdotetusta toimesta Ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus tehdä vähäisiä tarkistuksia toisen Marco Polo -ohjelman oikeusperustaan (asetus (EY) N:o 1692/2006) ohjelman tehostamiseksi tonnikilometreissä mitattavien liikennemuotosiirtymää ja liikenteen välttämistä koskevien tavoitteiden osalta. Ehdotetut muutokset ovat neljänlaisia. Niihin kuuluu toimenpiteitä, joilla helpotetaan pienyritysten osallistumista ohjelmaan, pienennetään kelpoisuuskynnyksenä olevaa FI 5 FI

tonnikilometrimäärää, lisätään tuki-intensiteettiä ja yksinkertaistetaan ohjelmaan liittyviä menettelyjä. FI 6 FI

3.2. Oikeusperusta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 71 artiklan 1 kohta ja 80 artiklan 2 kohta asettavat puitteet yhteisön toimille jäsenvaltion alueelle tai alueelta suuntautuvalle kansainväliselle liikenteelle ja yhden tai useamman jäsenvaltion kautta kulkevalle kansainväliselle liikenteelle. 3.3. Toissijaisuusperiaate Marco Polo -ohjelmalla on tarkoitus vaikuttaa kansainväliseen tieliikenteeseen. Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävässä määrin saavuttaa Marco Polo -ohjelman liikennemuotosiirtymään liittyvää tavoitetta, joka voidaan ohjelman soveltamisalan vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi vahvistaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. 3.4. Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, sillä yhteisön toiminta on paljon vähäisempää kuin sen vaikutukset. Nykyinen tuen enimmäisintensiteetti on 1 euro 500:aa maanteiltä pois siirrettyä tonnikilometriä kohti. Tämä liikennemuotosiirtymä saa aikaan keskimäärin 9,15 euron säästöt ulkoisissa kustannuksissa. Tuki-intensiteetin enimmäismäärän korottaminen 2 euroon ei vaikuta suhteellisuusperiaatteen toteutumiseen yhteisön toiminnassa. Toisaalta ohjelmasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että Marco Polo -ohjelmasta myönnetty 1 euron tuki saa aikaan noin 20 euron investoinnit hankkeisiin, joiden tavoitteena on ympäristöystävällisempi liikennejärjestelmä. 3.5. Sääntelytavan valinta Ehdotettu säädöstyyppi: asetus. Ehdotettu asetus muuttaa toisesta Marco Polo -ohjelmasta yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten (Marco Polo II) ja asetuksen (EY) N:o 1392/2003 kumoamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1692/2006. FI 7 FI

2008/0239 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o /2008, annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], toisesta Marco Polo -ohjelmasta yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten (Marco Polo II) annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1692/2006 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan 1 kohdan ja 80 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 5, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 6, noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa 7 määrättyä menettelyä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Komission tiedonannossa 8 Kestävää liikkuvuutta Eurooppaan Euroopan komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarviointi korostetaan toisen Marco Polo -ohjelman mahdollisuuksia rahoituslähteenä, josta tuetaan ruuhkaisilla teillä toimivien siirtymistä vaihtoehtoisten liikennemuotojen käyttöön. Sen vuoksi toinen Marco Polo -ohjelma on yksi nykyisen liikennepolitiikan perusvälineistä. (2) Jos päättäväisiin toimiin ei ryhdytä, Euroopan maanteiden tavaraliikenteen odotetaan kokonaisuudessaan kasvavan yli 60 prosenttia vuoteen 2013 mennessä. Tästä olisi seurauksena maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen arviolta 20,5 miljardin tonnikilometrin suuruinen vuotuinen kasvu vuoteen 2013 mennessä Euroopan unionissa sekä tällaisesta kasvusta aiheutuvat negatiiviset vaikutukset, kuten ylimääräiset tieinfrastruktuurikustannukset, onnettomuudet, ruuhkat, paikallinen ja maailmanlaajuinen saastuminen, ympäristövahingot sekä toimitusketjujen ja logististen prosessien luotettavuuden heikkeneminen. 5 6 7 8 EUVL EUVL. EUVL. KOM(2006) 314 lopullinen. FI 8 FI

(3) Näin suureen kasvuun vastaamiseksi on lisättävä lyhyen matkan merenkulun sekä rautatie- ja sisävesiliikenteen käyttöä, kannustettava liikenne- ja logistiikka-alaa uusiin tehokkaisiin aloitteisiin sekä edistettävä uusia lähestymistapoja ja teknisten innovaatioiden käyttöä kaikkien liikennemuotojen yhteydessä ja niiden hallinnassa. (4) Toisesta Marco Polo -ohjelmasta yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten (Marco Polo II) ja asetuksen (EY) N:o 1382/2003 kumoamisesta 24 päivänä lokakuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1692/2006 9 14 artiklan mukaan komission on suoritettava Marco Polo II -ohjelman arviointi ja tarpeen vaatiessa laadittava ehdotuksia ohjelman mukauttamiseksi. (5) Ensimmäisen Marco Polo -ohjelman tuloksista tehdyssä ulkoisessa arvioinnissa oletettiin, ettei ohjelma saavuta liikennemuotosiirtymälle asetettua tavoitetta, ja annettiin suosituksia ohjelman tehostamiseksi. (6) Komissio on suorittanut vaikutusten arvioinnin ulkoisessa arvioinnissa ehdotetuista toimenpiteistä ja muista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on lisätä ohjelman tehokkuutta. Vaikutusten arvioinnin mukaan asetukseen (EY) N:o 1692/2006 tarvitaan joitakin muutoksia, jotta voidaan helpottaa pienyritysten osallistumista ohjelmaan, madaltaa hankkeiden kelpoisuuskynnyksiä, lisätä tukiintensiteettiä ja yksinkertaistaa ohjelman toteuttamiseen ja hallinnointiin liittyviä menettelyjä. (7) Pienten yritysten osallistumista ohjelmaan olisi lisättävä sallimalla yksittäisten yritysten hakea rahoitusta ja madaltamalla sisävesiliikenneyritysten ehdotuksiin sovellettavaa kelpoisuuskynnystä. (8) Rahoitusehdotusten kelpoisuuskynnyksiä olisi madallettava ja ne olisi ilmaistava vuosittain siirrettyinä tonnikilometreinä yhteisiä oppimistoimia lukuun ottamatta. Enää ei ole tarvetta liikenteen välttämistoimia koskevalle erityiskynnykselle, ja tällaisille hankkeille sekä katalyyttisille ja merten moottoriteitä koskeville hankkeille olisi määriteltävä vähimmäiskestot. (9) Tuki-intensiteettiä olisi lisättävä ottamalla käyttöön rahdin määritelmä, jotta liikennemuotosiirtymän laskennassa voidaan ottaa huomioon kuljetusyksikkö, ja sallimalla poikkeuksellisesti hankkeen enimmäiskeston pidentäminen silloin, kun hankkeen käynnistäminen viivästyy. Tuki-intensiteetin nostaminen 1 eurosta 2 euroon liitteen I 2 kohdan d alakohdassa mainitun menettelyn mukaisesti olisi otettava huomioon. (10) Ohjelman toteuttamisen yksinkertaistamiseksi asetukseen (EY) N:o 1692/2006 sisältyvä täydentävän infrastruktuurin rahoitusedellytyksiä koskeva liite II olisi poistettava. Myös rahoitettavien hankkeiden vuosittaiseen valintaan liittyvä komitologiamenettely olisi poistettava, ja hankkeiden valintaa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen olisi oltava voimassa useita vuosia. 9 EUVL L 328, 24.11.2006, s. 1. FI 9 FI

(11) Merten moottoriteiden alalla ohjelman ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen välille olisi luotava tiiviimpi yhteys ja ympäristönäkökohtiin olisi sisällytettävä myös toimien kaikki ulkoiset kustannukset. (12) Asetusta (EY) N:o 1692/2006 olisi sen vuoksi muutettava. (13) Jotta tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä voitaisiin soveltaa mahdollisimman nopeasti, asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian sen antamisen jälkeen, OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Muutetaan asetus (EY) N:o 1692/2006 seuraavasti: 1. Lisätään 2 artiklaan alakohta p: liikennemuotosiirtymän laskennassa rahdilla tarkoitetaan kuljetettuja tavaroita sekä kuljetusyksikköä, myös sen moottorilla varustettuja osia. Toisen kuljetusyksikön kuljettamat tyhjät kuljetusyksiköt katsotaan rahdiksi liikennemuotosiirtymän laskennassa. 2. Korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti: 1. Toimia koskevia ehdotuksia voivat jättää yritykset, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioihin tai osallistujamaihin, kuten säädetään 3 artiklan 3 ja 4 kohdassa. 3. Muutetaan 5 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti: merten moottoritiet -toimet, joiden on Euroopan unionin alueella oltava yhdenmukaisia yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1692/96/EY 10 määriteltyjen merten moottoriteitä koskevan ensisijaisen hankkeen ominaispiirteiden kanssa. b) Poistetaan 2 kohdan toinen virke. 4. Korvataan 6 artikla seuraavasti: Yksityiskohtaiset säännöt Yksityiskohtaiset säännöt hankkeiden ehdottamisesta ja valinnasta annetaan 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kerran koko ohjelman kestoajaksi. 5. Poistetaan 7 artiklan toinen virke. 6. Muutetaan 9 artikla seuraavasti: 10 EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1. FI 10 FI

(a) Ensimmäisen kohdan d alakohdassa ilmaus toimien suhteelliset ympäristöhyödyt korvataan ilmauksella toimien suhteelliset hyödyt ulkoisten kustannusten pienentymisenä. (b) Poistetaan toinen kohta. 7. Korvataan 14 artiklan 2 kohta seuraavasti: Komissio antaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle arviointikertomuksen Marco Polo -ohjelman tuloksista ajanjaksolla 2003-2009. 8. Poistetaan 15 artiklan toisen kohdan toinen virke. 2 artikla 1. Korvataan asetuksen (EY) N:o 1692/2006 liite I tämän asetuksen liitteellä. 2. Poistetaan asetuksen (EY) N:o 1692/2006 liite II. 3 artikla Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 11 FI

Toiminnan tyyppi LIITE I 5 artiklan 2 kohdan mukaiset rahoitusedellytykset ja vaatimukset A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta 1. Rahoitusedellytykset a)merten moottoritiet -toimi saavuttaa tavoitteensa enintään 60 kuukauden kuluessa ja säilyy elinkelpoisena tämän ajanjakson jälkeen, kuten toimen realistisessa liiketoimintasuunnitelmassa on arvioitu; a)katalyyttinen toimi saavuttaa tavoitteensa enintään 60 kuukauden kuluessa ja säilyy elinkelpoisena tämän ajanjakson jälkeen, kuten toimen realistisessa liiketoimintasuunnitelmassa on arvioitu; a)liikennemuotosiirtymätoimi saavuttaa tavoitteensa enintään 36 kuukauden kuluessa ja säilyy elinkelpoisena tämän ajanjakson jälkeen, kuten toimen realistisessa liiketoimintasuunnitelmass a on arvioitu; a)liikenteen välttämistoimi saavuttaa tavoitteensa enintään 60 kuukauden kuluessa ja säilyy elinkelpoisena tämän ajanjakson jälkeen, kuten toimen realistisessa liiketoimintasuunnitel massa on arvioitu; a)yhteinen oppimistoimi johtaa kaupallisten palvelujen parantumiseen markkinoilla ja erityisesti edistää ja/tai helpottaa tieliikenteen välttämistä tai siirtymää tieliikenteestä lyhyen matkan merenkulkuun sekä rautatie- ja sisävesiliikenteeseen parantamalla yhteistyötä ja osaamisen jakamista; toimen kesto on enintään 24 kuukautta; FI 12 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta b)katalyyttinen toimi on logistiikan, teknologian, menetelmien, välineiden, tuotteiden, infrastruktuurin tai tuotettujen palvelujen kannalta innovatiivinen Euroopan tasolla; b)merten moottoritiet - toimi on logistiikan, teknologian, menetelmien, välineiden, tuotteiden, infrastruktuurin tai tuotettujen palvelujen kannalta innovatiivinen Euroopan tasolla; huomiota kiinnitetään myös palvelun korkeaan laatuun, yksinkertaistettuihin menettelyihin ja tarkastuksiin, turvallisuusvaatimusten täyttämiseen, satamiin pääsyyn, tehokkaisiin syrjäseutuyhteyksiin sekä joustaviin ja tehokkaisiin satamapalveluihin; b)liikennemuotosiirtymät oimi ei johda yhteisen edun vastaisiin kilpailun vääristymisiin asianomaisilla markkinoilla, pelkälle maantieliikenteelle vaihtoehtoisten liikennemuotojen etenkään välillä tai niiden kunkin sisällä; b)liikenteen välttämistoimi on innovatiivinen Euroopan tasolla, sillä siinä integroidaan tuotantologistiikkaa kuljetuslogistiikkaan; b)toimi on innovatiivinen Euroopan tasolla; FI 13 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta c)katalyyttisen toimen on tarkoitus johtaa kuljetusten tosiasialliseen, mitattavissa olevaan ja kestävään siirtymiseen maanteiltä lyhyen matkan merenkulkuun, rautateille, sisävesille; c)merten moottoritiet -toimen tavoitteena on edistää hyvin suurten määrien ja suuren liikennetiheyden tavaraliikenteen intermodaalipalveluja lyhyen matkan merenkulussa, tarvittaessa tavara- ja matkustajaliikennepalvelujen yhdistelmin tai lyhyen matkan merenkulun ja muiden liikennemuotojen yhdistelmin, joissa tiematkat ovat mahdollisimman lyhyitä; toimeen olisi suotavaa sisällyttää integroituja syrjäseutujen tavaraliikenteen palveluja rautatie- ja/tai sisävesiliikenteen avulla; c)liikennemuotosiirtymätoi mi pohjautuu realistiseen suunnitelmaan, jossa esitetään konkreettiset välitavoitteet toimen tavoitteiden saavuttamiseksi; c) liikenteen välttämistoimen tavoitteena on edistää kansainvälisen tavaraliikenteen tehokkuutta Euroopan markkinoilla talouskasvua haittaamatta keskittymällä tuotanto- ja/tai jakeluprosessien muuttamiseen siten, että saadaan lyhennettyä matkoja, parannettua kuormitusasteita, vähennettyä tyhjänä ajoa, jätevirtoja, määriä ja/tai painoa tai saavutetaan muita vaikutuksia, joilla vähennetään merkittävästi maanteiden tavaraliikennettä vaikuttamatta kielteisesti tuotannon c)toimi ei johda kilpailun vääristymisiin asianomaisilla markkinoilla siinä määrin, että se olisi yhteisen edun vastaista, etenkään pelkälle maantieliikenteelle vaihtoehtoisten liikennemuotojen välillä tai niiden kunkin sisällä; FI 14 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta määrään työvoimaan; tai FI 15 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta d)katalyyttinen toimi pohjautuu realistiseen suunnitelmaan, jossa esitetään konkreettiset välitavoitteet toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja määritellään komission ohjausavun tarve; d)merten moottoritiet -toimen on tarkoitus johtaa kuljetusten tosiasialliseen, mitattavissa olevaan ja kestävään sekä maanteiden tavaraliikenteen ennustettua kasvua suurempaan siirtymään maanteiltä lyhyen matkan merenkulkuun, sisävesille tai rautateille; d)jos toimi edellyttää, että käytetään sellaisten kolmansien osapuolten tarjoamia palveluja, jotka eivät kuulu yhteenliittymään, hakijan on esitettävä todisteet tällaisia palveluja koskevasta avoimesta, puolueettomasta ja syrjimättömästä valintamenettelystä. d)yhteinen oppimistoimi pohjautuu realistiseen suunnitelmaan, jossa esitetään konkreettiset välitavoitteet toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja määritellään komission ohjausavun tarve. FI 16 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta e)katalyyttinen toimi ei johda kilpailun vääristymisiin asianomaisilla markkinoilla siinä määrin, että se olisi yhteisen edun vastaista, etenkään pelkälle maantieliikenteelle vaihtoehtoisten liikennemuotojen välillä tai niiden kunkin sisällä; e)merten moottoritiet -toimi pohjautuu realistiseen suunnitelmaan, jossa esitetään konkreettiset välitavoitteet toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja määritellään komission ohjausavun tarve; d) liikenteen välttämistoimi pohjautuu realistiseen suunnitelmaan, johon sisältyy konkreettisia välitavoitteita toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja jossa määritellään komission antaman ohjausavun tarve; FI 17 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta f)jos toimi edellyttää, että käytetään sellaisten kolmansien osapuolten tarjoamia palveluja, jotka eivät kuulu yhteenliittymään, hakijan on esitettävä todisteet tällaisia palveluja koskevasta avoimesta, puolueettomasta ja syrjimättömästä valintamenettelystä. f)merten moottoritiet -toimi ei johda kilpailun vääristymisiin asianomaisilla markkinoilla siinä määrin, että se olisi yhteisen edun vastaista, etenkään pelkälle maantieliikenteelle vaihtoehtoisten liikennemuotojen välillä tai niiden kunkin sisällä; f)liikenteen välttämistoimi ei johda kilpailun vääristymisiin asianomaisilla markkinoilla siinä määrin, että se olisi yhteisen edun vastaista, etenkään maantieliikenteelle vaihtoehtoisten liikennemuotojen osalta; FI 18 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta g)jos merten moottoritiet -toimi edellyttää, että käytetään sellaisten kolmansien osapuolten tarjoamia palveluja, jotka eivät kuulu yhteenliittymään, hakijan on esitettävä todisteet tällaisia palveluja koskevasta avoimesta, puolueettomasta ja syrjimättömästä valintamenettelystä. g)jos liikenteen välttämistoimi edellyttää, että käytetään sellaisten kolmansien osapuolten tarjoamia palveluja, jotka eivät kuulu yhteenliittymään, hakijan on esitettävä todisteet tällaisia palveluja koskevasta avoimesta, puolueettomasta ja syrjimättömästä valintamenettelystä. FI 19 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta 2. Rahoituksen intensiteetti ja soveltamisala a)katalyyttisille toimille annetaan yhteisön rahoitustukea enintään 35 prosenttia toimen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömien ja toimesta aiheutuvien menojen kokonaismäärästä. Näihin menoihin voidaan antaa yhteisön rahoitustukea siltä osin kuin ne liittyvät välittömästi toimen toteuttamiseen. Täydentävään infrastruktuuriin liittyvät tukikelpoiset kustannukset eivät saa olla yli 10 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. a)merten moottoriteihin liittyville toimille annetaan yhteisön rahoitustukea enintään 35 prosenttia toimen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömien ja toimesta aiheutuvien menojen kokonaismäärästä. Näihin menoihin voidaan antaa yhteisön rahoitustukea siltä osin kuin ne liittyvät välittömästi toimen toteuttamiseen. Täydentävään infrastruktuuriin liittyvät tukikelpoiset kustannukset eivät saa olla yli 10 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. a)liikennemuotosiirtymätoimille annetaan yhteisön rahoitustukea enintään 35 prosenttia toimen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömien ja toimesta aiheutuvien menojen kokonaismäärästä. Näihin menoihin voidaan antaa yhteisön rahoitustukea siinä määrin kuin ne liittyvät välittömästi toimen toteuttamiseen. Täydentävään infrastruktuuriin liittyvät tukikelpoiset kustannukset eivät saa olla yli 10 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. a)liikenteen välttämiseen liittyville toimille annetaan yhteisön rahoitustukea enintään 35 prosenttia toimen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömien ja toimesta aiheutuvien menojen kokonaismäärästä. Näihin menoihin voidaan antaa yhteisön rahoitustukea siltä osin kuin ne liittyvät välittömästi toimen toteuttamiseen. Täydentävään infrastruktuuriin liittyvät tukikelpoiset kustannukset eivät saa olla yli 10 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. a)yhteisille oppimistoimille annetaan yhteisön rahoitustukea enintään 50 prosenttia toimen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömien ja toimesta aiheutuvien menojen kokonaismäärästä. Näihin menoihin voidaan antaa yhteisön rahoitustukea siltä osin kuin ne liittyvät välittömästi toimen toteuttamiseen. FI 20 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta Kustannukset, jotka syntyvät tukihakemuksen valintaprosessiin jättämispäivänä tai sen jälkeen, hyväksytään rahoitustuen piiriin edellyttäen, että yhteisön tukea päätetään myöntää. Irtaimen omaisuuden kustannuksiin myönnettävän rahoitusosuuden ehtona on velvoite käyttää kyseinen omaisuus tuen keston aikana pääasiallisesti tukisopimuksessa määriteltyyn toimeen. Kustannukset, jotka syntyvät tukihakemuksen valintaprosessiin jättämispäivänä tai sen jälkeen, hyväksytään rahoitustuen piiriin edellyttäen, että yhteisön tukea päätetään myöntää. Irtaimen omaisuuden kustannuksiin myönnettävän rahoitusosuuden ehtona on velvoite käyttää kyseinen omaisuus tuen keston aikana pääasiallisesti tukisopimuksessa määriteltyyn toimeen. Kustannukset, jotka syntyvät tukihakemuksen valintaprosessiin jättämispäivänä tai sen jälkeen, hyväksytään rahoitustuen piiriin edellyttäen, että yhteisön tukea päätetään myöntää. Irtaimen omaisuuden kustannuksiin myönnettävän rahoitusosuuden ehtona on velvoite käyttää kyseinen omaisuus tuen keston aikana pääasiallisesti tukisopimuksessa määriteltyyn toimeen. Kustannukset, jotka syntyvät tukihakemuksen valintaprosessiin jättämispäivänä tai sen jälkeen, hyväksytään rahoitustuen piiriin edellyttäen, että yhteisön tukea päätetään myöntää. Irtaimen omaisuuden kustannuksiin myönnettävän rahoitusosuuden ehtona on velvoite käyttää kyseinen omaisuus tuen keston aikana pääasiallisesti tukisopimuksessa määriteltyyn toimeen. Kustannukset, jotka syntyvät tukihakemuksen valintaprosessiin jättämispäivänä tai sen jälkeen, hyväksytään rahoitustuen piiriin edellyttäen, että yhteisön tukea päätetään myöntää. FI 21 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta b)liikenteen välttämistoimiin myönnettyä yhteisön tukea ei saa käyttää tukemaan sellaisia liikeelämän toimia tai tuotantotoimia, joilla ei ole suoraa kytköstä liikenteeseen tai jakeluun; e alakohta b)yhteisön rahoitustuki, jonka komissio määrittelee maanteiltä lyhyen matkan merenkulkuun, rautateille ja sisävesille siirrettyjen tonnikilometrien perusteella, on aluksi 2 euroa kutakin maanteiden tavaraliikenteen 500 tonnikilometrin siirtymää kohden. Tätä ohjeellista määrää voidaan mukauttaa muun muassa hankkeen laadun tai tosiasiallisesti saadun ympäristöhyödyn mukaan. b)yhteisön rahoitustuki, jonka komissio määrittelee maanteiltä lyhyen matkan merenkulkuun, rautateille ja sisävesille siirrettyjen tonnikilometrien perusteella, on aluksi 2 euroa kutakin maanteiden tavaraliikenteen 500 tonnikilometrin siirtymää kohden. Tätä ohjeellista määrää voidaan mukauttaa muun muassa hankkeen laadun tai tosiasiallisesti saadun ympäristöhyödyn mukaan. b)yhteisön rahoitustuki, jonka komissio määrittelee maanteiltä lyhyen matkan merenkulkuun, rautateille ja sisävesille siirrettyjen tonnikilometrien perusteella, on aluksi 2 euroa kutakin maanteiden tavaraliikenteen 500 tonnikilometrin siirtymää kohden. Tätä ohjeellista määrää voidaan mukauttaa muun muassa hankkeen laadun tai tosiasiallisesti saadun ympäristöhyödyn mukaan. c)yhteisön rahoitustuki on aluksi 2 euroa jokaista vältettyä maanteiden tavaraliikenteen 500:aa tonnikilometriä tai 25:tä ajoneuvokilometriä kohden. Tätä ohjeellista määrää voidaan mukauttaa muun muassa hankkeen laadun tai tosiasiallisesti saadun ympäristöhyödyn mukaan. FI 22 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta c)komissio voi 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tarvittaessa aika ajoin tarkastella uudelleen niiden tekijöiden kehitystä, joihin tämä laskelma perustuu, ja tarvittaessa mukauttaa yhteisön rahoitustukea sen mukaisesti. c)komissio voi 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tarvittaessa aika ajoin tarkastella uudelleen niiden tekijöiden kehitystä, joihin tämä laskelma perustuu, ja tarvittaessa mukauttaa yhteisön rahoitustukea sen mukaisesti. c)komissio voi 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tarvittaessa aika ajoin tarkastella uudelleen niiden tekijöiden kehitystä, joihin tämä laskelma perustuu, ja tarvittaessa mukauttaa yhteisön rahoitustukea sen mukaisesti. d)komissio voi 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tarvittaessa aika ajoin tarkastella uudelleen niiden tekijöiden kehitystä, joihin tämä laskelma perustuu, ja tarvittaessa mukauttaa yhteisön rahoitustukea sen mukaisesti. FI 23 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta 3. Tukisopimuksen muoto ja kesto Yhteisön rahoitustuki katalyyttisille toimille myönnetään sellaisten tukisopimusten perusteella, joissa on asianmukaiset ohjausta ja seurantaa koskevat määräykset. Näiden sopimusten kesto on pääsääntöisesti enintään 62 kuukautta ja vähintään 36 kuukautta. Jos kyseessä on toteutuksen poikkeuksellinen viivästyminen, jonka tuensaaja pystyy perustelemaan asianmukaisesti, voidaan myöntää kuuden kuukauden poikkeuksellinen pidennys. Yhteisön rahoitustuki merten moottoritiet -toimille myönnetään sellaisten tukisopimusten perusteella, joissa on asianmukaiset ohjausta ja seurantaa koskevat määräykset. Näiden sopimusten kesto on pääsääntöisesti enintään 62 kuukautta ja vähintään 36 kuukautta. Jos kyseessä on toteutuksen poikkeuksellinen viivästyminen, jonka tuensaaja pystyy perustelemaan asianmukaisesti, voidaan myöntää kuuden kuukauden poikkeuksellinen pidennys. Yhteisön rahoitustuki liikennemuotosiirtymätoimille myönnetään tukisopimusten perusteella. Näiden sopimusten kesto on pääsääntöisesti enintään 38 kuukautta. Jos kyseessä on toteutuksen poikkeuksellinen viivästyminen, jonka tuensaaja pystyy perustelemaan asianmukaisesti, voidaan myöntää kuuden kuukauden poikkeuksellinen pidennys. Yhteisön rahoitustuki liikenteen välttämistoimille myönnetään sellaisten tukisopimusten perusteella, joissa on asianmukaiset ohjausta ja seurantaa koskevat määräykset. Näiden sopimusten kesto on pääsääntöisesti enintään 62 kuukautta ja vähintään 36 kuukautta. Jos kyseessä on toteutuksen poikkeuksellinen viivästyminen, jonka tuensaaja pystyy perustelemaan asianmukaisesti, voidaan myöntää kuuden kuukauden poikkeuksellinen pidennys. Yhteisön rahoitustuki yhteisille oppimistoimille myönnetään sellaisten tukisopimusten perusteella, joissa on asianmukaiset ohjausta ja seurantaa koskevat määräykset. Näiden sopimusten kesto on pääsääntöisesti enintään 26 kuukautta, mutta kestoa voidaan pidentää tuensaajan pyynnöstä alkuperäisten määrärahojen puitteissa 26 kuukaudella, jos toiminnan ensimmäisen 12 kuukauden ajalta saadut tulokset ovat myönteisiä. Yhteisön rahoitustukea ei voida uusia säädetyn Yhteisön rahoitustukea ei voida uusia säädetyn 62 kuukauden Yhteisön rahoitustukea ei voida uusia säädetyn 38 Yhteisön rahoitustukea ei voida uusia säädetyn Yhteisön rahoitustukea ei voida FI 24 FI

62 kuukauden tai poikkeuksellisen 68 kuukauden enimmäisajan jälkeen. tai poikkeuksellisen 68 kuukauden enimmäisajan jälkeen. kuukauden tai poikkeuksellisen 44 kuukauden enimmäisajan jälkeen. 62 kuukauden tai poikkeuksellisen 68 kuukauden enimmäisajan jälkeen. uusia säädetyn 52 kuukauden enimmäisajan jälkeen. FI 25 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta 4. Sopimusarvon vähimmäismäärä Katalyyttiselle toimelle annettavan tuen toimikohtainen ohjeellinen vähimmäismäärä on 30 miljoonan tonnikilometrin tai sitä tilavuudeltaan vastaavan tavaramäärän liikennemuotosiirtymä tai liikennemäärän välttäminen vuodessa koko tukisopimuksen voimassaoloaikana. Merten moottoriteihin liittyvälle toimelle annettavan tuen toimikohtainen ohjeellinen vähimmäismäärä on 250 miljoonan tonnikilometrin tai sitä tilavuudeltaan vastaavan tavaramäärän liikennemuotosiirtymä vuodessa koko tukisopimuksen voimassaoloaikana. Liikennemuotosiirtymätoimell e annettavan tuen toimikohtainen ohjeellinen vähimmäismäärä on 80 miljoonan tonnikilometrin tai sitä tilavuudeltaan vastaavan tavaramäärän liikennemuotosiirtymä vuodessa koko tukisopimuksen voimassaoloaikana. Liikennemuotosiirtymätoimii n siirtymän toteuttamiseksi sisävesille sovelletaan erityismäärää, joka on 17 miljoonan tonnikilometrin tai sitä tilavuudeltaan vastaavan tavaramäärän liikennemuotosiirtymä vuodessa koko tukisopimuksen voimassaoloaikana. Liikenteen välttämistoimelle annettavan toimikohtainen ohjeellinen vähimmäismäärä 80 miljoonan tonnikilometrin 4 miljoonan ajoneuvokilometrin välttäminen rahtiliikenteessä vuodessa tukisopimuksen voimassaoloaikana. tuen on tai koko Yhteiselle oppimistoimelle annettavan toimikohtainen ohjeellinen vähimmäismäärä 250 000 euroa. tuen on FI 26 FI

Toiminnan tyyppi A. Katalyyttinen B. Merten moottoritiet C. Liikennemuotosiirtymä D. Liikenteen välttäminen E. Yhteinen oppiminen a alakohta b alakohta c alakohta d alakohta e alakohta 5. Levittäminen Katalyyttisten toimien tuloksia ja menetelmiä on levitettävä ja parhaita käytäntöjä koskevaa tiedonvaihtoa on edistettävä levityssuunnitelman mukaisesti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Merten moottoritiet -toimien tuloksia ja menetelmiä on levitettävä ja parhaita käytäntöjä koskevaa tiedonvaihtoa on edistettävä levityssuunnitelman mukaisesti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikennemuotosiirtymätoimie n osalta ei ole vahvistettu erityisiä levittämisvaatimuksia. Liikenteen välttämistoimien tuloksia ja menetelmiä on levitettävä ja parhaita käytäntöjä koskevaa tiedonvaihtoa on edistettävä levityssuunnitelman mukaisesti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisten oppimistoimien tuloksia ja menetelmiä on levitettävä ja parhaita käytäntöjä koskevaa tiedonvaihtoa on edistettävä levityssuunnitelman mukaisesti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. FI 27 FI

EHDOTUKSEN NIMI: SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS Toisesta Marco Polo -ohjelmasta yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten (Marco Polo II) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen muutosehdotus LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot: 06: Energia ja liikenne 06 02: Maa-, lento- ja meriliikennepolitiikka 06 01: Energian ja liikenteen toimintalohkon hallintomenot BUDJETTIKOHDAT 06 01 04 01: Marco Polo II -ohjelma: hallintomenot 06 01 04 32: Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto Avustus Marco Polo II -ohjelmasta 06 02 06: Marco Polo II -ohjelma Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto: Alkamisajankohta: 2010 Päättymisajankohta: 2015 Budjettitiedot Budjettikohta Menolaji Uusi EFTA osallistuu Ehdokasmaat osallistuvat Rahoitusnäkymien otsake 06 01 04 01 Ei-JM EI KYLLÄ KYLLÄ 1a 06 01 04 32 Eipakoll. Eipakoll. Ei-JM EI KYLLÄ KYLLÄ 1a 06 02 06 Eipakoll. Jaks. EI KYLLÄ KYLLÄ 1a FI 28 FI

YHTEENVETO RESURSSEISTA Taloudelliset resurssit Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM) milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Menolaji Toimintamenot 11 Kohdan nro 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yht. Maksusitoumusmäärärahat (MSM) 8.1 a 62,275 64,200 68,100 71,100 265,675 12 Maksumäärärahat (MM) b 24,910 31,908 43,001 63,563 102,293 265,675 Viitemäärään sisältyvät hallintomenot 13 Tekninen ja hallinnollinen apu (EI- JM) VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ 8.2.4 c 1,725 1,800 1,900 1,900 1,392 1,421 10,138 Maksusitoumusmäärärahat a+c 64,000 66,000 70,000 73,000 1,392 1,421 275,813 Maksumäärärahat b+c 1,725 26,710 33,808 44,901 64,955 103,714 275,813 Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään 14 Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) 8.2.5 d 0,317 0,317 0,317 0,317 0,317 0,317 1,902 8.2.6 e Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä 11 12 13 14 Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01. Vuosina 2010 2013 voidaan lisätä 20 miljoonaa euroa sen määrän palauttamiseksi, jota ei käytetty vuonna 2008 ja joka siirrettiin tällöin toiseen ohjelmaan. Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04. Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05. FI 29 FI

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina a+c +d+ e b+c +d+ e 64,317 66,317 70,317 73,317 1,709 1,738 277,715 2,042 27,027 34,125 45,218 65,272 104,031 277,715 Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen. Vaikutukset tuloihin Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) katso erittely kohdassa 8.2.1. Vuositarve Vuosi n n + 1 n + 2 n + 3 n + 4 n + 5 ja myöh. Henkilöstön yhteensä määrä 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET Ulkoisen arvioinnin mukaan ensimmäisellä Marco Polo -ohjelmalla ei saavuteta liikennemuotosiirtymälle asetettua tavoitetta 15, josta arvioinnin mukaan oletetaan saavutettavan 64 prosenttia. Tätä arviota onnistumisasteesta tukee toisen Marco Polo -ohjelman yhteydessä järjestetyn toisen ehdotuspyyntömenettelyn vastausaste: liikennemuotosiirtymiä koskevien ehdotusten kokonaismäärä laski huomattavasti. Toisessa ohjelmassa ehdotettuja uudentyyppisiä toimia (merten moottoritiet -toimet ja liikenteen välttämistoimet) koskevia hakemuksia ei ole saatu tarpeeksi (vain 9 prosenttia ehdotuksista vuonna 2007 ja 4 prosenttia vuonna 2008). Ohjelman tulosten parantamiseksi on jo toteutettu kaksi toimenpidettä, jotka eivät edellytä muutoksia asetukseen: ohjelman hallinnointi on ulkoistettu hankkeiden hallinnointiin erikoistuneelle toimeenpanovirastolle ja hankkeiden tuki-intensiteetti on kaksinkertaistettu 1 eurosta 2 euroon 500:aa siirrettyä tai vältettyä tonnikilometriä kohti, jotta hankeehdotuksia saataisiin lisää. 15 Marco Polo I -ohjelmassa 12 miljardia tonnikilometriä vuodessa. FI 30 FI

Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä, joten komissio on ehdottanut ohjelman kohdennettua tarkistamista. Sen ansiosta: - ohjelma tehostuu entisestään - yhteisön tuki voidaan jakaa tasaisemmin eri hanketyyppien kesken - ohjelman oikeusperusta ja hallinnointi yksinkertaistuvat huomattavasti - ohjelman hallinnointikustannukset pienenevät huomattavasti - reuna-alueet ja kolmannet maat hyötyvät ohjelmasta. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut Kuten ulkoisessa arviointiraportissa esitettiin, Marco Polo -ohjelma on tarkoituksenmukainen strategia tehokkaan ja kestävän liikennejärjestelmän edistämisessä. Ohjelma myös täydentää muita yhteisön toimia, erityisesti TEN-T-verkostoille myönnettävää tukea. Ehdotetuilla toimenpiteillä on tarkoitus tehdä ohjelman tavoitteista entistä johdonmukaisempia EU:n muiden politiikkojen kanssa. Jotta voitaisiin välttyä liikkuvuuteen liittyviltä kielteisiltä vaikutuksilta, joita aiheutuu tavaraliikenteen huomattavasta kasvusta tulevina vuosina, liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarvioinnissa kesäkuulta 2006 ehdotetaan muun muassa tavarakuljetusten siirtämiseen vähiten saastuttaviin ja energiatehokkaimpiin liikennemuotoihin tähtäävän politiikan jatkamista. Liikennemuotosiirtymä ja liikennemuotojen yhteistoiminta ovat unionin liikennepolitiikan tämänhetkisiä tavoitteita, joiden ansiosta liikennepolitiikasta on tullut tärkeä osa kasvua ja työllisyyttä koskevaa Lissabonin strategiaa. Liikennemuotosiirtymään tähtäävät liikennepoliittiset tavoitteet, joihin liikennemuotosiirtymä kuuluu, ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, ja kaikissa poliittisissa valinnoissa pyritään ottamaan tasapainoisesti huomioon talouskasvuun, sosiaaliturvaan ja ympäristönsuojeluun liittyvät vaatimukset. Kuten liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarvioinnissa todettiin, EU:n tieliikennejärjestelmän ruuhkautumiseen ja koko liikennejärjestelmän ympäristötehokkuuteen on puututtu suoraan useilla toimenpiteillä, joita toteutetaan parhaillaan tai joiden toteutus aloitetaan lähitulevaisuudessa. Tämän lisäksi pohditaan jatkuvasti uusia toimenpiteitä. Jäsenvaltioiden tasolla samoihin ongelmiin puututaan kansallisilla ohjelmilla, joiden kesto on rajallinen. Esimerkkinä voidaan mainita Italian Ecobonus-ohjelma. Marco Polo -asetuksessa yhteisön tuelle säädetään enimmäismäärä, jonka yhteydessä otetaan huomioon sopimuksen kohteena olevalle liikenneyhteydelle annettava kansallinen tuki. FI 31 FI

Edellä mainituilla toimenpiteillä on tarkoitus vähitellen saavuttaa tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi tavaraliikennevirtojen jakautuminen eri liikennemuotojen kesken. Niiden toteuttaminen vie kuitenkin vuosia. Marco Polo -ohjelma onkin ainoa yhteisön tason toimi, joka pyrkii edistämään ruuhkautumisen vähentämistä hyvin lyhyellä aikavälillä. FI 32 FI

Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa Neljän vuoden ajalle (2010 2013) on suunniteltu 131 toimea eli keskimäärin 36 toimea vuosittain jätettävästä 120 hanke-ehdotuksesta. Näin ollen toteutumisaste on suunnilleen yhden suhde kolmeen. Sopiva toteutumisaste on olennainen, jotta ehdotuksia saataisiin markkinoiden parhailta toimijoilta (ks. Marco Polo -ennakkoraportti, luku 7 Sidosryhmien kuuleminen ). Tuotosta kohti annettavan rahoituksen arvioidaan olevan keskimäärin 1,8 miljoonaa euroa. Vältettyjen tai maanteiltä pois siirrettyjen tonnikilometrien määrän arvioidaan olevan 60 miljardia vuosina 2010 2013 eli 15 miljardia tonnikilometriä vuodessa. Toteutustapa Keskitetty hallinnointi: delegointi kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirastolle (EACI). SEURANTA JA ARVIOINTI Seurantamenettely Tukien myöntäminen perustuu vakiomuotoiseen Euroopan yhteisöjen tukisopimukseen. Sopimuksen erilaisia seurantaa, tiedotusta ja tilintarkastusta koskevia määräyksiä sovelletaan täysimääräisesti. EACIn henkilöstö osallistuu hankkeisiin tiiviisti. Hankkeen erityispiirteistä riippuu, mitä tulosten levittämiseen tai seurantaan liittyviä lisätoimenpiteitä olisi sisällytettävä kunkin hankkeen työsuunnitelmaan ja talousarvioon. Arviointi Marco Polo II -ohjelmalle on suoritettu ulkopuolinen arviointi. Arviointiraportti on saatavilla energian ja liikenteen pääosaston verkkosivustolla osoitteessa: http://ec.europa.eu/dgs/energy_transport/evaluation/activites/reports_en.htm. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit Marco Polo -ohjelmalla vuosina 2003 2009 saavutettuja tuloksia arvioidaan vuonna 2011. PETOSTEN TORJUNTATOIMET Koska kaikkiin toimiin liittyvät sopimukset ovat vakiomuotoisia tukisopimuksia, niihin sovelletaan yleisiä petosten torjuntatoimia. Kaikkien toimintatyyppien tuotosten on oltava selvästi havaittavissa ja mitattavissa. Tukityyppien on oltava selkeitä, ja niiden on kohdistuttava investointimenoihin ja toimintakustannuksiin. Nämä kustannustekijät voidaan todentaa yksityiskohtaisesti, ja PACT-ohjelman ja Marco Polo I -ohjelman hankkeista on saatu riittävästi materiaalia ja tietämystä, jotta petosten vaarasta voidaan tehdä tietoinen arviointi. Paikan päällä suoritettavat tarkastukset ovat olennainen osa kaikkia hankkeita. FI 33 FI