HALTSARI7 Kevät 2011
Sisällysluettelo 3. Pääkirjoitus 4. TYL Heidi Juntunen Päätoimittaja 6. Festarihuumaa 2011 8. Top-listat 9. Lottovoittaja 10. Arvot ja asenteet muutoksessa 12. Gallup 13. Tietovisa Kuisma Hurtig Taittaja 14. Sosiaalinen media 15. Jere kertoo opiskelustaan Tyllin jälkeen 16. Kuva-aukeama 18. Tornio 20. Entisten tylliläisten kuulumisia 22. Muodin maailma 24. Tylliläistä puhetta Ella Tikkala Toimittaja 26. Arvostelut Osoite: Tornion yhteislyseon lukio, Hallituskatu 7 95400 Tornio Painopaikka: Tornion kirjapaino Toimituksen kuvat: Santtu Isometsä Kiitos: Anna-Maija Niskavaara, Instrumentarium (osa kannen laseista) ja tukijat Lotta Virrankari Toimittaja Pentti Kaikkonen Toimittaja Sonja Höynälä Toimittaja Charlotta Henriksson Toimittaja Jenni Hookana Toimittaja
Pääkirjoitus Joskus, kun tapaa tuttuja vuosien takaa, sitä miettii, kuinka paljon he ovatkaan muuttuneet. On ehkä vaikea uskoa kyseessä olevan sama ihminen, jonka kanssa saattoi olla aikanaan hyvinkin läheinen. Usein tällainen tapaaminen saa miettimään myös itseä ja omaa muutosta. Olenko se minä, joka muutun, vai maailma ympärilläni? Omaa muutosta on vaikeampi havaita kuin toisten - itsensä kanssahan on tekemisissä joka päivä, ja muutos tapahtuu salakavalan hitaasti. Kuitenkin, kun miettii itseään viisi tai vaikka kymmenen vuotta sitten, varmasti huomaa muuttuneensa ainakin jonkin verran. Muutos ei aina tapahdu ulkoisissa ja näkyvissä asioissa, kuten pukeutumisessa, vaan myös ajattelutavassa ja mielipiteissä. Itse muistan pienenä olleeni vahvasti sitä mieltä, ettei maapallo voi olla pyöreä! Onko muutos sitten hyvä vai huono asia? Meidän sukupolvemme aikana yleistyneet kännykät ja Facebook ovat toki helpottaneet yhteydenpitoa, mutta myös vähentäneet kanssakäymistä kasvotusten ja ehkä tehneet suhteista etäisempiä. Toisin kuin satoja vuosia sitten, nykyään maapallo on pyöreä, myös minun mielestäni. Maailma on pienentynyt ja kansainvälistynyt, mutta samalla kulttuurit ovat alkaneet sulautua toisiinsa ja kadottaa omat ominaispiirteensä. Omasta näkökulmasta vanha ystävä on voinut kokea muutoksen huonompaan suuntaan, mutta ehkä hän itse tuntee nyt olevansa onnellisesti oma itsensä? Muutos on se voima, joka saa aikaan sekä hyvää että pahaa. Se ei yleensä tapahdu hetkessä, ja monesti sen eteen täytyy tehdä työtä tai käydä suoranaista taistelua. Uudet asiat koetaan tavallisesti pelottaviksi, ja joillain ihmisillä näyttäisi olevan luontainen taipumus vastustaa kaikkea uutta. Elämä kuitenkin muuttuu väistämättä. Se muuttuu ensimmäisenä koulupäivänä, aikuistuessa ja itsenäistyessä, uuteen kaupunkiin muuttaessa, työelämän alkaessa ja sen päättyessä. Pienikin muutos voi vaikuttaa suuresti jonkun elämään. Joku, jonka tapaat tänään, voi jo huomenna olla kääntänyt elämäsi ylösalaisin! Koskaan ei voi tietää, minne muutosten tuulet meitä kuljettavat, mutta on yksi asia, josta voimme kaikki olla varmoja: mikään ei pysy ikuisesti ennallaan. Heidi Juntunen 3
Charlotta TYL Henriksson Tornion yhteislyseon lukio on jo yli 120 vuotta vanha. Sinä aikana koulumme on käynyt läpi monenlaisia muutoksia ja ennen kaikkea koulurakennuksemme on toiminut hyvin erilaisissa tehtävissä. Koulumme seinät ovat olleet mukana todistamassa monenlaisia tapahtumia sekä surullisia että iloisia. Koulumme perustettiin vuonna 1884, ja se tunnettiin 30 vuoden ajan Tornion alkeiskouluna. Vuonna 1914 nimeksi määrättiin Tornion keskikoulu. Nykyisen nimensä Tornion yhteislyseon lukio koulumme sai vuonna 1928. Vuosina 1884-1921 koulu toimi monissa ahtaissa ja epäsopivissa tiloissa, kunnes lukuvuonna 1920-1921 valtiopäivillä myönnettiin apuraha venäläisen kasarmirakennuksen muuttamiseen koulurakennukseksi. Koulumme pääsi aloittamaan toimintansa uusissa tiloissa jo vuoden 1922 syksyllä. Koulurakennus käsitti tällöin vain vasemman siiven, joka kävi Koulurakennus vuonna 1936. pian ahtaaksi alati kasvavalle oppilasmäärälle. Rakennusta laajennettiin ja korjattiinkin vuonna 1928. Oppilasmäärät kasvoivat kasvamistaan vielä monen vuoden ajan, ja laajennus- ja korjaustöitä jouduttiin tekemään vielä useita kertoja. Koulun tilat jouduttiin luovuttamaan saksalaisille vuonna 1941. Tilat olivat sakasalaisten hallussa, kunnes heitä vastaan käynnistettiin vastatoimet. Vastatoimien seurauksena saksalaisten oli peräännyttävä ja rakennus päätyi suomalaisten sotilaiden haltuun. Myöhemmin rakennus palveli sotasairaalana. Koulurakennus kärsi näinä vuosina pahoja vahinkoja, ja korjaustöihin kului paljon aikaa. Vuosien päästäkin rakennuksesta löydettiin kätkettyjä räjähteitä. Koulumme historiassa on tapahtunut monenlaista. Vuonna 1953 tulipalo tuhosi ullakkokerroksen ja aiheutti huomattavia tuhoja koko rakennuksessa. Huolimatta useista kuulusteluista, palon syy pysyi epä- 4
selvänä. Lopuksi tulipalon syyksi kerrottiin poikain tupakkavalkea. Onhan kouluumme myös murtauduttu, mutta murtautuja saatiin samana yönä kiinni hänen ollessa kauppaamassa mikroaaltouunia Hallituskadulla. Aina aamunavauksetkaan eivät ole sujuneet suunnitelmien mukaan aamunavauksen sijasta keskusradiosta kuului kuulustelu. Rehtori kuulusteli nauhalla oppilaita tupakan poltosta. Koulun vessojen lukkojen kanssa on kaikilla ollut varmasti ongelmia. Kukaan meistä ei ole kuitenkaan viettänyt vessassa 4:ää tuntia koulupäivän päätyttyä, niin kuin eräs henkilö vuosia sitten. Koulurakennus vuonna 1958. Koulurakennus ei aina ole ollut vain lukiolaisten käytössä. Vuonna 1972 Tornion yhteislyseon lukion tilalle tuli kaksi koulua: Suensaaren lukio ja Suensaaren koulu. Vuonna 2005 näiden kahden koulun elo saman katon alla loppui Suensaaren koulu ja Putaan lukio lakkautettiin. Tornion ainoaksi lukioksi jäi Tornion yhteislyseon lukio. Koulumme henkilökunnassa on muutamia, jotka ovat työskennelleet koululla jo vuosikymmenien ajan. Reijo Paavilainen ja Markku Välimaa ovat yksiä näistä. Koulumme aina hymyilevä ja iloinen vahtimestari, Reijo Paavilainen, jää tänä vuonna eläkkeelle. Hän on työskennellyt koulussamme jo 35 vuoden ajan - hän Koulun 75-vuotisjuhlan juhlapoloneesi. tunteekin rakennuksen kuin omat taskunsa. Reijo kertoo työnsä olleen mukavaa ja vaihtelevaa. Koulumme ei ole hänen mukaansa muuttunut paljoakaan vuosien aikana. Markku Välimaan työpaikkana koulumme on toiminut 27 vuoden ajan. Tyl on hänen mukaansa muuttunut eniten yläasteen muutettua pois tiloistamme muutama vuosi sitten. Enää ei ole niitä kiljuvia 7- luokkalaisia käytävillä juoksentelemassa, naurahtaa Markku. Oppilaat ovat Markun mielestä muuttuneet rennommiksi ylioppilaskirjoitusten hajauttamisen vuoksi 5
2011 Festarihuumaa Suomen suvi on festareita täynnä, ja monille ne ovatkin jokavuotinen kesäperinne. Musiikkifestareita löytyy monesta eri kategoriasta, monenikäisille, ympäri Suomea ja läpi kesän. Jotkut tulevat festareille hyvän musiikin ja fiiliksen toivossa, toiset taas hakevat hauskanpitoa ja samanhenkisten ihmisten seuraa ja näitä kaikkiahan festareilta todellakin löytyy! Klassikko Ruisrock on Suomen vanhin ja Euroopan toiseksi vanhin festari, joka on järjestetty yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1970. Ruisrock järjestetään luonnollisesti tänäkin vuonna Turun Ruissalossa 8.-10.7. Monipuolista kotimaisten huippuartistien tarjontaa vahvistamassa on joukko ulkomaisia nimiä, kuten Paramore, Hurts ja Bullet for My Valentine. Ruisrock ei ole festarina halvimmasta päästä, mutta ajoittain lähes 100 000 henkilön kävijämäärä puhuu puolestaan, vaikka festarin järjestelyt eivät monien mielestä olekaan parhaasta päästä. Muita Suomen legendaarisia festareita ovat muun muassa Seinäjoen Provinssirock, Joensuun Ilosaarirock ja Vantaan Ankkarock, joista jokainen on kokemisen arvoinen! Keskikesän taikaa Juhannus on suomalaisille yksi vuoden tärkeimmistä juhlista. Keskikesän yöttömien öiden viettoon onkin monia perinteitä, ja juhannusfestarit, kuten Kalajoen Juhannus ja The Voicen Himosfestival, keräävät vuosittain sankoin joukoin juhannuksen viettäjiä hyvän musiikin ääreen. Himosfestival on juhannusfestari aikuisempaan makuun K-18-ikärajoituksineen ja luottaa tuttuun tapaan kotimaiseen artistitarjontaan Jämsän Himosparkissa. Kalajoen Juhannukseen ei ikärajaa ole, ja sieltä löytyy vahvojen kotimaisten lisäksi myös ulkomaalaisia esiintyjiä. Festarit ovat varmasti enemmän tai vähemmän mieleenpainuva tapa viettää juhannusta! Uutuus Tänä vuonna Oulu saa oman hip hop -festivaalinsa. Oulun Raksilassa Ouluhallin parkkialueella 5.-6.8. ensimmäistä kertaa järjestettävä Oulu Hiphop Festival on pohjoisen vastine Summer Upille ja Pipe Festille, ja esiintyjäkaarti koostuu lähinnä kotimaisista hip hop- ja reggae-artisteista. Lavalla nähdään esimerkiksi Fintelligens, Uniikki, Paleface ja Jätkäjätkät. Lippujen kohtuullinen hinta ja lyhyt välimatka voi toteuttaa monen lappilaisenkin unelman hip hop -festareista. Ehkä Oulu Hiphop saavuttaa joskus etelän kilpailijoidensa aseman ja pitää paikkansa festarikalenterissa tulevinakin vuosina. Pohjoisen festareita tuet parhaiten niihin osallistumalla! Poikkea massasta Etsitkö jotain erilaista kesätapahtumaa? Kihveli Soikoon! -festivaali on varmasti sellainen! Tämä 15. 17.7. Hankasalmen asemalla järjestettävä tapahtuma on maailman ainoa vuosittain järjestettävä monipäiväinen skifflemusiikkitapahtuma. Skifflemusiikki on saanut vaikutteita muun muassa jazzista, bluesista ja kantrista ja oli mukana synnyttämässä uutta popmusiikkia. Tavallisten soitinten sijasta skifflemusisointi tapahtuu kuitenkin pyykkilaudoilla, narubassoilla ja muilla samantyylisillä rytmisoittimilla. Luvassa on siis varmasti tavallisuudesta poikkeavia ja mielenkiintoisia konsertteja sekä oheisohjelmaa, kuten skifflesoitinten rakennus- ja soittokursseja, makunautintoja sekä tutustumista paikalliseen käsityöperinteeseen. Seuraakin näiltä festareilta löytyy varmasti moneen lähtöön, keräähän kyseinen tapahtuma vuosittain noin 5000 kävijää. 6
Läheltäkin löytyy Aina ei ole aikaa tai rahaa lähteä kauemmaksi, mutta onneksi Torniossakin osataan! Tänäkin kesänä Twin City Festival ilahduttaa loistavalla tunnelmallaan ja kokoaa torniolaiset yhteen 20 23.7. Tämän vuoden esiintyjäkaartia tähdittävät muun muassa Popeda, Jenni Vartiainen, Antti Tuisku ja Kaija Koo. Ruotsalaisväriä tuo eurodance-yhtye Basic Element. Rauhallisempaan makuun käyvät Juha Tapio sekä Ressu Redford. Hip hop -kansaa taas viihdyttää itse Che-che-che-cheek! Lähes jokaiselle siis löytyy jotakin, ja jos eivät itse esiintyjät innostakaan, niin ainahan voi tulla katsomaan tapahtuman kaunista juontajaa Ellen Jokikunnasta. Vinkkejä festareille lähtijöille: Heidi Juntunen & Jenni Hookana 7
Koonnut: Ella Tikkala Toplistat TOP- Kesäbiisit TOP 7 Jare & VilleGalle - Häissä Andy Suonsilmä - Karrelle palanut enkeli Yolanda Be Cool - We No Speak Americano O-Zone - Dragostea Din Tei Basshunter - Boten Anna Kim Herold - Before I Marry You Edward Maya & Vika Jigulina - Stereo Love Jäätelöt TOP 6 Amppari mangomeloni turkinpippuripehmis mansikkasorbetti Magnum Puffet Kesäharrastukset TOP 6 rantalentis longboarding vesisota piknik soutelu vesihiihto Paikat TOP 6 PPO:n ranta Pikisaari Hellälä terassit Seskarö Haparanda stranden Kesäsuunnitelmat TOP 5 roadtrip festarit telttailu pyöräreissu interreilaus Kesävammat TOP 5 asfaltti-ihottuma auringonpistos palaminen nokkoset sääsket Jonne-ilmiöt TOP 5 Euroshopper Energy Drink kendama Rajalla hengailu DC:n sämpylät (skeittikengät) jopolla keuliminen Topit TOP3 Top-Sport narutoppi ToPV 8
Lottovoittaja Tänä keväänä käytiin kilpailua erityisen suurista lottosummista. Se sai jopa minut kokeilemaan onneani, vaikka en yleensä suostu tuhlaamaan edes kahtakymmentä senttiä huoltoasemien pelikoneisiin. Laskeskelin todennäköisyyden siihen, että lottovoitto osuisi juuri minun kohdalleni, olevan tasan fifty-fifty siis joko voittaisin tai en! Keskiviikkoiltana sitten istahdin tv:n ääreen lottokuponki kädessä. Siinä istuskellessani ja voittoriviä odotellessani tunsin, kuinka kotisohvani muuttui riippumatoksi päättymättömän pitkällä hiekkarannalla. Viileiden tuulenhenkäysten lomassa aurinko paahtoi ihoani. Kuulin aaltojen lempeän liplatuksen ja haistoin meriveden suolaisen tuoksun. Ajatuksenjuoksuni kuitenkin keskeytti palvelijani, joka toi minulle suuren jäätelöannoksen ja lisätyynyn ilmoittaen samalla, että ostamani uusin BMW-malli oli juuri saapunut kahdeksan makuuhuoneen ja viiden kylpyhuoneen lomahuvilani pihalle. Pyysin häntä kertomaan puutarhurille, että hän voisi siirtää Lamborghinini autotalliin uuden tulokkaan tieltä. Hetken kuluttua sain laiskottelusta tarpeekseni ja hyppäsin pieneen golfautooni ja ajoin minun ja naapurini Johnny Deppin yhteiselle golfkentälle. Valitettavasti Johnny ei ollut juuri tällä kertaa paikalla. Hänen kanssaan oli mukava pelailla silloin tällöin. Aurinko oli tehnyt golfkentällekin tepposensa, ja harmittelin palaneella ruoholla kävellessäni, miksen älynnyt käskeä palvelijan mainita puutarhurille asiasta. Täytyi siis vaivautua kaivamaan lempilaukustani (joka oli Louis Vuittonin Speedy 30) iphone ja soittaa sisäkölle, sillä hänelle olin antanut vastuun työntekijöiden tehtävistä. Yhtäkkiä tunsin koputuksen olkapäälläni. Nostin Diorin aurinkolasit silmiltäni ja käännyin katsomaan taakseni. Kuulin äänekkään poksahduksen, joka oli peräisin hajoavasta pilvilinnastani, ja tipahdin takaisin tutulle sohvalle. No, saitko montakin oikein? äiti kysäisi. Minulle oli luultavasti tullut pilkkuvirhe todennäköisyyttä laskiessani, sillä en veikannut yhtään numeroa oikein, ja niinpä seuraavana aamuna lähdin Espanjan sijasta kouluun. Sonja Höynälä 9
Arvot ja asenteet muutoksessa Yhteiskunnan muuttuessa muuttuvat myös asenteemme ja arvomaailmamme. Suomessa yhteiskunta on kokenut rajun muutoksen Venäjän suuriruhtinaskunnasta hyvinvointivaltioksi ja maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi vajaassa vuosisadassa. Nykyään länsimaissa pidetään itsestäänselvyyksinä demokratiaa ja ihmisoikeuksia, joiden puolesta kuitenkin taistellaan vielä ympäri maailmaa. Kauhistelemme esimerkiksi arabivallankumouksen raakuutta, mutta harvoin muistamme myös Euroopan olleen hirmuhallitsijoiden alaisuudessa vain seitsemän vuosikymmentä sitten. Suomessakin eletään jatkuvaa uudistusten aikaa, ja muutokset herättävät aina voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Itsenäisyyttä vai itsekkyyttä? Nykypäivän kulttuurimme korostaa yksilöllisyyttä ja ihmisen omaa päätösvaltaa elämästään. Yksilöllisyyden ihannointi juontaa juurensa jo renessanssin ajalta, joka puolestaan sai vaikutteita antiikin kulttuureista. Yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyden vähenemistä ovat aiheuttaneet myös kansainvälistyminen ja siitä seurannut kansallistunteen heikkeneminen sekä kaupungistumisen tuoma juurettomuus. Vaikka yksilöllisyys tuo mukanaan paljon hyvää, kuten vapautta ja itsenäisyyttä, on sillä myös negatiivisia vaikutuksia. Jatkuva oman edun tavoittelu on johtanut siihen, ettei muiden ihmisten auttamista koeta enää velvollisuudeksi. Itsenäisyyden arvostuksesta ja havittelusta voi seurata yksinäisyyttä, sillä avun pyytäminen nähdään nykyisin heikkoutena. Lapsuudessamme oli yleistä kipaista naapuriin lainaamaan sokeria, jos se oli päässyt itseltä loppumaan. Nykyisin naapureita ei enää välttämättä edes tervehditä. Kateus on myös yleinen, vaikkakin paheksuttu piirre yhteiskunnassamme. Osasyynä kateuteen voi olla ylikorostunut kilpailuhenkisyys, johon meitä kasvatetaan jo alakoulusta asti. Yksilöllisyys on lähinnä vauraiden maiden ominaisuus, sillä korkea elintaso vähentää riippuvuutta toisista ihmisistä. Sen sijaan esimerkiksi Aasian maissa koetaan tärkeämmäksi ryhmään kuuluminen kuin itsensä toteuttaminen. Näilläkin kulttuureilla on toki puolensa, kuten yhteenkuuluvuuden tunne ja toisista huolehtiminen, mutta usein näissä maissa ihmisoikeudet ovat huonommat ja sosiaalinen ryhmäpaine kovempi kuin meillä. Vaikka joidenkin korvaan yksilöllisyys saattaa kuulostaa kylmäsydämiseltä itsekeskeisyydeltä, on se kuitenkin edellytys meille tuttuun oikeuteen päättää omasta elämästämme. Olisiko meidän mahdollista nähdä toisemme ainutlaatuisina yksilöinä, mutta pitää silti huoli toisistamme yhteisönä? 10 Tavoitteena täydellinen tasa-arvo Suomi on pitkään ollut edelläkävijä sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Suomen naiset saivat äänioikeuden jo vuonna 1906, ensimmäisenä Euroopassa. Maatamme on hallinnut naispresidentti jo vuodesta 2000, eikä vallassa oleva nainen ole enää harvinaisuus. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että olemme jääneet kehityksessä jälkeen. Vaikka työelämässä näennäisesti tavoitellaan tasa-arvoa, elää naisten syrjintä edelleen pinttyneissä asenteissa varsinkin korkeissa viroissa. Naiset ovat keskimäärin ylikoulutettuja työtehtäviinsä, kun taas miehet voivat saada työpaikan vähemmällä koulutuksella. Palkkaerot naisten ja miesten välillä ovat Suomessa korkeammat kuin muissa Pohjoismaissa ja koko EU:n korkeimpien joukossa. Työpaikka voi myös jäädä nuorelta naiselta saamatta, koska työnantaja saattaa ajatella naisen jäävän pian äitiyslomalle, vaikka tämän vuoksi palkkaamatta jättäminen on laissakin kiellettyä. Usein tasa-arvokysymys mielletään vain naisten oikeuksien ajamiseksi, mutta epätasa-arvoisuus koskettaa myös miehiä. Kenties suurin kysymys koskee asevelvollisuutta. Eikö tasa-arvon nimissä myös naisten pitäisi suorittaa jokin armeijaa vastaava yhteiskuntapalvelus? Myös miesten oikeus lasten huoltajuuteen esimerkiksi avioerotilanteessa on puhuttanut. Johtuuko tasa-arvon kehityksen hiipuminen siitä, että asioiden ollessa jo niin hyvin ei epäkohtia enää tiedosteta? Vaikka voimme Suomessa olla ylpeitä korkeasta tasa-arvosta sukupuolten välillä, on muistettava, että korjattavaakin on yhä!
Kätketty usko Kirkkoa viime aikoina kohauttanut joukkopako evankelisluterilaisesta kirkosta on osoittanut, että ihmiset kaipaavat uudistusta myös uskontoihin. Kysymykset naispappeudesta ja homojen oikeuksista ovat kuohuttaneet sekä kirkon sisällä että ulkopuolella. Täytyy muistaa, että Raamatun syntyaikoina elettiin eri käsitysten valossa eikä sitä voida kirjaimellisesti noudattaa nykypäivänä. Mutta jos uskonto alkaa sotia omaa ideologiaansa vastaan, menettääkö se uskottavuutensa? Kristinusko on ollut Euroopan valtauskonto jo pari vuosituhatta, mutta nyt sen asema on alkanut horjua. Trendiksi on noussut uskontoneutraalius, eli uskontojen ei haluta näkyvän julkisesti. Ranskassa on jopa säädetty laki, joka kieltää musliminaisten kasvojen peittämisen hunnulla. Osittain lain säätämisen syy on tosin ollut naamioitumiseen liittyvä turvallisuusriski, mutta taustalla on myös ihanne täysin uskontoneutraalista yhteiskunnasta. Tätä ihannetta on vahvistanut uskontojen monimuotoistuminen Euroopassa muun muassa maahanmuuton myötä. Ihmisiä kehotetaan hyväksymään toistensa uskonnot, mutta onko uskon piilottaminen aitoa hyväksyntää? Suomalainen kulttuuri ja perinteet ovat suurelta osin muotoutuneet kristinuskosta. Muiden uskontojen lisääntymisen myötä on alettu pohtia, aiheuttavatko kristilliset perinteet epätasa-arvoa yhteiskunnassamme, jossa yhä harvempi kuuluu kirkkoon. On keskusteltu esimerkiksi Suvivirren ja jouluevankeliumin poistamisesta koulujen juhlista. Nämä perinteet ovat selvästi kristillisiä, mutta monien mielestä myös tärkeä osa suomalaisuutta. Voisiko tällainen kristillisten perinteiden hävittäminen johtaa lopulta oman kulttuurimme ja tapojemme katoamiseen? Erilaiset mielipiteet rikastuttavat elämäämme ja tuovat uusia näkökulmia asioihin, kun niihin osaa suhtautua oikein. Vaikka me kaikki tiedämme, että muiden mielipiteitä tulee kunnioittaa, sorrumme jokainen välillä kyseenalaistamaan kovaankin ääneen muiden ajatuksia. Kuvittelemme turhan usein omat mielipiteemme ainoiksi oikeiksi. Meidän suomalaisten tulisi muistaa olla kiitollisia kaikesta hyvästä, mitä meillä on. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että voisimme tuudittautua nykytilanteeseen, sillä muutoksia tarvitaan aina. Ei tulisi ajatella vain omaa etuamme, vaan tavoitella hyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta koko maailmalle. Suomikin on saanut apua muilta mailta sitä tarvitessaan. Tämä maapallo on meidän yhteinen valtionrajoista välittämättä, ja jokaista tarvitaan tekemään siitä paikka, jossa kaikkien olisi yhtä hyvä elää. Heidi Juntunen Lotta Virrankari 11
KUISMA HURTIG GALLUPGALLUGALLUP 1.Mikä on ollut mieleenpainunein tapahtuma 2000-luvulla? 2. Mikä asia on muuttunut eniten 2000-luvulla? 3. Millaiset kesäsuunnitelmat sinulla on? Vilma Ylimaunu 10B 1.Maaliskuussa tapahtunut maanjäristys, joka aiheutti tsunamin ja ydinvoimalaonnettomuuden Japanissa. 2. Ilmaston lämpenemisestä on alettu kantaa huolta, ja sen etenemistä on yritetty hidastaa. 3. Aion pelata mahdollisimman paljon jalkapalloa, olla biitsillä ja hengailla kavereiden kanssa. Qstock kuuluu myös suunnitelmiin, ja ulkomaanmatka houkuttelisi kovasti. Harri Konola 09E 1. Hmm, jaa-a Itselle tulee ensimmäisenä mieleen Michael Jacksonin kuolema ja 9/11 ja jotkin luonnonkatastrofit! 2. Varmaankin ihmisten suhtautuminen luontoon. Kai sitä on alettu arvostaa enemmän. 3. Kesällä varmaan käyn töissä ja hengailen piitsillä! Käyn myös Ranskassa, jos on vain tarpeeksi massia, ja sitten elokuussa lähden Argentiinaan. Valtteri Pakisjärvi ALU09 1. Tarja Halosen pääsiäisloma -01. 2. Matti Nykäsen siviilisääty. 3. Ottaa kavereitten kanssa rennosti. Kari Lassila, Opettaja 1. Kielteinen tapahtuma: terrori-isku New Yorkiin 2001 tuntui enteilevän kulttuurien konfliktin hälyttävää kärjistymistä maailmassa. Myönteinen tapahtuma: B. Obaman valinta USA:n presidentiksi antoi lupauksia Yhdysvaltain politiikan muutoksesta ja toivoa roturistiriitojen lievenemisestä. 2. Tietotekniikan sovellusten tunkeutuminen yhä voimakkaammin ihmisten arkielämään. 3. Kesän kohokohtia ovat matkat kulttuuritapahtumiin Suomessa. 12
KUISMA HURTIG TIETOVISATIETOVISATI (OIKEAT VASTAUKSET LÖYTYVÄT ARTIKKELEISTA) 1.Monenneksiko Jussi Kanervo sijoittui Singaporen nuorten olympialaisissa 110 metrin aitajuoksussa? a) kolmanneksi b) toiseksi c) viidenneksi 2.Mikä albumi nimettiin vuoden 2010 Emmagaalassa vuoden albumiksi? a) Paleface: Helsinki Shangri-La b) Teflon Brothers: c) Jenni Vartiainen: Seili 3.Mikä on Suomen vanhin musiikkifestivaali? a) Provinssirock b) Ruisrock c) Ankkarock 4.Millä esineellä skifflemusiikkia voidaan esimerkiksi soittaa? a) Sähkövatkaimella b) Pölynimurilla c) Pyykkilaudalla 5.Minä vuonna on perustetty yhteisöpalvelu Facebook? a) 2004 b) 2003 c) 2002 6.Minkä ikäinen on Tornion kaupunki? a) 330 vuotta b) 390 vuotta c) 435 vuotta 7.Mitä koulultamme on aikoinaan varastettu? a) Mikroaaltouuneja b) Tietokoneita c) Vahtimestarin auto 8.Kuinka kauan Suomen naisilla on ollut äänioikeus? a) 96 vuotta b) 105 vuotta c) 100 vuotta 9.Kuinka kauan kestää junamatka Rotterdamista Pariisiin? a) 45 minuuttia b) 1,5 tuntia c) 3 tuntia 10. Mikä on syöpäjärjestön antama suositus viikoittain syötävästä lihamäärästä? a) 500 grammaa b) 1000 grammaa c) 2000 grammaa 1. A) 2. C) 3. B) 4. C) 5. A) 6. B) 7. A) 8. B) 9. C) 10. A) 13
Sosiaalista elämää etsimässä Pentti Kaikkonen Sosiaalinen media on yleinen nimitys verkkopalveluille, joissa yksittäinen ihminen voi lukea ja nähdä toisten julkaisemia tekstejä, kuvia ja videoita sekä julkaista omia sisältöjään. Sana sosiaalinen tarkoittaakin ihmisten välistä kanssakäymistä ja media viestinvälittäjää. Maailmanlaajuisesti suosituimpia sosiaalisia medioita ovat Facebook, YouTube ja MySpace, mutta Suomessa Facebookiakin suositumpi yli kahdella miljoonalla käyttäjällään on Suomi24. Viimeisten kymmenen vuoden aikana sosiaalisesta mediasta on kehittynyt todella suosittu kohtaamispaikka niin matti ja maija meikäläiselle kuin suurille yrityksillekin. Monille meille 90-luvulla syntyneille ja vähän vanhemmillekin ensikosketus sosiaaliseen mediaan oli aikoinaan ii2- ja IRC-Galleria-verkkoyhteisöt. Nämä noin kymmenen vuotta vanhat, nuorille suunnatut sivustot ovat edelleen toiminnassa, ja molemmilla on muutama satatuhatta käyttäjää, joskin käyttäjämäärät ovat vähentyneet viime vuosina. Yleisesti sosiaalisen median käyttö on kuitenkin lisääntynyt myös nuorten keskuudessa. Mihin nyt voi laittaa ensi kesän festarikuvat, kun kaverit eivät enää käytä galleriaa? Vuonna 2004 Mark Zuckerberg perusti Harvardin yliopiston sisäiseen käyttöön Facebook-yhteisöpalvelun, johon on myöhemmin liittynyt 600 miljoonaa käyttäjää ympäri maailman ja jolla on yli 2000 työntekijää. Seitsemän vuotta Facebookin perustamisen jälkeen tunnen vain muutaman ihmisen, jotka eivät tiedä, mikä se on tai miten sitä käytetään. Noin yhdeksän prosenttia maailman väestöstä on liittynyt siihen lähes Euroopan väkiluvun verran. Suomessa sen käyttäjiä on vajaat kaksi miljoonaa, eli noin 40 prosenttia suomalaisista käyttää Facebookia. 14 Facebookin menestystarina kertoo paljon sosiaalisen median valtavasta muutoksesta. Yhteisöpalvelujen lisäksi blogi- ja mediapalvelut ovat kehittyneet hurjasti. Kuka tahansa voi perustaa ilmaisen blogin ja julkaista siellä melkein mitä tahansa. Erityisen suosittuja ovat kuva- ja videoblogit, joihin bloggaaja lisää yleensä itse kuvaamiaan kuvia ja videoita. Tuntemattomienkin ihmisten blogit kiinnostavat, jos ulkoasu, aihe ja sisältö sattuvat olemaan mieleisiä. Mediapalveluiden muutoksesta sen verran, ettei kymmenen vuotta sitten muistaakseni katsottu YouTube-videoita matematiikan tunneilla. Koulumme oppilaista lähes jokainen käyttää päivittäin tai ainakin viikoittain sosiaalisen median palveluita. Juntin Iikan lisäksi muutama muukaan ei kuulemma ole Facebookin käyttäjä, mutta useimmille Hups! Tapahtui virhe ilmoitukset ovat tuttuja. Ei myöskään sovi unohtaa kaiken mahdollisen tiedon sisältävää Wikipediaa. Harvoin tulee ajatelleeksi, että Wikipedia luokitellaan sosiaalisen median palveluksi, mutta Wikipedian idea onkin juuri siinä, että sinne voi kuka tahansa jakaa tietoaan haluamastaan asiasta. Myös valokuvauskerhomme TylliFoto hyödyntää sosiaalisen median palveluita. (TylliFoton blogi sisältää uskomattoman upeaa valokuvataidetta, kannattaa tsekata!) Kirjoittamisen ja muiden kouluhommien lomassa pidän yhteyttä ystäviini sosiaalisen median avulla. Viikonloppuisin ja muulloinkin, kun vain on aikaa, ystävien tapaaminen on kuitenkin mielestäni sitä oikeaa sosiaalisuutta. Tätäkin kirjoittaessa luin blogeja, etsin tietoa ja keskustelin ystävieni kanssa, mutta mikä parasta pidin tauon, jolloin tapasin ystäviäni.
Jere kertoo opiskelustaan Tyllin jälkeen Viime keväänä koulumme nousi monien lehtien otsikoihin hyvin ylioppilaskirjoituksissa menestyneen Jere Järlströmin vuoksi. Jere kirjoitti huimat 11 laudaturia ja on näin parhaiten menestynyt ylioppilas Suomessa. Meitä kaikkia varmasti kiinnostaa, mitä tälle ihmemiehelle kuuluu ja missä päin maailmaa hän tällä hetkellä opiskelee. Jere asuu tällä hetkellä Rotterdamissa Alankomaissa ja opiskelee International Business Administrationia Rotterdam School of Managementissä. Hollanti on Jeren mukaan maana melko samanlainen kuin Suomi, sillä asuminen on samantyyppistä ja ihmiset ovat yhtä mukavia ja suorasanaisia kuin suomalaiset. Toki erojakin löytyy. Hollannissa pyöräily on hyvin yleistä ja kannabiksen hajuun törmää päivittäin. Hollannin kieltä Jere osaa jo jonkin verran. Opiskelu Rotterdamissa on kurinalaista, ja oma-aloitteisuus on hyvin tärkeää. Lukuvuosi koostuu kolmesta jaksosta, joissa jokaisessa on noin viisi kurssia. Kurssit koostuvat luennoista ja workshopeista. Lisäksi oppilaita kannustetaan opiskelemaan bonustesteillä ja -tehtävillä, joilla on vaikutusta kurssin loppuarvosanaan. Kurssien loppukokeet muistuttavat hiukan Suomen ylioppilaskirjoituksia.lukuvuosi alkaa syyskuun alussa. Joululomaa on kolme viikkoa, ja kesäloma alkaa juuri ennen juhannusta. Opiskelu on Jeren mukaan ollut lähes sellaista kuin hän kuvittelikin sen olevan, vaikkakin pienenä pettymyksenä on tullut, ettei suomalaisesta esseekirjoittamisen taidosta ole ollut paljoa hyötyä, sillä suurin osa kokeista on monivalintakokeita. Jere suosittelee lämpimästi ulkomailla opiskelua muillekin. Siinä saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla: opinnot ja kansainvälisen kokemuksen. Ulkomailla opiskelu avartaa, saa luotua laajan kansainvälisen verkoston ja kielitaito kehittyy huimasti. Ulkomaille lähtö edellyttää kuitenkin huolellista etukäteissuunnittelua ja sitoutumista. Kivointa ulkomailla on Jeren mielestä ollut saatu kaverikirjo. Matkustaminen kuuluu myös Jeren suosikkeihin, sillä monet suurkaupungit sijaitsevat kohtuullisen matkan päässä Rotterdamista. Brysseliin kestää junalla 1,5 tuntia, Pariisiin 3 tuntia ja Lontooseen ja Berliiniin 5 tuntia. Amsterdamin suurlentokenttä on Jeren kotiovelta 40 minuutin matkan päässä, ja Jere käykin jollain kaupunkimatkalla noin kahden kuukauden välein viimeksi Lontoossa kuninkaallisten häiden aikaan. Tylsää Rotterdamissa on Jeren mielestä ollut talven synkkyys, kun lunta ei ole ollut. Toisaalta kevät tulee paljon aikaisemmin kuin Suomessa. Suomesta Jere kaipaa eniten perhettä ja kavereita. Myös ruisleivän ja lumen perään Jere on huomannut haikailevansa. Erikoista kyllä, saunaa hän ei kaipaa kovinkaan paljoa. Charlotta Henriksson 15
ja tulevaisuuden Tornio-menneisyyden kauppapaikka Vuonna 1621 Perämeren pohjukkaan perustettu Tornion kaupunki on väkiluvultaan Suomen 46. suurin kaupunki, ja pinta-alassa sijoitus on vielä huonompi. Mutta tiedämmehän sen, ettei kaupunkia koolla mitata ja ettei parempaa kaupunkia olekaan kuin rakas kotikaupunkimme. Vuosisatojen ajan kaupunkimme on toiminut vilkkaana kauppapaikkana ja Tornionjoki eri valtioiden rajajokena. Keskeisen kauppapaikan asema Pohjois-Suomen alueella on säilynyt tähän päivään Tornioon ja rajan taakse Haaparantaan tullaan ostoksille. Onko Tornio siis muuttunut ollenkaan? Tornion tulevaisuudennäkymistä sekä Tornion ja Haaparannan yhteisen Rajalla På Gränsen -hankkeen tilanteesta utelin häneltä, joka niitä suunnittelee, eli haastattelin Tornion kaupunginarkkitehti Jarmo Lokiota. Omasta lapsuudestaan Lokio muistelee Torniota sympaattisena ja vilkkaana pikkukaupunkina. Rovaniemeltä kotoisin oleva Lokio muistaa monien muiden pohjoissuomalaisten tavoin Kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio toimistossaan. niin sanotut rasvareissut, jolloin haettiin Ruotsin puolelta halpoja elintarvikkeita, kuten voita, mehua ja Snöre-karkkia. Alakoulun Haaparantaan suunnatulla luokkaretkellä Lokio kertoo ostaneensa pilailukaupasta pierupulveria ja muuta hauskaa. Reilun kymmenen vuoden aikana Tornio on muuttunut paljon. Kohta 11 vuotta Tornion kaupunginarkkitehtinä työskennelleen Lokion mukaan voimakkain muutos on tapahtunut juuri viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi aiemmin taloja rakennettiin yksitellen, nyt niitä on noussut kortteli kerrallaan. Lokio näkee tärkeänä ympäristöopetuksen kouluissa, mikä tarkoittaa sitä, että nuorten tietoutta rakennetusta ympäristöstä pitäisi lisätä. Kun arkkitehti kysyy, millaiselta jokin paikka kaupungissa tuntuu, niin vastaukseksi voi tulla esimerkiksi vain pelottavalta. Tarkemman kysymyksen jälkeen vastausta siihen, mikä paikassa pelottaa, ei tiedetä. 18 Rajalla-hankkeen tarkoitus on yhdistää kaupunkien keskustat ja tehdä muillakin tavoin rajatonta yhteistyötä. Vajaat viisi vuotta sitten valmistui Rajallahankkeen suurin yksittäinen Pojat rajatorilla.
rakennus, IKEA, ja pari vuotta myöhemmin kauppakeskus Rajalla På Gränsen. Hankkeen suurimmat askeleet on otettu Tornion puolella. Parikymmentä askelta on vielä edessä, ja niistä suurin osa on Haaparannan puolella. Lähiaikoina valmistuvien Rajatorin ja Rajakaaren lisäksi suunnitteilla on yhteinen elinkeino- ja innovaatiokeskus. Lapin Kullan panimon lopettaminen oli Torniossa monille suuri pettymys. Hartwall vei osan työpaikoista etelään, ja Lapin Kultaa valmistetaan nykyään Lahdessa. Panimon purkutyöt Suensaaressa ovat käynnissä, ja alueen asemakaava muutetaan asuntorakentamiselle mahdolliseksi. Sen sijaan Pirkkiön suunnalle on suunnitteilla uusi teollisuusalue, jolle on annettu nimeksi Kromilaakso. Kromilaakson sijainti palvelee hyvin Outokummun alihankkijoiden toimintaa. Asemakaavoihin liittyen Tornioon on suunnitteilla myös uusia asuinalueita, ja sattumalta olen ollut mukana työstämässä havaintokuvaa eräästä suunnitteluvaiheessa olevasta asuinalueesta, joka sijoittuu Yli-Raumolle. Lokio kertoo Lapin olevan jo nyt tunnetumpi maailmalla kuin Suomi, ja kehitys kulkee nimenomaan siihen suuntaan. Lapissa on paljon sellaisia asioita, joita ei muualta maailmasta löydy. Kun puhutaan elämänarvoista ja -asenteista, niin lappilaiset ovat Suomen huipulla. Elämänlaatu luonnonläheisessä Lapissa on aivan toista maata kuin ruuhka-suomen suurkaupungeissa. Meri-Lappi ja Tornio sen suurimpana kaupunkina (maaliskuussa 2011 asukkaita 8 enemmän kuin Kemissä!) ovat Lapin vetovoimaisinta aluetta. Millainen on Tornio vuonna 2030? Jarmo Lokio kuvailee sitä näin: Viihtyisä, hassunhauska ja jopa hieman lapsellinen pikkukaupunki, josta torniolaiset voivat olla ylpeitä. Arkkitehdin näkemys valmiista Rajalla-alueesta. Pentti Kaikkonen 19
Entisten tylliläisten Jussi Kanervo kuulumisia Jussi aloitti lukion syksyllä 2009 Tyllissä. Täällä hän opiskeli reilun vuoden, toisen lukuvuoden toiseen jaksoon asti. Sen jälkeen Jussi muutti perheensä mukana Espooseen ja Tylli vaihtui Märskyyn eli Mäkelänrinteen urheilulukioon. Tyllistä jäivät mieleen kaverit ja kami. Jälkimmäisen sanan merkitystä pohtikoon itse kukin tykönänsä, mutta joillekin se tuo mieleen Jussin loistavan mielikuvituksen ja hyvän menestyksen matemaattisissa aineissa. Mäkelänrinteen lukio ja loistavat harjoitteluolosuhteet eivät ole Jussin menestystä heikentäneet, vaan viime talvenakin Singaporen mies voitti 19-vuotiaiden Suomen mestaruudet 60 metrin aitajuoksussa ja 200 metrin juoksussa. Singapore-nimitys viittaa viimekesäisiin nuorten olympialaisiin, joissa Jussi sijoittui 110 metrin aitajuoksussa hienosti kolmanneksi, tylliläisenä tietysti. Nykyään Jussin elämä ja arki eivät juuri eroa Tornion ajoista - tekemistä riittää ja hyvin menee. Jussi viihtyy suuressa kaupungissa hyvin ja on tyytyväinen, kun harjoitusmatkat lyhenivät huomattavasti. Lukio ja koulunkäynti yleisesti eivät edelleenkään ole Jussille ongelma, vaan hän hoitaa koulunsa mallikkaasti. Tulevaisuudensuunnitelmistaan Jussi paljastaa kaksi asiaa: olympiavoitto Rio de Janeirossa 2016 sekä työ ilmavoimissa hävittäjälentäjänä. Marjo Ohtamaa Pentti Kaikkonen Marjo Ohtamaa kirjoitti ylioppilaaksi Tyllistä keväällä 2010. Hän viettää tällä hetkellä välivuotta opinnoista au pairina Englannissa, lähellä Lontoota. Marjo päätyi au pairiksi, koska hän halusi tehdä jotain muuta ennen jatko-opintoja sekä oppia englantia ja itsenäistyä. Tällä hetkellä Marjolla on takana noin kuusi kuukautta au pair -elämää. Hän on ollut tähän asti todella tyytyväinen vuoteensa. Au pair -vuosi on kasvattanut häntä, ja hän sanookin löytäneensä itsestään aivan uusia puolia. Englannin kielen taito on myös kehittynyt, ja kieleen on tullut aivan uusi, läheisempi side. Marjo mainitsee pitävänsä Englannista päivä päivältä enemmän. Hän on matkustellut muun muassa Irlannissa ja Skotlannissa, ja haaveena on käydä vielä Pariisissa tämän vuoden aikana. Marjo on saanut isäntäperheestään ikään kuin toisen perheen ja paljon sekä ulkomaalaisia että suomalaisia ystäviä. Marjon torniolainen ystävä 20