KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Samankaltaiset tiedostot
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

METSÄSSÄ KASVAA SUOMEN TULEVAISUUS

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Metsäteollisuus ja energia. Energia

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Metsäohjelman seuranta

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Riittääkö puuta kaikille?

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF-asetusehdotus; tilannekatsaus

Metsäohjelman seuranta

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Metsäohjelman seuranta

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Mitä metsä kestää? Annukka Valkeapää Metsäasiantuntija WWF Suomi

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

Metsä Groupin biotuotetehdas

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Metsäohjelman seuranta

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Transkriptio:

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry

2 EU:ssa vähähiilisiä odotuksia ilmassa ml. puulle Komission 2050 ilmastovisio Metsäteollisuus Fossiilit alas, myös teollisuudessa Puuraaka-aineesta ratkaisuja (kuitu, tekstiili, komposiitti, biomuovit, energia, puurakentaminen) Uusiutuva energia Kiertotalous, sähköistyminen, BECCS Metsävarojen kasvatus, nielut Intensiivisempi metsätalous Teollisuudenala, jonka raaka-ainepohja on joka vuosi suurempi kuin edellisenä vuonna - melko ainutlaatuista!

3 Metsäteollisuus kantaa vastuuta Tuotteita karttuvista metsävaroista Iso nielu, iso tuotantovolyymi & iso talousvaikutus Tuotteet kisaavat uusiutumattomien / fossiilisten / vähemmän kestävän puun kanssa Tuotteet ovat pitkä- tai lyhytikäisiä Sellaisia kuin niiden halutaan olevan Tehtaiden energiantuotannosta jo nyt 85 % uusiutuvaa ja tavoitteena 90 % (2025) Metso-vetoomuksen allekirjoittajana haluaa toimia monimuotoisuuden turvaamiseksi Yhteistä kaikille tuotteille: Niitä tarvitaan ja jossain joku valmistaa ne

Norjalais-suomalaisen tutkimuksen What if tarkastelu Hakkuuvuodon alueellinen suuntautuminen, jos hakkuut vähenevät Euroopassa 8 % Puunkorjuun väheneminen Euroopassa lisäisi sitä muualla maailmassa 34% Lisähakkuut muualla maailmassa Vuoto 42 Mm3 10% 9% Riippumatta rajoituksen tasosta, noin 80% korvautuisi lisähakkuilla muualla Mistä materiaalista loput 20%? 42% 2% 1% Teollisuuden investoinnit ja työpaikat siirtyisivät pois Euroopasta muut 2% Hakkuiden vähentäminen Euroopassa olisi siis ilmastotehoton toimenpide 4 World map ge_7_robinson_projektion_cc_by_sa_3_o Natural Resources Institute Finland A. Maarit I. Kallio, Birger Solberg, Liisa Käär, Risto Päivinen: Economic impacts of setting reference levels for the forest carbon sinks in the EU on the European forest sector. Forest Policy and Economics 92 (2018, 193-201)

Puujalosteiden markkinoille arvioitu n. 200 mrd :n kasvu Siivu kasvavien metsävarojen puulaaksoon, Suomeen Puutuotteet Paperi Kuitupakkaukset Hygienia ja tekstiilit Kemikaalit ja polttoaineet

6 Metsien puumäärä kasvaa jatkossakin vauhdilla Viilentänyt ilmastoa ennen ja myös jatkossa 2 500 2 000 Milj. m 3 Mänty Kuusi Lehtipuu 1 500 1 000 500 0 1921-24 36-38 1944 51-53 60-63 64-70 71-76 77-84 86-94 96-2003 2009-16

7 Metsien ilmastolaskentaan on EU-säännöt Nielulaskentasäännöt (LULUCF) astuvat voimaan 2021 ne kertovat mitä nielutasoa Suomen pitäisi tavoitella ja miten laskenta tehdään mitä seuraa, jos nielu on 2021-2030 tavoitetasoa isompi tai pienempi Minkä kokoinen nielu on 2030, 2040 tai 2050? KUKAAN EI VOI TIETÄÄ Riippuu kesien säistä eli miten metsät kasvavat ja millaisia tuhoja tulee Riippuu talvien säistä eli millaisia tuhoja tulee ja paljonko tarvitaan energiapuuta Riippuu teollisuuden/kansantalouden menestyksestä eli miten tuotteet käyvät kaupaksi Suomen ei ole mieltä asettaa numeerista nielutavoitetta jollekin vuodelle Lasketaan päästöt sovittujen kv/eu-sääntöjen mukaan Kukaan ei huijaa ketään

8 Aktiivisuudella kasvua ja laatua kiertoajan aikana Uudistushakkuu (~60-100 v) Kasvatushakkuut (~40-60v) Metsän uudistaminen, taimikonhoito, nuoren metsän hoito (0-25 v) Ensiharvennus (~30 v) Taimikonhoidossa ei korjata puuta Nuoren metsän hoidossa korjataan ohutta puuta jäljelle jäävät järeytyvät nopeammin Ensiharvennuksesta kuitupuuta ja ohutta puuta energiaksi parantaa jäävän puuston kasvua ja mahdollistaa puuston järeytymisen Kasvatushakkuista lähinnä tukkipuuta ja kuitupuuta jäljelle jäävän puuston kasvuedellytykset paranevat Puustoa järeytetty kiertoaikana uudistushakkuista etenkin arvokasta tukkipuuta (Turpeen lisävero ohjaisi ainespuuta polttoon)

9 Aina totta miten päin asioita katsotaan? Suomen nielu on iso verrattuna tilanteeseen, jossa nielu olisi pienempi Suomen nielu on pieni verrattuna tilanteeseen, jossa nielu olisi isompi Saharassa on vähän hiekkaa verrattuna tilanteeseen, jossa sitä olisi tuplasti Fossiiliset pysyvät maan alla, jos niitä ei kaiveta ylös Puut eivät ole ikuisia, metsä ei ole pysyvä hiilipankki, lahoavia puita ei jalosteta