Pk-yrityksen tilinpäätös 1999 Suomi ja Ruotsi Pk-yrityksen liikevaihdon kasvu, % 12 1 8 6 4 2-2 -4 93 Ruotsi 94 Suomi 9 96 97 98 99 Ruotsi Suomi Sisällys Esipuhe 3 Korkeasuhdanne jatkuu pohjoisissa naapurimaissa 4 Vuosi oli suotuisa etenkin ruotsalaisille pk-yrityksille Pk-sektoreiden yhteenvedot maittain 6 Toimialat maittain Teollisuus 1 Rakentaminen 12 Kauppa 14 Palvelut 16 Liitesivut 18 Yhteistyössä:
3 Esipuhe Pk-yrityksen tilinpäätös 1999 julkaisu kertoo Suomen ja Ruotsin pk-sektorin taloudellisesta tilasta vuosituhannen vaihteessa. Katsauksen pääpaino on tilinpäätösvuodessa 1999, mutta sen lisäksi tarkastellaan vuosia 1993-1998 ja ennakoidaan kuluvan vuoden näkymiä. Julkaisun tiedot perustuvat Suomessa Meritan ja Ruotsissa UC AB:n analysoimien osakeyhtiömuotoisten pk-yritysten tilinpäätöksiin. Niiden tuloksia verrataan myös pörssiyhtiöiden kehitykseen. Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys on kasvanut molemmissa maissa. Ne työllistävät jo 6 prosenttia yksityisen sektorin työllisistä ja tuottavat puolet sen tuotannosta. Siksi niiden erityispiirteiden huomioon ottaminen on tavattoman tärkeää muun muassa elinkeinopoliittisia toimia suunniteltaessa. Tämän julkaisun avulla MeritaNordbanken, Suomen Yrittäjät ja Företagarnas Riksorganisation haluavat tukea pk-yrityksiä koskevaa poliittista päätöksentekoa. Samalla halutaan tarjota yrittäjille työkalu, joka osaltaan helpottaa menestymistä Suomen ja Ruotsin markkinoilla. Julkaisun mukaan pk-yritysten nousukausi jatkui molemmissa maissa vuonna 1999. Erojakin oli, sillä Ruotsissa liikevaihdon kasvu nopeutui edellisvuodesta ja Suomessa se hidastui. Kasvun jatkuminen olisi molemmille maille tärkeää, sillä vain vahvan yritystoiminnan kautta voidaan vähentää väestön ikääntymisestä, työttömyydestä ja valtion velasta aiheutuvia kustannuksia. 3..2 MeritaNordbanken Kari Jordan Varatoimitusjohtaja Företagarnas Riksorganisation Åke Fagelberg Toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät Jussi Järventaus Toimitusjohtaja
4 Korkeasuhdanne jatkuu pohjoisissa naapurimaissa Sekä Suomi että Ruotsi ovat nousseet vahvasti 199-luvun alun lamasta. Maiden valuuttojen heikentyminen merkitsi todellista piristysruisketta viennille. Vuosien 1991-92 valuuttojen arvon laskun jälkeen vienti on 9-luvun loppuvuosina kasvanut noin 1 prosenttia Suomessa ja noin 6 prosenttia Ruotsissa. Vuonna 1999 Suomen bruttokansantuote kasvoi 3, prosenttia, mikä oli vähemmän kuin edellisvuonna. Pääsyynä tähän oli kulutuksen odotettua heikompi kasvu. Ruotsin talous sen sijaan alkoi piristyä selvästi vuoden 1999 aikana. Voimaa kotimaisesta kysynnästä Kasvun odotetaan jatkuvan vahvana sekä Suomessa että Ruotsissa kuluvana vuonna. Suomessa bruttokansantuotteen kasvun odotetaan jopa ylittävän prosenttia, mutta myös Ruotsissa bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yli 4 prosenttia. Kummassakin maassa vahvaa vientiä täydentää kotimarkkinoiden kysynnän voimistuminen. Koneinvestointeihin painottuvien investointien odotetaan kasvavan 1 prosenttia Suomessa vuonna 2. Ruotsin talouteen vaikuttaa puolestaan myönteisesti Ruotsin olosuhteissa harvinaisen voimakas yksityinen kysyntä. Alhainen työttömyys ja vahva julkinen talous Kasvu näkyy myös työttömyysluvuissa. Vuoden 2 ennusteiden mukaan Suomen kokonaistyöttömyysaste jää hieman yli 9 prosenttiin, ja Ruotsissa työttömyysaste saattaa olla alle 8 prosenttia. Kasvu on myös vaikuttanut myönteisesti julkisen talouden tilaan. Julkisen sektorin tulos on tänä vuonna ylijäämäinen sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomessa ylijäämä on ennusteiden mukaan melkein 4 prosenttia bruttokansantuotteesta ja Ruotsissakin yli 3 prosentin luokkaa. Inflaatioriski kasvaa rahapolitiikka tiukkaa Kehitys on yleisesti ottaen myönteinen ja suhdanteet ovat vahvat kummassakin maassa. Riskitekijöitä on kuitenkin olemassa, ja näistä inflaation riski on yhteinen kummallekin maalle. Kaikesta päätellen inflaatio kohoaa Suomessa yli Euroopan keskuspankin tavoitetason. Voimakas yksityinen kulutus ja kohoavat tuontihinnat johtavat yli 2 prosentin inflaatioon sekä tänä että ensi vuonna. Arvioissa on oletettu, että öljyn hinta laskee jonkin verran vuoden 2 aikana. Ruotsissa inflaatiota voivat puolestaan nopeuttaa tulevat palkkaneuvottelut. Ruotsin työmarkkinoilla on olemassa selkeitä heikkoja kohtia, ja joillain aloilla vallitsee työvoimapula. Samalla eräillä julkisen sektorin alueilla on luvattu suuria palkankorotuksia. Mikäli palkankorotusten tahti kiihtyy merkittävästi, tämä saattaa johtaa rahapolitiikan tiukentamiseen palkkainflaation välttämiseksi. Tiukan rahapolitiikan riskiä voidaan pitää suurempana Ruotsissa, kun taas finanssipolitiikka on Suomessa tiukempaa kuin Ruotsissa.
Vuosi oli suotuisa etenkin ruotsalaisille pk-yrityksille Tilinpäätösvuosi 1999 osoittautui suotuisaksi etenkin ruotsalaisille pk-yrityksille, jotka menestyivät edellisvuotista paremmin. Yritystoiminnan kasvu, kannattavuus ja vakavaraisuus lisääntyivät vuoteen 1998 verrattuna. Käyttökate ja omavaraisuusaste saavuttivat 199-luvun korkeimman tason, eikä liikevaihdon kasvuvauhtikaan jäänyt paljoa ennätyksestä. Myös suomalaisten yritysten tila säilyi hyvänä, vaikka liikevaihdon kasvu hidastuikin selvästi vuodesta 1998. Suomalaisten yritysten kasvuvauhti ja omavaraisuusaste olivat ruotsalaisia yrityksiä heikompia, mutta käyttökate ja sijoitetun pääoman tuottoaste pysyivät edelleen selvästi korkeampina. Pörssiyhtiöiden tila oli yhä pk-yrityksiä parempi Pk-yritykset ovat saavuttaneet viime vuosina pörssiyhtiöitä monilla talouden tunnusluvuilla mitattuna. Silti yleiskuva pörssiyhtiöiden tilasta oli edelleen molemmissa maissa parempi kuin pk-yritysten. Suomessa pk-yrityksiin sijoitettu pääoma tuotti jälleen paremmin kuin pörssiyhtiöihin sijoitettu pääoma ja Ruotsissa pk-yritysten omavaraisuusaste saavutti pörssiyhtiöiden tason. Sen sijaan liikevaihdon kasvu ja käyttökate olivat molemmissa maissa selvästi suurempia pörssiyhtiöissä. Kotimarkkinat vetivät Molemmissa maissa rakennusala kehittyi toimialoista vahvimmin vuonna 1999. Ruotsissa teollisuuden tila tasaantui ja Suomessa alkuvuoden heikko vientikysyntä aiheutti edellisvuotta heikomman kehityksen teollisuudessa. Kauppa seurasi teollisuuden kehitystä molemmissa maissa, mutta palvelualoilla oli selvä ero; Ruotsissa ala vahvistui selvästi, kun taas Suomessa kuva palvelualojen taloudellisesta menestymisestä oli hyvin epäyhtenäinen. Molemmissa maissa odotukset kuluvalle vuodelle ovat hyvät. Tämä ennakoi tasaisen hyvää kehitystä kaikilla päätoimialoilla. Toimialojen sisällä yritysten väliset erot pysynevät silti jatkossakin suurina.
Ruotsi 6 Vahva suhdannekehitys edullinen pk-yrityksille Vuoden 1999 tilinpäätökset osoittavat, että myönteinen kehitys jatkui vuoden aikana useimmissa pk-yrityksissä. Liikevaihto kasvoi nopeammin kuin bruttokansantuote ja saavutti vertailujakson korkeimman tason eli prosenttia. Myös liiketoiminnan tuloksen paraneminen jatkui vuoden aikana, ja pk-yrityksissä käyttökate kohosi 6,6 prosenttiin, mikä merkitsee lähes yhden prosenttiyksikön kasvua. Kehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut hämmästyttävän tasaista, ja suunta on edelleen myönteinen. Sijoitetun pääoman tuotto parani edelleen viime vuonna ja oli 9, prosenttia, mikä on kuitenkin vähemmän kuin 199- luvun puolivälin huippuvuosina. Myös pk-yritysten vakavaraisuuden kohoaminen jatkuu, ja tällä hetkellä se on lähes 4 prosenttia. Kehitykseen vaikuttaa kuitenkin erittäin merkittävästi se, että osakepääoman vähimmäismäärä nostettiin Ruotsissa 1. kruunuun vuonna 1998. Vakavaraisuuden kasvu onkin ollut voimakasta ennen kaikkea pienissä yrityksissä, kun taas suuremmissa yrityksissä kehitys on ollut tasaisempaa. Myös pörssiyhtiöiden kehitys jatkui myönteisenä vuonna 1999. Liikevaihto kasvoi 12 prosenttia, mikä oli enemmän kuin vuonna 1998, kun taas käyttökate heikkeni 1 prosenttiin. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 13, mikä on samalla tasolla kuin edellisvuonna, ja vakavaraisuus parani 39 prosenttiin 9-luvun puolivälin jälkeen tapahtuneen pienen laskun jälkeen. Pk-yritysten kehitys tasapainoisempi mutta heikompi kuin pörssiyhtiöiden Kun verrataan pörssiyrityksiä ja pienempiä yrityksiä, voidaan havaita samantyyppinen kehitys. Erot ovat lähinnä liikevaihdon kasvussa, voiton kehityksessä ja vakavaraisuudessa. Pk-yritysten kehitys on kuitenkin vakaampaa kuin pörssiyhtiöiden. Nämä erot johtuvat todennäköisesti siitä, että pörssiyhtiöt ovat riippuvaisempia vientimarkkinoista, ja siksi ne ovat aina hyötyneet enemmän Ruotsin kruunun heikosta arvosta. Viime vuonna kotimaan hyvä kehitys tarjosi kuitenkin hyvät kehitysmahdollisuudet myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että pörssiyhtiöiden väliset erot voivat olla hyvinkin suuria. Koska tilastoja vuodelta 1999 ei vielä ole saatavissa, luvut on laskettu 3 suurimman pörssiyhtiön tilinpäätöksen perusteella. Pk-yritysten hyvänä jatkuva kehitys on myönteistä, koska Ruotsissa tarvitaan taloudellisesti vahvoja ja kannattavia yrityksiä. Pienempien yritysten vakaa kehitys merkitsee myös turvallisuuden tunnetta tämän sektorin suhteen. Bruttokansantuotteen ja pk-yritysten kehityksen suuntaus on myös hyvin samankaltainen. Pk-yrityksille tietää hyvää se, että Ruotsin talouden kokonaiskehitys on ilmeisesti edelleen myönteistä seuraavien vuosien aikana 1 1 - Pk-yritykset Bkt:n muutos Pörssiyhtiöt 16 14 12 1 8 6 4 2 2 2 1 1 Pk-yritykset Pörssiyhtiöt 4 3 2 1 Pk-yritykset Pörssiyhtiöt Pk-yritykset Pörssiyhtiöt
7 Suomi Liikevaihdon kasvuvauhti hidastui 1 1 - Pk-yritykset Bkt:n muutos Pörssiyhtiöt 16 14 12 1 8 6 4 2 2 2 1 1 Pk-yritykset Pörssiyhtiöt Pk-yritykset Pörssiyhtiöt Vuoden 1999 tilinpäätöstietojen perusteella suomalaisten yritysten kasvu jatkui, mutta selvästi edellisvuotta hitaammin. Alle 2 hengen yrityksissä liikevaihdon keskimääräinen nimelliskasvu putosi runsaat 2, prosenttiyksikköä päätyen keskimäärin prosentin tasolle. Reaalikasvu oli alle 4 prosenttia eli vaatimattomin vuoden 1993 jälkeen. Myös pörssiyhtiöiden kasvu taittui. Nimellisesti kasvuvauhti lähes puolittui ja reaalisestikin siitä katosi yli kolmasosa vuoteen 1998 verrattuna. Suurin syy kasvun hidastumiseen oli alkuvuoden heikko vientikysyntä. Loppuvuodesta piristynyt tilanne veti mediaanipörssiyhtiön reaalisen liikevaihtokasvun kuitenkin yli 6 prosentin tasolle, joka ylitti siten pk-yritysten kasvun jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Pörssiyhtiöistä laskettujen tilinpäätösten mediaanikasvua nosti myös se, että pörssiin on viime aikoina listautunut useita uusia, nopeasti kasvavia informaatioteknologia-alan yrityksiä. Pk-yritysten tuotot olivat pörssiyhtiöitä paremmat Pk-sektorin mediaaniyrityksellä käyttökate suhteessa liikevaihtoon nousi kohti pörssiyhtiöiden tasoa, mutta jäi edelleen selvästi sen alapuolelle. Pörssiyhtiöissä käyttökate on keskimäärin 3 prosenttiyksikköä pk-yritysten käyttökatetta korkeampi. Näin siitäkin huolimatta, että monet uudet pörssiyhtiöt ovat vielä varsin kannattamattomia. Sen sijaan sijoitetun pääoman tuottoasteella mitattuna pk-yritykset menestyivät jälleen huomattavasti pörssiyhtiöitä paremmin. Pkyrityksiin sijoitettu pääoma tuotti vuonna 1999 keskimäärin runsaan 19 prosentin nimellistuoton eli runsaat 1, prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Pörssiyhtiöiden tuottoaste sen sijaan laski puoli prosenttiyksikköä, 13 prosentin tasolle. Omia varoja oli yli kolmannes taseesta Pk-yritysten omavaraisuusaste jatkoi kohoamistaan myös vuonna 1999. Mediaaniyrityksellä omia varoja oli 3 prosenttia taseen loppusummasta. Se oli edelleen alhaisempi kuin mediaanipörssiyhtiöllä, mutta saavutti sitä selvästi. 4 3 2 1 Erityisesti omavaraisuusasteita vertailtaessa on syytä muistaa, että tämän tilinpäätösanalyysin taustalla olevissa aineistoissa on eroja niin, että suomalaisia pk-yrityksiä edustavassa otoksessa täysin velattomien osuus on liian alhainen. Myös toimialojen vertailu on vaikeaa, sillä niiden pääoma-, tuotto- ja kulurakenteet eroavat toisistaan. Lisäksi yksittäisten yritysten tilanteet vaihtelevat suuresti. Pk-yritykset Pörssiyhtiöt
Ruotsi 8 Vakaata kehitystä vuonna 1999 Liikevaihto kasvoi eniten keskisuurissa yrityksissä Kannattavuus kehittyi vakaasti Vakavaraisuus edelleen yli 3 prosenttia 1 Yritykset ovat kehittyneet vakaasti vuonna 1999 Aasian kriisin vaikutusten jäätyä rajallisiksi. Pohjan tälle kehitykselle on rakentanut kotimarkkinoiden hyvä kysyntä. Yritykset ovat myös pystyneet hyödyntämään kasvavan vientikysynnän, mikä näkyy sekä liikevaihdon että käyttökatteen kasvuna. Liikevaihdon kasvu vaihteli voimakkaasti riippuen yrityksen koosta. Liikevaihto kasvoi eniten keskisuurissa yrityksissä, mutta myös muissa pk-yrityksissä kehitys oli myönteistä. Käyttökatteen mediaaniarvo kasvoi edelleen vakaasti 6-8 prosentin vauhtia ja suuntaus on ylöspäin. Myös sijoitetun pääoman tuotto kehittyi tasaisesti, ja vuonna 1999 kehitys oli positiivisinta 1-49 työntekijän yrityksissä, joiden tuottoprosentti oli keskimäärin noin 13 prosenttia. Pk-yritysten vakavaraisuus oli edelleen hyvä. Omavaraisuusaste pysytteli vakaasti 3 prosentin tasolla. Pk-yritysten voidaan odottaa kasvavan voimakkaasti kuluvan vuoden aikana vahvan kysynnän ansiosta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että niiden kannattavuus ja vakavaraisuus paranevat edelleen. 1-1- 9 1-49 -249 12 1 8 6 4 2 1-9 1-49 -249 MEDIAANIT MIKROYRITYKSET PIENET KESKISUURET (Henkilöstö) (1-9) (1-49) (-249) TULOSLASKELMA 1999 1998 Muutos 1999 1998 Muutos 1999 1998 Muutos Liikevaihto (%) 1. 1. 1. 1. 1. 1. Liiketoiminnan kulut (%) 93.6 94.2 -.6 93.7 94.7-1. 92.4 94. -1.6 Käyttökate (%) 6.4.8.6 6.3.3 1. 7.6 6. 1.6 Rahoituskulut, netto (%).3.4 -.1.3.3..2.2. Vero (%)..4.1.6.4.2..2.3 Rahoitustulos (%) 4.9 4.2.7 4.9 4.1.8 6..1.9 Nettotulos (%) 1.8 1.4.4 2.4 2..4 2.9 2.6.3 Kokonaistulos (%) 1.8 1.4.4 2. 2.. 2.9 2.6.3 TASE 1999 1998 Muutos 1999 1998 Muutos 1999 1998 Muutos Tase (%) 1. 1. 1. 1. 1. 1. Aineelliset hyödykkeet (%) 19. 18.. 2. 22.8 2.7 31.8 3.4 1.4 Tavaravarasto (%) 1.7 4.6-2.9 9.7 13.3-3.6 1.7 1.9 -.2 Saamiset (%) 24.9 2.2 -.3 33. 33.. 32.7 34.8-2.1 Rahat ja muu rahoitusom. (%) 18.7 14.9 3.8 8.1 6.4 1.7 3.7 2.4 1.3 Varsinainen oma pääoma (%) 31.9 29.4 2. 2.1 19. 1.1 18.9 19.7 -.8 Pitkäaik. vieras pääoma (%) 3.4 6.8-3.4 9.9 11.6-1.7 12.4 14.6-2.2 Lyhytaik. vieras pääoma (%) 39.2 39.8 -.6 46.3 47.3-1. 4.7 43.8 1.9 2 2 1 1 1-9 1-49 -249 4 3 2 1 1-9 1-49 -249 Korolliset velat (%) 43.9 4.9-2. 49.8 3.7-3.9 2.2 3.7-1.
9 Suomi Pk-yritysten kehitys oli maltillinen 1 Liikevaihdon kasvu hidastui kaikissa kokoluokissa Kannattavuus ja omavaraisuus kehittyivät myönteisesti Tappiollisten osuus aleni selvästi 1-1- 9 1-49 -249 12 1 8 6 4 2 1-9 1-49 -249 2 2 1 1 1-9 1-49 -249 4 3 2 1 1-9 1-49 -249 Pk-sektorin liikevaihdon kasvu hidastui kaikissa kokoluokissa, mutta voimakkaimmin keskisuurissa yrityksissä, joissa nimelliskasvu putosi vuoden 1998 keskimääräisestä 8,4 prosentista mediaaniyrityksen 3,8 prosenttiin vuonna 1999. Kasvuvauhdin hiipumisesta huolimatta kannattavuus kehittyi kuitenkin myönteisesti. Liikevaihtoon suhteutettu käyttökate kohosi erityisesti alle 1 hengen yrityksissä sekä - 249 henkeä työllistävissä keskisuurissa yrityksissä. Sen sijaan sijoitetun pääoman tuottoaste pysyi alle 1 hengen yrityksissä ennallaan, kun se suuremmissa pk-yrityksissä nousi selvästi. Pk-yritysten omavaraisuusasteet jatkoivat nousuaan kaikissa kokoluokissa. Keskisuurissa yrityksissä omavaraisuusaste oli keskimäärin jo yli 4 prosenttia, mutta alle 1 hengen yrityksissä se jäi vielä alle kolmannekseen. Joka kuudes pk-yritys teki tappiollisen nettotuloksen vuonna 1999, mikä on runsaat 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 1998. Keskisuurista yrityksistä tappiollisia oli vain joka yhdeksäs, kun alle 1 hengen yrityksissä niitä oli joka viides. Kaikissa kokoluokissa tappiollisten yritysten osuus laski selvästi. Vuoden 2 aikana pk-sektorin tilan odotetaan kehittyvän edelleen myönteisesti. Hyvä kotimarkkinakehitys ja viennin vahvistuneet näkymät lisännevät pk-yritysten kasvuvauhtia vuoden 1999 tasosta. MEDIAANIT MIKROYRITYKSET PIENET KESKISUURET (Henkilöstö) (1-9) (1-49) (-249) TULOSLASKELMA 1999 1998 Muutos 1999 1998 Muutos 1999 1998 Muutos Liikevaihto (%) 1. 1. 1. 1. 1. 1. Liiketoiminnan kulut (%) 89.2 89.8 -.6 9.4 9.8 -.4 89.9 9.7 -.8 Käyttökate (%) 1.8 1.1.7 9. 9.2.3 1. 9.2.8 Rahoituskulut, netto (%) 1.1 1.1..6.7 -.1.4.6 -.2 Vero (%) 1.6 1.2.4 1. 1.2.3 1.7 1.1.6 Rahoitustulos (%) 7.4 6.7.7 6.9 6.6.3 8.2 6.9 1.3 Nettotulos (%) 4. 3.1.9 4. 3.. 4.8 3.6 1.2 Kokonaistulos (%) 4.1 3.2.9 4. 3.4.6 4.4 3.4 1. TASE 1999 1998 Muutos 1999 1998 Muutos 1999 1998 Muutos Tase (%) 1. 1. 1. 1. 1. 1. Aineelliset hyödykkeet (%) 16.9 14.8 2.1 22. 21.4.6 2.6 26.4 -.8 Vaihto-omaisuus (%) 12.6 11. 1.1 16.6 1.8.8 13.3 1.3-2. Saamiset (%) 17. 18. -1. 22. 22.. 2.8 22.6 3.2 Rahat ja muu rahoitusom. (%).7 6.4 -.7 8.2 7.3.9 7.4 6.9. Varsinainen oma pääoma (%) 31. 27.3 3.7 3.3 31. 3.8 38.4 37..9 Pitkäaik. vieras pääoma (%) 24.8 23.6 1.2 16.2 18.1-1.9 14.3 1.7-1.4 Lyhytaik. vieras pääoma (%) 3.7 37.9-2.2 38.2 4.3-2.1 38.9 36.4 2. Korolliset velat (%) 4. 39.4 1.1 3.3 3.9 -.6 27.9 29.6-1.7
Ruotsi 1 Teollisuus elpyy nopeasti Liikevaihto ja käyttökate paranivat Vakavaraisuus lähentelee 4 prosenttia Tulevaisuuden näkymät optimistisia, mutta työmarkkinoiden pullonkaulat ovat uhkana Liikevaihto kasvoi runsaat 4 prosenttia vuonna 1999. Kasvu on suunnilleen samalla tasolla kuin edellisvuonna, mutta kaukana siitä tasosta, joka vallitsi Ruotsin kruunun vuonna 1993 tapahtuneen arvon alenemisen jälkeen. Suuressa osassa yrityksiä liikevaihto kasvoi yli 2 prosenttia, mutta joka neljännessä yrityksessä liikevaihto supistui. Sijoitetun pääoman tuotto kasvoi marginaalisesti vuodesta 1998 ja oli lähes 9 prosenttia. Omavaraisuusaste on kohonnut vuoden 199 noin 3 prosentista lähes 4 prosenttiin vuonna 1999. Teollisuussuhdanteet paranivat huomattavasti vuoden 1999 toisen puoliskon aikana. Yritysten tilauskanta parani ja tuotanto kasvoi voimakkaasti. Tilauskanta vientimarkkinoilta kasvoi erityisen voimakkaasti, mutta myös kotimaisen kysynnän kasvun jatkuminen vaikutti myönteisesti. Ennen kaikkea investointitavaroita valmistava teollisuus on tällä hetkellä erittäin voimakkaassa nousussa, ja jos tarkastellaan yksittäisiä teollisuuden aloja, elektroniikkateollisuus on toiminut teollisuuden veturina. Tulevien vuosien näkymät ovat erittäin optimistiset, ja tilauskannat ovat vahvistuneet vuoden 2 ensimmäisinä kuukausina. Teollisuus on nostanut tulevaisuuden odotuksiaan huomattavasti yhä paranevien kansainvälisten suhdannenäkymien johdosta. Optimistisimmin tulevaisuuteen suhtautuvat vientipainotteiset sekä elektroniikkayritykset, joista jopa 8 prosenttia katsoo, että kasvuedellytykset ovat hyvät. MEDIAANIT TEOLLISUUS (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA 1999 1998 Muutos Liikevaihto (%) 1. 1. Liiketoiminnan kulut (%) 92.6 93. -.4 Käyttökate (%) 7.4 7..4 Rahoituskulut, netto (%).6.7 -.1 Vero (%)..3.2 Rahoitustulos (%).6.1. Nettotulos (%) 2.1 1.9.2 Kokonaistulos (%) 2.1 2..1 TASE 1999 1998 Muutos Tase (%) 1. 1. Aineelliset hyödykkeet (%) 3.4 28.6 1.8 Tavaravarasto (%) 12.3 14.3-2. Saamiset (%) 27.7 27.2. Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%) 8.9 7.1 1.8 Varsinainen oma pääoma (%) 28.3 2. 2.8 Pitkäaikainen vieras pääoma (%) 11.6 16.3-4.7 Lyhytaikainen vieras pääoma (%) 4.8 36.6 9.2 Korolliset velat (%) 4.8 49.1-3.3 4 3 2 1-1 2 1 1 4 3 2 1-2 -1 7 6 4 3 2 1-1 mediaani kvartiilit
11 Suomi Teollisuus kehittyi epäyhtenäisesti 4 3 2 1-1 -2 2 1 1 Liikevaihdon kasvuvauhti hidastui pienimpiä yrityksiä lukuun ottamatta Kannattavuus on pysynyt 6 vuotta hyvällä tasolla Omavaraisuusaste saavutti 3 prosentin tason Tappiollisten yritysten osuus pieneni 22 prosentista 19 prosenttiin Liikevaihto kasvoi vuoden 1999 aikana runsaat 3 prosenttia eli heikommin kuin kertaakaan vuoden 1993 jälkeen. Teollisuusyritysten väliset erot pysyivät suurina. Joka neljännen yrityksen liikevaihto supistui yli 6 prosentilla, toisaalta yhtä monella se kasvoi yli 1 prosentilla. Alle 1 hengen teollisuusyritysten kasvu oli vahvinta. Käyttökate ja sijoitetun pääoman tuottoaste pysyivät jo kuudetta vuotta ennätystasolla. Omavaraisuusaste nousi edelleen. Mediaaniyrityksellä omia varoja oli 3 prosenttia taseen loppusummasta. Elektroniikkateollisuudessa vuosi 1999 oli erinomainen. Alalla toimii lukuisia alihankintayrityksiä, jotka ovat riippuvaisia muutamista suuryrityksistä. Perinteisen metalliteollisuuden toimialoilla kasvu lykkääntyi. Metsäteollisuuden tuotteiden hinnat nousivat ja kapasiteetin käyttöaste oli erinomainen, mikä paransi alan kannattavuutta. Elintarviketeollisuuden tilanne on muita aloja heikompi, mikä voi heijastua työpaikkojen vähenemisenä lähimmän viiden vuoden aikana. 4 3 Kuluvana vuonna teollisuuden vientinäkymät ja kotimainen investointikysyntä ovat hyvät. Vakavaraisuuden odotetaan paranevan ja kannattavuuden arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla. 2 1-1 7 6 4 3 2 1-1 mediaani kvartiilit MEDIAANIT TEOLLISUUS (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA 1999 1998 Muutos Liikevaihto (%) 1. 1. Liiketoiminnan kulut (%) 88.9 88..4 Käyttökate (%) 11.1 11. -.4 Rahoituskulut, netto (%) 1. 1.2 -.2 Vero (%) 1.4 1.3.1 Rahoitustulos (%) 8.3 8.1.2 Nettotulos (%) 4.3 4..3 Kokonaistulos (%) 4.2 4..2 TASE 1999 1998 Muutos Tase (%) 1. 1. Aineelliset hyödykkeet (%) 3.2 33.7 1. Vaihto-omaisuus (%) 16.4 16.3.1 Saamiset (%) 21.6 2.9.7 Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%).9.9. Varsinainen oma pääoma (%) 3.4 32.6 2.8 Pitkäaikainen vieras pääoma (%) 23.6 24.7-1.1 Lyhytaikainen vieras pääoma (%) 33.8 34.3 -. Korolliset velat (%) 4. 38.6 1.4
Ruotsi 12 Valoisammat näkymät rakennusalalla Liikevaihdon kasvuvauhti kaksinkertaistui Asuntorakentaminen lisääntyy Tulevaisuuden näkymät kaksijakoiset Liikevaihto kasvoi yli 8 prosenttia vuonna 1999. Tämä kasvuvauhti on lähes kaksinkertainen verrattuna edellisvuoteen, ja se on jopa samalla tasolla kuin edellisenä huippuvuonna 199. Pk-yritysten käyttökate kasvoi yli prosenttiin. Sijoitetun pääoman tuotto on kasvanut 9 prosenttiin, ja myös omavaraisuusaste on edelleen parantunut vuonna 1999 ja se on nyt 37 prosenttia. Rakennusala elpyi voimakkaasti vuonna 1999, jolloin kehitys ylitti yritysten odotukset. Rakennusalalla on kuitenkin merkittäviä eroja eri sektoreiden välillä. Esimerkkinä voidaan mainita asuntorakentaminen, joka lisääntyi, kun taas tie- ja teollisuusrakentaminen väheni. Tämä näkyy myös yritysten odotuksissa. Asuntorakentamisessa vallitsee voimakas optimismi, kun taas tie- ja teollisuusrakentamisen odotetaan edelleen supistuvan. Asuntorakentamisen elpyminen on lähtenyt liikkeelle erittäin matalalta tasolta, ja maassa rakennetaan ennen kaikkea pientaloja. Teollisuudessa ja kerrostalorakentamisessa kehitysnäkymät eivät ole yhtä hyvät. Lisäksi näkymiä heikentää eri maantieteellisten alueiden välinen epätasapaino. Jo tällä hetkellä vallitsee merkittävä asuntopula niillä alueilla, joihin kohdistuu voimakas muuttoaalto ja joissa työmarkkinoiden kehitys on myönteistä. 6 4 2-2 -4 2 1 1 - Vaikka rakennussuhdanteet ovat vasta elpymässä, yllättävän monet yritykset, eli noin 6 prosenttia yrityksistä, pitävät kasvunäkymiä hyvinä. Lähes joka kolmas rakennusyritys ilmoittaa, että työvoiman puute kasvaa edelleen erityisesti tietyillä erikoisaloilla. MEDIAANIT RAKENTAMINEN (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA 1999 1998 Muutos Liikevaihto (%) 1. 1. Liiketoiminnan kulut (%) 94.6 9. -.4 Käyttökate (%).4..4 Rahoituskulut, netto (%).3. -.2 Vero (%).4.3.1 Rahoitustulos (%) 4.2 3.6.6 Nettotulos (%) 1.8 1.1.7 Kokonaistulos (%) 1.8 1.2.6 TASE 1999 1998 Muutos Tase (%) 1. 1. Aineelliset hyödykkeet (%) 17.3 19.7-2.4 Tavaravarasto (%) 3.6. -1.9 Saamiset (%) 3.6 33.9 1.7 Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%) 1.6 14.2 1.4 Varsinainen oma pääoma (%) 28.4 27.8.6 Pitkäaikainen vieras pääoma (%) 4.3 6. -2.2 Lyhytaikainen vieras pääoma (%) 44.2 4.4-1.2 Korolliset velat (%) 44.2 46.1-1.9 mediaani kvartiilit 6 4 3 2 1 6 4 3 2 1-1 -1
13 Suomi 6 4 2-2 -4 2 1 1-6 4 3 2 1-1 6 4 3 2 1-1 mediaani kvartiilit Rakentamisen kasvu oli edelleen toimialojen paras Rakennusalan vakavaraisuus jatkoi vahvistumistaan Vapaarahoitteisen asuntotuotannon hyvä kysyntä paransi alan kannattavuutta Muuttoliike suuntasi rakennustoiminnan kasvukeskuksiin Tappiollisia yrityksiä oli alle kymmenesosa Vuonna 1999 rakennusalan liikevaihto kasvoi päätoimialoista ripeimmin. Vapaarahoitteisten asuntojen hyvä kysyntä, urakkahintojen nousu ja rakennuskustannusten maltillinen kehitys paransivat odotetusti rakennusliikkeiden kannattavuutta. Mediaaniyrityksen omavaraisuusaste kohosi varsin hyvälle tasolle. Suurimmalle osalle rakennusalan pk-yrityksistä vuosi 1999 oli suotuisa, sillä vain vajaa kymmenesosa niistä teki tappiollisen tuloksen. Rakentamisen kasvu kohdistui asuin- ja liikerakennustuotantoon. Sen sijaan muissa kohteissa ei ollut kasvua. Rakentamisen selvä alueellinen eriytyminen jatkui. Muuttoliike ja pääkaupunkiseudun tonttipula nosti asuntojen hintoja. Vapaarahoitteisten asuntojen osuus nousi selvästi ja oli jo 2/3 kaikista asunnoista. Sekä uustuotanto että korjausrakentaminen lisääntyivät. Rakentamisen kasvu jatkuu vuonna 2, mutta ylikuumenemisen merkkejä ei ole näkyvissä. Alan kannattavuus ja vakavaraisuus kehittyvät myönteisesti. MEDIAANIT RAKENTAMINEN (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA 1999 1998 Muutos Liikevaihto (%) 1. 1. Liiketoiminnan kulut (%) 9. 91.8-1.8 Käyttökate (%) 1. 8.1 1.9 Rahoituskulut, netto (%)..6 -.1 Vero (%) 2. 1.2.8 Rahoitustulos (%) 7.3.8 1. Nettotulos (%).3 3.4 1.9 Kokonaistulos (%).2 3.4 1.8 TASE 1999 1998 Muutos Tase (%) 1. 1. Aineelliset hyödykkeet (%) 17. 18.4-1.4 Vaihto-omaisuus (%) 13. 1.8-2.3 Saamiset (%) 24. 21.6 2.4 Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%) 13.2 1. 2.7 Varsinainen oma pääoma (%) 33.4 26.6 6.8 Pitkäaikainen vieras pääoma (%) 9. 12.8-3.3 Lyhytaikainen vieras pääoma (%) 44.8 49.3-4. Korolliset velat (%) 19.4 24. -.1
Ruotsi 14 Kotitalouksien kysynnän kasvu toimii kaupan veturina Myynnin kasvu voimakasta tukkukaupassa ja kestokulutushyödykkeissä Kannattavuus entisellään hintapaineiden vuoksi Myynnin voimakkaan kasvun odotetaan jatkuvan Liikevaihdon kasvu hidastui hieman, mutta oli kuitenkin jo toisena peräkkäisenä vuonna yli 3 prosenttia. Joka neljännessä yrityksessä liikevaihto supistui. Kasvava hintapaine on todennäköisesti syynä siihen, että liikevaihto kruunuissa laskettuna ei ole kehittynyt paremmin vaikka kaupan myynti on kasvanut huomattavasti. Monilla aloilla hinnat ovat jopa laskeneet. Tämä kehitys on erityisen selvää vähittäiskaupassa, mikä on puolestaan supistanut yritysten kannattavuutta. Siksi käyttökate on kasvanut vain 4 prosentin tasolle. Vakavaraisuus on kuitenkin kehittynyt myönteisesti ja kohonnut lähes 3 prosenttiin, mikä merkitsee 9 prosenttiyksikön kasvua vuodesta 199. 1 1 4 3 2 1-1 -2 Ruotsalaisten kotitalouksien tulot ja kulutus ovat kehittyneet voimakkaasti vuonna 1999. Tämän ansiosta yksityinen kulutus on kasvanut merkittävästi ja päivittäistavaroiden ja kestokulutushyödykkeiden sekä moottoriajoneuvojen myynti lisääntyi huomattavasti vuoden aikana. Kestokulutushyödykkeiden myynti on kasvanut erittäin voimakkaasti, ja tämä koskee ennen kaikkea kotitalous- ja tietokoneita, konttorikoneita ja telekommunikaatiolaitteita. Vahva suhdannekehitys ja kotitalouksien optimismi merkitsevät kaupalle hyviä näkymiä myös kuluvalle vuodelle. Myynnin odotetaan kasvavan, mutta työllistämissuunnitelmat ovat kuitenkin varovaisia. MEDIAANIT KAUPPA (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA 1999 1998 Muutos Liikevaihto (%) 1. 1. Liiketoiminnan kulut (%) 9.9 96.3 -.4 Käyttökate (%) 4.1 3.7.4 Rahoituskulut, netto (%).4. -.1 Vero (%).3.3. Rahoitustulos (%) 2.7 2..2 Nettotulos (%) 1.3 1.2.1 Kokonaistulos (%) 1.4 1.2.2 TASE 1999 1998 Muutos Tase (%) 1. 1. Aineelliset hyödykkeet (%) 11.6 1.4 1.2 Tavaravarasto (%) 28.1 3. -1.9 Saamiset (%) 21. 23.4-1.9 Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%) 11.2 9.2 2. Varsinainen oma pääoma (%) 28. 2.4 3.1 Pitkäaikainen vieras pääoma (%) 9.7 12.7-3. Lyhytaikainen vieras pääoma (%) 4.4 42.4-2. - Korolliset velat (%) 4.4 44.1-3.7 mediaani kvartiilit 4 3 2 1 7 6 4 3 2 1-1
1 Suomi Kaupan kasvu hidastui selvästi 4 3 2 1-1 -2 1 1 - Liikevaihdon keskimääräinen nimelliskasvu oli alle prosenttia Kannattavuus pysyi hyvällä tasolla Omavaraisuusaste parani Autokaupan kasvu jatkui vahvana Teknisen tukkukaupan alkuvuosi oli heikko Usean kasvuvuoden jälkeen kaupan vauhti hidastui selvästi vuonna 1999. Kannattavuus pysyi silti hyvänä. Enää vain joka kymmenennen yrityksen tulos oli tappiollinen. Tappiolliset yritykset olivat pääosin alle 1 henkeä työllistäviä. Omavaraisuusaste parani edelleen. Yritykset vahvistivat taseitaan maksamalla pois velkojaan. Alkuvuosi 1999 oli odotetusti vaikea tekniselle tukkukaupalle teollisuuden investointien vähenemisen takia. Rakentamisen kasvu ylläpiti vähittäiskaupan rauta- ja rakennustarvikekaupan hyvää myyntiä. Kodintekniikan kaupalle vuosi 1999 oli pettymys muun muassa kiristyneen kilpailun takia. Autokauppa kasvoi edelleen voimakkaasti. Viime vuoden lopussa alkanut piristyminen jatkuu teknisessä tukkukaupassa vuonna 2 teollisuuden parantuneiden näkymien myötä. Autokauppa kasvaa edelleen, joskaan ei yhtä voimakkaana kuin viime vuonna. Kaupan rakennemuutos etenee ja kilpailu kiristyy erityisesti kodintekniikan kaupassa muun muassa ulkomaisten ketjujen myötä. 4 3 2 1-1 7 6 4 3 2 1 mediaani kvartiilit MEDIAANIT KAUPPA (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA 1999 1998 Muutos Liikevaihto (%) 1. 1. Liiketoiminnan kulut (%) 92.4 93.9-1. Käyttökate (%) 7.3 6.1 1.2 Rahoituskulut, netto (%).4. -.1 Vero (%) 1.4 1..4 Rahoitustulos (%). 4.1.9 Nettotulos (%) 3.6 2.7.9 Kokonaistulos (%) 3.7 2.7 1. TASE 1999 1998 Muutos Tase (%) 1. 1. Aineelliset hyödykkeet (%) 8. 7.9.1 Vaihto-omaisuus (%) 3.1 34.9.2 Saamiset (%) 21. 21.8 -.8 Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%).8.9 -.1 Varsinainen oma pääoma (%) 36.1 33.4 2.7 Pitkäaikainen vieras pääoma (%) 14.1 14.7 -.6 Lyhytaikainen vieras pääoma (%) 39.8 41.9-2.1 Korolliset velat (%) 3.1 29.8.3
Ruotsi 16 Koko palvelusektorilla vallitsee vahva kasvusuhdanne Liikevaihto ja käyttökate kehittyivät hyvin Omavaraisuusaste yli 4 prosenttia Pula ammattitaitoisesta työvoimasta hidastaa kasvua 3 2 Myönteinen kehitys jatkui palvelualoilla vuonna 1999. Tämä näkyy sekä liikevaihdossa, joka kasvoi 6 prosenttia, että sijoitetun pääoman tuotossa, joka kohosi lähes 1 prosenttiin. Käyttökate kasvoi lähes 9 prosenttiin. Vakavaraisuus on parantunut huomattavasti vuodesta 199, ja on nyt lähes 43 prosenttia. Tämä johtuu ennen kaikkea jo aiemmin mainitusta vuoden 1998 vaihteessa voimaan astuneesta lakimuutoksesta, jolla korotettiin yritysten osakepääomaa. Suhdannekehitys on ollut voimakasta koko palvelualalla vuonna 1999. Kotimaisen kysynnän nousu on antanut kotitalouksia palveleville palveluyrityksille todellisen kasvusysäyksen. Voimakkaimmin ovat kuitenkin kehittyneet yrityksille suunnatut palvelut. Yksityisen palvelusektorin odotetaan kasvavan voimakkaasti lähivuosina teollisuuden myönteisten näkymien, vahvan yksityisen kulutuksen ja kasvavien rakennusinvestointien ansiosta. Markkinoilla vallitsee tämän ansiosta voimakas optimismi, ja yritykset suunnittelevat myös työllistävänsä lisää henkilöitä. Ammattitaitoisen työvoiman puute lisääntyy kuitenkin jatkuvasti, ja se saattaa olla esteenä alan kasvulle. Lähes 8 prosenttia tietotekniikkakonsulteista ilmoittaa, että heidän alallaan on työvoimapulaa, ja kotitalouksien palvelemiseen suuntautuneilla aloilla vastaava luku on noin 6 prosenttia. 1-1 -2 4 3 2 2 1 1 MEDIAANIT PALVELUT (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA 1999 1998 Muutos Liikevaihto (%) 1. 1. Liiketoiminnan kulut (%) 9.7 91.4 -.7 Käyttökate (%) 9.3 8.6.7 Rahoituskulut, netto (%).2.2. Vero (%).8..3 Rahoitustulos (%) 7.9 7..9 Nettotulos (%) 3. 2.2.8 Kokonaistulos (%) 3. 2.2.8 TASE 1999 1998 Muutos Tase (%) 1. 1. Aineelliset hyödykkeet (%) 24. 2.9-1.4 Tavaravarasto (%)... Saamiset (%) 26.2 26.3 -.1 Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%) 2.3 21.3 4. -1 Varsinainen oma pääoma (%) 32.4 3.9 1. Pitkäaikainen vieras pääoma (%).. -. Lyhytaikainen vieras pääoma (%) 47.6 39.6 8. Korolliset velat (%) 47.6 49.2-1.6 mediaani kvartiilit 3 2 1 8 6 4 2-2
17 Suomi 3 2 1-1 -2 3 2 2 1 1 4 Palvelualoilla mediaaniyrityksen vuosi 1999 oli kohtuullinen Tappiota tekevien yritysten osuus kasvoi Omavaraisuusaste oli vain tyydyttävällä tasolla Palveluissa eri toimialojen väliset erot ovat suuret Tieliikenteen tavarankuljetusten tila synkkeni Palvelualojen pk-yrityksissä liikevaihto kasvoi vuonna 1999 hieman edellisvuotista hitaammin. Alan keskimääräisessä kannattavuudessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia sijoitetun pääoman tuoton osalta. Käyttökate sensijaan heikkeni. Omavaraisuusaste parani. Erot yritysten välillä olivat edelleen suuret. Paras neljännes erottui selvästi joukosta. Joka neljäs palveluyritys teki tappiollisen tuloksen. Liike-elämän palveluiden ja atk-palveluiden kasvu oli keskimääräistä nopeampaa. Atk-palveluissa kasvua rajoitti puute osaavasta työvoimasta. Hotelli- ja ravintola-alan kannattavuus ja vakavaraisuus olivat edelleen heikkoja. Ylikapasiteetin myötä kiristynyt hintakilpailu ja polttoaineiden hinnannousu heikensivät tieliikenteen tavarankuljetusten tilaa. Atk- ja liike-elämän palveluiden kysynnän odotetaan jatkuvan edelleen. Hotelli- ja ravintola-alan ylikapasiteetti ja kova kilpailu pitävät alan kannattavuuden heikkona. Tieliikenteen tavarankuljetusten näkymiä heikentää edelleen se, että kiristyneen kilpailun takia kustannusten nousua on vaikea siirtää hintoihin. 3 2 1-1 8 6 4 2-2 mediaani kvartiilit MEDIAANIT PALVELUT (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA 1999 1998 Muutos Liikevaihto (%) 1. 1. Liiketoiminnan kulut (%) 86.4 8.7.7 Käyttökate (%) 13.7 14.3 -.6 Rahoituskulut, netto (%) 1.2 1.2. Vero (%) 1.7 1.4.3 Rahoitustulos (%) 1. 1.1 -.1 Nettotulos (%) 4.1 3.7.4 Kokonaistulos (%) 4.2 3.8.4 TASE 1999 1998 Muutos Tase (%) 1. 1. Aineelliset hyödykkeet (%) 27. 27.3.2 Vaihto-omaisuus (%)... Saamiset (%) 18.3 18.3. Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%) 8. 8.. Varsinainen oma pääoma (%) 3.2 28.2 2. Pitkäaikainen vieras pääoma (%) 22.7 23.6 -.9 Lyhytaikainen vieras pääoma (%) 3.6 3.8 -.2 Korolliset velat (%) 4. 38.9 1.6
Ruotsi 18 Ruotsin talous 199-1999 Huoltotase Määrän muutos, % 199 1996 1997 1998 1999 Yksityinen kulutus,8 1,3 2, 2,4 4,1 Julkinen kulutus -,9 -,2-2,1 2,2 1,8 - Valtio 2,1 -,6 -, -7,4 1,1 - Kunnat -,4, -,7 6,6 2, Investoinnit 12,4 3,7-4,8 9,4 8,1 Vienti 12,9 6,1 12,8 7,3,2 Tuonti 1,2 3,7 11,7 1,4, Varastojen muutos, -1,1,7,3 -, Kotimainen kysyntä 2,6,1,4 3,8 3,6 BKT 3,9 1,3 1,8 3, 3,8 Muita keskeisiä tunnuslukuja 199 1996 1997 1998 1999 Työlliset, 1 3986 3963 3922 3979 468 Avoin työttömyys, % 7,7 8,1 8, 6,,6 Työttömyysaste, % 12,1 12,6 12,3 1,4 8,7 Kauppatase, mrd kr 11 12 141 13,3 13,4 Vaihtotase, mrd kr 39 44 1,3 49,6 - % BKT:sta 2,4 2,6 2,9 2,9 2, Valtiontalouden ylijäämä, mrd kr -139-21 -6 44 37 - % BKT:sta -7,8-2,1-1,1 2,3 1,9 EMU-velka, % BKT:sta 77,9 77,1 76,4 71, 6 Teollisuustuotanto, % 12, 2,1,4 4,3 4,2 Kuluttajahinnat, % 2,8,8,9,4,3 Ansiotaso, % 3,3 6, 4, 3,7 3,4 Käytettävissä olevat tulot, % -1, -,7-1,4 1,2 3,3 Säästämisaste, % 6,3 4,4 1,1 3,1 2,1
19 Suomi Suomen talous 199-1999 Huoltotase Määrän muutos, % 199 1996 1997 1998 1999 Kulutus 3,6 3,7 3,7 3,7 2,1 - Yksityinen kulutus 4,4 4,2 3, 4,6 2,9 - Julkinen kulutus 2, 2, 4,1 1,,3 Investoinnit 1,6 8,4 11,9 7,8 4,8 Vienti 8,6,8 14,1 9,3 7,4 Tuonti 7,8 6,4 11,4 8, 3,4 Varastojen muutos 1) -1,1 -,3 -,3 -,1 -,7 BKT 3,8 4, 6,3, 3, 1) Vaikutus kokonaiskysyntään, sisältää tilastovirheen Muita keskeisiä tunnuslukuja 199 1996 1997 1998 1999 Työlliset, 1 299 2127 2169 2222 2296 Työttömät, 1 382 363 31 286 261 Työttömyysaste, % 1,4 14,6 12,6 11,4 1,2 Kauppatase, mrd mk 4 2 6 67 6 Vaihtotase, mrd mk 23 23 3 39 38 % BKT:sta 4, 3,9,,7,3 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -3,7-3,2-1, 1,3 2,3 EMU-velka, % BKT:sta 6,6 7,1 4,1 49, 47,1 Teollisuustuotanto,% 7,4 3, 9,9 9,2,4 Kuluttajahinnat, % 1,,6 1,2 1,4 1,2 Ansiotaso, % 4,7 4,2 2,4 3, 2,6 Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo, % 7,8 -,7,7 3,8 4, Kotitalouksien säästämisaste, % 6, 2, 4,4 3,9,
2 MATERIAALI Suomalaisten pk-yritysten tunnusluvut on laskettu Yritystutkimusneuvottelukunnan suositusten mukaisesti oikaistuista tilinpäätöksistä ja niiden laskennassa noudatetaan pääsääntöisesti suositettuja laskentakaavoja. Tiedot perustuvat Merita Pankki Oyj:n tekemiin tilinpäätösanalyyseihin osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä sekä julkisiin tietoihin suomalaisista pörssiyhtiöistä. Ruotsalaisten pk-yritysten kehitystä kuvaavat tiedot perustuvat Affärs och Kreditupplysningsföretaget UC AB:n keräämään viralliseen tilinpäätösaineistoon osakeyhtiömuotoisista ruotsalaisista yrityksistä. Ruotsalaisten pk-yritysten vertailuryhmänä on käytetty otosta Tukholman pössin A-listalla noteerattavista pörssiyhtiöistä. Tunnuslukujen laskennassa on pyritty noudattamaan suomalaisen aineiston kanssa yhtenäistä laskentatapaa. Lähtöaineistojen sisällöstä johtuen tunnusluvut eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia. Erot eivät kuitenkaan vääristä niiden tilastollista vertailtavuutta. Julkaisussa käytetty toimialajako perustuu EY:n toimialastandardin (Nace rev. 1) numeroluokitukseen. Teollisuus sisältää yritykset, joiden toimialanumero on 1-372. Rakentaminen sisältää yritykset, joiden toimialanumero on 4-4. Kauppa sisältää yritykset, joiden toimialanumero on -27. Palvelut sisältää yritykset, joiden toimialanumero on -748 poislukien rahoitustoiminta- ja kiinteistöpalvelualan yritykset sekä hallintayhtiöt. TEKSTISSÄ KÄYTETTYJÄ TERMEJÄ SEKÄ TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVOJA Mediaani Kvartiili Liikevaihdon kasvu-% Mediaani on tarkasteltavan tunnusluvun arvo, jonka alle jää puolet tarkasteltavan joukon yrityksistä. Kvartiili on tarkasteltavan tunnusluvun arvo, jonka alle jää 1/4 tarkasteltavan joukon yrityksistä (alakvartiili) tai jonka alle jää 3/4 osaa tarkasteltavan joukon yrityksistä (yläkvartiili). Liikevaihdon kasvu-% kuvaa yrityksen nimellistä kasvua, joka sisältää myös inflaatiosta johtuvan liikevaihdon määrän muutoksen. Liikevaihdon muutos (12 kk) Liikevaihto edellisellä kaudella (12 kk) x 1 Käyttökate-% Käyttökateprosentti kertoo yrityksen varsinaisen liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja, rahoituseriä ja veroja. Käyttökate Liikevaihto (liiketoiminnan tuotot) x 1
21 Sijoitetun pääoman tuotto-% Pääoman tuottoa kuvaavia tunnuslukuja on useampia. Tarkastelussa on käytetty sijoitetun pääoman tuotto-%, joka kertoo yrityksen saaman tuoton ennen rahoituskulujen vähentämistä suhteessa yritykseen sijoitettuun pääomaan. Sijoitettua pääomaa ovat korolliset velat sekä yrityksen oma pääoma. Suomalaisesta laskentatavasta poiketen ruotsalaisessa aineistossa veroja ei ole lisätty jaettavaan. (Nettotulos + rahoituskulut + verot)(12 kk) Sijoitettu pääoma keskimäärin tilikaudella x 1 Omavaraisuusaste-% Omavaraisuusaste kuvaa yrityksen vakavaraisuutta. Tunnusluku lasketaan suhteuttamalla oma pääoma saaduilla ennakkomaksuilla vähennettyyn taseen loppusummaan. Suomalaisesta laskentatavasta poiketen ruotsalaisessa aineistossa saatuja ennakkomaksuja ei ole vähennetty taseen loppusummasta. Oikaistu oma pääoma Oikaistun taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut x 1