Kaavin kunta Selvitys ikäihmisten palveluista Heli Silomäki 19.8.2019
Toimeksianto Miksi Kaavin kunnan ikäihmisten kustannukset ovat niin korkeat. Onko kustannuksille jotakin tehtävissä mitä? Palvelurakenne suhteessa väestörakenteeseen 2
Perustiedot 3
Asukasluvun muutos Kaavi 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Asukasluku 3 776 3 596 3 377 3 385 3 315 3 261 3 214 3 194 3 154 3 048 2 990 yli 65 vuotiaat 827 845 908 948 969 975 997 1 003 1 006 1 021 1 007..osuus väestöstä 21,9 % 23,5 % 26,9 % 28,0 % 29,2 % 29,9 % 31,0 % 31,4 % 31,9 % 33,5 % 33,7 % yli 75 vuotiaat 352 412 446 451 458 461 469 464 495 494 471..osuus väestöstä 9,3 % 11,5 % 13,2 % 13,3 % 13,8 % 14,1 % 14,6 % 14,5 % 15,7 % 16,2 % 15,8 % yli 80 vuotiaat 170 202 274 295 283 274 270 274 275 280 267..osuus väestöstä 4,5 % 5,6 % 8,1 % 8,7 % 8,5 % 8,4 % 8,4 % 8,6 % 8,7 % 9,2 % 8,9 % yli 85 vuotiaat 80 69 117 132 142 131 133 138 145 144 127..osuus väestöstä 2,1 % 1,9 % 3,5 % 3,9 % 4,3 % 4,0 % 4,1 % 4,3 % 4,6 % 4,7 % 4,2 % Kaavin asukasluvun ja ikärakenteen muutos 2010 2018 Asukasluku - 387 Yli 65-vuotiaat + 99 Yli 75-vuotiaat + 25 Yli 80-vuotiaat - 7 Yli 85-vuotiaat + 10 Ikääntyneiden suhteellinen osuus väestöstä kasvanut Tilastokeskus 4
Asukasluvun muutos Ikäihmisten osuus koko asukasluvusta kasvaa, mikä tarkoittaa palvelutarpeen kasvua. Ikääntyneiden määrän muutos näkyy myös valtionosuuden ja verotulojen kehittymisessä. 5
Muuttoliike kunnan ikääntymistä selittävänä tekijänä Kaavi 2009 2016 Nettomuutto 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2018 2018 0-4 -7 4 3-8 3 1 9 7-13 3 2-3 5-9 -3 4 5-2 0 3-2 -2-7 7 3-2 10-14 3-4 1 2-1 2-7 -1-5 2-8 -4 15-19 -18-30 -5-27 -21-24 -14-12 -28-21 -200-61 20-24 -4 1 7-8 -19-8 -4 7-13 3-38 -3 25-29 -4 2 9-10 9-1 2-1 -2-5 -1-8 30-34 -4 1 0 9-3 -1 4-1 -4 5 6 0 35-39 -5 9-10 2-6 3 3-5 -6 7-8 -4 40-44 1-2 5-5 -4-6 -1 0-1 1-12 0 45-49 6-3 -3-1 7 2 6 0-1 4 17 3 50-54 13-2 8-7 -2 1 0-1 5-8 7-4 55-59 9-1 -9 4 7 5 0-2 5 4 22 7 60-64 4-1 -4 4 2-1 3-1 4-2 8 1 65-69 0 0 2-2 1 1-1 1 2-1 3 2 70-74 1 1 1-2 0 2 2 1 2-1 7 2 75-0 -1 0 1-1 -3 0 2 3-2 -1 3 Summa -8-22 10-50 -28-24 0-8 -59-4 -193-71 Kaavin asukasluku on vähentynyt lähes koko 2010 luvun. Kaavilta muuttaa pois erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia. Kuntaan jäävät keski-ikäiset ja jo ikääntyneet. Vaikka ikääntyneiden määrä ei sinänsä kappalemääräisesti kasvaisikaan, väestön väheneminen nostaa kuitenkin ikääntyneiden suhteellista osuutta koko väkimäärästä 6
Ikääntymisen ongelma 75 vuotta täyttäneiden osuus on verrokkikuntia (+-20% asukasluku) ja koko maan keskiarvoa korkeampi Indeksoinnilla tarkasteltuna Kaavi ikääntyy 276 nopeimmin suhteessa muihin kuntiin ajanjaksolla 2018 2031 Ikääntyminen on hidastumassa tai saavuttanut jo lakipisteensä. 7
Eri ikäisten lukumäärät Kaavi näyttää saavuttaneen, tai on hyvin lähellä ikääntymisen lakipistettä. Ennusteen mukaan 2020 ikääntyneiden määrä ei näytä kasvavan merkittävästi nykyhetkestä. 2040 verrattuna painopiste on siirtynyt yli 75 vuotiaisiin. Talouden ennustettavuuden ja hallittavuuden kannalta onkin tärkeää, että organisaatio ja palveluprosesseja kehitetään jotta ne toimivat taloudellisesti ja tehokkaasti ja palvelutarpeen muutosta johdetaan. 8
Palvelutarpeen muutos 2020 -> ikäryhmien muutoksen vaikutus toimintamenoihin 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Asukasluku 2 922 2 892 2 863 2 833 2 805 2 781 2 753 2 731 2 705 2 681 2 660 Veroprosentti 21,75 21,75 21,75 21,75 21,75 21,75 21,75 21,75 21,75 21,75 21,75 Kaavi Muutokset toimintakatteeseen 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Yleishallinto ja muut palvelut -5-5 -5-5 -5-5 -5-4 -5-5 -4 Varhaiskasvatus -44-30 -33-19 -13 0-7 -14-22 -11 0 Perusopetus + lukio -83-73 -50-64 -53-13 -83-71 -101-74 -61 Vapaa-aikapalvelut jne -6-3 -7-8 -13-18 -8-3 -4-10 -7 Perusterveydenhuolto (hmsl, avolaitos jne) -3-7 21-23 28-11 8-14 -28-19 10 Erikoissairaanhoito -50-44 -44-55 -42-43 -52-41 -45-47 -43 Ikä-ihmiset 81 52 131 20 137 38 112 26-6 18 94 Muu sosiaalitoimi -45-42 -34-44 -21-38 -33-35 -45-34 -26 Summa -155-152 -21-198 19-89 -68-155 -256-181 -38 Ikääntyminen on Kaavilla saavuttamassa lakipisteen, joka tarkoittaa palvelutarpeen laskua. Palvelutarpeen laskua pitää pystyä johtamaan, jotta kustannussäästöihin päästään. Ts. palveluasumispainotteisuutta on pystyttävä vähentämään ja lisäämään kotiin annettavia palveluja 9
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvevakioidut kustannukset 10
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvevakioidut kustannukset Koko tarvekerroin Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvev. menot, indeksi Tarvev Ero Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 netto Erotus As luku tarpeesta e Kaavi 5 364 165,8 1,547 107,2 5 003-361 2 990-1 080 596 Tuusniemi 4 721 145,9 1,432 101,9 4 631-90 2 551-229 649 Rautavaara 5 403 167,0 1,629 102,5 5 270-133 1 651-219 581 Kannonkoski 4 531 140,1 1,469 95,3 4 753 222 1 353 300 771 Vaala 4 792 148,1 1,430 103,6 4 625-167 2 869-478 684 Ilomantsi 5 240 162,0 1,570 103,2 5 079-161 4 973-798 559 Kaavin sote-kustannukset ovat noin 7 % korkeammat, kuin mitä tarve edellyttäisi. Tämä tarkoittaa, että joko palvelut ovat kalliimpia, palveluja käytetään enemmän tai molempia. Jos Kaavi pystyisi toteuttamaan sote-palvelunsa tarvevakioidulla tasolla ja kustannuksilla, sotekustannukset olisivat vuoden 2017 tasossa noin miljoona euroa pienemmät 11
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvevakioidut kustannukset ilman sosiaalipalveluja 12
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvevakioidut kustannukset ilman sosiaalipalveluja Koko tarvekerroin Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Tarvev Ero Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 netto Erotus As luku tarpeesta e Kaavi 4 711 174,7 1,609 108,6 4 339-372 2 990-1 111 068 Tuusniemi 4 106 152,3 1,491 102,1 4 022-85 2 551-215 665 Rautavaara 5 074 188,2 1,705 110,4 4 596-478 1 651-788 695 Kannonkoski 4 435 164,5 1,545 106,5 4 165-269 1 353-364 448 Vaala 4 143 153,6 1,469 104,6 3 960-183 2 869-525 359 Ilomantsi 3 798 161,3 1,614 99,9 3 801 3 4 973 14 271 Ilman sosiaalipalveluja tarkasteltaessa Kaavin terveyden- ja vanhustenhuolto on yli 8 % kalliimpaa, kuin tarve edellyttäisi. Jos Kaavi pystyisi toteuttamaan terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidulla tasolla ja kustannuksilla, sotekustannukset olisivat vuoden 2017 tasossa noin 1.111 miljoonaa euroa pienemmät Kaavin sotekustannusten määrä näyttäisi painottuvan ikäihmisten palvelujen ja terveyspalvelujen osa-alueille. 13
Kaavi ja verrokit - väestö Pohjois- Savon sairaanhoito piiri Kuopion Yliopistosair aalan erityisvastuu Kannonkos Pohjois- Koko maa alue Kaavi Tuusniemi Rautavaara ki Vaala Ilomantsi Savo Vuosi 2017 2017 2017 2017 2017 2017 2017 2017 2017 2017 Väestö 31.12. 5 513 130 246 653 809 735 3 048 2 597 1 698 1 408 2 941 5 128 246 653 Kelan sairastavuusindeksi, 119,8 0 158,6 161,8 159,1 133,6 136,7 138,4 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 91,1 91,2 90,7 88,3 92,2 87,3 85,5 93,5 93,3 91,2 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä 21,4 23,9 24,3 33,5 33 37,3 33,5 33,7 37 23,9 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 9,1 10,4 10,6 16,2 14,4 18,1 15,7 15,6 16,8 10,4 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 47,3 47,7 47,6 49,3 49,4 47,5 47,8 47,3 50,3 47,7 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä 2,7 3,1 3,1 4,7 4 4,8 5,5 4,7 5,5 3,1 14
Valtakunnallisia viitearvoja miten Kaavi sijoittuu Vanhuspalveluiden laatusuositus Koko maa Pohjois-Savon sairaanhoitop iiri Kuopion Yliopistosaira alan erityisvastuu alue Kaavi Tuusniemi Rautavaara 2017 Kannonkos ki Vaala Ilomantsi Tehostettu palveluasuminen 7,5 % 7,5 % 8,3 % 11,5 % 6,7 % 12,4 % 14,5 % 5,0 % 6,7 % 7,5 % Suosituksen alaraja 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Suosituksen yläraja 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % Suosituksen alaraja kpl 30 102 1 539 5 150 30 22 18 13 28 52 1 539 Suosituksen yläraja kpl 35 119 1 796 6 008 35 26 22 15 32 60 1 796 Omaishoidon tuki 4,8 % 5,4 % 4,8 % 8,1 % 5,1 % 7,2 % 4,5 % 7,8 % 9,6 % 5,4 % Suosituksen alaraja 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Suosituksen yläraja 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % Suosituksen alaraja kpl 30 102 1 539 5 150 30 22 18 13 28 52 1 539 Suosituksen yläraja kpl 35 119 1 796 6 008 35 26 22 15 32 60 1 796 Säännöllinen kotihoito 11,3 % 11,2 % 12,0 % 8,5 % 9,9 % 17,9 % 8,1 % 22,8 % 12,1 % 11,2 % Suosituksen alaraja 13 % 13 % 13 % 13 % 13 % 13 % 13 % 13 % 13 % 13 % Suosituksen yläraja 14 % 14 % 14 % 14 % 14 % 14 % 14 % 14 % 14 % 14 % Suosituksen alaraja kpl 65 220 3 335 11 158 64 49 40 29 60 112 3 335 Suosituksen yläraja kpl 70 237 3 591 12 016 69 52 43 31 64 121 3 591 Pohjois- Savo 15
Yli 65-vuotiaat, 2017 Yli 65-vuotiaat, 2017 Koko maa Pohjois- Savon sairaanhoito piiri Kuopion Yliopistosair aalan erityisvastuu alue Kaavi Tuusniemi Rautavaara Kaavin 65-vuotta täyttäneet (2017): Tehostetussa palveluasumisessa maan keskitasoa ja verrokkeja reilusti enemmän Omaishoidon tukea saavia enemmän suhteessa maakunnan keskitasoon Säännöllisen kotihoidon piirissä Pohjois-Savon tasoa vähemmän Kannonkoski Vaala Ilomantsi Pohjois- Savo Vuosi 2017 2017 2017 2017 2017 2017 2017 2017 2017 2017 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % 3,6 3,6 4,1 6 3,4 7,3 6,8 2,5 3,5 3,6 Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,7 3 2,8 4,6 3,1 4,6 3,6 4,5 5,5 3 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä 5,7 5,8 6,3 5,1 5,2 11,2 4,9 12 6,3 5,8 Terveyskeskusten pitkäaikaishoito, 65-74 -vuotiaiden hoitopäivät 124720 9123 25142 203 765 410 9123 16
Yli 75-vuotiaat 2017 Yli 75-vuotiaat, 2017 Koko maa Pohjois- Savon sairaanhoito piiri Kuopion Yliopistosair aalan erityisvastuu alue Kaavi Tuusniemi Rautavaara Kannonkoski Vaala Ilomantsi Pohjois- Savo Vuosi 2017 2017 2017 2017 2017 2017 2017 2017 2017 2017 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 91,1 91,2 90,7 88,3 92,2 87,3 85,5 93,5 93,3 91,2 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä 4,8 5,4 4,8 8,1 5,1 7,2 4,5 7,8 9,6 5,4 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä 11,3 11,2 12 8,5 9,9 17,9 8,1 22,8 12,1 11,2 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä 18,4 24,1 20,8 27,9 17,6 16 17,6 25,4 15,1 24,1 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % 7,5 7,5 8,3 11,5 6,7 12,4 14,5 5 6,7 7,5 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä / 1000 302,3 363,1 403,1 821,9 558,8 495,1 674,2 995,7 525 363,1 vuodeosastohoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä 172,5 206,7 223,1 362,3 334,2 293,2 352,9 413 286,9 206,7 17
Yli 75-vuotiaat 2017 Kotona asuu vähemmän 75 vuotta täyttäneitä kuin koko maassa tai Pohjois-Savossa keskimäärin Omaishoidontuella hoidettavia ikäihmisiä (75 vuotta täyttäneet) on reilusti enemmän, kuin maakunnassa tai verrokkikunnissa keskimäärin. Säännöllisen kotihoidon piirissä on vähemmän ikäihmisiä, kuin verrokeissa tai maakunnassa keskimäärin. Suhdeluvun kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen suhteen pitäisi olla päinvastoin. Ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa Kaavilla on jopa yli puolet enemmän 75 vuotta täyttäneistä (suhteessa asukaslukuun), kuin verrokeissa. Esim. Tuusniemellä tehostetussa palveluasumisessa on 6,7 % 75 vuotta täyttäneistä, kun Kaavilla vastaava luku on 11,5 % 18
Kotona asuvien osuus Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän antaman toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan vuoteen 2000 mennessä kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaalija terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin selviävien 75 vuotta täyttäneiden osuus nousee 90 prosenttiin. Indikaattori on tarkoitettu ko. tavoitteen seurantaan. Omaishoidon tuen hoidettavat Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa omaishoidon tukea saaneiden hoidettavien osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista, hänen tarvitsemistaan palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Kunta ja hoitaja tekevät omaishoidon järjestämisestä toimeksiantosopimuksen. Indikaattori kuvaa omaishoidon tuen peittävyyttä väestössä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon muita palveluja. THL THL 19
Kotihoito Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Tietolähteenä on THL:n kotihoidon asiakaslaskenta (30.11), johon kerätään tiedot kaikista niistä asiakkaista, joilla on palvelu- tai hoitosuunnitelma tai jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa. Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resurssoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen. THL Tehostettu palveluasuminen Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia on vuoden lopussa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokraasunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon. THL 20
Vanhainkodit ja pitkäaikainen laitoshoito Indikaattori ilmaisee kaikkien vanhainkodeissa laskentapäivänä (31.12.) hoidossa olleiden asiakkaiden sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla laskentapäivänä (31.12.) olleiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Vanhainkotihoito: ikääntyneiden laitoshoito sosiaalitoimessa (Kela on määritellyt yksikön laitokseksi). Terveyskeskusten pitkäaikaishoito: Terveyskeskusten laitoshoitoon lasketaan terveyskeskusten yleislääkärijohtoisilla osastoilla annettu hoito. Kunnallisten terveyskeskusten lisäksi mukaan lasketaan myös joitakin muita kunnallisia tai yksityisiä palveluntuottajia, jotka vastaavat terveyskeskustoiminnasta tietyllä alueella. Pitkäaikaista hoito on silloin, kun asiakkaalle on tehty pitkäaikaishoitopäätös tai kun asiakas on ollut hoidossa yli 90 vuorokautta. Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat Indikaattori ilmaisee terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaiden (31.12.) osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Terveyskeskusten pitkäaikaishoito: Terveyskeskusten laitoshoitoon lasketaan terveyskeskusten yleislääkärijohtoisilla osastoilla annettu hoito. Kunnallisten terveyskeskusten lisäksi mukaan lasketaan myös joitakin muita kunnallisia tai yksityisiä palveluntuottajia, jotka vastaavat terveyskeskustoiminnasta tietyllä alueella. Pitkäaikaista hoito on silloin, kun asiakkaalle on tehty pitkäaikaishoitopäätös tai kun asiakas on ollut hoidossa yli 90 vuorokautta. THL THL 21
Ikäihmisten palvelut Kotihoito 22
Kaavin ikäihmisten palvelut Kunta toteuttaa pääosan vanhusten palveluista. Kaavin perusturvalautakunnalla on käytössään avopalveluja tuottava, kunnan omistama 33 -paikkainen palvelukeskus. Palvelukeskuksen yhteydessä sijaitsevissa vuokrarivitaloissa asuu 38 40 asiakasta. Tuetussa palveluasumisessa (palveluasunnot) on n. 40 henkilöä. Kunnan kotihoidon (kotipalvelu, tukipalvelut, kotisairaanhoito ja palveluasuminen) järjestämien palvelujen piirissä arvioidaan olevan vuonna 2019 noin 180 ruokakuntaa. Yksityisiä palveluntuottajia käytetään täydentämään kunnallisia palveluja. Palvelusetelillä järjestetään hoitoa ja hoivaa n. 20 kuntalaiselle ja ostopalveluna noin 10 asiakkaalle. Omaishoidon tuen piirissä on n. 50 kuntalaista. Omaishoidon tuella pyritään korvaamaan asiakkaan tarvitsemaa palveluasumista tai laitoshoitoa. 23
Yleisiä havaintoja ikäihmisten palveluista Toisin kuin suuressa osassa Suomen kuntia, Kaavin ikäihmisten määrän ei ennusteta kasvavan tsunamin omaisesti seuraavina vuosikymmeninä. Sairastavuuskerroin on suuri. Palveluntarve on vakiintunut eikä suuria lisäinvestointeja tarvita (palvelutarpeen kasvun perusteella) Ikäihmisen palvelut ovat huomattavan paljon painottuneet palveluasumiseen; sekä tuettuun että tehostettuun. Erityisesti tehostetun palveluasumisen määrä (suhteessa ikäryhmään) on verrokkikuntiin, maakunnan ja valtakunnan keskiarvoihin nähden suuri, mikä tarkoittaa selvästi kalliimpaa ikäihmisten palvelujen kokonaiskustannusta. Palvelutarpeen arvioinnista puuttuu yhtenäinen laajasti käytössä oleva mittaristo (esim. RAI) ja arvioinnin moniammatillisuudessa on kehitettävää. Kunnalla ei ole käytössä SAS tms. ryhmää vaan arviointia tehdään yhteistyössä tiimivastaavien tai sairaanhoitajan/lääkärin kanssa. Tietojärjestelmistä on hankala saada tietoa, jonka perusteella voidaan toisaalta arvioida mennyttä ja ennustaa tulevaa. 24
Kotihoito Valtakunnallisena tavoitteena on, että tulevaisuudessa kotona asuu 92 % yli 75-vuotta täyttäneistä. Kotihoitoa saavien prosentuaalista osuutta pitäisi pystyä nostamaan ja vastaavasti tehostettua palveluasumista pitäisi pystyä vähentämään. Kaavin tulisi panostaa kotihoitoon: kotihoidon turvin saa asua entistä pidempään kotona ja tulevaisuudessa palvelujen tulee olla monipuolisempia. 25
Tehostettu palveluasuminen Tehostetun palveluasumisen keskimääräinen käyttö Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin kunnissa on 7,5 % vastaavan ikäisestä väestöstä (75 vuotta täyttäneet) Yhden tehostetun palveluasumispaikan nettokustannus on Kaavilla 43.700 euroa/vuosi. Kotihoidon nettokustannus (vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan) on ollut 4.110 euroa/henkilö/vuosi 26
Kotihoito vs. tehostettu palveluasuminen 65 vuotta täyttäneet 27
Kotihoito vs. tehostettu palveluasuminen75 vuotta täyttäneet Kaavilla käytetään palveluasumista enemmän kuin kotihoitoa. Verrattuna Tuusniemeen myös palveluja saavien suhteellinen osuus väestöstä on huomattavasti suurempi (sairastavuuskertoimet: Kaavi 158,6, Tuusniemi 161,8) 28
Tehostettu palveluasuminen vs. kotihoito Ikääntyneiden palvelujen painopisteen muuttaminen (kotihoito vs. palveluasuminen) on ainut tapa laskea ikäihmisten palvelujen kustannusten kasvua. Jos haetaan pelkästään kustannusten alentamista ja/tai kiinteistöissä on peruskorjaus/uusinvestointitarve, on mahdollista harkita tehostetun palveluasumisen tuotantotavan muutosta; palvelusetelillä tuotetut palvelut ovat keskimäärin noin 20 % kunnan kannalta edullisemmat, kuin omana tuotantona toteutettavat palvelut Kaavin pitää pystyä uudistamaan organisaatiota ja toimintatapoja nopeasti, jotta riittävä vaikuttavuus saadaan aikaan ja näkyvä muutos kotona hoidettavien ja palveluasumisessa asuvien suhteeseen. Palvelujen tarjoamisesta palvelujen rajaamiseen. 29
Mahdollisia kehittämistoimenpiteitä Kotisairaalapalvelujen kehittäminen edelleen enemmän kotihoitoa tukevaksi Kysterin malli? Vähentää siirtoja vuodeosastolle ja lyhentää hoitojaksoja. Kuntouttava työote toimintatavaksi Kehitetään yhdessä terveyspalvelujen kanssa Selvitetään, tulisiko yöhoito nykyistä kilpailutettua sopimusta edullisemmaksi. Palvelujen saamisen kriteeristön tiukentaminen Ketään ei jätetä oman onnen nojaan! Mitä vähemmällä tuella ja kevyemmillä palveluilla sitä parempi Muut kevyemmät palvelut Ikätorit, josta ikäihmisten palvelut olisivat saatavilla yhdestä paikasta Päivätoiminta vakavasti otettavaksi ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi ja kotona selviämisen tueksi Toimintaa joka päivä Ryhmäluennot, tarkastukset, fysioterapiat jne. Kotiin annettavien palvelujen tukeminen palvelusetelein tai kolmatta sektoria tukemalla Pihatyöpalvelut, talonmiespalvelut jne. Kotihoidon tehtävien karsiminen: jatkossa kotihoito keskittyy hoitamiseen ja kuntouttamiseen: mukavuuspalvelujen hankkimista on mietittävä esim. palvelusetelillä tai niin, että asiakkaat ostavat ne suoraan kolmannelta sektorilta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta 30
Johtopäätökset Kaavin kunnassa väestömäärä on aleneva ja ikääntyvä. Tulevaisuutta ajatellen muutos on kuitenkin hallittua ja palveluprosesseja uudistamalla voidaan tilanteeseen vaikuttaa. Merkillepantavaa on, että Kaavi on keskittynyt palvelujen tarjoamiseen ja päätöksiä on tehty hyvinkin vahvasti asiakkaan toiveet edellä. Kaavin tulee luoda selkeä prosessi, jossa palveluihin haetaan (hakemus), palvelutarve arvioidaan moniammatillisesti, tuetaan kotona asumista (kotisairaala, kotihoito, muutostyöt, kuntoutus, päivätoiminta jne.) Kun yhteiset ja yleisesti käytössä olevat palvelutarpeen arvioinnin mittarit otetaan käyttöön palveluohjauksen merkitys korostuu. Toisaalta kunnan pitää pystyä tarjoamaan monen eri tason palveluita, jotta palvelujen painopiste pikkuhiljaa muuttuu. Kun prosessi automatisoituu ja on otettu laajasti käyttöön, siitä on tukea myös viranhaltijoille. Yhdessä sovitaan mitä ja miten tehdään sitten tehdään niin kuin on sovittu. Huom! Palvelujen rajaaminen / palvelutason supistaminen ei tarkoita viranhaltijoiden ilkeyttä tai piittaamattomuutta. Uuden arviointimenetelmän käyttöönotto vaatii henkilöstöltä toimintatapojen uudistumista ja edellyttää koulutusta ja muutostukea. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tulee vaalia ja mahdollisuuksien mukaan lisätä. Perhehoidon lisäämistä tulisi selvittää, palveluasumisen tuotantotapaa tulee harkita viimeistään, jos Attendo rakentaa palvelukodin 31
Talous- ja toiminta-analyysi Perustyökalu, jota sovelletaan joustavasti eri tarpeisiin. Palvelujen ja osaamisen kehä Lisäpalveluja Kehityspotentiaalin mittaus Elinvoiman mittaus Operatiivisen johtamisen tuki Päättäjäkoulutukset Kiinteistöverokartoitus Palvelurakenteen auditointi ja uudistaminen Investointi- ja kannattavuuslaskelmat Strategiatyö Tukea kuntalain mukaisen strategian tuottamiseen. Sopeutustoimien tuki Palvelupaketti sopeutuksen suunnitteluun ja läpivientiin. Kuntajakoselvitys Vapaaehtoiset ja erityiset kuntajakoselvitykset. 32