Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 21.11.2007
Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot Työnhakijarekisteri Muut rekisterit Tilastokeskus Yritys- ja toimipaikkarekisteri Väestötiedot Opiskelija rekisterit Työssäkäynti Perheet Asuntokunnat Asunnot Rakennukset Kesämökit Tutkintorekisteri
Rekisteripohjaiset aineistot aluetietoina Rekisterit Koordinaattipohjaiset tilastoaineistot X-koordinaatti Y-koordinaatti Alueittaiset tilastot Hallinnolliset aluejaot Muut aluejaot
Rekisteritietojen yhdistely yksikkötasolla, tulokset tilastoina henkilöt kotipaikkatunnus rakennukset y-tunnus julkisyhteisötunnus osoite yritykset (toimipaikat)
Tilastokeskuksen käyttämien tieto-aineistojen edut Kattavuus, kokonaisaineistot Ajantasaisuus Yhdistettävyys Paikallistettavuus Trendit
Uudenmaan ja Kainuun väestönkehitys 1990 2015, 2003=100 115 110 105 100 95 90 85 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Uusimaa Kainuu Koko maa Lähde: Väestö- ja tasa-arvotilastot, Tilastokeskus Kuvio 1
Alueellisten muutosten painopisteet
Väestörakenteen muutos ja muuttoliike vaikuttavat alueiden kehitykseen Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee 16:stä 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja pysyy lähes samana vuoteen 2040. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenee puolestaan nykyisestä 17 prosentista 15,5 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä Samassa ajassa työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66,5 prosentista 57,5 prosenttiin Vanhinta väestö on Itä- ja Pohjois-Suomen pienissä muuttotappiokunnissa. Väestöennusteen mukaan monissa kunnissa on yli 60-vuotiaita runsaan parinkymmenen vuoden päästä enemmän kuin puolet väestöstä. Yhteensä tämä melkein kahden miljoonan hengen joukko kuluttaa paljon muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluja.
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
.. Pikainen analyysi paljastaa.. Kuinka hyvin tarjonta vastaa paikallisten markkinoiden rakennetta Mitkä ovat markkinoiden ja toimintaympäristön kehitysnäkymät Panostetaanko kasvaville vai taantuville alueille tai toimialoille
55+: Kuluttajien jakautuminen sosioekonomisiin ryhmiin 2005-2006 Eläkeläinen 61% 6% 6% Työtön tai muu 28% Yrittäjä Palkansaaja % kuluttajista Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri
55+: Kuluttajien jakautuminen koulutusasteen mukaan 2005-2006 55+ 46 30 24 Muut 29 43 28 0% 20% 40% 60% 80% 100% % kuluttajista Perusaste Keskiaste Korkea-aste Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri
55+: Kotitalouksien jakautuminen talouden koon mukaan 2005-2006 55+ 42 52 7 Muut 36 25 39 0% 20% 40% 60% 80% 100% % kotitalouksista 1 henkilö 2 henkilöä 3+ henkilöä Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri
55+ Taloudet tiivistettynä! Taloudet pieniä ja koulutustaso matalampi kuin nuoremmilla! Luottamus talouskehitykseen heikompi kuin muilla, oma talouskin nähdään pessimistisesti; muutokset mielialoissa kuitenkin samanaikaisia ja - suuntaisia kuin nuoremmilla! Kulutus- ja lainanottoaikeet vaisuja ; sijoitusvaroja on - kuitenkin suuria eroja mm. iän ja tulotason mukaan! Lähes kaikilla käytössä televisio ja matkapuhelin; uutta (viihde)elektroniikkaa suhteellisen harvoilla
Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot ja kulutusyksikköä kohden lasketut tulot, viitehenkilön iän mukaan, vuonna 2004 45 1000 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65+ Kaikki Lähde: Tulonjakotilasto Käytettävissä olevat tulot Kulutusyksikköä kohti
Kulutuksen kärkitaloudet Kuluttajatutkimuksen mukaan eniten omistavat ja kuluttavat kahden keski-ikäisen työssä käyvän huoltajan lapsiperheet. Kuluttajabarometrissä selkeästi esiin nousevia ryhmiä ovat kotitalouksien ylin tuloluokka ja ylimmät toimihenkilöt oli kyse sitten kulutuksesta, säästämisestä tai luottamuksesta tulevaisuuden näkymiin. Ylempien toimihenkilöiden talouksia on noin 220 000 eli 9% kaikista talouksista Näistä talouksista on puolestaan noin 40 prosenttia kerääntynyt Uudellemaalle. Kunnittain kolmen kärki ylempien toimihenkilöiden talouksien osuuksista painottuu pääkaupunkiseudulle, Kauniaisissa näitä talouksia on 22, Espoossa 20 ja Helsingissä 16 prosenttia kaikista talouksista.
Suomessa oli vuoden 2006 lopussa 2 453 800 asuntokuntaa Yhden henkilön asuntokuntia oli 984 000 eli 40 prosenttia. Asuntokunnista 73 prosenttia on pieniä yhden tai kahden henkilön asuntokuntia Asuntokunnan keskikoko oli 2,1 henkilöä kaupunkimaisissa kunnissa 2,0, maaseutumaisissa 2,3 henkilöä Vielä vuonna 1970 keskikoko oli kolme henkilöä. Kaupungeissa oli enemmän (43 %) yksinasuvia kuin maaseutumaisissa kunnissa (35 %).
Asiakasprofiloinnin toteutus Asiakasrekisteri Tunnistus henkilötunnuksen tai nimen ja osoitteen avulla Tilastokeskuksessa Yhdistely Tilastokeskuksen tietoaineistoihin Profilointitiedosto Tilastotaulukot ja kuviot
Profiloinnilla lisäarvoa tietojärjestelmän tiedoille Nykyiset asiakkaat Potentiaaliset asiakkaat Liiketoiminnan ja koko arvoketjun kilpailukyvyn seuraaminen ja kohentaminen Mahdollisuuksien paikallistaminen ja hyödyntäminen
Markkinoinnin tietojärjestelmä SISÄISET TIEDOT -nimi ja osoite -asiakasluokka -ostot, tilaukset -jne. -profiilitiedot eli ammatti, tulot, koulutustaso, jne. ULKOISET TIEDOT
Tilastokeskuksen asiakasprofilointi... " selvittää koko asiakaskunnan ja eri asiakasryhmien profiilin " tuottaa taustatietoa nykyisistä asiakkaista ja käyttämättä jääneestä asiakaspotentiaalista " selvittää asiakkuuden suuntauksia, esim. uusien ja vanhojen asiakkaiden kohdalla
MUOTIVAATE OY:N KANTA-ASIAKKAIDEN IKÄJAKAUMA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 1996-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 KANTA-ASIAKKAAT NAISET YHTEENSÄ 45-49 50+ 0 10 20 30 40 % Lähde: Tilastokeskus ja Muotivaate Oy, 1997
Lisätietoja: Jarmo Partanen, p. (09) 1734 3577 jarmo.partanen@tilastokeskus.fi tilastokeskus.fi/tulotjakulutus