Koulutuskuntayhtymä OSAOn perussopimus

Samankaltaiset tiedostot
Oulun seudun koulutuskuntayhtymän perussopimus

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän perussopimus

Perussopimus Voimaan

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

PERUSSOPIMUS. Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 2/2. Yhtymähallitus

P E R U S S O P I M U S

Lisäksi kuntayhtymä kehittää ja koordinoi erikoissairaanhoitoa yhdessä jäsenkuntiensa kanssa.

PERUSSOPIMUSEHDOTUS - Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland

Kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (POKE).

LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Kunnanhallitus Valtuusto OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJIEN VALITSEMINEN

Kuntayhtymän nimi on Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia.

ESPOON SEUDUN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄ OMNIAN PERUSSOPIMUS

Koulutuskuntayhtymä Tavastian P E R U S S O P I M U S

Sisällys I LUKU KUNTAYHTYMÄ NIMI JA KOTIPAIKKA TEHTÄVÄT JÄSENKUNNAT JÄSENKUNTIEN OSUUDET JA VASTUU...

1 (14) Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän perussopimus Voimaantulo Jäsenkunnat:

Perussopimus (14) Sisällysluettelo

P E R U S S O P I M U S. 1 Nimi ja kotipaikka

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

Hallitus LIITE 2 Valtuusto LIITE 2 PERUSSOPIMUS

Perussopimus on voimassa vahvistuspäivämäärästä alkaen toistaiseksi.

Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus

PERUSSOPIMUS. Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen

Yhtymävaltuuston hyväksymä PERUSSOPIMUS

PERUSSOPIMUS YLÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 3 Kuntayhtymän tehtävä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta:

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

RASEKO PERUSSOPIMUS. Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 2/2. Yhtymävaltuusto xx.xx.

KOTKAN - HAMINAN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymän nimi on Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kotka.

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Yhtymähallitus , liite 6. Koulutuskuntayhtymä Tavastian P E R U S S O P I M U S

KESKI-UUDENMAAN SOTE KESKI-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TER- VEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus

Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Perussopimus. Yhtymähallitus , 34. Yhtymävaltuusto , 17

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä PERUSSOPIMUS

Hallitus LIITE 7 PERUSSOPIMUS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET

Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki.

I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET

Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi alkaen PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä.

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki.

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Perussopimus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ

Kvalt liite 1 Kv

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

PERUSSOPIMUS Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimus

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Perussopimus

Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä Perussopimusluonnos /OG_versio 0.3

Ehdotus uudeksi perussop mukseksi

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI PERUSSOPIMUS

2. LUKU YHTYMÄKOKOUS 8 Tehtävät 5 9 Yhtymäkokousedustajien jäsenten lukumäärä ja toimikausi 6

2. LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET JA ORGANISAATIO

Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL)

POHJOIS KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän perussopimus. Hyväksytty yhtymävaltuustossa Luku. Kuntayhtymä. 1 Nimi ja kotipaikka

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSSOPIMUS. Evijärven kunta ja Kauhavan kaupunki

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimassa alkaen. 3 ja 6 muutos voimassa alkaen.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Voimassa oleva perussopimus ( ) Ehdotus uudeksi perussopimukseksi (voimaan ) 1 Nimi ja kotipaikka

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN P E R U S S O P I M U S

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Raahen koulutusyhtymä

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN PERUSSOPIMUS ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN PERUSSOPIMUS 1. LUKU 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄ

PERUSSOPIMUS. Luonnos Luonnos

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 LUKU KUNTAYHTYMÄ. 1 Nimi ja kotipaikka

POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

2. aluekehittämisen lainsäädäntöön sisältyvät aluekehitysviranomaiselle kuuluvat tehtävät sekä niihin liittyvä maakunnallinen edunvalvonta;

Kuntayhtymän nimi on NuVa kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Nurmeksen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta.

1 luku JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT YLEISET MÄÄRÄYK- SET

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto -kuntayhtymän perussopimus

SISÄ-SAVON TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN

PERUSSOPIMUS. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS PERUSSOPIMUS I LUKU KUNTAYHTYMÄ I LUKU KUNTAYHTYMÄ

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus

POHJOIS KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän perussopimus 1 (8) Voimaantulo Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän perussopimus.

Perussopimus 2 (9) I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Nimi ja kotipaikka

1 (12) KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.

Kuntayhtymän nimi on Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Suonenjoen

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta.

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän perussopimus. 1 Luku JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT. 1 Nimi ja kotipaikka. 1 Nimi ja kotipaikka

Transkriptio:

Koulutuskuntayhtymä OSAOn perussopimus 1.7.2019 HYVÄKSYTTY JÄSENKUNTIEN KUNNANVALTUUSTOISSA Oulu Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä

SOPIMUKSEN TARKOITUS... 4 1 LUKU KUNTAYHTYMÄN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET... 4 1 Nimi ja kotipaikka... 4 2 Jäsenkunnat... 4 3 Tehtävät... 4 4 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu... 4 5 Perussopimuksen muuttaminen... 4 6 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema... 4 2 LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET... 5 7 Yhtymäkokouksen tehtävät... 5 8 Yhtymäkokousedustajat ja äänivalta... 5 9 Kokoontuminen... 6 10 Päätösvaltaisuus... 6 11 Jäsenkuntien yhtymäkokoukselle esittämät asiat... 6 12 Yhtymähallituksen kokoonpano ja toimikausi... 7 13 Yhtymähallituksen tehtävät... 7 14 Kuntayhtymän johtaja... 7 15 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja tehtävät... 8 3 LUKU OMISTAJAOHJAUS... 8 16 Omistajaohjaus... 8 17 Konserniohje... 8 4 LUKU TALOUS... 8 18 Peruspääoma... 8 19 Talousarvio ja -suunnitelma... 8 20 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille... 9 21 Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely... 9 22 Alijäämän kattaminen... 9 23 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen... 9 5 LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN... 9 24 Toiminnan rahoitus... 9 25 Investoinnit ja pääomarahoitus... 9 26 Suunnitelmapoistot... 10 27 Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattaminen... 10 28 Rahastojen perustaminen... 10 Perussopimus 1.7.2019 Sivu 2/13 www.osao.fi

29 Viivästyskorko... 10 6 LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS... 10 30 Hallinnon ja talouden tarkastus... 10 7 LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS... 10 31 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys... 10 32 Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen... 10 8 LUKU VOIMAANTULO... 11 33 Voimaantulo... 11 Liite Koulutuskuntayhtymä OSAOn peruspääoma ja jäsenkuntien peruspääomaosuudet ja asukasluvut... 12 Perussopimus 1.7.2019 Sivu 3/13 www.osao.fi

SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella allekirjoittajakunnat sopivat kuntalain (410/2015) tarkoittamalla tavalla yhteistoiminnasta järjestää OKM:n myöntämän järjestämisluvan mukaista ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) tarkoittamaa ammatillista koulutusta ja ylläpitää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaista alueellista liikunnan koulutuskeskusta sekä yhteistoiminnasta hoitaa allekirjoittajakuntien puolesta yhtymäkokouksen päättämiä muita tehtäviä. 1 LUKU KUNTAYHTYMÄN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Koulutuskuntayhtymä OSAO ja kotipaikka Oulu. 2 Jäsenkunnat 3 Tehtävät Kuntayhtymän jäseniä ovat seuraavat kunnat: Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä, jotka käyttävät kuntayhtymän päätösvaltaa yhtymäkokouksessa. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta OKM:n myöntämän järjestämisluvan mukaista ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) tarkoittamaa ammatillista koulutusta ja tutkintoja sekä ylläpitää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaista alueellista liikunnan koulutuskeskusta. Kuntayhtymä omistaa 100-prosenttisesti OSAO Edu Oy:n, joka hoitaa kuntayhtymän markkinaehtoista koulutustoimintaa. Kuntayhtymä voi ottaa hoidettavakseen yhtymäkokouksen päättämiä muitakin tehtäviä sekä perustaa tätä varten tarvittavat organisaatiot. 4 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista, mikä ilmoitetaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. (Liite) 5 Perussopimuksen muuttaminen Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. (Liite) 6 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Eroaminen tapahtuu kuntalain mukaisesti kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin. Perussopimus 1.7.2019 Sivu 4/13 www.osao.fi

2 LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄKOKOUS Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymäkokous. 7 Yhtymäkokouksen tehtävät Yhtymäkokous päättää: 1) kuntayhtymän strategiasta; 2) hallintosäännöstä: 3) talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; 4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta; 5) varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista; 6) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; 7) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 8) takaussitoutumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 9) jäsenten valitsemisesta yhtymähallitukseen ja tarkastuslautakuntaan; 10) luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 11) tilintarkastusyhteisön valitsemisesta; 12) tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta; 13) kuntayhtymän organisaatiorakenteesta; 14) kuntayhtymän toiminnan muuttamisesta; 15) liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen perustamisesta sekä asettaa niille taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet; 16) kuntayhtymäjohtaja-rehtorin valitsemisesta ja johtajasopimuksen hyväksymisestä Muut tehtävät kuuluvat yhtymähallitukselle ellei hallintosäännössä toisin määrätä. Yhtymäkokouksessa käsiteltävien asioiden ja asiakirjojen julkisuudesta on voimassa, mitä valtuuston kokouksen julkisuudesta on säädetty. Yhtymäkokousedustajan esteellisyydestä on voimassa, mitä valtuutetun esteellisyydestä on säädetty. 8 Yhtymäkokousedustajat ja äänivalta Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin. Perussopimus 1.7.2019 Sivu 5/13 www.osao.fi

Jäsenkuntien valitsemista edustajista koostuvan yhtymäkokouksen toimikausi on valtuustokauden mukainen. Poikkeustapauksissa toimikausi voi olla lyhyempi. Yhtymäkokous valitsee toimikaudekseen keskuudestaan yhtymäkokoukselle puheenjohtajan sekä kolme (3) varapuheenjohtajaa, joista vähintään yksi valitaan Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnanhallituksen ehdottamista henkilöistä. Yhtymäkokoukseen kuuluu kolmekymmentäyksi (31) jäsentä ja näille valitut kolmekymmentäyksi (31) henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenet ja varajäsenet valitaan seuraavasti: - Oulun kaupunki nimeää seitsemäntoista (17) varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet (17). - Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat nimeävät kukin kaksi (2) varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet (2). Kuntayhtymän jäsenkunnan äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy jäsenkunnan asukasluvun mukaan. Asukaslukuna käytetään tilastokeskuksen vaalivuotta edeltävän vuoden joulukuun 31. päivän tietoja. Jos kuntaa edustaa kaksi tai useampi edustaja, jakaantuu kunnan äänimäärä tasan kokouksessa läsnä olevien edustajien kesken. 9 Kokoontuminen Yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa voidaan kutsua ylimääräinen yhtymäkokous koolle. Keväällä yhtymäkokous pidetään 15.6. ja syksyllä 15.12. mennessä. Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymäkokouksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Vaalikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle yhtymähallituksen puheenjohtaja. Yhtymäkokouksen puheenjohtajan on kutsuttava koolle ylimääräinen yhtymäkokous, jos jäsenkunnat, joiden yhteinen äänimäärä on 20 % kuntayhtymän jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä, sitä mainitsemaansa asiaa varten vaativat. Kokouskutsu on toimitettava jäsenkunnille vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta. Yhtymäkokouksen kokousmenettelystä määrätään hallintosäännössä. 10 Päätösvaltaisuus Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 kuntayhtymän jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä on kokouksessa edustettuna. 11 Jäsenkuntien yhtymäkokoukselle esittämät asiat Jäsenkunnalla on mahdollisuus saada asia yhtymäkokouksen käsiteltäväksi, jos se toimittaa kirjallisen esityksen yhtymähallitukselle vähintään kaksi viikkoa ennen yhtymäkokousta. Perussopimus 1.7.2019 Sivu 6/13 www.osao.fi

YHTYMÄHALLITUS 12 Yhtymähallituksen kokoonpano ja toimikausi Yhtymähallitukseen kuuluu yhdeksän (9) jäsentä sekä näille valitut yhdeksän (9) henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymäkokous valitsee yhtymähallituksen puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan. Jäsenet ja varajäsenet valitaan seuraavasti: - Oulun kaupunginhallituksen ehdottamista henkilöistä valitaan seitsemän (7) varsinaista jäsentä ja heille seitsemän (7) henkilökohtaista varajäsentä, - Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnanhallitusten ehdottamista henkilöistä valitaan kaksi (2) varsinaista jäsentä ja heille kaksi (2) henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymähallituksen toimikausi vastaa yhtymäkokouksen toimikautta. 13 Yhtymähallituksen tehtävät Kuntalain 39 :n mukaan yhtymähallituksen tulee: - vastata kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta; - vastata yhtymäkokouksen päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja niiden laillisuuden valvonnasta; - valvoa kuntayhtymän etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset; - edustaa kuntayhtymää työnantajana ja päättää kuntayhtymän henkilöstöpolitiikasta; - vastata kuntayhtymän toimintojen yhteensovittamisesta; - vastata kuntayhtymän toiminnan omistajaohjauksesta ja konsernivalvonnasta; - huolehtia kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta Yhtymähallituksen toimivallasta, tehtävistä ja kokousmenettelystä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Toimivallan ja tehtävien siirtämisestä toimielimille ja viranhaltijoille määrätään kuntalaissa ja hallintosäännössä. 14 Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymällä on johtaja, kuntayhtymäjohtaja-rehtori, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Kuntayhtymäjohtaja-rehtorin tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Kuntayhtymäjohtaja-rehtori kirjoittaa kuntayhtymän nimen, jollei yhtymähallitus tietyn asian tai asiaryhmän osalta toisin päätä. Perussopimus 1.7.2019 Sivu 7/13 www.osao.fi

TARKASTUSLAUTAKUNTA 15 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja tehtävät Tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi (5) jäsentä sekä näille valitut viisi (5) henkilökohtaista varajäsentä (5). Yhtymäkokous valitsee varsinaisten jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan tehtävistä ja toimivallasta on voimassa, mitä siitä säädetään kuntalaissa ja määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä. 3 LUKU OMISTAJAOHJAUS 16 Omistajaohjaus Omistajaohjauksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla kuntayhtymä omistajana tai jäsenenä aktiivisesti myötävaikuttaa tytäryhtiön ja muun yhteisön hallintoon sekä toimintaan. Myötävaikuttaminen perustuu kuntayhtymän strategiaan, omistajapolitiikkaan ja yhteisölle asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin sekä yhteisöistä ja toimintaympäristön muutoksista saatuun tietoon perustuviin arviointeihin. Yhtymäkokous linjaa kuntayhtymän strategiassa kuntayhtymän omistajapolitiikan, jossa määritellään millaista omaisuutta kuntayhtymä hankkii ja missä tehtävissä ja hankkeissa kuntayhtymä on mukana omistajana ja sijoittajana. Omistajapolitiikalla määritellään omistuksen tarkoitus ja tavoitteet. 17 Konserniohje Yhtymäkokous hyväksyy konserniohjeen, jolla luodaan puitteet Koulutuskuntayhtymä OSAO -konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kuntayhtymän yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. 4 LUKU TALOUS 18 Peruspääoma Peruspääoman määrä ilmoitetaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista ja jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin kuntayhtymän taseeseen merkittyjen omistusosuuksien suhteessa. Yhtymäkokous päättää uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksesta ja peruspääoman korottamisesta. 19 Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Perussopimus 1.7.2019 Sivu 8/13 www.osao.fi

Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 31.10. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 31.1. mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. Talousarvion muutokset on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. 20 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Yhtymähallitus raportoi tarvittaessa toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille. 21 Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymäkokous päättää tilikauden yli- ja alijäämän käsittelystä. 22 Alijäämän kattaminen Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 :n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämän kattamisesta kuntalain 57 :ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta peruspääomaosuuksien suhteessa. 23 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. 5 LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN 24 Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionavustuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla. 25 Investoinnit ja pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtion rahoituksena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai voi käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymähallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. Perussopimus 1.7.2019 Sivu 9/13 www.osao.fi

26 Suunnitelmapoistot Yhtymäkokous hyväksyy suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet. 27 Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattaminen Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jäsenkunnilta voidaan periä peruspääomasuhteeseen perustuva ja yhtymäkokouksen talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä maksu. 28 Rahastojen perustaminen Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymäkokous. 29 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain (633/1982) 4 :n mukaisen viivästyskoron. 6 LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 30 Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä. 7 LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 31 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jos jäsenkunnat eivät ole yksimielisiä purkamisesta, niillä kunnilla, jotka eivät halua jatkaa yhteistoimintaa kuntayhtymänä, on mahdollisuus erota yhtymästä. Kuntayhtymää ei voi purkaa, jos vähintään kaksi kuntaa haluaa sitä jatkaa. Jos ainoastaan yksi kunta on halukas jatkamaan yhteistyötä, se joutuu tyytymään muiden tahtoon ja kuntayhtymä purkautuu. Jos kaikki kuntayhtymään kuuluvat jäsenkunnat yhdistyvät yhdeksi kunnaksi, kuntayhtymä purkautuu, ellei kuntayhtymään oteta muutoksen voimaantuloon mennessä uusia jäsenkuntia. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä. Kuntayhtymän purkautuessa peruspääoma palautetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen peruspääomaosuuksien suhteessa. 32 Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Pohjois- Suomen hallinto-oikeudessa. Perussopimus 1.7.2019 Sivu 10/13 www.osao.fi

8 LUKU VOIMAANTULO 33 Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2019. Tämä sopimus on laadittu ja allekirjoitettu yhdeksänä (9) kappaleena, yksi kappale kullekin sopijapuolelle ja yksi kappale kuntayhtymälle. Oulun kaupunki Hailuodon kunta Iin kunta Kempeleen kunta Limingan kunta Lumijoen kunta Muhoksen kunta Tyrnävän kunta Perussopimus 1.7.2019 Sivu 11/13 www.osao.fi

Liite Koulutuskuntayhtymä OSAOn peruspääoma ja jäsenkuntien peruspääomaosuudet ja asukasluvut Peruspääoma on 36.949.621,61. (ilmoitetaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä) Koulutuskuntayhtymä OSAOn peruspääoma on jaettu kuntayhtymän taseeseen merkittyjen omistusosuuksien suhteessa. Jäsenkunta Osuus (%) Peruspääoma ( ) Hailuoto 0,404 149 193,57 Ii 3,912 1 445 322,18 Kempele 6,689 2 471 725,70 Liminka 3,851 1 422 845,09 Lumijoki 0,841 310 606,24 Muhos 3,655 1 350 435,67 Oulu 77,949 28 801 902,54 Tyrnävä 2,700 997 590,61 Yhteensä 100,000 36 949 621,61 Jäsenkuntien asukasluvut: Jäsenkunta Asukasluku 31.12.2016 Hailuoto 994 Ii 9 628 Kempele 17 297 Liminka 10 000 Lumijoki 2 105 Muhos 8 995 Oulu 200 526 Tyrnävä 6 750 Yhteensä 256 295 Perussopimus 1.7.2019 Sivu 12/13 www.osao.fi

KIVIHARJUNTIE 6, 90220 OULU / PL 213, 90101 OULU, PUH. 040 1415 140, KIRJAAMO@OSAO.FI