Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006



Samankaltaiset tiedostot
Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Liisi Gråstén-Weckström

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

ETK:N REKISTERITIETOJEN KUVAUS TUTKIMUSKÄYTTÖÖN

Valtion eläkeopas 2013

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Eläkeuudistus Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg

TYÖELÄKETURVA. TU & YTN TALLINNA Tapio Vierula Työeläkevakuuttajat Tela. Työeläkevakuuttajat TELA

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

SOSIAALIPAKETTI Neuvottelutulos

Eläkeuudistus Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeasiat muutostilanteessa.

Hannu Uusitalo Väestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

TYÖNTEKIJÄN SOSIAALITURVAN AJANKOHTAISET

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan


ELÄKETURVA NYT JA VUONNA Haaga-Helia Mika Mononen

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Eläkeuudistus Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM , ROVANIEMI. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 2004 N:o Laki. N:o 679. valtion eläkelain muuttamisesta

Työeläkekoulu Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, Helsinki puh.

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: TYÖELÄKEVAKUUTUS

Suomen vuoden 2005 eläkeuudistus pyrkii kannustamaan ikääntyneitä

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Eläkeinfo

HE 195/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, siten, että se määritetään työeläkelakien

04/2014. Katsaus eläketurvaan vuonna Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

INDEKSIKOROTUSJÄRJESTELMÄN MUUTOKSET ALKAEN. 1. Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa käytettävät indeksit

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat Ismo Risku, Kalle Elo, Tapio Klaavo, Sergei Lahti, Hannu Sihvonen ja Risto Vaittinen

Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

27.9. Uudistuva työeläke, Osa 4/5: Paljonko eläkettä?

11/2015. Työeläkettä kartuttavat palkattomat jaksot sekä niiden väestöryhmittäinen jakautuminen Suomessa vuosina

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä

Eläketurvakeskuksen monisteita 41. Arvio yksityisalojen työeläkeuudistuksen sukupuolivaikutuksista. Eila Tuominen

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Kunta-alan vanhuuseläkkeen määräytyminen

STM Luonnos Hallituksen esitys eduskunnalle eläkelainsäädännön muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeellesiirtymisikään. Joutsenmerkki tähän mahd. pienenä

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018

OP-ELÄKESÄÄTIÖ 1 (31)

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot

ELÄKEUUDISTUS

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko Tela

Maksuluokkamallin vaikutus työkyvyttömyysriskiin ja työssä jatkamiseen

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Kevan eläketietoisku 2014 JHL

Työeläkkeen laskentaopas 2007

Roope Uusitalo Työeläkepäivä

Julkisen sektorin eläketurvan erityispiirteitä

TYÖELÄKKEEN LASKENTAOPAS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: TYÖELÄKEVAKUUTUS

Varhaiseläkkeet muuttuvat mutta miten?

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Johtaja Heli Backman

VILRA-SOPIMUS

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Mika Mänttäri

Korjaus raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2019 laskelmiin

Koulutusrahaston vuosi

Eläketurvakeskuksen monisteita 40. Arvioita työmarkkinajärjestöjen sopiman yksityisalojen eläkeuudistuksen. Työryhmäraportti

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä

Eläkemenot, -maksut ja -rahastot vuoteen 2075

Lukijalle. Keva. Omat eläketietosi -palvelu

Transkriptio:

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa eläkejärjestelmä keskimääräisen elinajan kasvuun luoda edellytykset yksityisalojen työeläkelakien yhdistämiselle ja yksinkertaistamiselle

3 Keskeisimmät muutokset vanhuuseläkkeelle joustavasti ikävälillä 63-68 kannustinkarttuma tukemaan työssä jatkamista koko työuran ansiot kartuttavat eläkettä opiskelu ja lastenhoito kartuttavat eläkettä varhaiseläkkeitä karsitaan ja ikärajoja nostetaan elinaikakerroin säätelee eläkemenoa (ja alkavien eläkkeiden tasoa) sen mukaan miten odotettavissa oleva elinikä muuttuu

vanhuuseläke työkyvyttömyyseläke osa-aikaeläke perhe-eläke Eläkelajit 2005 - vähitellen poistuvat eläkkeet: yksilöllinen varhaiseläke, työttömyyseläke 4 maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä, jossa kuluttajahintaindeksin paino 80 % ja ansiotasoindeksin paino 20 %

5 Vanhuuseläkkeelle joustavasti 63-68 vuoden iässä voi siirtyä siihen mennessä ansaitulle vanhuuseläkkeelle jos jää eläkkeelle 62 vuoden iässä, niin eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys (eläkkeen määrästä 0,6 %/kk eli 7,2 %/v) jo lykkää eläkkeelle siirtymistä 68 ikävuoden jälkeen, eläkkeeseen tehdään lykkäyskorotus (0,4%/kk eli 4,8 %/v)

Eläkkeen laskusääntö, osa 1 6 eläke karttuu ansioista 18 ikävuodesta lähtien vuosiansiot x ikään sidottu karttumisprosentti: 18-52: 1,5%, 53-62: 1,9%, 63-67: 4,5% - (työntekijän eläkemaksu iästä 53 alkaen 19/15-kertainen, eli noin 27% korkeampi kuin nuoremmilla) vuosiansiot tarkistetaan eläkkeelle siirtymisvuoden tasoon palkkakertoimella (ansiotasoindeksin paino 80 % ja kuluttajahintaindeksin paino 20 %) ennen vuotta 2005 ansaitut eläkkeet nostetaan vuoden 2005 tasolle nykyisellä 50/50 indeksillä, vapaakirjataan ja tarkistetaan eläkevuoden tasoon palkkakertoimella työeläkkeiden yhteensovitus poistuu

Eläkkeen karttumaprosentti eri i issä 7 % 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 18-22 23-52 53-59 60-62 63-64 65-67 Vanha laki Uusi laki

8 Suojasäännös koskee niitä, jotka jäävät eläkkeelle viimeistään vuonna 2011 työsuhteesta, joka alkanut ennen vuotta 2005 eläke lasketaan myös aiemman lain mukaan aiemman lain ja uuden lain mukaisten eläkkeiden erotus lisätään uuden lain mukaiseen eläkkeeseen

Palkattomien jaksojen työeläketurva ansiosidonnaiselta äitiys-, isyys-, ja vanhempainrahakaudelta karttuu vanhuuseläkettä perusteesta, joka on 117 % etuuden perusteena olevasta ansiosta ansioihin suhteutetun työttömyyspäivärahan ja vuorotteluvapaan osalta 75 %, sekä sairauspäivärahan ja muiden ansiosidonnaisten päivärahojen osalta 65 % tulevan ajan eläkkeen osalta 100 % karttuma aina sama 1,5% muut palkattomat ajat: - tutkintoon johtanut opiskelu: 5 vuodelta eläkepalkaksi luetaan 523,61 euroa/kk - alle 3-vuotiaan lapsen hoito; 523,61 euroa/kk 9

Eläkkeen laskusääntö, osa 2: Elinaikakerroin 10 säätelee eläkemenoa (ja eläketasoa) sen mukaan miten odotettavissa oleva elinikä muuttuu sovelletaan ensimmäisen kerran 2009 (vaikutus alkaa 2010) edellä esitetyllä tavalla laskettu vanhuuseläke kerrotaan elinaikakertoimella, joka määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä sovelletaan myös työkyvyttömyyseläkkeisiin kun ne muuttuvat vanhuuseläkkeeksi sekä leskeneläkkeisiin

Yksityisten alojen työeläke-etuuksien ikärajat 11 Vanhuuseläke vanhuuseläkkeen varhennus vanhuuseläkkeen lykkäys Työkyvyttömyyseläke yksilöllinen varhaiseläke Osa-aika eläke Työttömyyseläke Perhe-eläke lapsi puoliso Nykyinen laki 2005 alkaen 65 60 65-14-64 60-64 56/58-64 60-64 0-18 50 62/63-67 62 68-18-62 poistuu 58-67 poistuu 0-18 50

Eläkkeen laskusääntö 12 Nykyinen laki Eläke = karttumaprosentti (23-60: 1.5 %, 60 2,5 %) eläkepalkka (kunkin työsuhteen 10 viimeistä vuotta) työvuosien määrä + yhteensovitus 2005 laki Eläke = karttumaprosentti (18-53: 1.5 %, 53-62: 1.9%, 63-68: 4,5 %) eläkepalkka (kaikilta työvuosilta) elinaikakerroin (syntymäkohorteilla erilainen)

13 Elinaikakertoimen merkitys Elinaikakertoimen vaikutuksen kompensoiva työaika Syntymä- Eläkkeelle Eliniän Elinaika- Karttunut Karttunut vuosi 63-vuotiaana odote kerroin eläke 50 % eläke 60 % 62-vuotiaana palkasta palkasta 1947 2010 21,2 1,000 1957 2020 22,4 0,953 6 kk 7 kk 1967 2030 23,5 0,914 11 kk 1 v 1 kk 1977 2040 24,5 0,881 1 v 4 kk 1 v 7 kk 1987 2050 25,4 0,855 1 v 8 kk 2 v 0 kk Perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2004

14 Eläkelaskennan peukalosääntö Eläke = vuosityöansiot x ikään sidottu karttumisprosentti x syntymävuoden mukaan määräytyvä elinaikakerroin

15 Yksilöllinen varhaiseläke lakkaa vuonna 1944 ja sen jälkeen syntyneille ei enää yksilöllistä varhaiseläkettä 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyden arvioinnissa painotetaan - työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta silloin, kun ansiotyöura on pitkä ja työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus ikääntymiseen liittyviin tekijöihin yhdistyneenä tekee työn jatkamisen kohtuuttomaksi

16 Kuntoutuksesta oikeus oikeus saada ammatillista kuntoutusta, jos - sairaus, vika tai vamma aiheuttaa uhkan työkyvylle noin viiden vuoden kuluessa - työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista päätökseen voi hakea muutosta valittamalla

17 Työkyvyttömyyseläke muuttuu tulevan ajan eläke viiden viimeisen vuoden ansioiden mukaan - alle 23-vuotiailla työeläkejärjestelmän piirissä oloajan ansioiden mukaan nuorten työkyvyttömyyseläkettä nostetaan iästä riippuvalla kertakorotuksella eläkkeen jatkuttua 5 vuotta tulevan ajan karttumisprosentti on 1,3 % ikävälillä 50-63 vuotta 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke

18 Työttömyyseläke lakkaa ja lisäpäiväoikeuden alaikäraja nousee vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneille ei enää työttömyyseläkettä - korvataan työttömyyspäivärahan lisäpäiväoikeudella edellytyksenä 59 vuoden ikä ja 5/15 vuoden työhistoria - työttömyysturva on parempi, jos työhistoriaa vähintään 20 vuotta - lisäpäiväoikeus jatkuu 65 vuoden ikään - 62 vuoden iässä valinta työttömyysturvan ja vanhuuseläkkeen välillä (vanhuuseläkkeeseen ei varhennusvähennystä)

19 Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneet - alaikäraja 56 vuotta - vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke ansion alenemasta kuten nykyisin (1,5 %) vuonna 1947 ja sen jälkeen syntyneet - alaikäraja 58 vuotta - vanhuuseläkekertymä ansion alenemasta pienenee puoleen nykyisestä (0,75 %) - työkyvyttömyyseläke kuten kokopäivätyöstä - osa-aikatyöstä normaali työn karttumisprosentti (1,9 % ja 4,5 %)

20 Muuta merkillepantavaa eläkkeiden rahastointia vahvistetaan: 2013 mennessä lisärahastointi 7,5 % palkkasummasta TEL-, LEL- ja TaEL-eläkkeet määräytyvät samalla tavoin 1.1.2005 alkaen yksityisten alojen työeläkelakien yhdistäminen toteutetaan vuonna 2007

21 Eläkemeno ja maksuarvion lähtökohdat 1. Ansiotason kasvu 1,75% 2. Reaalikorko 3,5% 3. Väestöennuste vuoteen 2050 4. Työllisyys ja eläkkeellesiirtymisikä nousevat Välineenä ETK:n pitkän aikavälin laskentamalli

22 Arvio eläkkeellesiirtymisiän muutoksesta vuoden 2002 tasosta vuotta 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2008 2015 2020 2050 Vanha laki Uusi laki

Miksi työssäoloaste ja eläkkeelle siirtymisikä nousevat 23 varhaiseläkemuutokset - työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikärajan korottaminen ( putken alaikäraja 55 v -> 57 v) - osa-aika-eläkkeen ikäraja nousee 56 v -> 58 v - varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 60 v -> 62 v - yksilöllinen varhaiseläke lakkaa kannustinvaikutukset vaikutusten suuruus riippuu yleisestä ja erityisesti ikääntyvien työllisyyden kehityksestä sekä työelämän, työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehityksestä

24 Eläkemeno % palkoista 2005-2050 TEL, LEL, TaEL 50 45 40 35 30 % 25 20 15 10 Vanha laki Uusi laki 5 0 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Vuosi

25 TEL-eläkemaksu % palkoista % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2000-2050 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Vuosi Vanha laki Uusi laki

26 Eläkemeno % palkoista / työtulosta TEL, LEL, TaEL YEL MYEL Eläkemeno% Eläkemeno% Eläkemeno% Vanha laki Uusi laki Vanha laki Uusi laki Vanha laki Uusi laki 2010 21,5 21,5 22,4 22,6 55,7 57,9 2020 27,8 26,3 27,3 27,9 66,0 68,8 2030 32,3 30,0 29,1 30,9 66,5 70,4 2050 35,7 31,4 32,1 33,3 42,4 44,2

27 Uudenlain eläketasoa ja -menoa alentavat (-) ja lisäävät (+) tekijät 1. Eläkepalkan laskusääntö (-) 2. Palkkakerroin (+) 3. Karttumaprosenttien muutokset (+) 4. Palkattomat jaksot (+) 5. Elinaikakerroin (-) 6. Varhaiseläkkeiden väheneminen ja työssä jatkaminen (+ eläketaso - eläkemeno).

28 Kokonaiseläkemenot % BKT:sta 1960 2050 18 16 14 12 % 10 8 6 4 2 Vanha laki Uusi laki 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Vuosi Julkisen sektorin eläkemenot nykylain mukaisesti

29 Eläkemenot sektoreittain, % BKT:sta 1960 2050 18 16 14 12 10 Muut Julkinen sektori 8 6 KELA 4 2 Yksityinen sektori 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Julkisen sektorin eläkemenot nykylain mukaisesti

30 Yhteenvetoa vaikutuksista karttuma-aika, karttumat, palkkakerroin ja työssä pidempään jatkaminen nostavat eläketasoa elinaikakerroin ja siirtyminen 10 viimeisen vuoden laskennasta koko uraan perustuvaan laskentaan alentavat eläketasoa eläkemenojen ja maksujen kasvu jää pienemmäksi kuin nykylain mukaan