Hyvinvointiohjelman arviointiraportti 2018

Hyvinvointiohjelman arviointiraportti 2018 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.5.2019 ROUHEVASTI ROHKEAMPI RAUMA

Hyvinvointiohjelman (2018-2021) arviointiraportti 2018 Rauman kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.9.2018 Rauman hyvinvointiohjelman vuosille 2018-2021. Hyvinvoinnin johtaminen on osa kunnan kokonaisjohtamista. Hyvinvointiohjelma on koottu Rauman kaupungin päästrategian, Rauman Tarinan 2018-2021 suuntaviivojen ja tavoitteiden mukaisesti edistämään raumalaisten hyvinvointia. Hyvinvointiohjelma jakaantuu hyvinvointikertomukseen ja hyvinvointisuunnitelmaan. Raumalla hyvinvointiohjelmaa arvioidaan vuosittain osana kunnan tilinpäätösprosessia. Tämä arviointiraportti kunnan hyvinvoinnista on laadittu Kuntaliiton sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Raportin sanalliset kuvaukset analysoivat indikaattoreita ja sen osoittamaa raumalaisten hyvinvoinnin nykytilaa. Raporttiin on koostettu toimialojen toimenpiteiden arviointia sekä kirjattu johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. Tavoitteena on poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja osallistamisen kulttuuri, joka perustuu toimiviin, pysyviin rakenteisiin ja laajaan hyvinvoinnin kokonaiskuvaan ja vastuuseen. Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa (1 ). Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (37 ). Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Terveydenhuoltolain mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12 ). Indikaattorien tulkintaohje Indikaattorien arvoina ovat viimeisimmät valtakunnallisissa tietokannoissa (mm. Sotkanet) julkaistut tiedot. Vertailussa on käytetty Satakunnan, Varsinais-Suomen ja koko maan arvoja. Muutos (%) on laskettu kahden viimeisimmän indikaattoriarvon suhteellisena muutoksena. Ympyrän liikennevaloväri määräytyy tapahtuneen muutoksen ja indikaattorin arvotuksen perusteella. Ympyrän harmaa väri on merkki siitä, että indikaattoria ei ole arvotettu. Alle viiden prosentin muutosta esitetään harmaalla vaakanuolella. Suunta ilmaisee indikaattoriarvon kehitystä viime vuosina. Suuntakuvaajan liikennevaloväri määräytyy tapahtuneen muutoksen ja indikaattorin arvotuksen perusteella. Alle viiden prosentin muutoksessa suuntakuvaaja esitetään harmaana. Vertailu ilmaisee viimeisimmän indikaattoriarvon omassa kunnassa ja vertailualueilla arvojen mukaisessa järjestyksessä. Vertailualueiden palkkien liikennevalovärit kertovat vertailukunnan tilanteesta suhteessa omaan kuntaan, esim. punainen väri muiden alueiden palkeissa osoittaa Raumalla tilanteen olevan parempi suhteessa vertailualueisiin ja vastaavasti palkkien vihreä väri osoittaa Raumalla tilanteen olevan huonompi suhteessa vertailualueisiin.

Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset OSA II VALTUUSTOKÄSITTELY...1 Suunnitelman laatijat...2 Suunnitelman hyväksyminen 1/24

OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi TALOUS JA ELINVOIMA Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas -5.72 1170.0 Rauma 1549.0 Koko maa 1550.0 Varsinais-Suomi 1781.0 Satakunta 1163.0 1241.0 1170.0 Rauma (2018): 1081 e/asukas Valtionosuudet, % nettokustannuksista -4.35 19.8 Rauma 27.7 Koko maa 28.1 Varsinais-Suomi 31.4 Satakunta 18.8 20.7 19.8 Verotulot, euroa / asukas 5.54 3866.0 Satakunta 3887.0 Varsinais-Suomi 4090.0 Koko maa 4589.0 Rauma 4056.0 4348.0 4589.0 Rauma (2018): 4412 e/asukas Vuosikate, euroa / asukas 10.17 352.0 Varsinais-Suomi 506.0 Satakunta 596.0 Koko maa 780.0 Rauma 211.0 708.0 780.0 Rauma (2018): 157 e/asukas Vuosikate, % poistoista 17.89 118.3 Varsinais-Suomi 149.0 Koko maa 151.2 Satakunta 167.4 Rauma 40.8 142.0 167.4 Rauma (2018): 28,4 % Lainakanta, euroa / asukas -22.04 290.0 Rauma 2078.0 Satakunta 2918.0 Varsinais-Suomi 2933.0 Koko maa 45.0 372.0 290.0 Rauma (2018): 540 e/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % -7.58 18.3 Rauma 44.3 Satakunta 56.2 Koko maa 58.1 Varsinais-Suomi 16.4 19.8 18.3 2/24

Lasten pienituloisuusaste -6.48 10.1 Rauma 11.8 Koko maa 12.0 Varsinais-Suomi 12.4 Satakunta 10.8 10.8 10.1 Kunnan yleinen pienituloisuusaste -5.74 11.5 Rauma 12.8 Koko maa 13.4 Satakunta 13.4 Varsinais-Suomi 11.9 12.2 11.5 Väestö 31.12. -0.66 39360.0 Rauma 218624.0 Satakunta 478582.0 Varsinais-Suomi 5517919.0 Koko maa 39614.0 39620.0 39360.0 2016 2017 2018 Huoltosuhde, demografinen 2.31 60.8 Koko maa 61.0 Varsinais-Suomi 66.5 Rauma 70.5 Satakunta 63.5 65.0 66.5 2016 2017 2018 Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta 70.1-4.6 Satakunta -2.9 Rauma 0.0 Koko maa 3.8 Varsinais-Suomi -4.6-9.7-2.9 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta 10.43 33.0 Satakunta 50.8 Rauma 67.7 Koko maa 67.9 Varsinais-Suomi 40.1 46.0 50.8 Lapsiperheet, % perheistä -0.56 35.2 Satakunta 35.2 Rauma 37.5 Varsinais-Suomi 38.5 Koko maa 35.5 35.4 35.2 3/24

Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä -1.03 19.3 Rauma 21.8 Satakunta 22.0 Varsinais-Suomi 22.0 Koko maa 19.1 19.5 19.3 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 1.62 43.4 Koko maa 43.9 Satakunta 43.9 Rauma 44.5 Varsinais-Suomi 42.7 43.2 43.9 Koulutustasomittain 1.2 321.0 Satakunta 337.0 Rauma 364.0 Varsinais-Suomi 369.0 Koko maa 331.0 333.0 337.0 0-6-vuotiaat, % väestöstä -4.55 6.3 Rauma 6.4 Satakunta 6.6 Varsinais-Suomi 7.0 Koko maa 6.7 6.6 6.3 2016 2017 2018 4/24

65 vuotta täyttäneet, % väestöstä 2.85 21.8 Koko maa 22.9 Varsinais-Suomi 25.3 Rauma 26.6 Satakunta 24.0 24.6 25.3 2016 2017 2018 0-14-vuotiaat, % väestöstä -0.68 14.7 Rauma 14.8 Satakunta 15.0 Varsinais-Suomi 16.0 Koko maa 14.8 14.8 14.7 2016 2017 2018 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 2.78 9.3 Koko maa 9.8 Varsinais-Suomi 11.1 Rauma 11.7 Satakunta 10.8 10.8 11.1 2016 2017 2018 Teollisuus, % työllisistä -3.32 12.6 Koko maa 14.5 Varsinais-Suomi 19.0 Satakunta 20.4 Rauma 22.9 21.1 20.4 2014 2015 2016 Syntyvyys (Yleinen hedelmällisyysluku) -0.69 41.5 Varsinais-Suomi 42.1 Satakunta 43.2 Rauma 44.5 Koko maa 43.4 43.5 43.2 TALOUS JA ELINVOIMA - Yhteenveto Verotulot asukasta kohden olivat vuonna 2017 Raumalla korkeammat kuin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Sitä vastoin valtionosuutta asukasta kohden Rauma sai Satakunnan, Varsinais- Suomen ja koko maan keskiarvoa vähemmän. Vuosikate oli vuonna 2017 asukasta kohden hyvällä tasolla ja vuosikate kattoi poistot. Lainakanta pysyi Raumalla vuonna 2017 edelleen matalana. Vuonna 2018 sekä verotulot että valtionosuudet asukasta kohden laskivat Raumalla. Lainakanta kasvoi vuonna 2018 ollen 540 euroa/asukas. Lapsiperheiden pienituloisuusaste ja yleinen pienituloisuusaste olivat Raumalla matalammat kuin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Väkiluku on Raumalla aleneva kuten koko Satakunnassa. Satakunnan väki väheni vuoden 2018 aikana 1774 hengellä 218 624:ään (-0,8 %) ja Raumalla 260 hengellä 39 360:een (-0,66 %). Ikärakenne muuttuu siten, että väestö vanhenee. Syntyvyys on laskenut Raumalla kuten koko maassakin, mikä heijastelee väestörakenteeseen. Demografinen huoltosuhde ilmaisee kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta kohti. Se on Raumalla koko maata heikompi, mutta 5/24

Satakuntaan nähden parempi. Kuntien välinen nettomuutto on Raumalla ollut vuoden 2002 jälkeen negatiivinen. Muuttotasetta on vastaavana aikana paikannut positiivinen nettomaahanmuutto. Vieraskielisten osuus onkin kasvanut Raumalla viime vuosina nopeammin kuin Satakunnassa. Koulutustaso on Raumalla noussut jääden kuitenkin alhaisemmaksi kuin maassa keskimäärin. Tulonjako on tasaisempi Raumalla ja Satakunnassa kuin maassa keskimäärin (Gini-kerroin). Raumalla teollisuustyöpaikkoijen osuus on edelleen koko maan keskiarvoon nähden korkea. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista 7.6 Varsinais-Suomi 8.5 Koko maa 8.7 Satakunta 9.6 Rauma 8.9 7.8 9.6 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista 17.0 Rauma 17.9 Varsinais-Suomi 18.8 Koko maa 19.5 Satakunta 19.6 15.0 17.0 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista -7.88 10.2 Koko maa 11.1 Varsinais-Suomi 12.3 Satakunta 18.7 Rauma 20.3 18.7 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista -10.19 6.9 Varsinais-Suomi 6.9 Koko maa 10.6 Satakunta 14.1 Rauma 15.7 14.1 Nuuskaa päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista 12.12 3.6 Varsinais-Suomi 3.7 Satakunta 3.7 Rauma 4.5 Koko maa 3.3 3.7 6/24

Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista 18.9 Koko maa 18.9 Rauma 19.2 Varsinais-Suomi 23.8 Satakunta 17.3 16.9 18.9 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista 19.2 Rauma 23.5 Varsinais-Suomi 24.4 Satakunta 29.8 Koko maa 44.9 34.2 19.2 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista 21.2 Rauma 23.5 Varsinais-Suomi 23.7 Koko maa 25.3 Satakunta 30.7 33.9 21.2 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista 24.62 7.4 Varsinais-Suomi 7.6 Satakunta 7.9 Koko maa 8.1 Rauma 6.5 8.1 Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista -70.14 6.4 Varsinais-Suomi 6.6 Rauma 7.1 Koko maa 7.8 Satakunta 22.1 6.6 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 10.26 3.7 Satakunta 4.0 Varsinais-Suomi 4.0 Koko maa 4.3 Rauma 3.7 3.9 4.3 Kokenut vahvaa positiivista mielenterveyttä viimeisen kahden viikon aikana, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017-) 24.8 Satakunta 26.5 Varsinais-Suomi 26.9 Koko maa 26.9 Rauma 26.9 2017 7/24

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista -3.88 5.8 Koko maa 6.3 Varsinais-Suomi 6.5 Satakunta 9.9 Rauma 10.3 9.9 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 0,0 1.4 Koko maa 1.5 Varsinais-Suomi 1.6 Satakunta 1.8 Rauma 1.6 1.8 1.8 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 1.12 27.1 Rauma 27.9 Satakunta 28.7 Varsinais-Suomi 29.8 Koko maa 26.0 26.8 27.1 Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 0,0 1.2 Varsinais-Suomi 1.2 Koko maa 1.3 Satakunta 1.3 Rauma 1.4 1.3 1.3 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä -5.39 28.8 Satakunta 33.4 Koko maa 34.2 Varsinais-Suomi 35.1 Rauma 38.2 37.1 35.1 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä -4.83 52.2 Satakunta 57.8 Varsinais-Suomi 58.5 Koko maa 59.1 Rauma 64.0 62.1 59.1 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä -6.67 1.4 Rauma 5.0 Koko maa 5.7 Satakunta 5.8 Varsinais-Suomi 1.3 1.5 1.4 8/24

Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 30.23 5.6 Rauma 10.3 Koko maa 10.8 Varsinais-Suomi 13.0 Satakunta 3.7 4.3 5.6 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä 5.97 67.0 Koko maa 68.0 Satakunta 69.0 Varsinais-Suomi 71.0 Rauma 64.0 67.0 71.0 2013 2015 2017 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1 000 0-7-vuotiasta -1.32 3184.0 Koko maa 3291.0 Varsinais-Suomi 3567.0 Satakunta 3652.0 Rauma 3536.0 3701.0 3652.0 2016 2017 2018 LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET - Yhteenveto Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan 9,6 % 8. ja 9. luokkalaisista kokee, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää ja tilanne on Raumalla maan keskiarvoa heikompi. Ylipaino on 8. ja 9. luokkalaisilla lisääntynyt, mutta enemmän nuoria harrastaa liikuntaa yli tunnin viikossa. Koululounasta syövien osuus on noussut. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden osuus on Raumalla korkeampi kuin Satakunnassa ja koko maassa. Osuus on kuitenkin pysynyt samana vuodesta 2016 vuoteen 2017. Raumalla kunnan kustantamassa päivähoidossa on sekä 1-2-vuotiaista että 3-5-vuotiaista isompi osuus kuin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin, joskin Raumalla osuus on molemmissa ikäryhmissä laskeva. Osapäivähoidossa Rauman %-osuudet ovat Satakuntaa, Varsinais-Suomea ja koko maata pienemmät ja trendi nouseva. NUORET JA NUORET AIKUISET Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista -25.0 4.5 Rauma 6.8 Satakunta 7.2 Koko maa 7.3 Varsinais-Suomi 6.0 4.5 9/24

Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 6.6 Varsinais-Suomi 7.4 Koko maa 7.6 Satakunta 8.8 Rauma 8.7 5.0 8.8 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä -11.11 0.8 Rauma 1.0 Koko maa 1.1 Varsinais-Suomi 1.2 Satakunta 0.9 0.9 0.8 Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 34.75 15.3 Varsinais-Suomi 15.6 Koko maa 17.6 Satakunta 19.0 Rauma 14.1 19.0 Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 26.2 Koko maa 26.7 Varsinais-Suomi 31.5 Rauma 31.6 Satakunta 27.1 23.2 31.5 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Ei syö koululounasta päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 40.9 20.3 Satakunta 21.0 Varsinais-Suomi 23.1 Koko maa 47.2 Rauma 33.5 47.2 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 8.79 21.1 Varsinais-Suomi 22.5 Satakunta 22.5 Koko maa 29.7 Rauma 27.3 29.7 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 1.22 17.4 Varsinais-Suomi 18.3 Koko maa 18.9 Satakunta 24.8 Rauma 24.5 24.8 Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista -2.61 3.0 Varsinais-Suomi 3.4 Koko maa 4.3 Satakunta 11.2 Rauma 11.5 11.2 10/24

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 140.82 7.7 Satakunta 9.2 Varsinais-Suomi 11.8 Koko maa 11.8 Rauma 4.9 11.8 Nuuskaa päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 76.19 2.9 Satakunta 3.6 Varsinais-Suomi 3.7 Koko maa 3.7 Rauma 2.1 3.7 Nuuskaa päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 7.7 Satakunta 9.4 Varsinais-Suomi 10.3 Koko maa 10.5 Rauma 6.9 2.9 10.5 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Ei syö koululounasta päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 26.2 Satakunta 26.7 Koko maa 27.2 Varsinais-Suomi 29.3 Rauma 36.2 40.1 29.3 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 35.2 Rauma 37.5 Varsinais-Suomi 38.9 Koko maa 41.6 Satakunta 43.2 41.4 35.2 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 28.1 Koko maa 31.5 Varsinais-Suomi 33.3 Satakunta 37.8 Rauma 50.4 39.5 37.8 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 23.2 Koko maa 25.4 Varsinais-Suomi 26.6 Rauma 28.3 Satakunta 42.1 36.4 26.6 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 18.5 Rauma 19.8 Satakunta 19.9 Varsinais-Suomi 20.9 Koko maa 15.1 19.6 18.5 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 11/24

Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / 1 000 15-24-vuotiasta naista 10.75 10.3 Rauma 11.3 Koko maa 12.3 Varsinais-Suomi 12.7 Satakunta 11.2 9.3 10.3 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1.49 6.8 Rauma 7.7 Satakunta 8.0 Varsinais-Suomi 8.1 Koko maa 7.1 6.7 6.8 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta -19.15 7.6 Rauma 10.6 Varsinais-Suomi 12.3 Koko maa 12.8 Satakunta 13.4 9.4 7.6 2016 2017 2018 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 18-20-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 66.67 1.4 Satakunta 1.5 Varsinais-Suomi 1.5 Koko maa 1.5 Rauma 1.0 0.9 1.5 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 21.43 1.1 Varsinais-Suomi 1.7 Rauma 2.0 Koko maa 2.4 Satakunta 1.5 1.4 1.7 2014 2016 2017 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 18-20-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 0,0 4.7 Varsinais-Suomi 5.0 Koko maa 5.0 Rauma 5.6 Satakunta 4.4 5.0 5.0 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 17.91 7.9 Rauma 8.5 Varsinais-Suomi 9.2 Satakunta 9.2 Koko maa 4.5 6.7 7.9 12/24

NUORET JA NUORET AIKUISET - Yhteenveto Raumalla ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 8,8 % kouluterveyskyselyyn vastanneista kertoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää ja tilanne on heikompi kuin vertailualueilla. Sitä vastoin mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 18-24 vuotiaiden osuudessa on ollut positiivistä kehitystä ja tilanne on parempi kuin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja maassa keskimäärin. Edelleen ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ylipaino on lisääntynyt ja he syövät koululounasta heikommin kuin maassa keskimäärin. Liikkumattomien (= hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1 h viikossa harrastavat) osuus on sen sijaan Raumalla pienempi ja siinä on ollut suotuisaa kehitystä vuodesta 2013 vuoteen 2017. Lisäksi ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista laittomia huumeita on kokeillut kouluterveyskyselyn mukaan vähemmän vuonna 2017 kuin 2015. Raumalla huumeita kokeilleiden määrä on pienempi kuin maassa keskimäärin ja muualla Satakunnassa. Alkoholin ja tupakan käytön osalta Raumalla ja Satakunnassa ollaan ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden osalta yli maan keskiarvon. Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla ovat Raumalla lisääntyneet, mutta tilanne on parempi kuin koko maassa keskimäärin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on Raumalla pienempi kuin maassa keskimäärin. Nuorisotyöttömyys on ollut laskusuunnassa vuodesta 2015 lähtien. TYÖIKÄISET Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 21.74 21.7 Satakunta 22.4 Rauma 23.3 Varsinais-Suomi 23.6 Koko maa 16.6 18.4 22.4 2016 2017 2018 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä -3.08 6.3 Rauma 6.9 Varsinais-Suomi 6.9 Koko maa 8.1 Satakunta 6.9 6.5 6.3 Työttömät, % työvoimasta -16.98 8.8 Rauma 9.4 Varsinais-Suomi 9.7 Satakunta 9.7 Koko maa 13.0 10.6 8.8 2016 2017 2018 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista -19.61 4.1 Rauma 4.5 Satakunta 4.6 Varsinais-Suomi 4.6 Koko maa 6.0 5.1 4.1 2016 2017 2018 13/24

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 18.75 1.7 Satakunta 1.9 Rauma 2.2 Varsinais-Suomi 2.8 Koko maa 1.5 1.6 1.9 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä -2.29 880.0 Satakunta 883.0 Koko maa 885.0 Varsinais-Suomi 980.0 Rauma 1070.0 1003.0 980.0 2016 2017 2018 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä -4.34 908.0 Satakunta 926.0 Rauma 985.0 Koko maa 1022.0 Varsinais-Suomi 1033.0 968.0 926.0 2016 2017 2018 TYÖIKÄISET - Yhteenveto Mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saaneiden osuus on Raumalla noussut ollen kuitenkin pienempi kuin maassa keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on sen sijaan laskenut. Työllisyystilanne on parantunut työllisyyden käännyttyä nousuun ja työttömyyden laskuun. Raumalla kehitys on ollut suotuisampaa kuin maassa keskimäärin. Vaikeasti työllistyvien osalta (rakennetyöttömyys) on ollut hyvää kehitystä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus on noussut tilanteen kuitenkin ollessa parempi kuin maassa keskimäärin. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä on Raumalla väestöön suhteutettuna 15-49 vuotiailla enemmän kuin maassa keskimäärin, mutta vastaavasti 50-64 vuotiailla vähemmän kuin maassa keskimäärin. 14/24

IKÄIHMISET Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä -0.33 90.0 Rauma 90.1 Satakunta 90.9 Varsinais-Suomi 91.1 Koko maa 90.1 90.3 90.0 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä -8.93 9.7 Satakunta 10.2 Rauma 11.3 Koko maa 11.9 Varsinais-Suomi 10.5 11.2 10.2 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 6.58 6.8 Varsinais-Suomi 7.5 Koko maa 8.1 Rauma 8.5 Satakunta 5.9 7.6 8.1 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä -14.29 1.3 Satakunta 1.3 Koko maa 1.8 Rauma 2.3 Varsinais-Suomi 4.0 2.1 1.8 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä -9.96 323.7 Varsinais-Suomi 334.5 Koko maa 348.6 Satakunta 348.8 Rauma 312.6 387.4 348.8 IKÄIHMISET - Yhteenveto Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana, noin 90 %:ssa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75 -vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Raumalla 10,2 % ollen korkeampi kuin Satakunnassa, mutta matalampi kuin maassa keskimäärin. Tehostetun palveluasumisen 75 -vuotta täyttäneiden osuus on noussut. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus on vähentynyt. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65-vuotta täyttäneillä vastaavanikäisistä olivat pienoisessa laskusuunnassa vuonna 2017 joskin korkeammat kuin vertailualueilla. 15/24

KAIKKI IKÄRYHMÄT Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 57.2 Rauma 58.9 Koko maa 59.9 Satakunta 60.1 Varsinais-Suomi 58.3 57.2 2012 2017 Mielenterveysindeksi, ikävakioitu -1.01 68.5 Rauma 80.9 Satakunta 87.6 Varsinais-Suomi 100.0 Koko maa 68.9 69.2 68.5 2013 2014 2015 Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi, ikävakioitu -8.14 97.0 Varsinais-Suomi 98.2 Rauma 100.0 Koko maa 114.4 Satakunta 114.3 106.9 98.2 2013 2014 2015 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu -2.92 89.9 Rauma 94.3 Varsinais-Suomi 97.3 Satakunta 100.0 Koko maa 94.4 92.6 89.9 2013 2014 2015 Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioitu -0.81 86.2 Rauma 87.6 Satakunta 89.4 Varsinais-Suomi 100.0 Koko maa 86.2 86.9 86.2 2013 2014 2015 Syöpäindeksi, ikävakioitu -1.83 99.3 Satakunta 100.0 Koko maa 102.1 Rauma 104.3 Varsinais-Suomi 98.6 104.0 102.1 2013 2014 2015 Tapaturmaindeksi, ikävakioitu -0.4 97.0 Varsinais-Suomi 100.0 Koko maa 100.1 Rauma 114.1 Satakunta 106.6 100.5 100.1 2013 2014 2015 16/24

Aivoverisuonitauti-indeksi, ikävakioitu 1.62 98.6 Varsinais-Suomi 100.0 Koko maa 106.9 Rauma 110.9 Satakunta 106.3 105.2 106.9 2013 2014 2015 Liikuntapaikkojen käyttökustannukset( /asukas) -1.77 155.2 Rauma 139.9 158.0 155.2 2014 2015 2016 Kirjastolainaajia / Asukasluku % 6.08 51.46 Rauma 39.07 48.51 51.46 Kirjaston fyysiset käynnit / Asukasluku -21.54 7.87 Rauma 9.64 10.03 7.87 Kirjaston kokonaislainaus / Asukasluku -5.36 18.88 Rauma 20.52 19.95 18.88 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta 1.56 5.6 Varsinais-Suomi 5.7 Satakunta 6.5 Koko maa 6.5 Rauma 6.3 6.4 6.5 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 000 asukasta 39.39 3.1 Varsinais-Suomi 3.2 Koko maa 3.4 Satakunta 4.6 Rauma 3.1 3.3 4.6 17/24

Päihtyneiden säilöönotot / 1 000 asukasta 10.11 7.4 Varsinais-Suomi 7.9 Satakunta 9.8 Koko maa 9.8 Rauma 8.5 8.9 9.8 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 000 asukasta 29.55 4.2 Varsinais-Suomi 4.3 Satakunta 5.0 Koko maa 5.7 Rauma 5.5 4.4 5.7 Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta 0.4 Rauma 0.5 Satakunta 1.2 Varsinais-Suomi 1.2 Koko maa 0.8 0.0 0.4 2012 2013 2017 * Indikaattoriarvo puuttuu vuosilta 2014-2016 KAIKKI IKÄRYHMÄT - Yhteenveto Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa oli Raumalla vuonna 2017 pienempi kuin edellisissä kuntavaaleissa ja koko maan äänestysaktiivisuutta hieman alhaisempi. Sairastavuusindeksi on Raumalla yleisellä tasolla hyvä. Aivoverisuonitauti-indeksi on suurin. Kirjastolainaajien määrä suhteutettuna asukaslukuun on Raumalla kasvulinjassa. Toisaalta kirjastokäyntien ja lainausten määrä on samaan aikaan vähentynyt. Poliisin tietoon tulleet rikokset ovat kasvusuunnassa Raumalla ja tilanne on huonompi suhteessa koko maahan. Asunnottomien suhteellinen määrä on Raumalla pienempi kuin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja maassa keskimäärin. 18/24

2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi HYVINVOIVA KUNTALAINEN 1. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Sosiaali- ja terveystoimialalla on edistetty asiakkaiden ja potilaiden liikunnallista elämäntapaa osana kuntoutusta ja hyvinvoinnin edistämistä mm. Vesote -hankkeessa koulutettujen elintapaohjaajien avulla (=Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti). Sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimialoilla on kehitetty poikkihallinnollisesti liikunnan palveluketjua Satalipake -hankkeessa (=Liikunta ja ravitsemus osana ylipainon hallintaa ja sairauksien ennaltaehkäisyä Satakunnassa). Liikuntapalvelut tuottaa kohdennettuja matalan kynnyksen liikuntaryhmiä sekä aikuisväestöllä että lapsille. Myös luonto- ja arkiliikuntamahdollisuuksia on parannettu. Ensimmäisinä kohderyhminä ovat 2-tyypin diabetesuhan alla olevat aikuiset sekä lihavat lapset. Liikkuva koulu - hankkeessa on lisätty toiminnallisuutta ja vähennetty istumista koulujen arjessa sekä kehitetty välituntiliikuntaa ja oppimisympäristöjä. Uutena asiana hankkeessa lähdetään kehittämään liikuntapolkua Rauman kouluille (rahoitus välineiden, kalusteiden, kuljetusten ja henkilöstökulujen kattamiseen). Lisäksi perustettiin ilmaisia liikuntakerhoja kaikkiin alakouluihin. Oppilas- ja opiskeuluhuollon toimintamalli luotiin ja opiskeluhuollon palveluyksikön toiminta sivistystoimialalla aloitettiin. Koulupsykologit sekä kuraattorit keskitettiin saman katon alle. Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -hankkeessa Palvelutori ja liikuntapalvelut tekevät poikkihallinnollista yhteistyötä. Myös kylähankkeen tekemää toimintakykyä ylläpitävää toimintaa on viety kyliin. Färmi - harrastepassi lanseerattiin mobiilisovelluksena 6-9 -luokkalaisten käyttöön. Päihdehuollon ympärivuorokautisen vastaanottoyksikön rakentamisesta käytiin keskustelua. Lastensuojelussa palvelutarpeen arviointeja ei pystytty suorittamaan palvelutakuun määräajan (3kk) puitteissa, johtuen vireilletulleiden asioiden suuresta määrästä. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) säädettiin taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi tavoitteenaan edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Raumalla noudatettiin prosenttiperiaatetta melko hyvin, mm. Vesilaitoksen peruskorjauksen yhteydessä, liikenneympyrän kaktukset tehtiin prosenttiperiaatteella ja Pohjoiskehän kouluun on määrärahavaraus olemassa prosenttitaiteeseen. Ehkäisevän päihdetyön toimielimen suunnittelu ja nimittäminen käynnistettiin. Kasvisruokatarjontaa on lisätty kaikilla koulu- ja varhaiskasvatus asteilla. Savuton Rauma -ohjelmaa noudatetaan sekä savuttoman työpaikan että kunnan näkökulmasta. 19/24

2. Syrjäytymisen ehkäisy Sivistystoimialalla kirjattiin merkittäväksi haasteeksi erityislasten / oppilaiden määrän kasvu sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen piirissä. Etsivä nuorisotyö auttaa palvelujen ulkopuolelle jäämässä olevia tai jo ulkopuolelle jääneitä nuoria tunnistamaann omat muutoksen tarpeensa ja vie heidät tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetusta on järjestetty Kansalaisopistolla. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumishankkeen toiminta käynnistyi. Maahanmuuttajia on kotoutettu myös liikunnan avulla. Kuntouttava työtoiminta on ollut aktiivista ja heistä iso osa on töissä myös yhdistyssektorilla. Yhdistyksillä on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvointia tukevien toimintojen tuottamisessa. Työtoimintayksiköillä (Toimintakeskus Toimela ja Työtoimintakeskus Pooki) on myös tiivis yritysyhteistyö. Uusilla asemakaavoituksilla huolehdittu omakoti- ja yritystonttitarjonnasta. 3. Turvallisuuden lisääminen Ympäristöterveydenhuollossa on panostettu rakenneterveysosaamisen lisäämiseen ja kehitetty sisäilmaongelmien käsittelyprosessia. Tekninen toimiala on aloittanut kiinteistöjen ja katujen systemaattiset kuntokartoitukset ja niitä jatketaan 2019. Uudis- ja korjausrakentamisessa keskeisessä roolissa on koko rakennuksen koko elinkaaren aikainen ylläpito. Laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelmat, priorisoidaan tulevat korjaukset ja tehdään tarpeelliset kuntotutkumukset. Energiatehokkuuden parantamiseksi on sitouduttu "energiasäästötalkoot" -kampanjaan ja tekninen toimiala on lisännyt aurinkoenergian ja LED valaistuksen käyttöä. Kaupunkikeskusta-alueen, viheralueiden ja leikkikenttien kehittämisestä on huolehdittu. On myös puututtu tonttien roskaisuuteen ja kannustettu yhteisöjä oman asuinalueen siivoukseen. AKTIIVINEN KUNTALAINEN Työllisyystilanne on parantunut Raumalla ja Rauman seudulla selkeästi. Yleinen työttömyysaste, nuorten alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet laskussa. Kaupungilla on ollut aktiivinen rooli uusien työpaikkojen luomisessa (mm. investoinnit yritysalueiden infraan, hankkeet, yritysneuvonta), työllistämistoimenpiteiden toteuttamisessa (mm. työllistymispalvelut, maahanmuuttajien palvelut, kesätyöpaikka- ja kesäyrittäjätuki) ja osaavan työvoiman houkuttelemisessa. Palvelutori yhdistää yrittäjiä, vapaehtoisia sekä asiakkaita toimien heidän kanssaan yhteistyössä ja etsien asiakkaille tarvittavia palveluja. Myös kylähankkeen tekemää toimintaa ylläpitävää toimintaa on viety kyliin. Vapaaehtoistyössä toimii ulkoiluystäviä, lukuvapaaehtoistoimintaa ja kulttuurikaveritoimintaa. Eri toimialoilla on tehty saumatonta yhteistyötä oppilaitosten, yrityselämän ja Nuorten työpajan välillä. Yrittäjyyskursseja on toteutettu Hj. Nortamon peruskoulussa ja Raumanmeren peruskoulussa. Raumlaine ja meri -hankkeessa on kehitetty yhteistyötä paikallisten koulutustoimijoiden, yritysten sekä mm. partiolaisten, Rauman Purjehdusseuran, Rauman Merimuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 20/24

OSALLISTUVA, KESKUSTELEVA JA LIIKKUVA KUNTALAINEN Raumalaisilla on ollut mahdollisuus käyttää sähköistä terveystarkastusta nettisivujen kautta, joskin käyttö on ollut vähäistä. Suomi.fi -palvelua on käyttöönotettu. Sivistystoimialalla on lisätty lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia heitä koskevaan päätöksentekoon järjestämällä lasten ja nuorten kuulemispäivä sekä nuorisovaltuuston valinnalla. Satula -hankkeessa (=Satakunnassa tulevaisuus lapsissa) kehitettiin maakunnallisesti lasten-, nuortenja perheiden palveluja. Hankkeessa toteutettiin LAPE -muutosohjelmaa (=Lasten ja nuorten palvelut) ja julkaistiin Ota koppi, Kohti maakunnallisia lapsi- ja perhepalveluita -julkaisu. Teknisellä toimialalla on käynnistetty kestävän liikkumisen edistämiseen tähtäävä hanke, jossa parannetaan kevyenliikenteen yhteyksiä. VIIHTYVÄ, INNOSTUNUT JA ROHKEA KUNTALAINEN Toimintatavoissa on huomioitu kestävän kehityksen - periaatetta. Sosiaalipalveluissa kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana erilisissa suunnittelu- ja seurantatyössä sekä työn toteutuksessa. Asiakasraateja toteutetaan erityisesti palveluja kehitettäessä. Kulttuurikasvatussuunnitelma otettiin käyttöön ja se kattaa koko perusopetuksen 1. - 9. -luokkiin. Maailmanperintökohteiden tunnettavuutta on lisätty mm. opastuksella, eskari- ja alakouluikäisille suunnatulla tehtäväpolulla sekä sosiaalisen median kanavissa. Alueiden siisteydestä ja ylläpidosta on huolehdittu. Liikuntapalveluissa on panostettu Lähdepellon ulkoilureittien kehittämiseen ottamalla käyttöön kaksi uutta polkureittiä sekä kuntoportaat. Lisäksi on lisätty viestintää luonto- ja arkiliikunnan mahdollisuuksista. Teknisellä toimialalla käynnistyneessä Port Mate -hankkeessa on parannettu venesatamien toiminnallisuutta. 21/24

3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset HYVINVOIVA KUNTALAINEN Terveyden ja hyvinvointilaitoksen arviointiraportin (THL/2018) ja omien indikaattoriemme mukaan edelleen keskeisiä elintapa- ja terveysongelmia ovat liikkumattomuus, ylipaino, keskimääräistä runsaampi päihteiden käyttö sekä alhaisempi koulutustaso. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilun laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Raumalla lähes 42 miljoonan euron hintalapun veronmaksajille vuodessa. Panostus vähän liikkuviin lapsiin on ollut hyvä, mutta lisäksi työikäisten liikunnan palveluketjua tulisi kehittää edelleen. Raumalla noin 12 miljoonaa euroa kertyy terveydenhuollon suorista ja välillisistä kustannuksista ja suurimmaksi tekijäksi on arvioitu kuitenkin tuloverojen menetys. Myös Voimaa vanhuuteen -hankkeen toimenpiteiden lisääminen sekä matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien lisääminen ovat tärkeitä. Ehkäisevän päihdetyön toimielimen poikkihallinnollinen toimintaa ollaan käynnistämässä. Sen tehtävänä on lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista poikkihallinnollisesti kaikissa kunnan tehtävissä ja edistää päihteetöntä kulttuuria. Taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden huomioiminen on tärkeää edelleen. Sen tavoitteena on edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Ehdotetaan paikallisen turvallisuussuunnitelman laatimista erillisenä tai osana muita suunnitelmia. AKTIIVINEN KUNTALAINEN Jatketaan aktiivista työtä, kehitetään ja vakiinnutetaan uusia toimintamalleja elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistamiseen, työllisyydenhoitoon ja kuntouttavaan työtoimintaan. Jatketaan yhteistyötä verkostojen ja kolmannen sektorin kanssa tavoitteena syrjäytymisuhan alla olevien henkilöiden työllistäminen ja osallisuus. Järjestöyhteistyön lisääminen ja toiminnan vaikutusten arvioinnin toteuttaminen. OSALLISTUVA, KESKUSTELEVA JA LIIKKUVA KUNTALAINEN Aktiivisen yhteistyön jatkaminen eri toimialojen, oppilaitosten ja yritysten välillä. Erityisesti kehittämällä koordinoitua yhteistyötä verkostojen ja järjestöjen kanssa. Toimijoiden välinen järjestetty tapaaminen esim. järjestökumppanuusfoorumi saattaisi lisätä yhteistyötä. Järjestöyhteistyön lisääminen ja toiminnan / palvelujen vaikutusten arvioinnin toteuttaminen jatkossa. Valmistellaan osallisuusohjelma huomioiden eri ikäisten osallistumismahdollisuudet kehittämiseen sekä omaehtoisen toiminnan edistämiseen. Kuntalaisten mahdollisuutta parannetaan avaamalla mahdollisuus osallistua kunnan palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun tietoverkon kautta kehittämillä digitaalisia palveluja. Kannustetaan ja mahdollistetaan edelleen yrityksiä ja asukkaita mukaan maankäytön ja kaavoituksen suunnitteluun. 22/24

Otetaan käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi - EVA työväline, jolloin päätösesitysten vaikutuksen mm. kuntalaisten elämään, henkilöstöön, ympäristöön ja talouteen saadaan paremmin esille ja arvioitavaksi. VIIHTYVÄ, INNOSTUNUT JA ROHKEA KUNTALAINEN Kestävän kehityksen periaatteiden vahvistaminen; jatkuva ja ohjattu muutos, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen kulttuurin laajentaminen esim. nuorisotyöhön antamalla nuorille mahdollisuus ideoida ympäristön siisteyden puolesta. Ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa ennakkovaikutusten arvioinnin kautta. Kestävän liikkumisen kehittämisen jatkaminen. Huolehditaan, että elinympäristö kannustaa terveelliseen elämään lähiliikuntapaikkojen, kevyen liikenteen verkon sekä liikenneturvallisuuden avulla Maailmanperintökohteiden statuksen hyödyntäminen ja tunnettavuuden parantaminen sekä alueiden siisteydestä huolehtiminen. Kuntalaisille viestitään terveellisen ravitsemuksen, liikunnallisen elämäntavan ja normaalipainon yhteyksistä hyvinvointiin ja terveyteen vastuullisesti, myönteisesti ja motivoivasti. Yhteistyö kuntalaisten kanssa! 23/24

OSA II VALTUUSTOKÄSITTELY Hyvinvointi-indikaattoritiedon käsittely: Valtuuston arviointipäivä (taustamateriaalina) 4.3.2019 Kaupunkikehityksen poikkihallinnollinen tiimi 7.3.2019 Arviointiraportin käsittely: Kaupungin johtoryhmä 14.5.2019 Kaupunginhallitus 20.5.2019 Kaupunginvaltuusto 27.5.2019 1 Suunnitelman laatijat Kristiina Kuusio, strateginen asiantuntija Johanna Suokanto, kehittämisasiantuntija 2 Suunnitelman hyväksyminen Kaupunginvaltuusto 27.5.2019 24/24