Tampere Pöytäkirja 3/2018 1 (48) Aika 22.03.2018, klo 16:00-19:39 Paikka Keskusvirastotalo, Kaupunginhallituksen istuntosali, 5. krs Käsitellyt asiat 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 37 Läsnäolo- ja puheoikeudet 38 Pöytäkirjan tarkastus 39 Ajankohtaiskatsaus (yhteistoiminta-alueen asia) 40 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmaraportti tammi-joulukuu 2017 (yhteistoiminta-alueen asia) 41 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan kesäkuun kokousajan muuttaminen (yhteistoiminta-alueen asia) 42 Katsaus vuoden 2017 kuntalaisaloitteiden käsittelystä (yhteistoiminta-alueen asia) 43 Pellervon päiväkodin ja koulun tarveselvitys 44 Vuoden 2018 toiminta-avustusten myöntäminen vanhempainyhdistyksille 45 Sääntökirja varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen tuottamisesta 01.08.2018 46 Varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvon tarkistaminen 01.08.2018 lähtien (kumottu, uusi päätös 24.5.2018 72) 47 Tampereen kaupungin esiopetuksen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2018-2019 48 Santalahden liikuntahallin tarveselvitys 49 Hervannan uimahallin perusparannuksen tarveselvitys 50 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen vuoden 2018 toimintaavustusten avustusennakot 51 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan edustajan nimeäminen valtakunnallisille museopäiville ja ja Suomen museoliiton 95. vuosikokoukseen 52 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan edustajan nimeäminen Valtakunnallisille kotiseutupäiville 53 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan edustajan nimeäminen Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n valtakunnallisille orkesteripäiville
Tampere Pöytäkirja 3/2018 2 (48) 54 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Lisäpykälät 55 Hyhkyn päiväkodin sisäilmaperusparannushankkeen toteutussuunnitelma
Tampere Pöytäkirja 3/2018 3 (48) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Loukaskorpi Johanna, puheenjohtaja Helimo Matti, varapuheenjohtaja al-nassar Islam, saapui 16:12 Hiitti Antti Julin Sofia Jussila Anne-Mari Kiemunki Terhi Kovala Seppo Lehtimäki Joni, saapui 16:03 Pursiainen Sirpa Salo Hanna Tapio Noora, poistui 19:14 Soro Hannu, varajäsen Kaunisto Kalle, sihteeri Rauhala Leena, kaupunginhallituksen edustaja, poistui 17:17 Kuosmanen Taru, esittelijä, johtaja Viitasaari Tuija, kasvatus- ja opetuspäällikkö, poistui 19:14 Savisaari Lauri, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Rajamäki Aila, tiedotusvastaava, viestintäpäällikkö Paavola Pekka P., liikunta- ja nuorisoyksikön johtaja, saapui 16:05, poistui 17:07 Kalliohaka Elina, koordinaattori, saapui 18:03, poistui 18:21 Mantere Katri, valvontakoordinaattori, saapui 18:23, poistui 18:27 Rasimus Elli, asiakaspalvelupäällikkö, saapui 18:28, poistui 18:48 Anttalainen Sam, nuorisovaltuuston edustaja, poistui 18:43 Kauppinen Teemu, nuorisovaltuuston edustaja Joki Matti Kytömäki Jussi Allekirjoitukset Loukaskorpi Johanna Puheenjohtaja Kaunisto Kalle Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 26.03.2018 Antti Hiitti Hannu Soro
Tampere Pöytäkirja 3/2018 4 (48) Pöytäkirjan nähtävänäolo Nähtävänä: www.tampere.fi 27.03.2018 Kalle Kaunisto
Tampere Pöytäkirja 3/2018 5 (48) 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi päätettiin ottaa käsiteltäväksi lisäesityslistalla olevan asian koskien Hyhkyn päiväkodin sisäilmaperusparannushankkeen toteuttamista, sekä käsitellä lisäesityslistan pykälä 55 pykälän 43 jälkeen. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kokouskutsussa mainitsemattoman asian ottaminen käsiteltäväksi Lautakunta päätti puheenjohtajan esityksestä ottaa käsiteltäväksi lisäesityslistalla olevan asian koskien Hyhkyn päiväkodin sisäilmaperusparannushankkeen toteuttamista. Käsittelyjärjestyksen muuttaminen Lautakunta päätti puheenjohtajan esityksestä käsitellä lisäesityslistan pykälän 55 pykälän 43 jälkeen. Kokouskäsittely Joni Lehtimäki saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana.
Tampere Pöytäkirja 3/2018 6 (48) 37 Läsnäolo- ja puheoikeudet Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus tässä kokouksessa seuraavasti: liikunta- ja nuorisoyksikön johtaja Pekka P. Paavola 39 ajaksi koordinaattori Elina Kalliohaka 43 ja 55 ajaksi valvontakoordinaattori Katri Mantere 44 ajaksi asiakaspalvelupäällikkö Elli Rasimus 45 ja 46 ajaksi
Tampere Pöytäkirja 3/2018 7 (48) 38 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Antti Hiitti ja Hannu Soro (varalle Sofia Julin ja Anne-Mari Jussila). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina 26.3.2018. Jos pöytäkirjantarkastajaksi esitettävä tietää olevansa estynyt silloin suorittamasta tarkastusta tai tietää joutuvansa poistumaan tästä kokouksesta ennen sen päättymistä, on siitä ilmoitettava.
Tampere Pöytäkirja 3/2018 8 (48) 39 Ajankohtaiskatsaus (yhteistoiminta-alueen asia) Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Liikunta- ja nuorisoyksikön johtaja Pekka P. Paavola oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana. Islam al-nassar saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana. Perustelut Johtaja Taru Kuosmasen katsaus ajankohtaisiin asioihin: Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma, lähetekeskustelu (Pekka P. Paavola)
Tampere Pöytäkirja 3/2018 9 (48) 40 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmaraportti tammi-joulukuu 2017 (yhteistoiminta-alueen asia) TRE:6210/02.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Controller Vesa-Matti Kangas, puh. 050 566 4477 ja strategiapäällikkö Lotta Perämaa, puh. 040 838 0393, Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmaraportti tammi-joulukuu 2017 hyväksytään. Kokouskäsittely Kaupunginhallituksen edustaja Leena Rauhala poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana. Puheenjohtaja päätti kymmenen minuutin kokoustauon pitämisestä asian käsittelyn jälkeen. Perustelut Palvelu- ja vuosisuunnitelmaraportissa raportoidaan mm. sitovat toiminnan tavoitteet sekä toiminnan tavoitteisiin ja kehittämisen painopisteisiin liittyvät toimenpiteet, talouden toteumat ja ennusteet, henkilötyövuodet sekä tunnuslukujen toteumat. Sivistys- ja kulttuurilautakunnalle asetettiin vuoden 2017 talousarviossa seitsemän sitovaa toiminnan tavoitetta, joista kuusi toteutui suunnitellusti ja yksi toteutui osittain. Myös palveluja vuosisuunnitelmassa määritellyt tarkentavat toimenpiteet toteutuivat pääsääntöisesti hyvin. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan toimintakate toteutui 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden aikana 3,0 milj. euron lisätalousarviosta perusopetuksen ryhmäkokojen kasvun estämiseksi. Kasvatus- ja opetuspalvelujen palveluryhmän toimintakate ylittyi 0,1 milj. euroa. Toimintatuotot ylittyivät 1,0 milj. eurolla, mikä johtui varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen kertymästä sekä perusopetuksen projektien ja hankkeiden
Tampere Pöytäkirja 3/2018 10 (48) budjetoimattomista rahoitusosuuksista. Toimintakulut toteutuivat 1,1 milj. euroa budjetoitua suurempina. Suurimmat ylitykset olivat varhaiskasvatuksen ateriapalveluissa, työterveyshuollon kustannuksissa sekä perusopetuksen oppilaiden kuljetuskustannuksissa ja Tampereen ulkopuolella koulua käyvien lasten koulunkäyntikustannuksissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintakate toteutui 0,4 milj. euroa budjetoitua heikompana. Toimintatuotot ylittyivät 1,8 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa museopalvelujen ja Sara Hildénin taidemuseon suuren yleisömenestyksen saavuttaneista näyttelyistä ja niiden myötä kertyneistä asiakasmaksuista ja myyntituotoista. Lisäksi projekteihin saadut tuet ja avustukset sekä niihin liittyvät kulut toteutuivat vuosisuunnitelmassa arvioitua suurempina. Toimintakulut ylittivät vuosisuunnitelman 2,2 milj. eurolla. Suurimmat ylitykset olivat palvelujen ostoissa sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnassa. Ylitykset johtuivat mm. museoiden näyttelytoiminnan volyymin aiheuttamista palvelu- ja tarvikekuluista sekä uuden Muumimuseon perustamisvaiheen kustannuksista. Lisäksi ylityksiä aiheutui Tampereen stadionin suojalevyjen hankinnasta sekä liikunnan tapahtumatoiminnasta. Tiedoksi Taru Kuosmanen, Lauri Savisaari, Kristiina Järvelä, Jukka Männikkö, Markus Kiviaho, Erja Viitala, Lotta Perämaa, Vesa-Matti Kangas Liitteet 1 Pavu-raportti_tammi-joulukuu_2017_sikula.pdf
Tampere Pöytäkirja 3/2018 11 (48) 41 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan kesäkuun kokousajan muuttaminen (yhteistoimintaalueen asia) TRE:7209/00.00.03/2017 Valmistelijan yhteystiedot Hallintokoordinaattori Pauliina Aittala, puh. 040 801 6119, Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Sivistys- ja kulttuurilautakunnan kesäkuun kokous siirretään pidettäväksi torstaina 7.6.2018 kaupunginhallituksen istuntosalissa alkaen klo 16. Perustelut Sivistys- ja kulttuurilautakunnan kokousaikataulu keväälle 2018 on päätetty lautakunnan 16.11.2017 kokouksessa ( 48). Esitetään, että 13.6.2018 pidettäväksi aiottu lautakunnan kokous siirretään pidettäväksi torstaina 7.6.2018 kaupunginhallituksen istuntosalissa alkaen klo 16. Tiedoksi Virastomestarit, ko-pa-li
Tampere Pöytäkirja 3/2018 12 (48) 42 Katsaus vuoden 2017 kuntalaisaloitteiden käsittelystä (yhteistoiminta-alueen asia) TRE:1709/00.01.03/2018 Valmistelijan yhteystiedot Hallintokoordinaattori Pauliina Aittala, puh. 040 801 6119, Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Katsaus vuoden 2017 kuntalaisaloitteiden käsittelystä merkitään tiedoksi. Perustelut Tampereen kaupungin hallintosäännön 144 :n mukaan lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä kaupungin asukkaiden aloitteista on esitettävä tiedot asianomaiselle lautakunnalle sen päättämällä tavalla. Samalla lautakunta toteaa, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Sivistys- ja kulttuurilautakunta päätti 16.8.2017 7, että lautakunnalle on esitettävä maaliskuun loppuun mennessä selvitys sen toimivaltaan kuuluvista edellisenä vuonna tehdyistä kaupungin asukkaiden aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Vuonna 2017 sivistys- ja kulttuurilautakunnan tehtäväalueella tehdyt, lautakunnan toimivaltaan kuuluvat kuntalaisaloitteet: Taideteoksen tai -teosten hankinta Lielahden kirjastoon (TRE:4201/12.00.01/2017) Aloitteeseen on vastattu kirjeellä 9.10.2017. Hiihtoladun ja uimahallin saaminen Lielahden Niemenrantaan (TRE:586/10.03.04/2017) Erityisuimakortin hinnan laskeminen (TRE:8387/02.04.03/2017) Edelläoleviin aloitteisiin vastataan talousrviokäsittelyn 2018 yhteydessä. Koiviston koulusta oppilaiden siirtäminen Tampereen normaalikouluun syksyllä 2018 - kuntalaisaloite (TRE:8881/12.00.01/2017)
Tampere Pöytäkirja 3/2018 13 (48) Palvelurahan saaminen perhepäivähoitajan omista lapsista (TRE:6892/05.01.01/2017) Palvelusetelin käyttöönotto perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa (TRE:6893/05.01.01/2017) Edelläoleviin aloitteisiin vastataan vuoden 2018 aikana. Tiedoksi Tuire Nyyssönen
Tampere Pöytäkirja 3/2018 14 (48) 43 Pellervon päiväkodin ja koulun tarveselvitys TRE:1900/10.03.07/2018 Valmistelija / lisätiedot: Leppänen Outi K Valmistelijan yhteystiedot Hankearkkitehti Outi Leppänen, puh. 040 642 7519, Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Pellervon päiväkodin ja koulun tarveselvitys hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi. Kokouskäsittely Koordinaattori Elina Kalliohaka oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana. Perustelut Pellervon päiväkodin ja koulun tontti sijaitsee Kalevan kaupunginosassa Pellervonkadun ja Sammonkadun välissä. Etäisyyttä Tampereen keskustaan on noin 3 kilometriä. Tontti on Tampereen kaupungin omistama. Korttelissa on aikaisemmin sijainnut Pellervon koulu vuodelta 1963. Pellervon koulusta on luovuttu vuonna 2008 perusopetuksen kouluverkkoselvityksen 2006 linjausten mukaisesti (KH 26.6.2006 382:n) siirtämällä opetus Pellervosta Sammon kouluun ja laajentamalla Sammon koulua. Päiväkodin ja koulun uudisrakennus tulee sijoittumaan korttelin sisälle, tällä hetkellä hiekkakenttänä ja viheralueena olevalle rakennuspaikalle. Alueella nopeasti kasvaneeseen päiväkotipaikkojen tarpeeseen on kortteliin rakennettu vuonna 2015 siirtokelpoinen 140 lapsen päiväkoti. Päiväkoti jatkaa toimintaansa väliaikaisissa tiloissa uudisrakennuksen valmistumiseen asti. Alueen asemakaavan muutosehdotus on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa 20.2.2018. Asemakaavamuutoksen voimaantulo edellyttää vielä hyväksyntää kaupunginhallituksessa sekä valtuustossa. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1963, jossa korttelialueen kaavamääräys on YO, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.
Tampere Pöytäkirja 3/2018 15 (48) Asemakaavamuutoksen pohjaksi on laadittu luonnokset uudesta päiväkoti- ja koulurakentamisesta, sekä alustavia viitesuunnitelmia tontin pohjoisosalle tavoiteltavasta asuntorakentamisesta. Päiväkoti- ja koulurakennuksen tontti 842-5 on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Tontille on osoitettu pääkäyttötarkoituksenmukaista rakennusoikeutta 3 200 kem²:iä. Tontille osoitettu suurin sallittu kerrosluku on II-III. Päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut Tampereella 2173 lapsella vuosien 2007-2017 välisenä aikana. Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä on myös kasvanut, vuonna 2017 palveluiden piirissä oli 1212 lasta enemmän kuin vuonna 2013. Keskusta-Kaleva alueella päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut reilusti. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa tulee tällä alueella parantaa, sillä nykyinen palveluverkko ei vastaa alueen palvelutarpeeseen määrällisesti. Myös alakoululaisten määrä on kasvanut Tampereella. Vuonna 2017 oppilaiden määrä oli 1155 oppilasta enemmän kuin vuonna 2007. Sammon koulupolun oppilasmäärä on kasvanut tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Oppilasmäärä on kasvanut sadalla oppilaalla viiden viime vuoden aikana. Väestösuunnitteen (2017) mukaan alakouluikäisten määrä (7-12 vuotiaat) jatkaa kasvua tulevaisuudessakin. Pellervon päiväkoti ja koulu sijaitsee Kalevan alueen sisäisten kevyenliikenteenyhteyksien ympäröimänä, tulevan raitiovaunureitin varrella. Sijainti on hyvä ja palveluverkon näkökulmasta lähipalvelulle tarkoituksenmukainen. Toiminnan näkökulmasta pienten lasten yksikkö mahdollistaa toiminnan kehittämisen, kun varhaiskasvatus, esi- ja alkuopetus ovat kaikki samassa yksikössä. Tilan tarve Tilat mitoitetaan kahdeksalle päiväkotiryhmälle eli 160 lapselle sekä noin 150 oppilaan kaksisarjaiselle esi- ja alkuopetuksen koululle. Tilasuunnittelu perustuu n. 25 oppilaan opetusryhmiin esiopetuksessa sekä luokilla 1-2 sekä 20 lapsen päivähoitoryhmiin. Suunniteltavat tilat mahdollistavat oppilasmäärien vuosittaisen vaihtelun. Tilaohjelman mukainen toimintojen tilantarve on yhteensä 2157 hym². Rakennuksen arvioitu huoneistoala, joka on vuokran maksun peruste, on 2 690 htm². Aikatauluarvio Rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi syksyllä 2019 ja niiden on määrä valmistua vuoden 2020 aikana. Siirtokelpoisen rakennuksen purkaminen tehdään uudisrakennuksen valmistuttua, jonka jälkeen myös piha-alue voidaan rakentaa loppuun. Suunnittelu käynnistyy välittömästi tarveselvitysvaiheen jälkeen. Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot
Tampere Pöytäkirja 3/2018 16 (48) Rakennus on pääosin kaksikerroksinen. Perusratkaisu tulee olla tiivis ja sen tulee mahdollistaa lyhyet yhteydet rakennuksen sisällä. Suunnitteluvaiheessa tutkitaan ensisijaisesti vaihtoehtoa, jossa kaikille yhteiset tilat toimivat rakennuksen kokoavana tilana ja joihin on suora yhteys ryhmä-, opetus- sekä hallinnon tiloista. Avoimella perusratkaisulla mahdollistetaan tilojen joustava käyttö käyttäjän tarpeiden mukaan. Iltakäytön tilat (eteinen, ruokasali, sali ja niihin liittyvät aputilat) ovat rajattavissa muista tiloista. Kaikista ryhmä- ja opetustiloista tulee olla suora yhteys pihalle märkäeteisten kautta. Ruokasalia käyttää koululaisten lisäksi suurin osa päiväkodin lapsista, vain pienimmät lapset ruokailevat ryhmätiloissa. Myös ruokasalia hyödynnetään oppimisen tilana. Ruuanjakelutila tulee olla erotettavissa ruokasalista. Sali avautuu ruokasaliin ja aulaan. Henkilökunta- ja hallintotilat ovat yhteisiä kaikille käyttäjille. Lepohuoneita on yksi kahta ryhmää kohden. Kahden ryhmän eteistila on keskeinen kokoava tila ja sitä voidaan hyödyntää osana oppimisympäristöä. Eteiseen voidaan muodostaa tiloja pienryhmille irtokalustein. Tilaohjelmassa esitetty tilojen kokonaishyötyala, tilojen määrä ja pinta-alat päätetään hankesuunnitteluvaiheessa. Kaikki tilat suunnitellaan esteettömiksi, aistirajoitteisille soveltuviksi, monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi. Tilojen valvottavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Asemakaavaehdotuksen mukaisesti huoltoyhteys tontille järjestetään Pellervonkadulta pysäköintialueelle osoitetun ajoyhteyden kautta. Lapset saatetaan kouluun ja päiväkotiin etelän suunnasta Väinämöisenkujan saattoliikennepaikoilta puiston kevyenliikenteen yhteyttä pitkin. Uudisrakennuksen tonttia rajaavat etelä- ja länsipuolella viheralueet, pohjoispuolella kerrostaloalue. Leikkipiha mitoitetaan lapsi- ja oppilasmäärän mukaan, minimimitoitus on 15m²/ lapsi. Päiväkodilla ja koululla on yhteinen piha. Päiväkodin huoltopiha järjestetään keittiön sisäänkäynnin yhteyteen erilleen leikkipihoista ja jalankulkureiteistä. Investointi- ja käyttökustannukset Uudisrakennuksen investointikustannukset ovat 8,45 milj.. Uudisrakennuksen aiheuttama pääomavuokra on 591 500 / v (18,32 /m 2 /kk), ylläpitovuokra 100 720 /v (3,43 /m 2 /kk) ja tontinvuokra 21 000 /v (0,67 /m 2 /kk). Vuokra on yhteensä 732 720 /v. Väistötiloista aiheutuva tilakustannus on 428 460 /vuosi. Varhaiskasvatuksen henkilöstökulut pysyvät lähes samoina kuin tällä hetkellä, koska lasten lukumäärä kasvaa vain yhden ryhmän verran nykyiseen päiväkotiin verrattuna. Kasvua tulee esi- ja alkuopetuksen lisäyksestä. Päiväkodin henkilöstökustannukset ovat vuodessa noin 939 800. Lisäksi yhden ryhmän henkilöstökustannusten lisäys, joka mahdollistaa vuorohoidon järjestämisen on n. 280 000 /vuosi.
Tampere Pöytäkirja 3/2018 17 (48) Keskusta-Kaleva alueen palveluverkon täsmentyessä tarkentuu tarvittavan uuden henkilöstön määrä esi- ja alkuopetukseen. Henkilöstökulujen kasvuun varaudutaan vuoden 2021 vuosisuunnitelmassa. Esiopetuksen henkilökunta (5 henkilöä) tuo uusia henkilöstökustannuksia vuodessa 206 000. Luokanopettajia kaksisarjaiseen vuosiluokkien 1-2-kouluun tulee neljä (4), palkkauskustannukset yhteensä 220 000 euroa. Lisäksi avustajan palkkavaraus on 30 000. Yhteensä uudet (vk, esi- ja alkuopetus) vuosittaiset henkilöstökustannukset ovat 736 000. Vuoden 2020 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida kalustuksen kustannukset, jotka ovat noin 0,5 milj. ja muut kustannukset, kuten materiaali ja ICT-kustannukset 0,7 milj.. Yhteensä kalustuksen kustannukset ja muut kustannukset ovat 1,2 milj. euroa. Uudet tilat mahdollistavat varautumisen oppilasmäärän kasvuun alueella. Uusien tilojen varustamiseen tarvittavat kustannukset lasketaan rakentamiskustannuksista, laskentaperusteena 15 %. Summasta 40 % on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 60 % on varaus käyttötalouteen, sisältää mm. tarvittavat ICThankinnat. Lisäksi Tampereen Voimia Liikelaitoksen arvion mukaan päiväkodin ja koulun ateriapalvelukustannukset on noin 260 000 /vuosi ja siivouksen noin 3,80 /m²/kk (90 000 /vuosi), mikäli palveluntarjoaja tulee olemaan ko. liikelaitos. Yksikön käynnistymisestä aiheutuvat lisäkustannukset (tilojen varustaminen ja vuokrakustannukset) tulee ottaa huomioon vuoden 2020 vuosisuunnitelman laadinnan yhteydessä. Lapsivaikutusten arviointi Terveys: Pellervon pienten lasten yksikkö mahdollistaa alueen lapsille terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön lähipalveluna. Turvallisuus ja liikkuminen: Uudisrakennuksen suunnittelun yhteydessä mietitään koulu- ja päiväkotiympäristön liikenneturvallisuutta. Liikkuminen kouluun ja päiväkotiin on turvallista puiston kevyenliikenteen yhteyttä pitkin. Saattoliikenteelle suunnitellaan turvallinen reitti Väinämöisenkujalta ja päiväkodin huoltopiha järjestetään keittiön sisäänkäynnin yhteyteen erilleen leikkipihoista ja jalankulkureiteistä. Päiväkoti on myös hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella. Arjen sujuvuus: Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia lasten ja perheiden arjen sujumiseen, kun päivähoito, esiopetus ja alakoulu pystytään tarjoamaan jatkossa lähipalveluna alueen lapsille. Rakennuksen tilat tulevat olemaan monikäyttöisiä ja niitä on
Tampere Pöytäkirja 3/2018 18 (48) mahdollista vuokrata iltakäyttöön, esim. lasten harrastustoimintaa varten. Tiedoksi Virpi Ekholm, Jarmo Viljakka, Niko Suoniemi, Petra Rantanen, Auli Heinävä, Kristiina Järvelä, Elina Kalliohaka, Matti Tanski, Paula Vänninmaja, Petri Peltonen, Merja Saastamoinen, Petri Mölsä, Jukka Kauppinen Liitteet 1 sikula_pellervon päiväkoti ja koulu_tarveselvitys.pdf
Tampere Pöytäkirja 3/2018 19 (48) 44 Vuoden 2018 toiminta-avustusten myöntäminen vanhempainyhdistyksille TRE:14/12.02.00/2018 Valmistelija / lisätiedot: Järvelä Kristiina Valmistelijan yhteystiedot Valvontakoordinaattori Katri Mantere, puh. 040 8492107, Ts. suunnittelija Susanna Lundström, puh. 040 355 8745, Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 4851059, Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Myönnetään hakemusten ja oppilasmäärän 20.9.2017 perusteella Vanhempainyhdistyksille toiminta-avustusta liitteen mukaisesti yhteensä 38 441 e. Avustukset maksetaan Kasvatus - ja opetuspalveluiden kustannuspaikalta 131860, sisäinen tilaus 26718. Avustusten maksatus voidaan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Myönnetty avustus voidaan viranhaltijapäätöksellä joko keskeyttää tai avustus peruuttaa, mikäli avustusehtoja rikotaan tai mikäli edellytykset avustusten saamiselle eivät täyty. Maksettu avustus voidaan periä takaisin, jos avustuspäätös muuttuu oikaisuvaatimuksen perusteella. Kokouskäsittely Valvontakoordinaattori Katri Mantere oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana. Perustelut Vuoden 2018 yhdistysten ja yhteisöjen toiminta-avustukset julistettiin haettavaksi 2.1.2018. Määräaikaan 31.1. klo 23.59 mennessä vanhempainyhdistysten avustuksia haki yhteensä 44 vanhempainyhdistystä (siirtojen jälkeen 47). Sivistys - ja kulttuurilautakunta päätti osaltaan kokouksessaan 14.12.2017 sivistys- ja kulttuurilautakunnan palveluja vuosisuunnitelmasta vuodelle 2018. Palvelu- ja vuosisuunnitemassa on Kasvatus- ja opetuspalveluiden osalta
Tampere Pöytäkirja 3/2018 20 (48) hyväksytty vanhempainyhdistysten toiminta-avustukset osana perusopetuksen muuta palvelua. Avustusta maksetaan 2,30 e / oppilas. Kahden hallinnollisen koulun osalta avustus maksetaan toisen koulutalon vanhempainyhdistykselle, koko koulun oppilasmäärän mukaan. Saksankielinen iltapäivä ry on saanut toiminta-avustusta tammikuussa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintaavustuksista. Avustustoiminnassa otetaan huomioon valtiontukisäätely ja avustusten kilpailuvaikutukset. Vanhempainyhdistysten toiminta-avustukset esitetään jaettavaksi liitteen mukaisesti. Tiedoksi Avustuksen hakijat, Piritta Haapahuhta, Jaana Hartman, Liisa Keskiruusi, Susanna Lundström, Katri Mantere, Petri Peltonen, Ville Raatikainen, Tuija Viitasaari, Kristiina Järvelä Liitteet 1 Vanhempainyhdistysten toiminta-avustukset
Tampere Pöytäkirja 3/2018 21 (48) 45 Sääntökirja varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen tuottamisesta 01.08.2018 TRE:2012/05.01.01/2018 Valmistelija / lisätiedot: Järvelä Kristiina Valmistelijan yhteystiedot Asiakaspalvelupäällikkö Elli Rasimus, puh. 050 523 7386, Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, Päätös Liitteenä oleva Sääntökirja varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen tuottamisesta hyväksytään. Sääntökirjan erityisen osan hyväksyy kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä. Lisäksi hyväksyttiin toivomusponsi: "Lautakunta toivoo, että jatkossa varhaiskasvatuksen palveluseteleiden arvonmuutoksista informoidaan kaikkia toimijoita riittävän ajossa, jotta päiväkodit voivat ennakoida muutosten vaikutukset tulevalle tilikaudelleen. Näin toimien huomioidaan mahdollisuus järjestää varhaiskasvatusta myös pienille, voittoa tavoittelemattomille yhdistysten ylläpitämille päiväkodeille." Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Liitteenä oleva Sääntökirja varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen tuottamisesta hyväksytään. Sääntökirjan erityisen osan hyväksyy kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä. Kokouskäsittely Asiakaspalvelupäällikkö Elli Rasimus oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana. Matti Helimo teki seuraavan toivomusponsiesityksen, jota kannatti Noora Tapio: "Lautakunta toivoo, että jatkossa varhaiskasvatuksen palveluseteleiden arvonmuutoksista informoidaan kaikkia toimijoita riittävän ajossa, jotta päiväkodit voivat ennakoida muutosten vaikutukset tulevalle tilikaudelleen. Näin toimien huomioidaan mahdollisuus järjestää varhaiskasvatusta myös
Tampere Pöytäkirja 3/2018 22 (48) pienille, voittoa tavoittelemattomille yhdistysten ylläpitämille päiväkodeille." Toivomusponsiehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Perustelut Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta on tehnyt päätöksen päivähoidon palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta (12.4.2012 64) sekä hyväksynyt sääntökirjan yleisen osan päivitykset (19.11.2015 127). Sääntökirjan erityinen osa on päivitetty vs. tilaajapäällikkö Maria Päiväsen päätöksellä (10.5.2016 49). Sivistys- ja kulttuurilautakunta käsittelee 22.3.2018 Sääntökirjan yleisen osan hyväksymisen. Sääntökirjan erityisen osan hyväksyy kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä. Sääntökirjan yleisessä osassa määritellään asiakkaan, kunnan ja yksityisen palveluntuottajan roolit palvelusetelijärjestelmässä. On tärkeää, että kaupunkiseudulla on käytössä sama, yhtenevä sääntökirja. Palveluntuottajat ovat useassa kunnassa samoja ja perheet voivat hankkia palvelua kuntarajoista riippumatta. Sääntökirjan päivitystä on valmisteltu yhdessä Pirkkalan, Ylöjärven, Nokian, Kangasalan ja Lempäälän kuntien kanssa. Sääntökirjan päivityksessä on korvattu päivähoitokäsite varhaiskasvatuskäsitteellä ja päivitetty varhaiskasvatuspalvelujen tuottamiseen sovellettava lainsäädäntö. Lisäksi esitetään seutukunnallisesti yhdenmukaista palvelusetelin arvon muutosta 1.8.2018 alkaen huomioiden indeksivaikutus. Päätösehdotuksen liitteenä on päivitetty Sääntökirja varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta 1.8.2018 alkaen. Tiedoksi Kristiina Järvelä, Taru Kuosmanen, Tuija Viitasaari, Vesa- Matti Kangas, Jaana Hartman, Henrik Hiekkataipale, Marjatta Silvennoinen, Elli Rasimus, Elise Kuismanen, Ulf Schnabel, Virpi Salovaara, Terhi Törnström, Mervi Tykkyläinen, Päivi Pöyhönen, Mikko Kanerva, palvelusetelipäivähoidon tuottajat Liitteet 1 Sääntökirja varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen tuottamisesta
Tampere Pöytäkirja 3/2018 23 (48) 46 Varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvon tarkistaminen 01.08.2018 lähtien (kumottu, uusi päätös 24.5.2018 72) TRE:2013/02.04.03/2018 Valmistelija / lisätiedot: Järvelä Kristiina Valmistelijan yhteystiedot Asiakaspalvelupäällikkö Elli Rasimus, puh. 050 523 7386, Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvo on 1.8.2018 alkaen 729, 18 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta 1/8 suhdeluvun mukaan. Alle 3-vuotiaan lapsen palvelusetelin arvo määräytyy kertomalla yli 3-vuotiaan palvelustelin arvo 1,65:llä. Kokouskäsittely Asiakaspalvelupäällikkö Elli Rasimus oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana. Perustelut Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan 1.8.2009. Lailla pyritään monipuolistamaan, tehostamaan ja joustavoimaan palvelutuotantoa. Kunnalla on oikeus päättää, minkä palvelun järjestämiseksi palveluseteliä voidaan käyttää. Kunta myös hyväksyy ne yksityiset palveluntuottajat, joiden palvelujen maksamiseen kunnan antamaa palveluseteliä voidaan käyttää. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta on tehnyt päätöksen päivähoidon palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta (12.4.2012 64) sekä hyväksynyt sääntökirjan yleisen osan päivitykset (19.11.2015 127). Sääntökirjan erityinen osa on päivitetty vs. tilaajapäällikkö Maria Päiväsen päätöksellä (10.5.2016 49). Sivistys- ja kulttuurilautakunta käsittelee Sääntökirjan yleisen osan hyväksymisen 22.3.2018. Sääntökirjan erityisen osan hyväksyy kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä. Palvelusetelituottajien saaminen Tampereelle ja Tampereen seudulle edellyttää, että palvelusetelin arvo on myös palvelun tuottajan kannalta realistinen, seutukunnallisesti
Tampere Pöytäkirja 3/2018 24 (48) kilpailukykyinen sekä mahdollistaa terveen ja asiakkaan kannalta laadukkaan yritystoiminnan. Tällä hetkellä Tampereella on 20 palvelusetelimallilla toimivaa päiväkotia ja palvelusetelipäivähoidossa noin 970 lasta. Lasten määrä on noussut merkittävästi vuoden 2017 aikana. Tampereen varhaiskasvatuspalveluissa yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on 20%. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta hyväksyi 17.3.2016 37 päivähoidon palvelusetelin arvoksi 791 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta suhdeluvun 1/7 mukaan. Alle 3- vuotiaasta palvelusetelin arvo määräytyi kertomalla yli 3-vuotiaan palvelusetelin arvo 1,51:llä. Palvelusetelin arvon ohjeellisena tarkistusperiaatteena käytetään sosiaalipalveluiden ansiotasoindeksin ja elinkustannusindeksin yhdistettyä indeksiä. Indeksi muodostuu siten, että sosiaalipalveluiden ansiotason vaikutus on 70 % ja elinkustannusindeksin vaikutus 30 %. Laskennassa käytetään viimeisimpiä käytössä olevia tilastokeskuksen indeksejä. Palvelusetelipäiväkodin yli 3-vuotiaan lapsen hoitopaikan hinnaksi 1.8.2018 alkaen 1/8 suhdeluvun mukaan saadaan indeksikorotuksen jälkeen 729,18 /kk. Alle 3-vuotiaan palvelusetelin arvon kerroin on sääntökirjan erityisen osan mukaan 1,65. Sääntökirjan mukaan seuraava tarkistus tehdään 2020 eli palveluntuottajat eivät voi odottaa kaupungin nostavan setelin arvoa kahteen vuoteen. On erittäin tärkeää sekä perheiden että palvelutuottajien näkökulmasta, että koko seutukunnalla on saman suuruinen palveluseteli. Varhaiskasvatuksen palvelusetelipäiväkotien tuottamisen sääntökirjan päivitystä on valmisteltu yhdessä Pirkkalan, Ylöjärven, Nokian, Kangasalan ja Lempäälän kuntien kanssa. Kunnat tulevat esittämään palvelusetelin uudeksi arvoksi kaikissa kunnissa 729,18 / kuukaudessa. Tiedoksi Marjatta Silvennoinen, Vesa-Matti Kangas, Kristiina Järvelä, Taru Kuosmanen, Elise Kuismanen, Virpi Salovaara, Terhi Törnström, Tuija Salminen, Elli Rasimus, Tuija Viitasaari, Ulla Siltanen, Tanja Moisala, Paula Vänninmaja, Kirsi Lahtinen, Pia Mikkola, Jaana Hartman, Henrik Hiekkataipale, palvelusetelipäivähoidon palveluntuottajat
Tampere Pöytäkirja 3/2018 25 (48) 47 Tampereen kaupungin esiopetuksen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2018-2019 TRE:1345/12.01.01/2018 Valmistelija / lisätiedot: Järvelä Kristiina Valmistelijan yhteystiedot Kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä, puh. 040 800 4678, Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh 040 485 1059, Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Esiopetuksen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2018 2019 järjestetään seuraavasti: Lukuvuosi 2018 2019 (748 tuntia) Syyslukukausi 9.8. 21.12.2018 (yhteensä 91 työpäivää) Syysloma 15. 21.10.2018 Kevätlukukausi 7.1. 31.5.2019 (yhteensä 96 työpäivää) Talviloma 25.2. 3.3.2019. Perustelut Sivistys- ja kulttuurilautakunta päätti kokouksessaan 12.10.2017 koulujen työ- ja loma-aikojen järjestämisestä lukuvuonna 2018 2019. Lukuvuoden 2018 2019 peruskoulujen työ- ja loma-ajat ovat seuraavat: Syyslukukausi 9.8. 21.12.2018 (yhteensä 91 työpäivää) Syysloma 15. 21.10.2018 Kevätlukukausi 7.1. 1.6.2019 (yhteensä 97 työpäivää) Talviloma 25.2. 3.3.2019 Lukuvuonna 2018 2019 on yhteensä 188 työpäivää. Perusopetusasetuksen 3 :n ja 4 :n mukaan esiopetusta tulee antaa vähintään 700 tuntia vuodessa ja enintään viisi tuntia päivässä. Esiopetuksessa olevien lasten työ- ja loma-
Tampere Pöytäkirja 3/2018 26 (48) ajat on tarkoituksenmukaista järjestää lukuvuonna 2018 2018 seuraavasti: Lukuvuosi 2018 2019 (748 tuntia) Syyslukukausi 9.8. 21.12.2018 (yhteensä 91 työpäivää) Syysloma 15. 21.10.2018 Kevätlukukausi 7.1. 31.5.2019 (yhteensä 96 työpäivää) Talviloma 25.2. 3.3.2019. Tiedoksi Satu Aalto, Riitta Hannelius, Päivi Pöyhönen, Ville Raatikainen, Petri Peltonen, Tanja Moisala, Paula Vänninmaja, Pia Mikkola, Elli Rasimus, Sari Salomaa-Niemi, Virve Savolainen, Virpi Salovaara, Ulf Schnabel, Ulla Siltanen, Marjatta Silvennoinen, Katri Mantere, Tuija Viitasaari
Tampere Pöytäkirja 3/2018 27 (48) 48 Santalahden liikuntahallin tarveselvitys TRE:1279/10.03.07/2018 Valmistelija / lisätiedot: Savisaari Lauri Valmistelijan yhteystiedot Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari, puh. 040 801 6081 ja kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm, puh. 0400 205 044, Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Hyväksytään Santalahden liikuntahallin tarveselvitys jatkosuunnittelun pohjaksi. Lisäksi todetaan, että tutkittu Santalahden tontti ei vastaa sille asetettuihin toiminnallisiin vaatimuksiin (tontin koko, ajorasitteet, pysäköinti, infra, kevyt liikenne) ja että keskustan liikuntahallitarpeeseen vastaamiseksi jatkotyössä selvitetään vaihtoehtoina joko Pyynikin palloiluhallin perusparantamista tai uuden tontin etsimistä. Kokouskäsittely Noora Tapio sekä kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana. Puheenjohtaja Johanna Loukaskorpi ehdotti asian jättämistä pöydälle. Lautakunta kannatti ehdotusta yksimielisesti. Loukaskorven pöydällepanoehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Perustelut Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta on hyväksynyt 20.11.2014 perusliikuntapaikkojen perusparannuksista tarveselvityksen ja 26.5.2016 Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelman vuosille 2016 2030. Jälkimmäisessä Kaukajärven vapaa-aikatalon perusparannus oli asetettu ensimmäiselle sijalle ja Pyynikin palloiluhallin perusparannus tärkeysjärjestyksessä toiselle sijalle. Kaukajärven vapaa-aikatalon perusparannus on toteutettu ja valmistunut 2017. Pyynikin palloiluhallin perusparannuksesta on 22.4.2016 valmistunut hankesuunnitelma, jota ei ole viety päätöksentekoon suunnittelun jatkamisesta. Uudisrakennus
Tampere Pöytäkirja 3/2018 28 (48) Pyynikin palloiluhallin peruskorjauksen vaihtoehtona haluttiin selvittää uuden liikuntahallin rakentamista sen läheisyyteen palvelemaan keskusta-alueen liikuntatarpeita. Uuden liikuntahallin sijaintipaikaksi oli tarjolla Santalahdessa liikennemelualueella sijaitseva tontti vanhan Haarlan tehtaan korttelissa Rantaväylän tunnelin suulla. Tarveselvityksen tarkoitus on ollut tutkia tontin soveltuvuutta liikuntahallitarkoitukseen. Raitiotien reitti on suunniteltu kulkemaan Paasikivenkadun eteläpuolta pitkin tontin vierestä tarjoten hyvät julkisen liikenteen yhteydet halliin. Ajatuksena oli, että Pyynikin palloiluhallista luovutaan, mikäli Santalahden liikuntahalli rakennetaan. Kaupungin tarkoituksena olisi siinä tilanteessa käynnistää Pyynikin palloiluhallin kiinteistön osalta asemakaavamuutos, jossa tavoitellaan käyttötarkoituksen muuttamista esimerkiksi asumiseen. Ajo Santalahden tontille tapahtuu Paasikivenkadulta Haarlankadulle ja viereisen tontin 12 läpi kulkurasitetta käyttäen. Etäisyys linnuntietä on Keskustorilta noin 1,8 km ja Pyynikin palloiluhallilta 0,5 km. Tavoitteena oli, että uudessa hallissa olisi kolme täysimittaista harjoittelukenttää (KaupV). Uusi liikuntahalli mitoitettaisiin pääsarjavaatimukset täyttävälle liikuntasalille, 1500 istumapaikan katsomolle ja monitoimisaleille. Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tontille tarvittaisiin 150 ap. Rakennus olisi tarkoitus suunnitella mahdollisimman muuntojoustavaksi ja myös laajan iltakäytön mahdollistavaksi. Tilaohjelma ja tontinkäyttösuunnitelma laadittiin tältä pohjalta, jonka perusteella uuden liikuntahallin investointikustannuksiksi on arvioitu 11,9 M. Perusparannus Pyynikin palloiluhalli on lentopallon, koripallon, nyrkkeilyn ja muiden sisäliikuntalajien kansallinen ja kansainvälinen laajuudeltaan 3963 brm2 tapahtumapaikka. Rakennuksesta löytyy myös kuntosali, kahvila ja kokoustilat sekä noin tuhannen kiinteän istumapaikan katsomo. Pyynikin palloiluhalli on tullut perusparannusikään. Rakennuksessa ei ole suoritettu laajamittaisia peruskorjauksia valmistumisensa 1975 jälkeen. Hankesuunnitelman mukaan hankkeessa tulisi uudistaa kaikki talotekniikan järjestelmät sekä pohjaviemärit, salaojajärjestelmät sekä perusmuurien vedeneristykset. Märkätilat tulisi perusparantaa kokonaisuudessaan ja muiden tilojen pinnat uudistaa suurimmalta osalta. Joitakin tilojen uudelleen järjestelyjä tulisi sisällyttää hankkeeseen, lisäksi julkisivujen kunnostus, ikkunoiden sekä matalan osan ja sisäänkäyntikatoksen vesikaton uusiminen. Perusparannuksen päivitetty investointikustannus on 5,26 M tammikuun 2018 hintatasossa. Tutkittu Santalahden tontti ei vastaa sille asetettuihin toiminnallisiin vaatimuksiin (tontin koko, ajorasitteet, pysäköinti, infra, kevyt liikenne). Mikäli Pyynikin palloiluhallia ei perusparanneta, vaan se halutaan korvata uudisrakennuksella,
Tampere Pöytäkirja 3/2018 29 (48) tulee sille löytää toimintaan paremmin soveltuva tontti lähellä Pyynikin palloiluhallia. Tilan tarve Tamperelaisen palloilutoiminnan edistämiseksi on perusteltua miettiä uutta liikuntahallia, joka mahdollistaisi kansainvälisten ja kansallisten tapahtumien järjestämisen Tampereella. Hallin tulisi mahdollistaa nykyisten palloilulajien SM-tason ottelut. Uusi liikuntahalli halutaan mitoittaa liiga-vaatimukset täyttävälle liikuntasalille, 1500 istumapaikan katsomolle ja varata tilat monitoimikäyttöön. Rakennus tulee suunnitella mahdollisimman muuntojoustavaksi ja laajan iltakäytön mahdollistavaksi. Uuden liikuntahallin investointikustannuksiksi on arvioitu 11,9 M. Hallin kokonaispinta-ala olisi 5500 brm2. Itse ottelu- ja harjoittelutilaa tarvittaisiin noin 2-3 kentän verran kuitenkin niin, että ottelutapahtumissa olisi yksi keskellä oleva kenttä käytössä. Harjoittelualueelle vedettäisiin teleskooppikatsomot esiin. Saliin tulisi sijoittaa sekä kiinteitä katsomopaikkoja ja teleskooppi-/siirrettäviä katsomopaikkoja. Katsomot tulisi sijoittaa kentän molemmille puolille ja myös päätyihin. Rakennuksen tilat suunniteltaisiin siten, että ne ovat mahdollisimman muuntautumiskykyisiä ja soveltuisivat erilaiseen toimintaan. Lisäksi mahdollistetaisiin tilojen iltakäyttö alueen asukkaille ja muille toimijoille. Tilaohjelman mukainen toimintojen tilantarve on yhteensä 4036 hym2. Rakennuksen arvioitu huoneistoala ja vuokran maksun peruste on 5200 htm2. Aikataulu Viimeisimmässä talonrakennusohjelmassa 2018-2020 kummallekaan hankkeelle ei ole varattu määrärahaa lähivuosina. Perusparannushankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen on varattava yhteensä n. 2 vuotta, uudisrakentamista varten on varattava enemmän tontin kaavatilanteesta riippuen. Talonrakennusohjelmassa vuosille 2017-2019 perusparannuksen toteutus oli suunniteltu vuosille 2017-2018. Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot Perusratkaisun lähtökohtana uudisrakennuksessa on monikäyttöisyys ja joustavuus sekä tilankäytön tehokkuus. Avoin perusratkaisu mahdollistaa tilojen joustavan käytön käyttäjän tarpeita mukaillen. Iltakäytön tilat pitää olla rajattavissa/ lukittavissa muista tiloista. Henkilökuntatilat ovat yhteisiä, ryhmä- ja kokoontumistilat suunnitellaan muuntojoustaviksi ja kaikki tilat monikäyttöisiksi. Tarkempi suunnittelu alkaa hankesuunnitteluvaiheessa. Tilojen valvottavuuteen kiinnitetään huomiota. Rakennus suunnitellaan esteettömäksi ja muuntojoustavaksi. Rakenteet suunnitellaan siten, että tilojen muunneltavuus käyttötarkoituksen mahdollisesti muuttuessa tulevaisuudessa on mahdollista. Suunnittelussa
Tampere Pöytäkirja 3/2018 30 (48) noudatetaan Tampereen kaupungin rakennussuunnitteluohjetta ja asemakaavassa esitetyt määräykset huomioidaan jatkosuunnittelussa. Rakennuksen energiatehokkuus on B- luokkaa. Toiminnan kustannukset Uusisrakennukset käyttökustannukset: Investointi 11,9 M, Irtaimisto 0,45 M. Vuokra (sis. pääoma-, ylläpito- ja tontinvuokran) 1 116 296 /v Perusparannuksen investointi ja käyttökustannukset: Investointi 5,26 M, Irtaimisto 0,25 M, Vuokra (sis. pääoma-, ylläpito- ja tontinvuokran) 832 818 /v Henkilöstökulut pysyvät suurin piirtein samoina kuin tällä hetkellä, koska toimintaa ei kasvateta eikä henkilökuntaa lisätä. Rakentamisvuoden vuosisuunnitelmassa tulee huomioida ensikertaisen kalustuksen kustannukset, jotka on yllä arvioitu. Tiedoksi Lauri Savisaari, Virpi Ekholm, Kirsti Hankela, Pekka P. Paavola Liitteet 1 Sikula_Tarveselvitys_Santalahden liikuntahalli.pdf
Tampere Pöytäkirja 3/2018 31 (48) 49 Hervannan uimahallin perusparannuksen tarveselvitys TRE:1863/10.03.07/2018 Valmistelija / lisätiedot: Savisaari Lauri Valmistelijan yhteystiedot Hankearkkitehti Kirsti Hankela, puh. 0400 970 629, 40 801, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari, puh. 040 801 6081, Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Hervannan uimahallin perusparannuksen tarveselvitys hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi. Perustelut Hervannan uimahalli sijaitsee Hervannan kaupunginosassa osoitteessa Torisevanraitti 7. Etäisyys Keskustorilta on noin 8 km. Uimahallia koskee muutosasemakaava 5818, joka on vahvistettu 23.6.1982. Uimahalli valmistui luolaan ja otettiin käyttöön 1978, rauhanaikana luola toimii pysäköintihallina ja uimahallina. Uimahallin sisäänkäynti on Torisevanraitti-kävelytien varrella asuntokorttelissa. Maan päällä näkyvä pieni rakennus sisältää eteisaulan, porrashuoneen ja hissin, joita käyttäen päästään n. 30 m syvyydessä sijaitsevaan uimahalliin ja pysäköintihalliin. Luolassa uimahalliin kuuluu aula, lipunmyynti, puku- ja pesutilat miehille ja naisille, allashuone, jossa 25m kuntoallas ja lastenallas, kuntosali sekä henkilökunnan sosiaalitilat. Uimahallin laajuus on yhteensä 1488 htm2 ja 1834 brm2. Taloteknisesti uimahalli on suunniteltu ja toteutettu palvelemaan osana Hervannan kallioluolan suurta väestönsuojaa kriisiaikana. Sen talotekniset laitteet toimivat osin yhteisinä molemmille. Uimahallilla on oma toiminnallinen ja tekninen roolinsa kriisitilanteessa (uimahalli sairastilana ja uima-allas lauhdevesialtaana ). Laitteistojen on tästä syystä oltava koko ajan toimintakuntoisia. Vuonna 2006 uimahallin allastekniikka uusittiin ja samalla tehtiin pesu- ja pukutiloihin parannuksia sekä laajennettiin naisten puolen saunaa. Samalla rakennettiin ylätasanteelle uusi lipunmyynti / valvomo vanhan lipunmyynnin jäädessä henkilökunnan taukotilaksi. Muilta osin uimahalli on toiminut tähän päivään asti kunnossapidon varassa.
Tampere Pöytäkirja 3/2018 32 (48) Hervannan uimahallista on syksyn 2017 aikana tehty kattavat talotekniset kuntoselvitykset, joiden perusteella on tunnistettu kiireellinen perusparannustarve. Ympäristöterveys on antanut useita huomautuksia tilojen terveellisyyden ja turvallisuuden epäkohdista. Sulku-uhkaa on onnistuttu siirtämään perusparannushankkeen lähestyessä, mikäli rakentaminen käynnistyy 2019. Taloteknisten puutteiden lisäksi allasrakenteet kärsivät betonin rapautumisesta, mm. laatat irtoilevat ja syntyy merkittäviä hygieniaongelmia. Toiminnan jatkaminen edellyttää hyvää huoltoa ja jatkuvaa kunnossapitoa. Hankkeen tiedot Hervannan uimahalli on ollut käytössä jo 40 vuotta ja on Tampereen uimahallirakennuksista toiseksi vanhin. Hallin kunto vaatii pikaista perusparannusta, Hervannan alueen vesiliikuntatoiminnan jatkuminen on sulku-uhan alla aina perusparannukseen asti. Tehtyjen kuntoselvityksien ja - tutkimuksien mukaan rakennuksessa tulee tehdä isoja rakenteellisia korjaustoimenpiteitä kuten uusia altaat, uusia pinnat kaikissa sisätiloissa, uudet pukukaapistot, lukitusja kulunvalvontajärjestelmä sekä parantaa yleisilmettä sisääntuloalueella. Talotekniikka on käyttöikänsä päässä, ja sen uusiminen ajanmukaiseksi on yksi suurimpia osa-alueita hankkeessa. Hankesuunnittelun yhteydessä tutkitaan myös tarvittavat toiminnalliset parannusehdotukset tilankäytön tehostamiseksi ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Tilan tarve Uimahallin tilantarve on sama kuin nykyisin. Toiminnallisia parannuksia tehdään soveltuvin kohdin. Nykyinen laajuus on1488 htm2, jonka puitteissa toimitaan. Aikataulu Perusparannuksen suunnitteluun ja rakentamiseen on talonrakentamisohjelmassa vuodelle 2018 esitettynä yhteensä 0,6 M nimikkeellä Hervannan uimahallin allasosaston perusparannus sekä ilmastoinnin uusiminen liikuntapaikkojen perusparannusten budjetissa. Syksyllä 2017 tehtyjen selvitysten perusteella hankkeen aikataulu ja kustannusarvio on alimitoitettu. Määräraha on riittämätön ja hankkeen toteuttamiseen tarvitaan kaksi vuotta. Tarveselvitysvaiheessa on kartoitettu etenemisvaihtoehdot, jonka perusteella on päädytty uimahallin perusparannukseen vuosina 2019-2020. Tavoitteena on tehdä vuonna 2018 hanke- ja toteutussuunnittelu, johon tarvittavat rahat on budjetoitu. Isojen investointien määrärahaan esitetään 3,6 M varausta Hervannan uimahallin perusparannuksen toteuttamiseen vuosina 2019-2020. Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot Uimahalli perusparannetaan nykyaikaiseksi kovaa käyttöä varten. Olevat rakenteet ja luolaympäristö asettavat rajoitukset
Tampere Pöytäkirja 3/2018 33 (48) mittaville tilamuutoksille. Mahdolliset riskirakenteet ja järjestelmät poistetaan, korvataan uusilla tai korjataan toimimaan oikein. Tilaratkaisut suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan esteettömiksi. Kulkuyhteys maantasolta tapahtuu nykyistä portaikkoa ja hissiä käyttäen. Uimahallia kehitetään esteettömäksi, mutta kaikilta osin siihen ei päästä johtuen alkuperäisistä valinnoista ja ratkaisusta. Esimerkiksi uimahalliin tullaan sisään väestösuojan ovesta (korkea kynnys) ja allastaso on puoli kerrosta pukutiloja alempana. Pienemmät tasoerot hoidetaan luiskin. Esteettömyyden perusratkaisut käydään läpi yhdessä esteettömyysasiamiehen kanssa. Sisätilojen korjaustöiden suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään tilojen alkuperäinen henki. Talotekniikka ovat käyttöikänsä päässä ja uusitaan mahdollisuuksien mukaan erillisinä pysäköintiluolasta. Tarveselvitysvaiheessa on kuntoselvityksien perusteella tutkittu erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja niiden kustannusvaikutuksia liittyen uima-altaiden korjaamiseen/ uusimiseen. Vaihtoehdoista valittiin betonialtaat ja laatoitus edullisimpana jatkosuunnittelun pohjaksi. Investointi- ja käyttökustannukset Esiselvitysten perusteella tehdyissä laskelmissa on päädytty kustannusarvioon 3 855 000. Perusparannusinvestoinnin aiheuttama pääomavuokra on 269 850 /v (15,11 /m2/kk), nykyinen pääomavuokra on 198 105 / v (11,09 / m2/kk), kiinteistönhoito ja kunnossapitovuokra105 400 /v (5,90 / m2/kk). Vuokra on yhteensä 573 355 /v (32,11 / htm2/kk). Toiminnan kustannukset Henkilökunnan määrä pysyy samana kuin tällä hetkellä. Henkilöstökustannukset ovat yhteensä 145 000 /vuosi. Vuosien 2020 ja 2021 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida uusien kalustusteiden kustannukset, jotka ovat kokonaisuudessa noin 50 000. Puhtauspalvelun kustannus on n. 60 000 / vuosi ja järjestämisestä vastaa Tampereen Voimia Liikelaitos. Tiedoksi Lauri Savisaari, Pekka P. Paavola, Mikko Heinonen, Virpi Ekholm, Petri Mölsä Liitteet 1 sikula_hervannan uimahallin perusparannus tarveselvitys.pdf
Tampere Pöytäkirja 3/2018 34 (48) 50 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen vuoden 2018 toiminta-avustusten avustusennakot TRE:1885/12.03.00/2018 Valmistelija / lisätiedot: Lundström Susanna H Valmistelijan yhteystiedot Ts. suunnittelija Susanna Lundström, puh. 040 355 8745, Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 4851059, Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen vuoden 2018 toimintaavustusten avustusennakot jaetaan liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Avustusennakko maksetaan ehdolla, että avustuksen saaja sitoutuu palauttamaan maksetun ennakon, elleivät avustuksen edellytykset täyty tai sivistys- ja kulttuurilautakunta toisin päättää. Avustusennakkojen maksatus voidaan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Esteellisyys Islam al-nassar ilmoitti esteellisyytensä läheisen henkilön hallitusjäsenyyden perusteella (hallintolaki 28.1 kohta 5) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Sofia Julin ilmoitti esteellisyytensä palvelussuhteensa perusteella (hallintolaki 28.1 kohta 4) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Anne-Mari Jussila ilmoitti esteellisyytensä johtokuntajäsenyytensä perusteella (hallintolaki 28.1 kohta 5) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Joni Lehtimäki ilmoitti esteellisyytensä johtokuntajäsenyytensä perusteella (hallintolaki 28.1 kohta 5) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Perustelut Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 27.11.2017 ( 673) talouden tasapainottamisohjelman toteuttamisesta. Kaupungin tilinpäätökset ovat 2010-luvulla jääneet pääsääntöisesti alijäämäisiksi, investointien taso on noussut ja velkaantuminen on kiihtynyt. Vuoden 2018 talousarviossa tilikauden tulos on 15,7 milj. euroa alijäämäinen, nettoinvestoinnit 203 milj. euroa ja lainamäärä kasvaa 136 milj. eurolla. Talouden kääntämiseksi tasapainoon vuoden 2018 talousarviossa