SKÁBMAGOVAT 2015 KAAMOKSEN KUVIA REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT
Bargojoavku Työryhmä Working Group: Dáiddalaš jođiheaddji Taiteellinen johtaja Artistic Director: Jorma Lehtola Festivála jođiheaddji Festivaalijohtaja Festival Director: Ánne-Kirste Aikio Festivála buvttadeaddji Festivaalituottaja Festival Assistant: Sunna Nousuniemi Skábma-filbmaguovddáža plánejeaddji Skábmaelokuvakeskuksen suunnittelija Coordinator of the Skábma Indigenous Peoples Film Centre: Tarja Porsanger Mánáid ja nuoraid Skábmagovat Lasten ja nuorten Skábmagovat Skábmagovat for Children and Youngsters: Maiju Saijets & Kaisa Tapiola-Länsman Teknihkka Tekniikka Technical Coordinator: Joonas Saari & Janne Lappalainen & Erkki Feodoroff Jorgalusat Kääntäjät Translators: Kaija Anttonen & Jouni Antti Vest Visuálalaš plánen Visuaalinen suunnittelu Visual design: Stina Roos & Hannu Tikkanen Muohttahuksen Lumirakentaminen Snow building: Kauko Ljetoff Ruhtadeaddjit Tukijat Financers: Suoma Sámediggi Sámeráđđi Lapin taidetoimikunta Inarin kunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen kulttuurirahasto - Lapin rahasto AVEK - Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus Giitosat Kiitokset Thanks to: Smithsonian Institution / Cynthia Benitez CLACPI / Jeannette Paillán ImagineNative Film + Media Arts Festival Yakutsk International Film Festival / Sardana Savvina Kirsti Lönnqvist Internationála Sámi Filbmaguovddáš / Anne Lajla Utsi YLE Sápmi NRK Sápmi NRK Sámi mánáid SVT Sápmi Saamelais alueen koulutuskeskus Inarin kunta / kulttuuritoimi Sámedikki Nuoraidráđđi 2
SKÁBMAGOVAT 2015 KAAMOKSEN KUVIA REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT Skábmagovat Tel. +358409666318 www.skabmagovat.fi Bileahttavuovdin Liput Tickets: Siida FIN-99870 ANÁR INARI Tel. +358 (0)400 898 212 skabmagovat.fi Bileahtat Liput Tickets 6 Ságastallandilálašvuođat nuvttá Keskustelutilaisuudet ilmaisia Discussions are free Musihkkadáhpáhusaid bileahtaid hattit leat sierraláganat, ja bileahtat vuvdojuvvojit dáhpáhusaid oktavuođas Musiikkitapahtumien lippujen hinnat vaihtelevat, ja liput myydään tapahtumien yhteydessä Ticket prices of the music event vary, and tickets are sold at the events Lágideaddjit dollet vuoigatvuođa prográmma rievdademiide Järjestäjät pidättävät oikeuden ohjelmanmuutoksiin The organisers reserve the rights to make changes in the programme. Bargojoavkku háliida giitit festivála eaktodáhtolaš bargiid, muohtahuksejeddjiid ja Sámi dáidaga doarjjasearvvi stivrra láhttuid. Työryhmä haluaa kiittää festivaalin vapaaehtoistyöntekijöitä, lumirakentajia ja Saamelaistaiteen tukiyhdistyksen hallituksen jäseniä. The working group wants to thank the volunteers and the snow building team of the festival, as well as the board members of the Friends of Sámi Art. 3
Dáiddalaš jođiheaddji dearvvuođat Mii leat beassan vásihit fiinna bottuid. Skábmagovat lea dán maŋimuš 16 jagi áigge duođaštan álgoálbmogiid filbmamáilmmi illudahtti viiduma, lávkema VHS-báttiid áiggis digitálaáigodahkii ja tv-buktosiin independentfilmmaide. Fiinna duođaštus ovdáneamis lea dán jagáš temásuorgi, Latiinnalas Amerihkká. Filmmat dahkkojuvvojit dán áigge Meksikos Chilei ja Perus Brasiliai. Dán filbmafestiválas sáhttá gullat badjel 20 giela, mii maiddái muitala juoidá uhca álbmogaččaid ođđa ealáskeamis. Gii livččii jáhkkán vel logi jagi dás ovdal ahte tsilhqot in, nahuatl dahje xavante gullošedje vilgesloavdagis filmmain, maid dát álbmogat leat ieža buvttadan? Filbmadahkanoahppu ovdána aiddo dál hui johtilit. Dás sáhttá váldit ovdamearkan vaikkoba 10 jagi doaibman Wapikoni Mobile Kanadas ja dan riikkaidgaskasaš ovttasbarggu Perus ja Panamas. Dahje Sámi filbmaguovddáža Sámi Film Lab -doaimma Norgga Guovdageainnus. Dahje Sogsakka fállan oahpu Anaris. Ii leat eahpádusge das ahte 2000-lohku lea juo dál álgoálbmogiid filbmabuvttadeami duhátjahki, ja mii leat ilus das ahte Skábmagovat juo 17. geardde oažžu leat dán hávskis ovdáneami áirrasin. Giittus das gullá maiddái min ruhtadeaddjiide ja movttegis álbmogasbargiide, geat leat dahkan buot dán vejolažžan. Buresboahtin boššolii, máimmi muitalusat leat juo din vuordimin! Jorma Lehtola Dáiddalaš hoavda 4
Taiteellisen johtajan tervehdys Olemme eläneet hienoa aikaa. Skábmagovat on kuluneen 16 vuoden aikana saanut todistaa alkuperäiskansojen elokuvamaailman ilahduttavaa laajenemista, siirtymistä VHS-nauhoista digitaalikauteen ja tv-tuotannoista independent-elokuviin. Yksi hieno osoitus kehityksestä on tämän vuoden teema-alue, Latinalainen Amerikka. Elokuvia tehdään tänä päivänä Meksikosta Chileen ja Perusta Brasiliaan. Myös festivaaliohjelmistossa kuultavat yli 20 eri kieltä kertovat omaa tarinaansa pienten kansojen rohkaistumisesta. Kuka olisi uskonut kymmenen vuotta sitten, että tsilhqot in, nahuatl tai xavante kajahtaisivat pian kankaalla näiden kansojen itse tuottamissa elokuvissa? Koulutus etenee peninkulmasaappain. Siitä malliesimerkkinä vaikkapa 10-vuotias Wapikoni Mobile Kanadassa ja sen kansainvälinen yhteistyö Perussa ja Panamassa. Tai Saamelaisen elokuvakeskuksen Sámi Film Lab -toiminta Norjan Koutokeinossa. Tai Sogsakkin koulutus Inarissa. Ei epäilystäkään: 2000-luku on jo nyt alkuperäiskansojen elokuvan vuosituhat, ja olemme ylpeitä siitä, että Skábmagovat jo 17. kerran saa olla tämän riemukkaan kehityksen sanansaattaja. Kiitos siitä kuuluu myös rahoittajillemme ja innokkaalle talkooväelle, jotka tekevät tämän kaiken mahdolliseksi. Tervetuloa peremmälle, maailman tarinat odottavat! Jorma Lehtola Taiteellinen johtaja 5
Greetings from Festival s Artistic Director We have gone through a fascinating period. In the course of the past 16 years, Skábmagovat has witnessed a delightful expansion in the Indigenous film world: a move from VHS tapes to the digital age and from TV productions to independent films. A fine example of this development is the home region of this year s theme: Latin America. Today, films are made from Mexico to Peru and from Chile to Brazil. The fact that our festival programme sounds in more than 20 languages is a sign of small nations, too, having set out to make films. Who would have believed ten years ago that such languages as Tsilhqot in, Nahuatl and Xavante would soon be heard on the screen, in films produced by these nations? Film education is taking long leaps forward. As an example we could mention the 10-year-old Wapikoni Mobile in Canada with its international cooperation in Peru and Panama. Or the Sámi Film Lab activities of the International Sámi Film Centre in Kautokeino, Norway. Or the schooling provided in the field by the Sámi Education Institute Sogsakk in Inari. No doubt, the 2000s has already become the millennium of Indigenous Film, and we are proud that, for the 17th time, Skábmagovat can bring this good news to our audience. For this, we also want to thank our financers and enthusiastic volunteers, who make the festival possible. Step in, stories from all around the world are waiting for you! Jorma Lehtola Artistic Director 6
7
duorastat 22.1.2015 SKÁBMAGOVAT ÁIGEDÁVVAL SKÁBMAGOVAT AIKATAULU SKÁBMAGOVAT TIMETABLE 10.00 14.00 Siida sajos guovssahasteáhter NUORAID SKÁBMAGOVAT NUORTEN SKÁBMAGOVAT SKÁBMAGOVAT FOR YOUNGSTERS MÁNÁID SKÁBMAGOVAT LASTEN SKÁBMAGOVAT SKÁBMAGOVAT FOR CHILDREN 18.00 RAHPAN AVAJAISET OPENING (NUVTTÁ ILMAINEN FREE) Amautalik 7 Buoidda jorrá borrá 3 Huitzilopochtli 5 Stálu čiegát 3 BEARJADAT 23.1.2015 Siida sajos guovssahasteáhter 09.00 Ságastallandilálašvuohta Keskustelutilaisuus Discussion 11.00 SÁPMI I 8 VUODENAIKAA Round Dance 0 30 Šitty-Šitty-Báŋŋ-Báŋŋ 04 Jorindas resa 16 8 Årstider 43 BRAZIL MIELIKUVIA XAVANTEISTA The Master and Divino 85 8
Siida sajos guovssahasteáhter 13.00 PERU ECUADOR TÄMÄ MAA ON MEIDÄN! Kay Pacha 13 Nadie Especial 23 Sisa Ñambi 25 Children of Jaguar 28 15.00 SÁPMI III KÄRÄJÄTOIMINNAN TAIKAA Lišša 12 Virtauksia 13 Vuosttaš lávkkit Sámediggi 25 jagi 39 17.00 PERU KETŠUANAISTEN ILTA Mama Julia 07 Life in my Town 09 Cattle Branding Ritual 04 A Woman s Perspective 07 Choosing a Destiny 06 Traditional Indigenous Leaders 06 What I Want to Tell You 03 Carnaval 05 The Living Flower 10 El Olvido 09 Collective: Andean Voices 03 SÁPMI II SAAMELAISIA TARINOITA Edith & Aljosja 08 Áile ja áhkku 12 Sámi bojá 09 Hilbes biigá (O.M.G) 15 Giksašuvvon ealli 15 Ellos Sápmi 16 CHILE MAAÄIDIN ÄÄNIÄ Wallmapu 55 Punalka El Alto Biobio 26 SÁPMI IV IHMISEN ARVO Hur gör man för att rädda ett folk? 59 Når speilbildet lyver 22 18.30 AMERICAS JÄÄTÄVÄ KUVATUOKIO* Kill the Mosquitoes 05 Kajutaijuq 15 O Homem Que Matou Deus 15 * Ei sovellu lapsille tai herkkä hermoisille 20.30 ALKUPERÄISKANSAT YÖSSÄ Huitzilopochtli 5 Fin de 4 The Orphan & Polar Bear 9 Ngurra Wanggagu 5 Haida Raid 3 5 22.00 AMOC - PaPaNa 9
LÁVVARDAT 24.1.2015 Siida sajos guovssahasteáhter 10.00 RUSSIA HUUTOJA ERÄMAASSA A White Day 81 12.00 SÁPMI III NUPPÁDASSII UUSINTA RERUN Lišša 12 Virtauksia 13 Vuosttaš lávkkit Sámediggi 25 jagi 40 14.00 CHILE NUPPÁDASSII UUSINTA RERUN MAAÄIDIN ÄÄNIÄ Wallmapu 55 Punalka El Alto Biobio 26 16.00 SÁPMI II NUPPÁDASSII UUSINTA RERUN Edith & Aljosja 08 Áile ja áhkku 12 Sámi bojá 09 Hilbes biigá (O.M.G) 15 Giksašuvvon ealli 15 Ellos Sápmi 16 18.00 KOMANSSI NAINEN WASHINGTONISSA Indian 101 63 SÁPMI V MAITOTIEN TARINOITA Assimilašuvdna Blues 3 Melkeveien 2 x 30 CANADA I KOULUN SYNKÄT VARJOT La Mallette Noire 13 My Legacy 60 SÁPMI VI ELÄMÄN VÄRIT Moonflower 04 Boŋki 22 Ivnnit ja eallin 40 CANADA II ELÄMÄN KEHÄLLÄ Ashiye Neikeeyon 07 Indigo 09 The Underground 14 Kaha:wi 45 SÁPMI I NUPPÁDASSII UUSINTA RERUN Round Dance 0 30 Šitty-Šitty-Báŋŋ-Báŋŋ 04 Jorindas resa 16 8 Årstider 43 20.00 SAAMELAISIA YÖSSÄ Go vuoiŋŋat čurvot 4 Ealli guođđá joavkkus 5 Unna guolaš čierru 03 Áigin 10 Where the F*ck is Vuotso? 4 10 22.00 AILU VALLE PaPaNa MAXIDA MÄRAK KULTAHOVI
sotnabeaivi 25.1.2015 Siida sajos guovssahasteáhter 10.00 CANADA III WAPIKONI MOBILE 10 VUOTTA Retratos del bayano 09 Residential School Syndrome 05 Red & Black 04 Growing 04 Nowhere I d Rather Be 04 Kill the Mosquitoes 05 Kokom 05 Corriger le Tableau 05 Uprooted Generation 07 La Chevelure de la vie 02 Shashish 05 Mon Oncle Antoine 06 12.00 PERU ECUADOR NUPPÁDASSII UUSINTA RERUN Kay Pacha 13 Nadie Especial 23 Sisa Ñambi 25 Children of Jaguar 28 14.00 SÁPMI VI NUPPÁDASSII UUSINTA RERUN Moonflower 04 Boŋki 22 Ivnnit ja eallin 40 16.00 CANADA I NUPPÁDASSII UUSINTA RERUN La Mallette Noire 13 My Legacy 60 SÁPMI VII KANSAT LAULAVAT Šuokŋaborgan 3x 29 SÁPMI V NUPPÁDASSII UUSINTA RERUN Assimilašuvdna Blues 3 Melkeveien 2 x 30 RUSSIA NUPPÁDASSII UUSINTA RERUN A White Day 81 PERU NUPPÁDASSII UUSINTA RERUN Mama Julia 07 Life in my Town 09 Cattle Branding Ritual 04 A Woman s Perspective 07 Choosing a Destiny 06 Traditional Indigenous Leaders 06 What I Want to Tell You 03 Carnaval 05 The Living Flower 10 El Olvido 09 Collective: Andean Voices 03 11
Prográmma lohkanráva OHJELMAN LUKUOHJE How to read the program Filmma namma Elokuvan nimi Name of Film Čájehanbáiki Esityspaikka Venue Čájehanáigi Esitysaika Time Filmma guhkkosat Elokuvan kesto Duration Riika/Guovlu Maa/Alue Country/Area Válmmaštuvvanjahki Valmistumisvuosi Year Čájáhusa namma Esityksen nimi Name of Screening Peru, 2013, 7 I Juan Pablo Quichua I ket I eng MAMA JULIA Rumašlaš ráddjehusain beroškeahttá Mama Julia lea oahppan deaividit eallima hástalusaid ja lea dál sirdimin árbevirolaš dieđuid ođđa buolvvaide. MAMA JULIA Huolimatta fyysisistä rajoituksistaan Mama Julia on oppinut kohtaamaan elämän haasteet ja siirtää nyt ikimuistoista tietoutta uusille sukupolville. MAMA JULIA Despite her physical limitations, Mama Julia has learnt to face the challenges of life and is now engaged in passing down ancient knowledge to new generations. Bagadalli Ohjaaja Director Giella Kieli Language Teksten Tekstitys Subtitles Govvadus sámegillii Kuvaus suomeksi Description in English 12
ČÁJEHANBÁIKKIT ESITYSPAIKAT VENUES Guovssahasteáhter; Muohtateáhter, Lumiteatteri, Snowtheatre Siida; Sámemusea & Luondduguovddáš; Saamelaismuseo & Luontokeskus, Sámi Museum & Nature Centre Sajos; Sámekulturguovddáš, Saamelaiskulttuurikeskus, Sámi Cultural Centre Giellaoanádusat/ Kielilyhenteet/ Language Abbreviations: ale = alemão ani = anishnabe cre = cree eng = eaŋgalasgiella, englanti, english fin = suomagiella, suomi, finnish fre = franska, ranska, french inn = innu inu = inuktitut jak = jakuutti ket = ketšua kic = kichwa map = mapuche moh = mohawk nah = nahuatl nor = dárogiella, norja, norwegian por = portugali rus = ruošša, venäjä, russian sme= davvisámegiella, pohjoissaame, northern sámi spa = spánska, espanja, spanish swe = ruoŧŧagiella, ruotsi, swedish tsi = tsilhqot in xav = xavante 13
Amautalik Buoidda jorrá borrá SKÁBMAGOVAT RAHPAN 22.1. 18:00 GUOVSSAHASTEÁHTER Kanada, 2014, 7 Neil Christopher eng AMAUTALIK Skihpáraččat leaba vuolgán guhkás eret leairras. Muhto dađibahátbut seamma áigge lea jođus maiddái dološ eanavuoigŋa, Amautalik. Dál dárbbašuvvojit buorit ráđit. AMAUTALIK Ystävykset ovat lähteneet kauas leiristään. Valitettavasti liikkeellä on myös muinainen maahenki, Amautalik. Hyvät keinot ovat tarpeen. AMAUTALIK Two friends are spending the day away from their camp. Unfortunately, an ancient land spirit, Amautalik, is also in the area. Sápmi/Suomi, 2014, 3 I Ima Aikio-Arianaick sme BUOIDDA JORRÁ BORRÁ Buoidda ja loddi čeasahallaba Hildá Länsmana lávlaga šuoŋaid mielde. Máilmmi vuosttaseahket KÄRPPÄ HYÖRII JA PYÖRII Kärppä ja lintu laskettelevat liukureilla Hildá Länsmanin laulun tahtiin. Maailman ensi-ilta. SPIN AND FEAT, FERRET An ermine and a bird come sliding down in time with Hildá Länsman s singing. World Premiere SKÁBMAGOVAT RAHPAN 22.1. 18:00 GUOVSSAHASTEÁHTER 14
Huitzilopochtli Stálu čiegát SKÁBMAGOVAT RAHPAN 22.1. 18:00 GUOVSSAHASTEÁHTER USA, 2012, 5 I Tracy Rector nahuatl eng KOLIBRA Kolibra buokčaladdamis ja seivvodeamis vuhtto illu ja sahkkuivuohta. Huitzilopochtli ovdanbuktá arvilvuođa, nanusvuođa ja ceavzinnávccaid dánsuma dávttaid mielde. KOLIBRI Kolibrin sukeltelu ja liito heijastelee iloa ja hedelmällisyyttä. Huitzilopochtli ilmentää tahdonvoimaa, vahvuutta ja selviytymistä tanssin tahdissa. HUMMINGBIRD The hummingbird dives and darts with great agility, representing fertility and joy. Huitzilopochtli is an expression of willpower, strength and survival carried forward through dance. Sápmi/Suomi, 2014, 3 Ima Aikio-Arianaick sme STÁLU ČIEGÁT Ártegis áššit dáhpáhuvvagohtet, go Niillas gávdná čiegáid, maidda lea čihkkojuvvon stálu fápmu. Máilmmi vuosttaseahket. STAALON KÄTKÖT Kummallisia asioita alkaa tapahtua, kun Niillas löytää kätköjä, joihin on piilotettu staalon mahti. Maailman ensi-ilta. TROLL HIDEWAY Strange things begin to happen when Niillas finds hoards of Stállu s power. World Premiere SKÁBMAGOVAT RAHPAN 22.1. 18:00 GUOVSSAHASTEÁHTER 15
shhh Šitty-Šitty-Báŋŋ-Báŋŋ SÁPMI I 8 vuodenaikaa 23.1. 11:00 SIIDA USA, 2014, 0 30 Steven Paul Judd eng DÁNSUMA FÁPMU Filbmadahkkis lea dehálaš dadjamuš filbmageahččái. TANSSIN VOIMA Elokuvantekijällä on tärkeä muistutus elokuvankatsojalle. ROUND DANCE The filmmaker offers his reminder for the audience. Sápmi /Norja, 2014, 4 Kjartan Nilsen sme, nor ŠITTY-ŠITTY-BÁŊŊ-BÁŊŊ Max Mackhé & Gumpegoddin musihkkavideo. ŠITTY-ŠITTY-BÁŊŊ-BÁŊŊ Max Mackhé & Gumpegoddin musiikkivideo. ŠITTY-ŠITTY-BÁŊŊ-BÁŊŊ A music video by Max Mackhé & Gumpegoddi. SÁPMI I 8 vuodenaikaa 23.1. 11:00 SIIDA 16
Jorindas Resa 8 årstider SÁPMI I 8 vuodenaikaa 23.1. 11:00 SIIDA Sápmi, 2014, 16 Liselotte Wajstedt swe, nor, sme eng Sápmi /Ruotsi, 2014, 43 Oskar Östergren swe eng JORINDA MÁTKI Butoh-dánsun ja luohti mieđušteaba nuorra nissona goalus jiekŋaduovdaga čađa Guovdageainnu guvlui. Stuorámus vašálaš lea nissona siste, dat, mii ii háliit váldit ovddasvástádusa su eallimis. JORINDAN MATKA Butoh-tanssi ja joiku saattelevat nuorta naista halki jäisen ja pelottavan maiseman kohti Koutokeinoa. Suurin vihollinen on naisen sisällä, se, joka ei halua ottaa vastuuta hänen elämästään. JORINDAS JOURNEY Through an icy and frightening landscape, a young woman is accompanied by butoh dance and yoik towards Kautokeino. But the greatest enemy resides inside the woman the one that does not want to take responsibility for her life. 8 JAGIÁIGGI Gávcci sámedáiddára muitalit iežaset gaskavuođas eatnamii, lundui ja iežaset kultuvrii. Ubmi kulturoaivegávpotjajagi 2014 filbmaráiddus vuhttojit sámiid gávcci jagiáiggi. 8 VUODENAIKAA Kahdeksan saamelaistaiteilijaa kertoo suhteestaan maahan, luontoon ja omaan kulttuuriinsa. Uumajan kulttuuripääkaupungille 2014 tehty lyhytelokuvasarja heijastaa saamelaisten kahdeksaa vuodenaikaa. 8 SEASONS Eight Sámi artists tell about their relation to land, nature and their culture. A film series made in connection with the city of Umeå s year as a European Capital of Culture in 2014 reflects the eight seasons of the Sámi. 8 vuodenaikaa 23.1. 11:00 SIIDA SÁPMI I 17
O mestre e o Divino Kay Pacha BRAZIL mielikuvia xavanteista 23.1. 11:00 sajos Brasilia, 2013 85 Tiago Torres por, xav, ale eng MEAŠTTIR JA DIVINO Duiskalaš Adalbert Heide govvegođii Sangradouro xavante-servoša 1957:s, xavante-bagadalli Divino Tserewahu 40 jagi maŋŋelis. Sudno gaskii lea dasto riegádan ártegis gaskavuohta, muhto hui earálágan lahkonanvuogi báikkálaš kultuvrii. MESTARI JA DIVINO Saksalainen Adalbert Heide alkoi kuvata Sangradouron xavante-yhteisöä vuonna 1957, xavante-ohjaaja Divino Tserewahu 40 vuotta myöhemmin. Heidän välilleen on syntynyt omalaatuinen suhde, mutta hyvin erilainen lähestymistapa paikalliseen kulttuuriin. THE MASTER AND DIVINO Adalbert Heidebegan, A German, began to photograph the Sangradouron Xavante community in 1957, and the Xavante director Divino Tserewahu 40 years later. There is a peculiar relationship between them, but a very different approach to local culture. Peru, 2013, 13 I Alvaro Sarmiento I spa, ket eng OKTA GOVVA Nuorra Maribel ja su ustit Carmencita dineba ruđa nu, ahte govveheaba iežaska turisttaid searvvis Cuzco guovddážis. Ruovttus ihtet deattut, go bargguhis áhčči lea šaddagoahtán veahkaválddálažžan. YKSI KUVA Nuori Maribel ja hänen ystävänsä Carmencita ansaitsevat rahaa kuvauttamalla itseään turistien kanssa Cuzcon keskustassa. Kotona paineet alkavat kasautua, kun työtön isä käy väkivaltaiseksi. ONE PICTURE The young Maribel and her friend Carmencita earn money by having themselves photographed together with tourists in the centre of Cuzco. At home, pressure builds up as the girl s father who is unemployed turns abusive. Peru ecuodor tämä maa om meidän 23.1. 13:00 siida 18
Nadie Especial Sisa Ñambi Peru ecuodor tämä maa om meidän 23.1. 13:00 siida Peru, 2013, 23 I Juan Alejandro Ramírez ket eng II GIIGE ERENOAMÁŽIID Nisu viggá soahtat geafivuođa, agálaš hástalusaid ja galgamuša vuostá muhto háliida seammás doalahit iežas árvvolašvuođa bázahusaid vehážiid jaskkodeaddji birrasis. EI KUKAAN ERIKOINEN Nainen käy toivotonta taistelua köyhyyttä, jatkuvia haasteita ja kohtaloa vastaan, mutta haluaa säilyttää arvokkuutensa rippeet vääjäämättä hiljenevässä ympäristössä. NOBODY SPECIAL A woman fights a losing battle against poverty, continuous challenges and destiny, but wishes to hold on to the remains of her dignity in an environment that is doomed to turn quiet. Ecuador, 2010, 25 Eriberto Gualinga kic, spa eng RÁSIIGUIN HERVEJUVVON BÁLGGIS Amazonasis ássi Sarayaku kichwat bealuštit eatnamiiddiset, main multinationála ovttastumit váldet luondduriggodagaid. Merken dihte guovlluideaset sii vulget gilvit rásiid ja dálkkasšattuid iežaset viiddis máilmmi rájiid ala. KUKITETTU POLKU Amazonilla asuvat Sarayakun kichwat puolustavat maataan, josta monikansalliset yhtiöt keräävät luonnonrikkauksia. Merkitäkseen alueensa he lähtevät istuttamaan kukkia ja lääkekasveja laajan maailmansa rajoille. THE TRAIL OF FLOWERS The Sarayakun Kichwa of the Amazon defend their land from which multinational companies extract natural resources. To mark their territory, they set out to plant flowers and medicinal plants on the edges of their wide world. Peru ecuodor tämä maa om meidän 23.1. 13:00 siida 19
Peru ecuodor tämä maa om meidän 23.1. 13:00 siida Los Decendientes del Jaguar Edith & Aljosja Ecuador/UK, 2012, 28 Eriberto Gualinga ket, spa eng Ruotsi, 2014, 8 Ann Holmgren JAGUÁRA MÁNÁT Kampánnjadokumeanta govvida Sarayaku kichwaid dáistaleami iežaset rivttiid beales go multinationála oljoovttastumpi bahkkegoahtá kichwaservoša eatnamiidda, vaikko riikka lága mielde áššis galgá ovddalgihtii ráđđádallat guovllu ássiiguin. JAGUAARIN LAPSET Kampanjadokumentti kuvaa Sarayakun kichwa-yhteisön taistelua oikeuksiensa puolesta, kun monikansallinen öljy-yhtiö ilmestyy yhteisön maille, vaikka maan laki vaatii, että asukkaiden kanssa on neuvoteltava etukäteen. CHILDREN OF THE JAGUAR The documentary tells about how the Sarayaky Kichwa community fights for their rights after a multinational oil company emerges on the land of the Kichwas, although the law of the country requires prior negotiations with the inhabitants. EDITH & ALJOSJA Johka lea sirremin nissona ja dievddu. Soai šaddaba rihkkut luonddulágaid beassan dihte goabbat guoimmiska lusa. Hui dábálaš muitalus ráhkisvuođas ja das, mo dat guoddá badjel kulturájiid. EDITH & ALJOŠJA Naista ja miestä erottaa toisistaan joki. Heidän on rikottava luonnonlakeja päästäkseen toistensa luo. Yksinkertainen kertomus rakkaudesta ja siitä, miten se kantaa yli kulttuurirajojen. EDITH & ALJOSJA A river keeps a woman and a man separated. They have to break the laws of nature to come close to each other. A simple story about love defies cultural differences. SÁPMI II SAAMELAISIA TARINOITA 23.1. 13:00 SAJOS 20
Áile ja áhkku Sámi Bojá SÁPMI II SAAMELAISIA TARINOITA 23.1. 13:00 SAJOS Norja, 2014, 12 Silja Somby sme I eng ÁILE JA ÁHKKU Áile ja Áhkku gulahallaba hui bures. Áhkku láidesta Áille luonddufámuid čiegusvuhtii ja árbevirolaš dálkkodeapmái, muhto Áilles alddis lea čiegusvuohta, mii bidjá sudno gaskavuođa garra geahččalussii. ÁILE JA ÁHKKU Áile ja hänen mummonsa ovat läheisiä toisilleen. Áhkku perehdyttää Áilea luonnonvoimien ja niillä parantamisen saloihin, mutta Áilella on itsellään salaisuus, joka panee heidän suhteensa koetukselle. ÁILE AND GRANDMOTHER Grandmother and Áile are close to one another. Grandmother teaches Áile the powers of Nature and healing, but Áile has a secret that puts their bond to an ultimate test. Sápmi/Norja, 2014, 9 Elle Sofe Henriksen sme eng SÁMI BOJÁ Mihkkal lea váldán ollásit badjelasas bearraša boazodoalu. Sus lea nana olgguldas garra, nugo Sámi bojás galgáge leat. Muhto doppe su siskkimuččas lea olles moivi. SÁMI BOJÁ Mikkel vastaa yksin perheensä tokasta. Hänellä on kova kuori kuten saamelaismiehellä kuuluu ollakin. Mutta hänen sisimpänsä on kaaoksen vallassa. Pääroolia tähdittää Andte Gaup-Juuso, joka tunnetaan myös Suomen Big Brother 2014 -voittajana. SÁMI BOY Mikkel has entire responsibility for the herd of his family. He has a tough shell like a Sámi bojá should have. But inside of him there is chaos. SÁPMI II SAAMELAISIA TARINOITA 23.1. 13:00 SAJOS 21
Hilbes Biigá Giksašuvvon ealli SÁPMI II SAAMELAISIA TARINOITA 23.1. 13:00 SAJOS Sápmi/Norja, 2014, 15 I Marja Bål Nango I sme I eng HILBES BIIGÁ Guokte nuppelotjahkásaš nieidda láittastuvvaba iežaska geasseeallimis bás gilážis. Soai jurdileaba háiket gosa nu, muhto fearániin leat dávjá iežaset várat. KURITON TYTTÖ Kaksi teini-ikäistä tyttöä pitkästyy kesäiseen elämäänsä pienessä kylässä. He päättävät liftata jonnekin, mutta seikkailuissa on aina riskinsä. O.M.G (oh Máigon girl) Two teenage girls are bored with their lives in a small village in summer. They decide to hitchhike somewhere, but an adventure always has its risks. Sápmi/Norja, 2014, 15 I Egil Pedersen I sme I eng GIKSAŠUVVON EALLI Boaittobealegilážis ássi nieiddaš lea ohcamin veahki iežas gillájeaddji beatnagii, muhto su bearašlahtut dárbbašit eanet veahki. Eadni lea čádjidan iežas miela sisa, áhčči ohcala veahki iežas oktovuhtii, ja nieida iešge lea duohtavuođa ozus. ELÄIN PULASSA Pienessä kylässä asuva nuori tyttö yrittää auttaa kärsivää koiraansa, mutta perheen muut jäsenet kaipaavat apua kipeämmin. Äiti on eksynyt omaan mieleensä, isä yrittää löytää avun yksinäisyyteen, ja tytöllä on totuus hukassa. THE AFFLICTED ANIMAL A young girl in a remote village seeks help for her afflicted dog, but other members in her family need more help. The mother is lost in her own mind, the father wants to cure his loneliness and the girl is searching for truth. SÁPMI II SAAMELAISIA TARINOITA 23.1. 13:00 SAJOS 22
Ellos Sápmi Lišša SÁPMI II SAAMELAISIA TARINOITA 23.1. 13:00 SAJOS Sápmi/Ruotsi, 2014, 16 I Per Josef Idivuoma I sme I eng ELLOS SÁPMI Su iežas álbmot lea beahttán šarmerejeaddji Lemeha. Dán vuostálastinkomediija leat hervemin álás hippienissonat, seksa ja bombbat main čielgá mii rievtti mielde dáhpáhuvai Norgga Sámedikki ásaheami áiggiid. Vuođđuduvvá Niillas A. Somby duohtamuitalussii ELÄKÖÖN SÁPMI Oma kansa on pettänyt naistenmiehen Klemetin. Tätä vastarintakomediaa koristavat alastomat hippinaiset, seksi ja pommit paljastaen mitä oikeastaan tapahtui, kun Norjan saamelaiskäräjien sai alkunsa. Perustuu Niillas A. Sombyn tositarinaan. LONG LIVE SÁPMI A womanizer Klemet is betrayed by his own people. Naked hippie ladies, sex and bombs adorn this rebellious comedy, revealing the truth about what really happened when the Sámi Parliament was formed. Depiction is based on a true story of Niillas A. Somby. Sápmi/Suomi, 2014, 12 I Jonne Järvinen I sme I fin LIŠŠA Vánhemat leaba dolvon Markusa sámeguovllu olggobeallai, muhto eallilan Piera doaibmá gándda čanastahkan Deanuleagi kultuvrii. VIIKATE Vanhemmat ovat vieneet Markuksen saamelaisalueen ulkopuolelle, mutta vanha Piera toimii nuoren miehen ankkurina tenolaiseen kulttuuriin. SCYTHE The parents have moved with Markus outside the Sámi Area, but the old man Piera helps to anchor the adolescent to the culture of the Teno Valley. SÁPMI III käräjätoiminnan taikaa 23.1. 15:00 siida 23
Virtauksia Vuosttaš lávkkit SÁPMI III käräjätoiminnan taikaa 23.1. 15:00 siida Suomi, 2014, 13 I Tapio Seppälä RÁVNNJÁDAGAT Luonddus leat buotlágan fámut. Oassi váldojuvvo rádjui, oassi ii. VIRTAUKSIA Luonto on täynnä voimia. Osa otetaan haltuun, osaa ei. CURRENTS Nature abounds in forces. Some of them can be mastered, others cannot. Norja, 2014, 39 I Ole Máhtte H. Gaup I sme, nor I nor, sme SÁMEDIGGI 25 JAGI Norgga Sámediggi lea okta oinnoleamos bohtosiin Álaheaieanu dáistalemiin 1980-logus. Sámediggi lea gieđahallan ruvkeáššiid ja leamaš oččodeamen Finnmárkkulága. Dikki doaimmaid dihte stáhta lea šaddan átnut sámiin ándagassii. SAAMELAISKÄRÄJIEN 25 VUOTTA Norjan Saamelaiskäräjät oli yksi näkyvä saavutus Altan taisteluista 1980-luvulla. Toimintavuosiin on mahtunut taistelua kaivostoiminnasta, Finnmark-laista, mutta myös Norjan valtion anteeksipyyntö saamelaisille. SÁMI PARLIAMENTS 25 YEARS The Sámi Parliament of Norway is one of the visible achievements of the Alta Struggle of the 1980s. Its 25-year existence has been characterised by a fight for mining issues and the Finnmark Act, but it also brought an apology from the State to the Sámi. SÁPMI III käräjätoiminnan taikaa 23.1. 15:00 siida 24
Wallmapu Punalka: El Alto Biobio CHILE maaäidin ääniä 23.1. 15:00 sajos Chile, 2005, 60 I Jeannette Paillán I map WALLMAPU Mapuche-álbmoga historjá máŋggaid buolvvaid áigge bistán historjá, mas leat gullan koloniseren, massimat ja vuostálastimat. Ássit, čeardanjunnošat ja áššedovdit leat čielggadeamen dál 400-jahkásaš dáisteami historjjá WALLMAPU Mapuche-kansan historia on ollut monipolvinen tarina kolonisaatiosta, menetyksistä ja vastarinnasta. Paikalliset asukkaat, heimovanhimmat ja asiantuntijat valottavat nyt 400-vuotisen taistelun historiaa. WALLMAPU The history of the Mapuche people is an elaborate weave of colonisation, loss and resistance. In the documentary, residents, elders and experts shed light on the history of 400 years of struggle. Chile,1995, 26 I Jeannette Paillán I map, spa I eng PUNALKA: Biobio-eanu gierragiin Vuosttas mapuche-dokumentarista govvida, mo álbmoga eallin Chiles moivváska, go hirbmat čáhcefápmoprošeakta lodjudišgoahtá Biobio-eanu čáhcehivvodagaid. Olbmot eai gáro dušše geahččat, mii dáhpáhuvvá. PUNALKA: Biobio-joen latvoilla Ensimmäinen mapuche-dokumentaristi kuvaa, miten kansan elämä Chilessä järkkyy, kun valtava vesivoimaprojekti alkaa kesyttää Biobio-joen vesimassoja. Ihmiset eivät aio katsoa toimintaa sivusta. PUNALKA: The upper Biobio The first Mapuche documentarian depicts the shock of his people in Chile when a gigantic hydroelectric power project begins to tame the waters of the River Biobio. The nation is not going to just stand by. CHILE maaäidin ääniä 23.1. 15:00 sajos 25
Mama Julia Llaqtaypa Kawsaynin peru ketšuanaisten ilta 23.1. 17:00 siida Peru, 2013, 7 I Juan Pablo Quichua I ket I eng MAMA JULIA Rumašlaš ráddjehusain beroškeahttá Mama Julia lea oahppan deaividit eallima hástalusaid ja lea dál sirdimin árbevirolaš dieđuid ođđa buolvvaide. MAMA JULIA Huolimatta fyysisistä rajoituksistaan Mama Julia on oppinut kohtaamaan elämän haasteet ja siirtää nyt ikimuistoista tietoutta uusille sukupolville. MAMA JULIA Despite her physical limitations, Mama Julia has learnt to face the challenges of life and is now engaged in passing down ancient knowledge to new generations. Peru, 2013, 9 I Leydy Rodrigez Quispe I ket I eng MU GILI EALLIN Boarrásat muittašit vássán eallima iluid ja morrašiid, seammás go Chanena ketšuasearvvuš lea nohkagoahtán, go nuorat vulget máilbmái. KYLÄNI ELÄMÄÄ Vanhat ihmiset muistelevat menneen elämän iloja ja murheita Chanenin ketšuayhteisön hiljalleen hiipuessa ympäriltä, nuorten lähtiessä maailmalle. LIFE IN MY TOWN Old people recall the joys and worries of the past while the Quechua town Chanen slowly wanes as the young leave the community. peru ketšuanaisten ilta 23.1. 17:00 siida 26
Waka Qiruy Mirada de mujer peru ketšuanaisten ilta 23.1. 17:00 siida Peru, 2013, 4 I Getrudina Tenorio Rodriguez I ket I eng ŠIBIHIID MERKEN Chitos šibihat merkejuvvojit ainge árbevirolaš vuogi mielde. Eanaeadni ja váriid vuoiŋŋat ožžot attáldagaideaset, gusat boaldinmearkkaid gilgii ja olbmot ávvumállásiid. KARJANMERKINTÄ Chitossa karjanmerkintä tapahtuu yhä perinteiseen tapaan. Maaäiti ja vuorten henget saavat lahjansa, lehmät polttomerkit kylkeensä ja yhteisö juhla-ateriansa. CATTLE BRANDING RITUAL Cattle is still marked in the traditional way in Chito. Mother Earth and the spirits of the mountains get their presents, the cows a brand on their sides and the community their festive meal. Peru, 2031, 7 I Rosa Maria Sulca Pomahuacre I spa I eng NISSONOLBMO OAIDNU Perus, erenoamážit dálonguovllus, bearašveahkaváldi lea váidalahtti duohtavuohta. Rosa Maria háliida rievdadit dili. NAISEN NÄKÖKULMA Perussa, varsinkin maaseudulla, perheväkivalta on valitettavaa todellisuutta. Rosa Maria haluaa asiaan muutoksen. A WOMAN S PERSPECTIVE Domestic violence is an unfortunate reality in Peru, especially in the countryside. Rosa Maria wants to change this. peru ketšuanaisten ilta 23.1. 17:00 siida 27
Eligiendo un destino Varayuqkuna peru ketšuanaisten ilta 23.1. 17:00 siida Peru, 2013, 6 I Rogger Taboada Rúa I ket I eng EALLINVUORBBI VÁLLJEN Vuordemeahttun áhpehisvuohta botke máŋgga ketšuanieidda skuvlavázzima. Nu geavai maiddái Viedmai, guhte lea dál unnamánáža nuorra eadni. Muhto iežas stuorra nieguin son ii leat luohpan. KOHTALONSA VOI VALITA Yllättävä raskaus katkaisee monen ketšuatytön koulunkäynnin. Niin kävi myös Viedmalle, joka on nyt pienen lapsen nuori äiti. Mutta unelmistaan hän ei ole luopunut. CHOOSING A DESTINY For many Quechua girls, an unexpected pregnancy means the end of going to school. This also happened to Viedma, who is now a mother of a small child. But she has not given up her dreams. Peru, 2013, 6 I Fredy Alfredo Canchari Quispe I ket I eng ÁRBEVIROLAŠ JOĐIHEADDJIT Eallilan varayuqit, servošiid árbevirolaš jođiheaddjit ja riektegoziheaddjit, leat šlundon. Eai gávdno šat báljo sin barggu joatkit, ja dat lea sin mielas heahpat. Buohkat hállet dušše ođđaáigásaš oahpus. PERINTEISIÄ JOHTAJIA Vanhat varayuqit, yhteisöjen perinteiset johtajat ja oikeudenvalvojat, ovat allapäin. Työn jatkajia ei tahdo löytyä, sitä hävetään. Kaikki puhuvat vain koulutuksesta. TRADITIONAL INDIGENOUS LEADERS The elder varayuqit, the traditional leaders and overseers of communities, are dispirited. It is hard to find successors to the job that most people are ashamed of. Everyone just talks about getting an education. peru ketšuanaisten ilta 23.1. 17:00 siida 28
Lo que quiero decirte Carnaval peru ketšuanaisten ilta 23.1. 17:00 siida Peru, 2013, 3 I Raquiel Palomino Ochoa I spa I eng MUS LIVČČII JUOGA MUITALIT Nuorra nieida háliida muitalit eadnásis ahte dán jugešvuođas beroškeahttá gávdno ainge ráhkisvuohta, ja dat sáhttá nuppástuhttit buot. MINULLA ON KERROTTAVAA Nuori tyttö haluaa kertoa äidilleen, että huolimatta tämän alkoholiongelmasta, rakkaus on jäljellä, ja se voi muuttaa kaiken. WHAT I WANT TO TELL YOU A young girl wants to tell her mother that, despite the mother s alcohol problem, there is still love, and it can change everything. Peru, 2013, 5 I Diana Najarro Rojas I ket KARNEVÁLA Pujasis olbmot ráhkkanit ivdnás beassáškarneválii, goas luonddus bohciidit lávlagat eallimis, ráhkisvuođas ja gaskavuođas eatnamii. KARNEVAALI Pujasissa ihmiset valmistautuvat värikkääseen pääsiäiskarnevaaliin, jossa luonto inspiroi lauluja elämästä, rakkaudesta ja suhteesta maahan. CARNAVAL In Pujas, the inhabitants are getting ready for a colourful Easter carnival, in which Nature inspires people to sing about life, love and their relation to land. peru ketšuanaisten ilta 23.1. 17:00 siida 29
La flor que vive El Olvido peru ketšuanaisten ilta 23.1. 17:00 siida Peru, 2013, 10 I Peladia Gutiérrez I ket I eng EALLI RÁSSI Luonddus gávdnojit dievva dálkasat, jos beare máhttá fuobmát dan rivttes šattu. Peladia oahpa ruohttasat leat buolvvaid duohken, eaige dan leat sáhttán dálá dálkasat duššindahkat. ELÄVÄ KUKKA Luonto on täynnä lääkkeitä, jos osaa kääntyä oikean kasvin puoleen. Peladian oppi tulee sukupolvien takaa, eivätkä sitä ole nykyajan lääkkeet horjuttaneet. THE LIVING FLOWER The natural surroundings abound in medicine, if you know which plant to turn to. Peladia s knowledge has been passed down by several generations, without having been undermined by modern medicines. Peru, 2013, 9 I Riveth Gómez, Sandy Gamboa I ket I eng VAJÁLDUHTTON Giliskuvlla gidden lea heajos ođas. Guhkkon skuvlamátkki dihte ii leat šat nu álki veahkehit ruovttubargguin, iige ášši gal buorit datge ahte ii leat šleađgarávdnji iige buhtes juhkančáhci. UNOHDETTU Kyläkoulun sulkeminen on huono uutinen. Pidentynyt koulumatka vaikeuttaa kotitöissä auttamista, eikä asiaa paranna sähkön ja puhtaan juomaveden puute. FORGOTTEN The news about closing down the village school is not good news. A longer way to school prevents children from helping with chores at home. The lack of electricity and clean water makes the situation even worse. peru ketšuanaisten ilta 23.1. 17:00 siida 30
Las voces de los Andes Hur gör man för att rädda ett folk? peru ketšuanaisten ilta 23.1. 17:00 siida Peru, 2013, 3 I Réalisation Collective I spa l eng ÁNDESVÁRIID JIENAT Buotahkásaš ketšuat Perus sáddejit dearvvuođaid buot dán máilmmi olbmuide. ÄÄNIÄ ANDEILTA Kaikenikäiset ketšuat Perusta lähettävät terveisiä maailman ihmisille. ANDEANS VOICES Quechua of all ages send their greetings from Peru to the people of the world. Ruotsi, 2014, 59 I Maja Hagerman I eng, swe I eng MO SÁHTTÁ GÁDJUT OLLES ÁLBMOGA? Professor Herman Lundborg jođihii máilmmi vuosttas, stáhta nállebiologalaš dutkanlágádusa Uppsalas jagiid 1922 1935. Son háliidii doallat ruoŧŧelaš náli buhtisin heajut ávdnasiin, erenoamážit sámiin. MITEN PELASTAA KOKONAINEN KANSA? Professori Herman Lundborg johti maailman ensimmäistä valtion rotubiologista tutkimuslaitosta Uppsalassa vuosina 1922 1935. Hän halusi erottaa ruotsalaisen rodun huonommista aineksista, eritoten saamelaisista. WHAT MEASURES TO SAVE A PEOPLE? Professor Herman Lundborg led the first governmental research institute for racial biology in the world; the institute was situated and run in Uppsala in 1922 35. He wanted to keep the Swedish race pure from inferior elements, the Sámi in particular. sápmi iv ihmisen arvo 23.1. 17:00 sajos 31
Når speilbildet lyver Kill the Mosquitoes sápmi iv ihmisen arvo 23.1. 17:00 sajos Sápmi/Norja, 2013, 22 N Dunfjell, D Wetherell, S Sætermo nor, sme GO SPEAJALGOVVA GIELISTA Kine riegádii gándan nieidda gorudii. Dál rávesolmmožin son lea Chris Nikolas ja mátkki alde, mii nuppástuhttá su bissovaččat. Su iežas lagamus olbmuide ja sámeservodahkii ášši ii leat áibbas nie ovttageardán. VALHEELLINEN PEILIKUVA Kine syntyi poikana tytön kehoon. Nyt aikuisena hän on Chris Nikolas ja aloittanut matkan, joka tulee muuttamaan hänet pysyvästi. Lähipiirille ja saamelaisyhteisölle asia ei ole aivan yhtä yksinkertainen. WITH THE MIRROR IMAGE LYING Kine was born a boy in the body of a girl. Now, as an adult called Chris Nikolas, (s)he is on a journey that will change her/him for good. For the family and the Sámi community, it is harder to cope with the situation. Kanada, 2013, 5 I Darrell A. McBride I eng JÁPMIN ČUOIKKAIDE Go media ii fuobmá daid mávssoleamos áššiid, de dat galget bolttastuvvot oidnosii. KUOLEMA SÄÄSKILLE Kun media ei keskity olennaiseen, asiaan on tartuttava lujalla kädellä. KILL THE MOSQUITOES When the media do not focus on the essential, a firm hand is needed. americas jäätävä kuvatuokio 23.1. 18:30 guovssahasteáhter 32
Kajutaijuq: The Spirit That Knocks In The Night O Homem Que Matou Deus jäätävä kuvatuokio 23.1. 18:30 guovssahasteáhter americas Kanada, 2014, 15 I Scott Brachmayer I inu I eng KAJUTAIJUQ: Vuoigŋa mii skoalkkuha ijas Davviguovlluid meahccebivdi geahččala eallit ádjás árbejuvvon ceavzinvugiiguin muhto ravddahis muohtamáilbmi bidjá su sivvuisoaigi geahččalusaid sisa. KAJUTAIJUQ: Henki joka kolkuttaa yössä Arktinen metsästäjä yrittää elää isoisältään perimin selviytymiskonstein mutta lumiaavikko tarjoaa selkäpiitä karmivan vastuksen. KAJUTAIJUQ: The Spirit That Knocks In The Night An Arctic hunter tries to live the way he was taught by his grandfather, but has to face the snow desert with its hair-raising challenges. Brasilia, 2013, 15 I Noé Vitoux I por l eng DIEVDU GUHTE GOTTII IPMILA Binnánaš čáhppes humor Amazonasis: go vilges almmái lea gurren bivdoeatnamiid, de nuorra soahtti ii ábut eará go bivdigoahtit vilges albmáid. MIES JOKA TAPPOI JUMALAN Kun valkoinen mies on tyhjentänyt Amazonin riistamaat, nuoren soturin ei auta kuin ruveta pyytämään valkoisia miehiä. THE MAN WHO KILLED GOD A pinch of black humour from the Amazon: after the white man has exhausted the hunting grounds, a young warrior can only begin to hunt for white men. americas jäätävä kuvatuokio 23.1. 18:30 guovssahasteáhter 33
Fin De The Orphan & the Polar Bear alkuperäiskansat yössä 23.1. 20:30 guovssahasteáhter USA, 2013, 4 I Federico Cuatlacuatl I LOAHPPA Jacobo-lottáš háliidivččii áinnas girdit muhto soaját eai guotte. Muhto lottáža hearideami čuvvon mytologalaš atstehkaloddi searvá dán áššái ivdnás animašuvnnas. LOPPU Pieni Jacobo-lintu mielisi kovin lentää, mutta siivet eivät kanna, kunnes touhua seurannut mytologinen atsteekkilintu puuttuu peliin värikkäässä animaatiossa. END OF Jacobo, a small bird craves to fly but its wings do not carry it. After watching its attempts for a while, the mythological Aztek bird steps in in this colourful animation. Kanada, 2013, 9 l Neil Christopher I eng OARBBIS JA JIEKŊAGUOVŽA Fasttit gieđahallon oarbbes gánda deaivida jiekŋaguovžža, mii oahpaha sutnje arktalaš máilmmi ceavzindáidduid. ORPO JA JÄÄKARHU Kaltoinkohdeltu orpo poika kohtaa jääkarhun, joka opettaa hänelle arktisen selviytymisen taidot. THE ORPHAN & THE POLAR BEAR A neglected orphan meets a polar bear which teaches him how to survive in the Arctic. alkuperäiskansat yössä 23.1. 20:30 guovssahasteáhter 34
Ngurra Wanggagu Haida Raid 3: Save Our Waters alkuperäiskansat yössä 23.1. 20:30 guovssahasteáhter Australia, 2013, 5 I Tyson Mowarin I eng EANA HÁLLÁ Poehtalaš ráhkisvuođamuitalus muhtun bearraša beaivvis ja eatnamis, mii atná sis fuola ja áibbaša sin. MAA PUHUU Runollinen rakkauskertomus yhden perheen päivästä ja maasta, joka pitää heistä huolen ja kaipaa heitä. COUNTRY TALKING A poetic love story about a day of one family and the land that takes care of and longs for the family members. Canada,2014, 5 I Amanda Strong I eng HAIDA RAID 3: Seastet min čáziid Roahkkadis animašuvdna váldá beali Kanada dohkkehan oljobohcci huksemii álgoálbmogiid eatnamiidda. HAIDA RAID 3: Säästäkää vetemme Ärhäkkä animaatio ottaa kantaa liittovaltion hyväksymään, alkuperäiskansojen maita halkovaan öljyputkeen. HAIDA RAID 3: Save our waters A snappy animation takes a stand against the federal government s approval of building an oil pipeline through indigenous territory. alkuperäiskansat yössä 23.1. 20:30 guovssahasteáhter 35
A White Day Assimilašuvdna Blues russia huutoja erämaassa 24.1. 10:00 siida Saha/Venäjä, 2014, 81 I Michail Lukachevskyi I jak I eng VILGES BEAIVI Guhtet guoibmáseaset amas olbmot leat biillain jođus dálvebuollašis sibirjjálaš muohtamáilmmis. Ja de biila deaivá bieđganit. Sis lea dál ovddabealde guhkes ja galbma idja, goas váldegaskavuođat máŋgii molsašuvvet. VALKEA PÄIVÄ Joukko toisilleen tuntemattomia ihmisiä ajaa talvipakkasessa halki syrjäisen siperialaisen lumiaavikon. Matkalla auto hajoaa. Edessä on pitkä ja hyytävä yö, jossa valtasuhteet vaihtuvat moneen kertaan. A WHITE DAY A group of people who do not know each other drive through a remote snow desert in Siberia in winter. Then, the car breaks. The group faces a long and freezing night during which the power relations change several times. Sápmi/Suomi, 2014, 3 l Eetu Nieminen l sme ASSIMILAŠUVDNA BLUES Niillas Holmberga ja Roope Mäenpää musihkkavideo váldorávdnjái suddaluvvamis. ASSIMILAATIO BLUES Niillas Holmbergin ja Roope Mäenpään musiikkivideo valtavirtaan sulautumisesta. ASSIMILATION BLUES A music video by Niillas Holmberg and Roope Mäenpää on assimilation into the mainstream. sápmi v maitotien tarinoita 24.1. 10:00 sajos 36
Melkeveien La Mallette noire sápmi v maitotien tarinoita 24.1. 10:00 sajos Sápmi/Norja, 2014, 2x28 l Frode Grønmo, Elle Márja Eira l nor, sme l fin MIELKEGEAIDNU Máilmmi davimus ja guhkimus mielkegeaidnu manná Davvi-Norggas. Goavis dilálašvuođain vuoddjit galget leat hui ceavzilat, muhto mátkki áigge sáhttá maiddái deaividit miellagiddevaš olbmuid. MAITOREITTI Maailman pohjoisin ja pisin maitoreitti kulkee halki Pohjois-Norjan. Karuissa oloissa ajajilta vaaditaan luonnetta, mutta matkalla tapaa myös mielenkiintoisia ihmisiä. THE MILK WAY The northernmost and longest dairy collection route in the world runs through Northern Norway. In harsh conditions the drivers need to be tough, but they also get to meet interesting people on their round. Kanada, 2014, 13 l Caroline Monnet l cre l eng ČÁHPPES LÁVKA Gávccijahkásaš nieida ja su oarpmealle oažžuba agálaš mearkka silloseaskka kanadalaš internáhttaskuvllas. MUSTA SALKKU Kahdeksanvuotias tyttö ja hänen serkkunsa saavat lähtemättömän jäljen sieluunsa kokemuksistaan kanadalaisessa sisäoppilaitoksessa. THE BLACK CASE An eight-year-old girl and her cousin have a traumatic experience in a residential school in Canada. Canada 1 koulun synkät varjot 24.1. 12:00 sajos 37
Canada 1 koulun synkät varjot 24.1. 12:00 sajos my legacy Kanada, 2014, 60 l Helen Haig-Brown l eng, tsi l eng MU ÁRBI Ráhkisvuođa áibbašeapmi ja máhtuhisvuohta bissovaš olmmošgaskavuhtii láidesta bagadalli mátkái iežas ja eatnis vássánáigái, internáhttaskuvllas ihtán árppaide. Loahpas báhcá dušše ándagassiiaddojupmi ja lávlla, mii buhtista. PERINTÖNI Rakkauden kaipuu ja kyvyttömyys pysyvään suhteeseen vie ohjaajan matkalle omaan ja äitinsä menneisyyteen, sisäoppilaitoksen jättämiin arpiin. Jää vain anteeksianto ja laulu, joka puhdistaa. MY LEGACY The longing for love and the inability to have lasting relationships leads the director to her own and her mother s past the scars created by the residential school. In the end, there is only forgiveness, and a song that cleanses. moonflower Sápmi/Norja, 2014, 4 l Viktor Enoksen l eng MÁNURÁSSI Jon Iver Eira Tellefsena ja Ivvár-musihkkajoavkku lávlla máná ja eatni gaskavuođas. KUUNKUKKA Jon Iver Eira Tellefsen ja Ivvár-yhtye laulavat lapsen ja äidin suhteesta. MOONFLOWER A song by Jon Iver Tellefsen and the band Ivvár on the relationship between a child and a mother. elämän värit 24.1. 14:00 sajos sápmi vi 38
boŋki ivnnit ja eallin sápmi vi elämän värit 24.1. 14:00 sajos Sápmi/Norja, 2014, 19 min. l Siljá Somby l sme, nor l eng BOŊKI Dikšoruovttus ássi boarrása gáddet oalát muittohuvvan. Muhtun beaivve ođđa buohccedivššár fáhkkestaga gávdná geainnu su máilbmái ja beassá mátkái, mii rievdada sudno guktuid eallima. BONKI Hoivakodissa asuvaa vanhusta pidetään dementoituneena. Muuan päivä uusi sairaanhoitaja yllättäen löytää tien hänen maailmaansa ja päätyy matkalle, joka muuttaa heidän molempien elämän. BONKI The old man living in a nursing home is considered demented. One day, a new nurse suddenly finds a way into his world. This is the beginning of a trip that changes the lives of both the nurse and the man. Norja, 2014, 40 l Harry Johansen l sme l eng IVNNIT JA EALLIN Dokumeanta Ámmonis, guhte háliidivččii áinnas šaddat dáiddárin, muhto jugešvuohta lea dássážii hehtten su ollašuhttimis iežas niegu. Dáiddaskuvlla nohkama maŋŋá álgá su loahpalaš doarru seavdnjatvuođafámuid vuostá. VÄREJÄ JA ELÄMÄÄ Dokumentti Amundista, joka haluaa palavasti tulla taiteilijaksi, mutta alkoholin täyttämä menneisyys uhkaa unelmaa. Taidekoulun jälkeen alkaa lopullinen taistelu pimeyttä vastaan. COLOURS AND LIFE A documentary on Amund who has his heart set on becoming an artist. His dream is, however, threatened by his past that was flooded with alcohol. After a year in an art school, he begins the final fight against the dark. elämän värit 24.1. 14:00 sajos sápmi vi 39
Ashiye Neikeeyon indigo canada ii elämän kehällä 24.1. 16:00 sajos Kanada, 2014, 7 l Nadine Arpin l eng RUOKTOT JOĐUS Kanadačuotnjágat norgalaš párkkas leat muittuheamen cree-nissona bearraša ja kulturárbbiid dehálašvuođas. Eurohpá vuosttaseahket MATKALLA KOTIIN Kanadanhanhet norjalaisessa puistossa muistuttavat cree-naista perheen ja kulttuuriperinteiden tärkeydestä. Euroopan ensi-ilta. ON THE WAY HOME A Cree woman travelling abroad is reminded of family and traditions when she sees a flock of Canadian geese in a park in Norway. European premiere Kanada, 2014, 9 l Amanda Strong INDIGO Eallilan nisu lea juo jagiid eallán dulbmojuvvon dilis, muhto su friddjavuhtii ohcaleaddji miellagovahallan lea seilon dán fiidnát dahkkojuvvon animašuvnnas. INDIGO Vanha nainen on elänyt vuosia alistettuna, mutta hänen vapauteen kaipaava mielikuvituksensa on tallella tyylikkäässä animaatiossa. INDIGO An old woman has been living for years in servility, but, in her mind, she still longs for freedom in this elegant animation. canada ii elämän kehällä 24.1. 16:00 sajos 40
the underground kaha:wi canada ii elämän kehällä 24.1. 16:00 sajos Kanada, 2014, 14 l Michelle Latimer l eng EATNAMA VUOLDE Davvi-Amerihkkái gártan iranlaš sisafárrejeaddji gáddigoahtá iežas kakkerláhkkán, áidna sivdnádussan dan maŋŋá, go olmmoš lea duššadan iežas. Dán muitalusa vuođđun lea Rawi Hagena romána. MAAN ALLA Pohjois-Amerikkaan päätynyt iranilainen maahanmuuttaja kuvittelee itsensä torakaksi, ainoaksi, joka jää, kun ihminen on tuhonnut itsensä. Tarinan pohjana on kirjailija Rawi Hagen romaani. THE UNDERGROUND An Iranian immigrant to North America imagines himself to be a cockroach, the only being left alive after the human race has destroyed itself. The story is based on a novel by Rawi Hagen. Kanada, 2014, 45 l Shane Belcourt l eng, moh l eng EALLIMA BIRRAJOHTIN Mohawk-dánsu ja koreográfa Santee Smith dulko soloduojistis guoskkaheaddji vuogi mielde árbevirolaš irokesamuitalusaid mátkkiid bajábeale, vuolábeale ja dánbeallásaš máilmmi gaskkas. KAHA:WI: ELÄMÄN KIERTO Mohawk-tanssija ja koreografi Santee Smith tarjoaa sooloteoksessaan koskettavan tulkintansa perinteisistä irokeesitarinoista matkoista ylisen, alisen ja tämänpuoleisen maailman välillä. KAHA:WI: THE CYCLE OF LIFE In her solo work, Mohawk dancer and choreographer Santee Smith offers us a touching interpretation of traditional Iroquois legends: on journeys between the Upperworld, Lowerworld and Earthworld. canada ii elämän kehällä 24.1. 16:00 sajos 41
LaDonna Harris: Indian 101 Go vuoiŋŋat čurvot komanssi nainen washingtonissa 24.1. 18:00 siida USA, 2014, 63 l Julianna Brannum l eng INDIÁNA 101Kománsaaktivista LaDonna Harrisis šattai 1960-logus Ovttastuvvan stáhtaid váikkuhanfámoleamos indiána, go son vilges demokráhttasenáhtora náittosguoibmin sáhtii čuollat álgoálbmotáššiid beali. Eurohpá vuosttaseahket INTIAANI 101 Komanssiaktivisti LaDonna Harrisista tuli 1960-luvulla Yhdysvaltain vaikutusvaltaisin intiaani, kun hän valkoisen demokraattisenaattorin vaimona saattoi ajaa alkuperäisväestön asiaa. Euroopan ensi-ilta INDIAN 101 Comanche activist LaDonna Harris became the most influential Indian in the United States in the 1960s, when being married to a white Democratic Senator enabled her to advocate the rights of Natives. European premiere Sápmi/Norja, 2014, 4 l Harry Johansen l sme GO VUOIŊŊAT ČURVOT Vuoiŋŋat meaiskidit Kai Somby ja Ája-joavkku musihkkavideos. KUN HENGET HUUTAVAT Henget myrskyävät Kai Sombyn ja Ájan musiikkivideossa. HEAR THE SPIRITS CRY Spirits whirl in the music video of Kai Somby and Ája. saamelaisia yössä 24.1. 20:00 guovssahasteáhter 42
Ealli guođđa joavkkus Unna guoláš čierru saamelaisia yössä 24.1. 20:00 guovssahasteáhter Sápmi/Norja, 2013, 5 l Egil Pedersen l sme l eng EALLI GUOĐĐÁ JOAVKKUS Almmái geahččala guođđit verddiidis ja čuovvut čiekŋaleamos jurdagiiddis, muhto šaddá máhccat ja gillá servoša ráŋggáštusa. ERO MIELESSÄ Mies yrittää jättää ystäväpiirinsä ja seurata kutsumustaan, mutta joutuu palaamaan ja kärsimään yhteisön rangaistuksen. LEAVING THE HERD A man tries to leave his circle of friends and pursue his calling but is forced to return and suffer the punishment of the community. Sápmi/Suomi, 2014, 3 l Ima Aikio-Arianaick l sme UNNA GUOLÁŠ ČIERRU Maiddái ruovdegulmmehaš háliidivččii beaivvášguoli lusa Niillas Holmberga ja Hildá Läsnmana musihkkavideos. Máilmmi vuosttaseahket. KOLMIPIIKKI ITKEE Myös pieni piikkikalanen haluaisi aurinkokalan luokse Niillas Holmbergin ja Hildá Länsmanin musiikkivideossa. Maailman ensi-ilta. SMALL FISH CRYING A small fish, too, would like to reach the sun fish in a music video by Niillas Holmberg and Hildá Länsman. World Premiere saamelaisia yössä 24.1. 20:00 guovssahasteáhter 43