Vesiensuojelun tehostamisohjelman kuulumisia Kunnostushankkeet Vaikuta vesiin päivät Ympäristöministeriö, Helsinki 27.8.2019 Timo Yrjänä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Esityksen sisältö Ohjelman taustaa ja päämääriä I-kierroksen rahoitus ELY:lle Hankehakemusten analysointia Miten ELYjen vesipäälliköt kokevat kunnostushankkeiden kohdistumisen? 8 vastausta Esimerkkihankkeet Pohjois-Pohjanmaalla Metsähallituksen purohanke valtakunnalliset tavoitteet Elämää Elijärvellä paikallinen pienen järven kunnostushanke
On aika nostaa vesiensuojelun tehoja 1. Vähennämme maatalouden ravinteiden päästöjä vesiin 2. Kunnostamme vesistöjä ja vahvistamme asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostoja 3. Vähennämme haitallisia aineita kaupunkivesistä 4. Saneeraamme Itämeren ympäristölle vaarallisia hylkyjä öljystä 5. Rahoitamme tutkimusta ja kehitystyötä
Tehostamisohjelman lähtökohtana vaikuttavuus Merialue-ja valuma-aluekohtainen lähestymistapa Toimenpiteiden ja rahoituksen kohdistaminen vaikuttavimpiin tilaa parantaviin toimiin Useiden toimijoiden yhteishankkeet Vesiensuojelun toimintatapojen ja menetelmien muutokset Ohjelman vaikuttavuuden seuranta
Tehostamisohjelman avustusraha ELY-keskuksille keväällä 2019 ja vertailuksi vuoden 2018 myöntö Rahamäärän kaksinkertaistuminen lisää kunnostustoimia merkittävästi, muttei muuta pintavesikartan värejä kokonaisuutena, ei ainakaan isojen vesistöjen osalta?? -22-rahan lisäys myös merkittävä! Mahdollistaa lisäpanostuksen hanketukeen
Liminganlahti -Temmesjokisuun delta
ELY-keskuksiin tulleet hakemukset Tullut 80 hakemusta Pienin haettu avustus 750, suurin 514 000 Alle kymppitonnin avustuksia 20 kpl, yli sadantonnin 11 kpl Valtaosa hankkeista 10 000-100 000 Avustusprosentti 27 75 % Päätelmiä: Hankkeissa ei useinkaan ole ammattimaista projektinjohtoa, voi olla hyväkin, hankkeita vedetään talkootyönä Hankkeen varoilla ei luultavasti juuri tehdä selvityksiä tai suunnittelua, vaan ne käytetään suoraan toimintaan aiempien suunnitelmien tai sormituntuman perusteella Uuttakin on mukana: Rauta-humus, pohjavesivaikutteisten purojen ja niiden eliöyhteisöjen tilan parantaminen, muoviroskat rannoilta
Kohdistuminen (arvioitu hankkeen nimen perusteella) Järviin n. 30 Puroon tai jokiin noin 15 Vesistöön noin 5 Vesiensuojelurakenteeseen, kosteikkoon, verkostoon.. noin 30 Päätelmiä: Kaikista hankenimistä ei kovin paljon voi päätellä tässä suhteessa, ehkä lievä järvipainotus kuitenkin
Kohdevesistön ekologinen tila (kaikkia ei ole luokiteltu) Huono 2 Välttävä 9 Tyydyttävä 30 Hyvä (osa riskissä) 20 Erinomainen (osa riskissä) 5 Toimenpideohjelman mukainen 49, ei 28, osittain 1 Päätelmiä: Tehostamisohjelman hankkeiden painopiste ei ole huonoimmissa kohteissa? Helpompi saada muutos aikaan keskinkertaisessa tilassa olevilla? Virkistyskäyttöintressi myös suurempi keskinkertaisissa?
Ilmoitettu hankkeen valmistumisvuosi 2019 13 hanketta 2020 27 hanketta 2021 29 hanketta 2022 3 hanketta Hankkeen kesto yleensä 2 tai 3 v Päätelmiä: Toimenpiteiden toteutus pääosin 2020-21, vaikutusten näkyminen voi kestää vuosia tai hoitokausia.
Kunnostuksista Lisää vesistöjen kunnostushankkeita Lukumäärää tulee Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella voimme lisätä järvien, pien- ja virtavesien sekä rannikkovesien kunnostuksia rannikkovesiin kohdistuvia kunnostuksia ei monta tällä kierroksella edistää uusien kunnostusmenetelmien käyttöönottoa - ainakin muutama T&K-hanke mukana. pääosin kuitenkin aika perinteisiä kunnostusmenetelmiä: koskikunnostus, kaupunkivesien kunnostus, ruoppaus, vesikasvien poisto, virtausolojen parantaminen, hoitokalastus, niitto, lintuvesikunnostus, valuma-aluekunnostus, laskeutusallas Näin parannamme vesistöjen tilaa, virkistysmahdollisuuksia ja luonnon monimuotoisuutta. Haluamme myös vahvistaa nykyisten paikallisten ja alueellisten vesistökunnostusverkostojen toimintaa ja uusien syntymistä sekä edistää uusia toimintamalleja. - Hankenimien perusteella ei pysty päättelemään, mutta ainakin joitain, ainakin Lapin VESKU
Esimerkkihanke 1: Esteet Pois II, Metsähallitus, Koillismaa Metsähallituksen Luontopalvelut toteuttaa: A. Esteettömän vesistörumpurakenteen toteuttamiseksi laadittavan ohjeen loppuun saattaminen ja ohjeen testaaminen käytännössä B. Kohteilla myös kehitetään koneellisia kunnostusmenetelmiä ja järjestetään koulutusta. C. Aiemmin inventoitujen kohteiden tietojen tallennus Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään. Metsähallituksen Eräpalvelut toteuttaa: Valtakunnallisen hankkeen valmistelu yhteistyössä Metsäkeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa mahdollisten vaellusesteiden paikkatiedon ja sen käytön kehittämiseksi sekä ohjeistuksen saamiseksi käytäntöön tienalituskohteilla Suomessa. Hanke toteutetaan 1.4.2019-30.6.2020, kustannusarvio 64 000, tuki enintään 70%, Huom! Ei avustushanke, vaan yhteistyöhanke
Hanketoimijan kommentit (Antti Karppinen): Kohteen valinnassa mennyt aikaa nyt ensimmäinen kohde työn alla. Kunnostustoimet tehtävä teiden perusparannushankkeiden yhteydessä Vuoden loppuun mennessä toteuma kuitenkin 60-70% - eli tosi ripeää Tiedot rekisteriin maastokauden jälkeen Valtakunnallisen hankkeen valmistelu alkaa ohjausryhmän linjattua asiaa. Vesienhoito-ohjelman mukaisuus: Virtavesi ei voi saada hyvää ekologista tilaa, jos siinä on yksikin este
Esimerkkihanke 2: Elämää Elijärvellä Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivanki Oy, Kuusamo Hankkeessa toteutetaan alusveden hapettamista kuormituksen vähentämiseksi ja tehdään siihen liittyvää seurantaa, huoltotöitä ja hankinta- ja korjausinvestointeja Hankitaan huoltovene, uusi ilmastin, kuivapuku, suunnittelua, tarkkailua, happimittari, ilmastimien huolto- ja korjaustöitä sekä asennuspalveluja, lisäksi, käyttökuluja. Vesien- ja merenhoitoa edistävä hanke Avustettavan hankkeen toteutusaika on 26.11.2018-31.10.2021 Kustannusarvio 39 100, tuki enintään 50%
Elijäreltä Elämää Elijärvellä
Hanketoimijan kommentit (Veijo Kilpivaara) Hanke on käynnistynyt ja etenee aikataulussa, konkreettiset toimenpiteet alkavat syksyllä, nyt hankinnan kilpailutus menossa. Vanha hapetin särkyi, uusi hankittava ennen talven tuloa, ei vaikuta kokonaisuuteen, koska hankkeessa oli tarkoitus joka tapauksessa korjata vanha ja lisätä hapetustehoa Järven tila ollut pitkään hyvä, mutta jostain syystä alkanut viime vuosina heiketä, sinilevää ollut tänä kesänä Jatkossa mietitään kosteikon rakentamista järveen tulevaan puroon Hanke on hyvin oleellinen järven tilan kannalta ja täysin oleellinen leirikeskuksen toiminnan kannalta, kaikki ulkoaktiviteetit ja keskuksen imago perustuvat järveen.
Vesipäällikkökyselyn vastaukset 1 1. Kuinka merkittävästi tehostamisohjelma edistää vesienhoidon tavoitteiden toteutumista alueellanne? POS: tässä vaiheessa ja ensimmäisen hakukierroksen tullessa melko pikaisella aikataululla vaihtoehto A Hankkeet parantavat muutaman pienen vesimuodostuman tilaa kuvaa tilannetta parhaiten. Jatkossa tavoitteena vähintään taso C Ohjelman hankkeet kohdistuvat pääosin vesienhoidon toimenpiteisiin ja parantavat usean vesimuodostuman tilaa. PIR: B. Vesienhoidon lisäksi muut tarpeet, kuten virkistyskäyttö, painottuvat hankkeiden kohdentumisessa ja hankkeet kohdistuvat osittain näihin muihin päämääriin PKA: Väittämä C kuvaa ehkä parhaiten. Tosin vähän edistetään myös D:n ja B:n tavoitteita. Hankkeita ei kovin montaa, 7 kpl. KSU: Meidän hankkeet tähän mennessä olleet pienimuotoisia ja virkistyskäyttö on ollut tärkeällä sijalla. Yhdellä hankkeella olisi ollut vesienhoidollista merkittävää vaikutusta, mutta YM:n kanssa sovittiin, että se rahoitetaan ensi vuonna, koska se toteutusta ei vielä voi aloittaa. Tehostamisohjelmalla rahoitetaan 6 hanketta. EPO: Mielestäni sekä B että C sopivat meidän alueelle hyvin. Hankkeet kohdistuvat pääosiin vesienhoidon toimenpiteisiin ja parantavat toteutuessaan usean vesimuodostuman tilaa. Lisäksi useat hankkeet edistävät merkittävästi virkistyskäyttöä. HAM: Varmaankin kaikissa ELYissä useampikin vaihtoehto tulee kysymykseen. Hämeessä teimme kuudelle hankkeelle rahoituspäätöksen näillä uusilla rahoilla. Neljä on perinteisiä pieniä hankkeita, joilla parannetaan yksittäisten vesimuodostumien tilaa. Yksi hanke tähtää laajan alueen vesienhoidon tehostamiseen, nyt annettiin starttirahaa. Ja yksi laaja hanke tulee parantamaan usean vesimuodostuman tilaa. Eli Hämeessä mennään kohtien A,C ja D mukaisesti. Virkistyskäyttö ja muuta tavoitteet eivät nyt näissä hankkeissa erityisesti painotu. KAS: Realistisesti arvioiden B, sillä vaikka joka ikinen KASELY:n kohteista on hyvää huonommassa tilassa ja kohteet mainittu useaan kertaan Kaakkois-Suomen vesienhoidon tmp.ohjelmassa, on realistista ettei lyhytkestoisin hanke itsessään enää merkittävästi paranna ison vesialueen tilaa, vaan hyödyttää virkistyskäyttöä ja ympäristövalistusta ja täydentää aikaisemmin saatujen toimien hyviä tuloksia sekä tuo seurantatietoa niiden onnistumisesta. Korkeintaan pari hanketta kolmesta saattaisivat teoriassa parantaa kohdejärvien tilaa. VAR: B
Vesipäällikkökyselyn vastaukset 2 Keskittyvätkö alueenne tehostamishankkeet pieniin kohteisiin/suurten vesimuodostumien pienempiin osiin vai onko mukana myös suurten vesistöjen kunnostushankkeita? 2. POS: Tehostamishankkeen kohdistuvat tässä vaiheessa pieniin vesimuodostumiin. PIR: hankkeet keskittyvät pääosin pieniin kohteisiin/suurten vesimuodostumien pienempiin osiin PKA: Pääosin hankkeet kohdistuvat pieniin tai suurten muodostumien pienempiin osiin. Mitä tarkoitetaan suurilla vesistöillä? KSU: Hankkeet kohdistuvat pieniin kohteisiin. Tähän vaikuttaa se, että avustuksen hakijoina on pääasiassa osakaskunnat, joilla ei ole runsaasti varoja. Myöskään pienillä kunnilla ei useinkaan ole riittäviä resursseja. Kunnostusten verkostojen asiantuntija- ja toimijaverkostojen tukemiseen saadulla rahoituksella on tarkoitus mm. kannustaa toimijoita yhteistyöhön suurempien hankkeiden aikaansaamiseksi. EPO: Hankkeet kohdistuvat pääosin pieniin ja keskisuuriin kohteisiin, mutta mukana on pari alueen suurtakin kohdetta. Siis tehdyistä 11 päätöksestä on 6 pientä kohdetta, 3 keskisuurta kohdetta ja 2 suurta kohdetta. Nämä suuret hankkeet painottuvat suunnitteluun. HAM: Ks. 1-kohdan vastaus edellä. KAS: ainoastaan yksi kolmesta keskittyy suurempaan kokonaisuuteen eli Lpr ja Taipalsaaren alueen Pien- Saimaaseen, joka nimestään huolimatta on suuri vesialue ja tyypiltään Suuret vähähumuksiset järvet. Kahdessa muussa on kyse enintään keskikokoisen vesimuodostuman (Kivijärvi yläosa; 11 km²) pidempiaikaisesta kunnostushankkeesta, jossa kyllä aikaisemman kolmivuotisen hankkeen ansiosta tilan kohenemista nähtävissä. VAR: Pieniä, lähinnä aina yksityistä etua palvelevia.
Vesipäällikkökyselyn vastaukset 3 Kuinka hyvin avustuksen saaneet hankkeet ovat lähteneet liikkeelle ja kuinka pitkälle niissä tänä vuonna päästään? POS: Tehostamishankkeen lisämäärärahalle vasta aloitetaan hankkeita tänä vuonna (suunnittelu) ja toteutuksessa olevat hankkeet ovat pääosin edellisten vuosien rahoitusten tulosta. PIR: Rahoituspäätökset tehtiin vasta heinäkuun alussa, joten tuskin ne ovat kovin pitkälle edenneet. Yhdeksästä hankkeesta vain kaksi päättyy tänä vuonna (hoitokalastushankkeet), muut joko vuoden 2020 tai 2021 loppuun mennessä, niissä vuosi 2019 on varattu suunnitteluun. PKA: Osa pienistä esim. niittohankkeista toteutuu tänä vuonna. Isommissa hankkeissa (mm. valuma-alueen kunnostus ym.) toteutusaikataulu ulottuu aina vuoteen 2021. Osassa hankkeita on pyydetty täydennystä (mm. toteutus- ja rahoitussuunnitelmaan), päätökset on tarkoitus tehdä syksyllä, ja hankkeet varsinaisesti käynnistyvät (mm. kilpailutus) myöhemmin syksyllä. Tänä vuonna päästään alkuun, varsinaisesti toteutus 2020-2021. Hankehaku oli aika kiireisellä aikataululla, mikä jonkin verran näkyy hakemusten sisällöllisessä laadussa. KSU: Tänä vuonna päästään aloittamaan, mutta hankkeet eivät tänä vuonna kovin pitkälle etene. Tähän vaikuttanut myöntöpäätösten siirtyminen kesälle EPO: Arvioisin, että noin puolet on alkanut ja ehkä pari pienintä tulee tämän vuoden aikana tehtyä. HAM: Pienet kunnostushankkeet ovat lähteneet liikkeelle ja niissä päästään osin varmaan jo toteutuksiinkin tämän vuoden puolella. Toinen laajoista hankkeista on jo käynnissä ja toinen käynnistyy ensi vuoden alussa. KAS: Kaksi kolmesta hankkeesta ovat startanneet omarahoituksen yms. turvin. Yksi hanke kolmesta saadaan maaliin tänä vuonna eli Pien-Saimaa kuntoon PISKU hanke. Kaksi muuta hanketta toteutetaan tehostamisohjelmarahoilla välittöminä jatkovuosina, mutta ne on aloitettu tänä vuonna. VAR: Osa hyvin, osa huonosti. Täysin kiinni taustaorganisaation valmiuksista.
Pohdintaa tehostamisohjelman kunnostushankkeiden vaikutuksesta vesienhoitoon Ohjelman taustalla Itämeren tila suoraan rannikkovesiin kohdistuvia hankkeita kuitenkin vähän? Toki vaikutetaan mereen laskeviin vesistöihin. Pääosa ainakin ensi vaiheen hankkeista kohdistuu pieniin vesiin, joissakin suuremmissa vesissä toimintaa aloitellaan Pienissä kohteissa hanke voi johtaa tilan parantumiseen, isommissa täydentää muita toimia tai saada aikaan aktivoitumista toimijoissa. Virkistyskäyttönäkökulma vahvasti hankkeissa mukana ja hyvä niin - se motivoi toimijoita Kohdistuvat paljolti tyydyttävässä ja hyvässä tilassa oleviin vesiin pitäisikö panostusta yrittää suunnata myös huonompiin kohteisiin? Vaikutusten arviointiin ajankohta on aivan liian aikainen, keväällä rahoitettujen hankkeiden toimenpiteet toteutuvatkin pääosin kahden seuraavan kesän aikana Ohjelman jatkuessa saadaan paremmin valmisteltuja ja laajemmin vesienhoitoon vaikuttavia hankkeita