LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS Sari Kunnari, Elisa Heikkinen, Soile Loukusa, Tuula Savinainen-Makkonen, Anna-Leena Martikainen & Sini Smolander Child Language Research Center () Lapsenkielen tutkimuskeskus: www.ouluclrc.fi
Esityksen sisältö Kelan osahankkeen I tulokset Kelan osahankkeen II suunnitelmat Kehityksellisen kielihäiriön kuntoutus: Costkyselytutkimuksen tuloksia
Kelan osahanke I
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Oikeus vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jos Sairaus aiheuttaa huomattavia vaikeuksia selviytyä arjen toimissa Kuntoutuksen tarve kestää vähintään vuoden Kuntoutuksen tavoitteet eivät ole hoidollisia, vaan tukevat suoriutumista ja osallistumista Myöntö yleensä vuodeksi kerrallaan Terapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa
Mitä tutkimme Tietopyyntö Kelalle Kuntoutuksen saajien määrä Terapiakäyntien määrä Kuntoutuksen kokonaiskustannukset Puheterapian kustannukset Valtakunnalliset erot
Saajat, käyntimäärät ja kustannukset Vuosi Saajat Käyntimäärät Ka Pt/euroa Vaativa yhteensä 2013 6 733 189 078 28,1 25 462 671 69 734 620 2014 7 600 214 144 28,2 29 251 467 77 215 668 2015 8 795 254 529 28,9 39 345 586 96 235 544 2016 10 173 295 604 29,1 46 337 115 106 751 815 2017 11 460 308 969 27,0 47 855 931 107 851 947
Puheterapian saajien määrä diagnoosiryhmittäin Vuosi F70 79 F80 F83 F84 89 F90 99 2013 849 1 995 1 007 718 93 2014 932 2 477 1 111 792 101 2015 1 093 3 050 1 362 882 107 2016 1 153 3 888 1 538 934 132 2017 1 204 4 643 1 790 1 063 179
Puheterapian keskimääräinen käyntimäärä diagnoosiryhmittäin Vuosi F70 79 F80 F83 F84 89 F90 99 2013 26,5 29,9 27,4 29,6 22,4 2014 27,5 30,3 27,7 27,6 23,6 2015 26,9 31,5 27,3 27,7 24,9 2016 27,9 30,9 28,0 26,9 25,1 2017 25,2 28,7 25,5 25,0 22,2
Kuntoutuksen saajat ikäryhmittäin Ikäryhmä 2013 2014 2015 2016 2017 0 2 68 77 122 132 101 3 4 964 1165 1 256 1 501 1 573 5 6 2 166 2 495 2 874 3 291 3 696 7 10 2 528 2 836 3 454 4 105 4 901 11 15 847 862 910 963 1 000 16 19 160 165 179 181 189
Kuntoutuskäyntien määrä ikäryhmittäin
Käyntimäärät sukupuolittain
Ohjaus-, yhteisneuvottelu- ja verkostokäynnit
Saajien määrä maakunnittain Maakunnat 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos Ahvenanmaa 36 38 53 32 35-1 (alle -1 %) Etelä-Karjala 70 70 74 81 108 +38 (+54 %) Etelä-Pohjanmaa 171 174 180 203 244 +73 (+43 %) Etelä-Savo 114 116 134 155 170 +56 (+49 %) Kainuu 166 172 179 182 182 +16 (+10 %) Kanta-Häme 136 169 203 225 265 +129 (+95 %) Keski-Pohjanmaa 184 204 246 237 255 +71 (+39 %) Keski-Suomi 357 377 393 418 448 +91 (+25 %) Kymenlaakso 138 184 215 263 272 +134 (+97 %) Lappi 311 318 359 488 541 +230 (+74 %) Pirkanmaa 488 551 601 728 828 +340 (+70 %) Pohjanmaa 182 211 222 260 297 +115 (+63 %) Pohjois-Karjala 68 109 153 219 222 +154 (+226 %) Pohjois-Pohjanmaa 768 841 925 1097 1216 +448 (+58 %) Pohjois-Savo 265 281 316 377 436 +171 (+65 %) Päijät-Häme 135 160 188 206 221 +86 (+64 %) Satakunta 72 81 141 194 236 +164 (+228 %) Ulkomaat ja tuntematon 4 9 9 9 16 +12 (+300 %)* Uusimaa 2 603 2 994 3 525 4 002 4 510 +1 907 (+73 %) Varsinais-Suomi 465 541 679 797 958 +493 (+106 %)
Keskimääräiset käyntimäärät maakunnittain Maakunnat 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos Ahvenanmaa 20,9 20,4 19,8 19,8 26,9 +6 Etelä-Karjala 23,3 24,4 18,0 22,4 18,9-4,4 Etelä-Pohjanmaa 20,6 21,5 21,2 22,3 20,9 +0,3 Etelä-Savo 23,6 25,7 26,4 26,7 22,8-0,8 Kainuu 25,4 27,0 33,7 38,6 34,6 +9,2 Kanta-Häme 23,9 26,1 24,6 26,5 23,3-0,6 Keski-Pohjanmaa 26,2 28,1 29,6 32,0 30,2 +4 Keski-Suomi 24,0 23,9 25,3 24,4 25,6 +1,6 Kymenlaakso 23,1 21,7 24,6 23,8 23,8 +0,7 Lappi 24,5 25,5 31,0 30,7 30,0 +5,5 Pirkanmaa 26,9 27,7 27,9 26,9 26,5-0,4 Pohjanmaa 16,2 20,7 21,4 22,1 23,3 +7,1 Pohjois-Karjala 19,8 20,1 19,3 19,1 20,2 +0,4 Pohjois-Pohjanmaa 36,9 37,5 39,5 40,6 37,3 +0,4 Pohjois-Savo 25,2 28,1 29,3 29,0 26,8 +1,6 Päijät-Häme 24,9 26,4 26,3 27,2 24,5-0,4 Satakunta 20,1 19,8 19,0 23,2 23,6 +3,5 Ulkomaat ja tuntematon 26,8 15,6 21,6 18,1 21,2-5,6 Uusimaa 30,5 29,3 29,7 29,1 26,0-4,5 Varsinais-Suomi 26,2 25,9 25,5 26,2 24,9-1,3
Kelan osahanke II Kehityksellisen kielihäiriön kuntoutuskäytännöt ja kuntoutuksen vaikuttavuus Miten puheterapialla voidaan vaikuttaa lapsen toimintakykyyn arjessa? Mitkä tekijät edistävät ja/tai rajoittavat toimintakykyä?
Tutkimuksen aika-asetelma
Kehityksellisen kielihäiriön kuntoutus: Cost-kyselytutkimuksen tuloksia Sari Kunnari, Sini Smolander, Anna-Kaisa Tolonen & Marja Laasonen
Hyvä kuntoutuskäytäntö Konkreettiset työskentelytavat ja menetelmät Teoreettiset työtä ohjaavat periaatteet Lähtökohtana näyttöön perustuva käytäntö Paras saatavilla oleva tutkimustieto Kliininen kokemus Kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen Mahdollistaa niukkojen resurssien järkevän käytön Keino taata oikeus vaikuttavaan kuntoutukseen
Puheterapian kuntoutusjärjestelyt Fyysinen ympäristö Suora vs. epäsuora terapia Yksilö- vs. ryhmäterapia Terapian intensiteetti
Fyysinen ympäristö Schooling ym. 2010 systemaattinen katsaus Vastaanotto tai koulu vs. koti Valtaosassa tutkimuksista ei eroa Vastaanotto: enemmän ilmauksia vuorovaikutuksessa Koti: vähemmän epäselviä ilmauksia, reagoivat paremmin kehotuksiin Integroitu vs. ei-integroitu luokka Valtaosassa tutkimuksista ei eroa Integroitu: paremmat kuullun ymmärtämisen ja puheen tuottamisen taidot
Suora vs. epäsuora terapia Suora terapia Kasvotusten tapahtuva yksilö- tai ryhmäkuntoutus Vaikuttavaa etenkin puheen tuottamisen häiriöissä Vaikea-asteinen kielihäiriö Epäsuora terapia Lähi-ihmisten toteuttama kuntoutus Vaikuttavaa, jos harjoittelu ja ohjaus tiivistä
Yksilö- vs. ryhmäterapia Law ym. 2003 meta-analyysi Ei tilastollisesti merkitsevää eroa Boyle ym. 2007 N=152; RCT; terapian kesto 15 viikkoa, 3 x viikossa CELF-3 (resept., ekspress., kokonaispisteet) Ei tilastollisesti merkitsevää eroa Schooling ym. 2010 systemaattinen katsaus Ei tilastollisesti merkitsevää eroa
Intensiteetti: mitä huomioitava?
Intensiteetti: miten laskea? (Baker 2012) TEHTÄVÄ ANNOS = terapeutin syötteet tai asiakkaan toiminnat terapiakerran aikana 25 50 75 100 125 150 175 200+ TERAPIAKERRAN KESTO minuutteina 10 20 30 40 50 60 70 80 90 TERAPIAKERTOJEN TIHEYS viikossa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 TERAPIAN KOKONAISKESTO viikoissa tai kuukausissa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 KUMULATIIVINEN KUNTOUTUKSEN INTENSITEETTI
Suomalaisen Cost-kyselyn alustavia tuloksia Vastaajia 144 Valtaosa vastaajista puheterapeutteja Vastaajilla kokemusta kielihäiriöisten lasten kanssa työskentelystä keskimäärin 16 vuotta
Kuntoutusjärjestelyt Saako lapsi suoraa/epäsuoraa terapiaa? Kuinka usein kuntoutus tapahtuu? Kuinka kauan kuntoutuskerta kestää? Kuinka monta kuntoutuskertaa lapselle on myönnetty? Toteutuuko kuntoutus kahdenkesken, pienryhmässä vai suuremmassa ryhmässä? Mitä tekniikoita/lähestymistapoja käytät kuntoutuksessa?
Suora terapia
Suoran terapian tiheys
Terapiakerran kesto
Terapiakertojen määrä
Suoran terapian toteutus: kahdenkesken
Epäsuora terapia
Epäsuoran terapian tiheys
Epäsuoran terapian kesto
Epäsuoran kuntoutuksen toteuttaja Vanhempi/huoltaja 42.6 % Opettaja 19.3 % Avustaja 13.9 % Erityispedagogiikan ammattilainen 17.8 % Muu 6.4 %
Aina käytössä olevat lähestymistavat 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Yhteenvetoa Suurin osa lapsista saa suoraa terapiaa Terapia toteutuu pääosin 30-45 min kertoina Myönnetyt terapiamäärät pääosin 21-50 Terapiassa käytetään eniten ilmausten laajentamista, kielellistä mallittamista ja kielellisten edustumien vahvistamista Kuntoutuksen taustalla vaikuttavista te tarvitaan lisää tietoa
Kiitos!