KURIKAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Kaupunginvaltuuston 14.6.2004 35 hyväksymä. 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulaissa on säädetty. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Kurikan kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. Määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Kurikan kaupungissa toimii rakennuslautakunta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelumääräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa taikka lain 61, 62 tai 78 :n mukaista ilmoituksenvaraista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen ympäristöluvassa tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät koske myöskään puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa olevien tai niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi on niiden täytäntöönpanemiseksi Kurikan kaupungissa noudatettava näitä paikallisista olosuhteista johtuvia ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Lisäksi tulee noudattaa muiden lakien perusteella annettuja määräyksiä. Kunnan viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa ja viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä näissä määräyksissä säädetään. 4 Erityiset paikalliset olosuhteet Kurikan kaupungin paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttävät tarkennettuja määräyksiä, ovat seuraavat:
-Taajama-alue, jolla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita sekä muita erikseen liitekartassa 1 esitettyjä alueita. -Pohjavesialue, jolla tarkoitetaan pohjavesialuetta kokonaisuudessaan, joka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi (I luokan), vedenhankintaan soveltuvaksi (II luokan) tai muuksi (III luokan) pohjavesialueeksi. -Rantavyöhyke, jolla tarkoitetaan ensisijaisesti vesiensuojelun kannalta tärkeitä vesistöjen rantaalueita. Etäisyydet lasketaan keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. -Tulva-alue, jolla tarkoitetaan aluetta, joka jää tulvan alle useammin kuin keskimäärin kerran 20 vuodessa. 2 LUKU: JÄTEVEDET 5 Jätevesien käsittely viemärilaitoksen alueella Viemärilaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen viemäriin laitoksen ehtojen mukaisesti. 6 Jätevesien käsittely viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella Viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella olevien kiinteistöjen jätevedet tulee käsitellä seuraavan vyöhykejaon mukaisesti. Mikäli yritys- tai teollisuuskäytössä olevalla kiinteistöllä muodostuvat jätevedet ovat määrältään ja koostumukseltaan rinnastettavissa tavanomaiselta asuinkiinteistöltä muodostuviin jätevesiin eikä niiden johtaminen edellytä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristölupaa, tulee niiden osalta noudattaa näitä määräyksiä. Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyvyöhykkeet I Lievennetyn käsittelyn alue Lievennetyn käsittelyn vyöhyke on se alue, joka ei ole rajattu kuuluvaksi mihinkään muuhun vyöhykkeeseen. Puhdistustehovaatimus: Biologinen hapenkulutus BOD 7 80 % Kokonaisfosfori P 70 % Kokonaistyppi N 30 % Käsittelymenetelmäksi soveltuu mm. maa- tai pienpuhdistamo, maahanimeytys on mahdollista mikäli maaperä on siihen soveltuvaa. Puhdistusvaatimukset on saavutettava ennen jäteveden johtamista maahan tai valutusojaan. WC-vesille tulee olla ennen jatkokäsittelyä kolmeosainen saostuskaivo tai vastaava. Harmaille jätevesille tulee olla kaksiosainen saostuskaivo.
II Peruskäsittelyn alue Vyöhykkeeseen kuuluvat vesistöjen ranta-alueet 50 m leveydeltä. Pitkämön altaan, Jalasjoen ja Kyrönjoen rannoilla vyöhykkeen leveys on 100 m. Pitkämön altaan, Jalasjoen ja Kyrönjoen rannoilla 50 m vyöhykkeellä WC-vedet tulee johtaa umpisäiliöön. Puhdistustehovaatimus, jollei vaadita umpikaivoa: Biologinen hapenkulutus BOD 7 90 % Kokonaisfosfori P 85 % Kokonaistyppi N 40 % Käsittelymenetelmäksi soveltuu esim. maasuodatin (tehostus fosforin poistoon) tai pienpuhdistamo. Saostuskaivot kuten lievennetyn käsittelyn alueella. III Erityisalueet Erityisalueisiin kuuluvat I-III luokan eli vedenhankinnan kannalta tärkeät tai muut vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet sekä muut pohjavesialueet. Kaikki jätevedet tulee johtaa viemäriverkostoon, mikäli mahdollista, tai käsiteltäviksi alueen ulkopuolella taikka ne tulee johtaa vähintään 5 m 3 umpisäiliöön. 7 Suojaetäisyydet, käyttö ja kunnossapito Peruskäsittelyn ja lievennetyn käsittelyn vyöhykkeillä maapuhdistamon ja jäteveden purkupaikan sijoittamisessa on noudatettava seuraavia suojaetäisyyksiä: kaivoon 50 100 m (oma kaivo tapauskohtaisesti), vesistöön 30 m, kiinteistön rajaan 5 m. Jätevesiä ei saa päästää pohjavesiin (suojakerros pohjaveden pintaan tulee olla vähintään 1 m). Mikäli käsittelyä ei voida rakentaa niin, että suojaetäisyydet täyttyvät, tulee jätevedet johtaa umpisäiliöön. Kaikilla vyöhykkeillä suositellaan vedettömiä tai vähävetisiä käymälöitä ja loma-asunnoissa kuivakäymälöitä. Muualla kuin pohjavesialueilla vesijohtoon kuulumattomien vapaa-ajan rakennusten tai saunojen pesuvedet voidaan johtaa ja imeyttää puhdistamattomina maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Etäisyyden vesistöstä tulee tällöin olla vähintään 15 m. Saostuskaivot tulee tyhjentää vähintään kaksi kertaa vuodessa, umpisäiliöt ja muut vastaavat säiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa ja riittävän usein. Lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen, viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan. 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa
jätevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristö- tai terveyshaittaa. Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kiinteistöllä on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljyerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin tai muuhun käsittelyyn. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla sekä sellaisilla alueilla, joista pesuvedet joutuvat suoraan vesistöön. Pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu liuotinpesuaineilla on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistukseen. 9 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Lumen vastaanottopaikat tulee sijoittaa ja toteuttaa siten, että niiden sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista. Sulamisvesistä on erotettava kiinteät roskat ennen vesien johtamista ojaan tai maastoon. Taajamista kerättyä tai muutoin likaista lunta ei saa sijoittaa 30 m lähemmäksi rantaa, tulva-alueille, vesistöön eikä jäälle. Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen pohjavesialueelle siten, että sulamisvedet pääsevät imeytymään maahan pohjavesialueella, on kielletty. Vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen roskaantumisen estämiseksi. 3 LUKU: JÄTTEET JA KEMIKAALIT 10 Jätteiden ja kemikaalien käsittely Kiinteistön jätehuolto, jätteiden keräily- ja välivarastointipaikat sekä jätteiden käsittelypaikat tulee toteuttaa ja varustaa siten, että jätehuollosta ja jätteiden käsittelystä ei aiheudu ympäristön, maaperän tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Jätteiden keräily-, välivarastointipaikat ja -säiliöt sekä jätteiden kompostointi kiinteistöllä tulee toteuttaa siten, että estetään haittaeläimien pääsy niihin. Käymäläjätettä saa taajama-alueella kompostoida ainoastaan ympäristönsuojeluviranomaisen antaman tapauskohtaisella luvalla. Ongelmajätteiden, kuten esimerkiksi öljyn, maalien, torjunta-aineiden ja liuottimien varastointi ja säilytys tulee järjestää kiinteistöllä siten, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen ja muuhun ympäristöön on estetty. Niiden kuljettamisen on tapahduttava voimassa olevien määräysten mukaisesti. Jätteiden maahan hautaaminen on kielletty. Kuolleet lemmikkieläimet voidaan haudata omalle maalle siten, että alle 40 kg:n eläimet peitetään vähintään 0,5 metrin paksuisella maakerroksella ja suuremmat vähintään 1 metrin paksuisella maakerroksella. Metsästyslain piiriin kuuluvat eläimet ja
niistä syntyvä teurasjäte voidaan haudata maanomistajan luvalla. Pohjavesialueille eläimiä ei saa haudata. Tarttuviin eläintauteihin kuolleiden eläinten käsittelystä antaa ohjeet kunnan eläinlääkäri. Kiinteistön jätehuollon järjestämistä koskevat yksityiskohtaiset määräykset annetaan Kurikan kaupungin yleisissä jätehuoltomääräyksissä. 11 Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus, tarkastus ja kunnossapito Polttoaineet, öljyt ja muut kemikaalit tulee säilyttää asianmukaisissa säiliöissä tiiviillä alustalla niin, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen ja muuhun ympäristöön on estetty. Kuljetuksessa on noudatettava voimassa olevia määräyksiä. Pohjavesialueilla ja ranta-alueilla kiinteistöjen polttoaine-, öljy- ja muut kemikaalisäiliöt on sijoitettava maan päälle tiiviisiin suoja-altaisiin tai säiliöiden on oltava vuodonilmaisujärjestelmällä varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään yhtä suuri kuin siihen sijoitettavan säiliön tilavuus. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaittein. Pohjavesialueella sijaitsevat vanhat maanalaiset öljysäiliöt tulee kiinteistön haltijan tai omistajan toimesta tarkastuttaa vähintään kerran viidessä vuodessa valtuutetulla tarkastajalla annettujen säädösten mukaisesti. Muilla alueilla säiliöt tulee tarkastuttaa vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Vanhat maanalaiset polttoneste-, öljy- ja kemikaalisäiliöt täyttöputkineen tulee käytöstä poiston jälkeen nostaa ylös maasta ja tarkastaa niiden kunto ja mahdolliset vuodot. Mahdollisista vuodoista on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle ja maaperä on puhdistettava. Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän tai toiminnan harjoittajan on annettava kunnan valvontaviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot kiinteistöllä sijaitsevista säiliöistä, niiden kunnosta, tarkastuksista ja suoritetuista huoltotoimenpiteistä sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden poistamisesta. 4 LUKU: ILMANSUOJELU 12 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa jätettä eikä muitakaan sellaisia polttoaineita, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee siinä määrin nokea, hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Tällaisia aineita ovat mm. painekyllästetty sekä pintakäsitelty puutavara, polttoon kelpaamattomat muovit ja muu vastaava materiaali sekä muut huonosti palavat materiaalit. Polttolaitteita tulee säätää, käyttää ja huoltaa siten, ettei poltosta aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle. Taajama-alueen ulkopuolella saa avopolttona polttaa vähäisiä määriä risuja, oksia ja olkia sekä käsittelemätöntä puutavaraa. Muiden jätteiden avopoltto on kielletty.
Maanviljelyksessä ja metsänhoitotoiminnassa tarpeellinen kulotus sekä kokkotulien poltto on kuitenkin sallittua. Niistä tulee tehdä ilmoitus palo- ja pelastusviranomaiselle. 13 Kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuva melu, pöly, liuotinainehöyryt tai muut vastaavat päästöt eivät aiheuta haittaa tai vaaraa kiinteistön asukkaille, naapureille tai ympäristölle. Rakennusten, rakenteiden ja esineiden hiekkapuhallus on sallittu suojapeitteillä eristetyssä tilassa. Ulkona tapahtuva laitosmainen hiekkapuhallus tarvitsee ympäristöluvan. Kiinteistön haltijan tai toimenpiteen suorittajan on ilmoitettava kunnostustöiden aloittamisesta kiinteistön asukkaille ja naapureille. Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossa- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä mahdollisimman tehokkaasti. 5 LUKU: MELUNTORJUNTA 14 Äänenvahvistimen käyttö ulkotiloissa Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa on kielletty yöaikaan klo 22.00-7.00 välisenä aikana sekä lisäksi päiväaikaan sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen läheisyydessä. Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa on kuitenkin sallittu yksipäiväisten kertaluontoisten tapahtumien yhteydessä torilla, urheilukentällä tai muulla yleisökäyttöön tarkoitetussa tai soveltuvassa paikassa klo 24.00 saakka. Ympäristön asukkaille tulee ennakkoon ilmoittaa äänentoistolaitteiden käytöstä kun äänentoistolaitteita käytetään klo 22.00-24.00 välisenä aikana. Tilaisuuden järjestäjän on annettava kunnan valvontaviranomaiselle tarvittaessa tiedot äänenvahvistinlaitteiden teknisistä ominaisuuksista, niiden sijoittamisesta alueelle ja muista valvonnan kannalta tarpeellisista ominaisuuksista. Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäistentapahtumien järjestäjän tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänentoistovahvistimien säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän. Liikkuvaan ajoneuvoon tai muuhun kulkuvälineeseen asennettujen sekä kannettavien äänentoistolaitteiden käyttäminen ulkona mainos- tai vastaavassa tarkoituksessa on sallittua ainoastaan päivällä klo 7.00-22.00 välisenä aikana.
15 Häiritsevää melua aiheuttavien työvaiheiden ja toimintojen rajoittaminen ulkotiloissa Häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttäminen on kielletty taajama-alueella yöaikaan klo 22.00-07.00. Määräyksen aikarajoitus ei koske liikenneväylien eikä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä, mikäli työn suorittamista on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta perustellusta syystä pidettävä välttämättömänä. Määräys ei koske lisäksi maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa. 16 Meluilmoitusmenettely ja siitä poikkeaminen Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä seuraavista toimenpiteistä tai tapahtumista: 1) ilotulituksesta 2) lentonäytöksestä tai tilapäisestä yleisölennätyksestä 3) tavanomaisesta rakennus- ja purkutöistä suoritettuna siten, että meluisimmat työvaiheet tehdään arkisin päiväaikaan klo 7.00-20.00 4) tilaisuuksista, jotka täyttävät kohdan 14 ehdot. 6 LUKU: MAATALOUDEN LANNAN LEVITYSTÄ JA VARASTOINTIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 17 Vyöhykkeet ja alueet, joilla lannan ja lannoitteiden käyttöä rajoitetaan Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää 100 m suojavyöhyke, jota ei lannoiteta kotieläinten lannalla. Pohjavesialueille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, eläinsuojan pesuvesiä eikä puristenesteitä. Pohjaveden muodostumisalueille ei saa lisäksi levittää kuivalantaa. 18 Lannan varastointi Lanta tulee varastoida pääsääntöisesti asianmukaisissa lantaloissa. Lannan patteroinnista tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lantapatterin etäisyys naapurin asuin- tai lomarakennuksesta tai yrityskiinteistöstä tulee olla vähintään 100 m.
Muutoin lantapatterin sijoittamisessa sekä perustamisessa tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä. 7 LUKU: TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN JA NIISTÄ AIHEUTUVIEN PÄÄSTÖJEN JA HAITTOJEN RAJOITTAMINEN 19 Tilapäinen asfalttiaseman ja murskauslaitos Tilapäisen asfalttiaseman tai murskauslaitoksen, jonka toiminta-aika on vuodessa enintään 49 päivää, sijoittamisen edellytyksenä on, että -laitos on toiminnassa vain arkisin klo 07.00-22.00 ja arkilauantaisin klo 07.00-18.00 -asutuksen lähellä murskaimet koteloidaan ja pölyn leviäminen estetään tarvittaessa kastelulla -toiminnan melupäästöt eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melun ohjearvoja -toiminnassa tarvittavien polttoaineiden ja muiden ympäristölle vaarallisten aineiden varastointi ja käsittely sekä toiminnasta mahdollisesti muodostuvien jätteiden varastointi ja mahdollisten lietteiden käsittely järjestetään siten, että niiden joutuminen maaperään tai muuten ympäristöön on estetty. Pohjavesialueelle sijoitettavan tilapäisen asfalttiaseman tai murskauslaitoksen tulee hakea toiminnalleen ympäristölupa. Tilapäisen asfalttiaseman tai murskaamon toiminnan käynnistämisestä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 14 päivää ennen toiminnan aloittamista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa antaa toiminnalle tarkempia määräyksiä. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lopputarkastusta varten. Näiden määräysten lisäksi toiminnasta on tarvittaessa tehtävä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus tilapäisestä melusta tai tärinästä sekä terveydensuojelulain 13 mukainen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaisille. 20 Eläinten ruokinta Asuinkiinteistöjen pihalla tapahtuvasta lintujen ja muiden eläinten ruokinnasta ei saa aiheutua haittaa asukkaille tai naapureille. Ruokinnassa tulee noudattaa mahdollisia taloyhtiön antamia määräyksiä ja kieltoja. Eläinten ruokinta tulee järjestää siten, että rotat, hiiret tai muut vahinkoeläimet eivät pääse ruokintapaikalle. Eläimiä ruokittaessa tulee ruuaksi tarkoitetut jyvät ja muut ainekset sijoittaa niille tarkoitettuun ruokinta-automaattiin tai vastaavaan laitteeseen. Eläimiä ei saa ruokkia heittämällä ruokaa sellaisenaan maahan. Kesäajaksi tulee ruokinta lopettaa ja ruokintapaikat puhdistaa.
8 LUKU: MUUT MÄÄRÄYKSET 21 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on annettava pyydettäessä kunnan valvontaviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. 22 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä ympäristönsuojelumääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä. 23 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin pakkokeinoista ja seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 :ssä. 7 LUKU: VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 24 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 15.6.2004.