Päätös. Etelä-Suomi Nro 161/2012/1 Dnro ESAVI/706/04.08/2010

Päätös Etelä-Suomi Nro 161/2012/1 Dnro ESAVI/706/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen paperitehtaan ympäristöluvan nro 36/2007/1 lupamääräyksen 38 mukainen Lohjanjärven eteläosan hapettamista koskeva selvitys, Lohja HAKIJA Sappi Finland I Oy Kirkniemi Mill FI-08800 Lohja TOIMINTA JA SIJAINTIPAIKKA SELVITYKSEN VIREILLETULO Kirkniemen paperitehdas sijaitsee Lohjanjärven rannalla noin 10 km Lohjan kaupungin keskustasta lounaaseen. Tehdasalue rajoittuu pohjoispuolelta Lohjanjärven Pensaarensalmeen ja itäpuolelta Virkkalanselkään. Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Lohjanjärven eteläosassa sijaitsevaan Osuniemenlahteen tehtaan lounaispuolelle. Jätevesi leviää purkualueelta sekä etelään että pohjoiseen. Päävirtaussuunta on etelään kohti Mustionjokea, joka on myös Natura-aluetta (Mustionjoki, FI0100023). Lohjanjärven eteläosan virkistyskäyttökelpoisuutta alentavat järven eteläosaan purettavat jätevedet, Kirkniemen paperitehtaan aikaisempi kuormitus (sisäinen kuormitus) sekä hajakuormitus. Lohjanjärven rannalla on runsaasti kesämökkejä ja ympärivuotisessa käytössä olevia asuntoja. Järvellä myös harjoitetaan runsaasti virkistys- ja kotitarvekalastusta. Kalastusta haittaavat särkikalojen runsauden lisäksi pyydysten likaantuminen, leväkukinnot, runsas vesikasvillisuus sekä paikoin kalojen makuvirheet. Selvitys on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 21.12.2010. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 SELVITYKSEN PERUSTE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.10.2007 myöntämän ympäristölupapäätöksen nro 36/2007/1 lupamääräys 38, joka kuuluu Vaasan hallintooikeuden päätöksen nro 09/0406/1 (21.12.2009) muutosten jälkeen seuraavasti: Luvan saajan on jatkettava Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapettamista toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on toimitettava 31.12.2010 mennessä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle selvitys ilmastuskapasiteetin lisäämistarpeesta. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa tätä lupamääräystä täydentäviä määräyksiä. Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi erityisestä syystä täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. ASIAN TAUSTAA Jätevesien vesistövaikutusten vähentämiseksi Kirkniemen tehtaat on suorittanut vuodesta 1986 lähtien jätevesien purkualueen pohjoispuolella sijaitsevan Hållsnäsfjärdenin syvänteiden hapetusta. Hapetusta laajennettiin vuonna 1995 asentamalla kaksi hapetinta järven eteläisimpiin Kyrkofjärdenin syvänteisiin. Hapetuksen vaikutuksia veden laatuun seurataan Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 16.10.2002 antamallaan päätöksellä nro 51/2002/1 myöntänyt vesilain mukaisen luvan Kirkniemen tehtaiden jätevesien johtamiseen Lohjanjärveen. Lupamääräyksen 8 mukaan luvan saajan oli mm. jatkettava Hållsnäsfjärdenin, Ahtialansalmen ja Kyrkofjärdenin molempien syvänteiden ilmastusta ja ilmastuskapasiteetin lisäämisen tarve oli selvitettävä ympäristölupahakemukseen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 1 a) perusteella. HAKIJAN SELVITYS Hakija on teettänyt Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd:llä arvioinnin Lohjanjärven eteläosan nykyisestä hapetuskapasiteetista ja mahdollisesta lisäkapasiteetin tarpeesta (Saarijärvi & Kauppinen 17.12.2010).

3 Kuormittajat Hapetuksen toteutus Kirkniemen paperitehtaan ja Lohjan kaupungin Peltoniemen jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Lohjanjärven eteläosan Hållsnäsfjärdenin Osuniemenlahteen. Jätevesien vaikutuksia on tarkkaillut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, joka on myös laatinut vuosiraportit tarkkailutulosten pohjalta. Jätevesien happea kuluttavan vaikutuksen kompensoimiseksi Kirkniemen tehtaan ympäristöluvassa on ollut velvoite hapettaa Lohjanjärven eteläosaa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on laatinut myös hapettamisen tuloksista vuosittaiset raportit. Muita pistekuormittajia Lohjanjärvellä ovat Mondi Lohja Oy:n paperitehdas ja Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo, jotka yhdessä Kirkniemen paperitehtaan ja Peltoniemen jätevedenpuhdistamon kanssa muodostavat noin 15 % Lohjanjärveen kohdistuvasta vesistökuormituksesta. Viime vuosien aikana Kirkniemen paperitehtaan jätevesien määrä on ollut luokkaa 15 000 m 3 /d, happea kuluttavan aineksen, BOD 7, määrä noin 100 kg/d, kemiallinen hapenkulutus, COD Cr noin 1 850 kg/d, kokonaisfosforipäästö 2 4 kg/d ja kokonaistypen päästö 50 70 kg/d. Pääasiallinen ravinnekuormittaja Lohjanjärvellä on hajakuormitus, joka tuo järveen yli 80 % ravinnekuormituksesta. Kirkniemen paperitehtaan vesistökuormitus on kokonaisuutena tarkastellen vähentynyt viimeisten 15 vuoden aikana, vaikka tuotantokapasiteetti on lisääntynyt. Hapetuksen avulla vähennetään tehtaan jätevesien happea kuluttavan aineksen sekä ravinnekuormituksen haitallisia vesistövaikutuksia. Hapekkaampaa ja kevyempää päällysvettä pumpataan pohjan lähelle kerrostuneisuuskausien aikana. Veteen ei lisätä ilmaa tai happea kuten ilmastimissa, joten laitteen energiatarve on pienempi. Tarkoituksena on ylläpitää pohjanläheisen veden happipitoisuutta tarpeeksi korkeana, jotta hapettomuudesta johtuvan sisäisen kuormituksen seurauksena veteen vapautuvien ravinteiden määrä vähenisi. Syksyllä ja keväällä, kun järven vesi on tasalämpöistä ja tuulet pääsevät sekoittamaan sitä, Mixox-pumppu voi olla pysähdyksissä. Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd vastaa Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapettamisesta (hapetinlaite 1 Ahtialansalmi, havaintopiste 50, laite 2 Hållsnäsfjärden, piste 29, laite 3 Kyrkofjärden, piste 291 ja laite 4 Kyrkofjärden, piste 35) sekä hapetinlaitteiden toiminnan valvonnasta. Havaintopaikka Laitteen nimi Tyyppi Vedensiirto- Hapensiirto- Aloituspvm teho l/s teho* kg/d 50 Ahtialansalmi 1 MC 750 400 350 12.2.1985 29 Hållsnäsfjärden 2 MB 1000 800 700 24.7.1986 291 Kyrkofjärden 3 MC 750 400 350 23.2.1995 35 Kyrkofjärden 4 MC 500 170 150 26.5.1995 * päällysveden happipitoisuuden ollessa 10 mg/l

4 Hapetinlaitteiden Kyrkofjärden 3 ja 4 toimintaa (virrankulutusta) tarkkaillaan kaukovalvontamodeemin välityksellä. Hapetinlaitteiden 1 ja 2 toimintaa valvotaan reletietojen perusteella siten, että laitteet hälyttävät releiden lauetessa. Häiriöt Valvontatietojen mukaan hapettimien toiminnassa on ollut vuosittain 2 3 muutaman päivän pituista käyttökatkosta, joiden syynä ovat olleet muun muassa sähkökatkokset ja jännitepiikkien aiheuttamat sulakkeiden palamiset. Tarkastelujaksolla 2004 2010 on ollut myös muutamia pidempiä käyttökatkoksia. Hapetuksen vaikutukset Ahtialansalmen hapetin oli kesällä 2009 poissa päältä 27.7. 24.9. potkurin jumiutumisen takia. Laite huollettiin 24.9.2009. Samalla huomattiin hapettimen ns. vedenjohtosukan hävinneen. Hapettimeen asennettiin uusi vedenjohtosukka 6/2010. Vedenjohtosukan puuttuminen heikentää laitteen hapetustehoa kesäisin, talvella hapettimen tiedetään toimivan hyvin ilman vedenjohtosukkaa. Hållsnäsfjärdenin hapetin on huollettu viimeksi kesäkuussa 2010. Viimeisin pidempi käyttökatko oli 6. 17.12.2007. Kyrkofjärdenin hapettimen (3) viimeisin pidempi käyttökatko oli 18. 29.8.2008 ja hapettimen (4) viimeisin pidempi käyttökatko oli 11 23.6.2008. Molemmat laitteet on huollettu viimeksi kesäkuussa 2010. Nykyinen hapetuskapasiteetti riittää pitämään hapetussyvänteet hapellisina talviaikana eikä muillakaan Lohjanjärven eteläosan syvänteillä ole talvella pahoja happiongelmia. Mahdolliset huonohappiset jaksot eivät ole myöskään johtaneet merkittävään pohjanläheisen veden fosforipitoisuuden nousuun. Eniten talvenaikainen tilanne on muuttunut Osuniemenlahden edustalla Hållsnäsfjärdenin havaintopaikalla 33 (Mangsön itäpuolella), jonka talviaikainen happitilanne on parantunut vuoden 2003 jälkeen. Osuniemenlahden ruoppauksella voi olla merkitystä tähän joko happea kuluttavan aineksen määrän vähentymisen tai virtausolojen muutoksen kautta. Ahtialansalmessa havaintopaikalla 50 happitilanne kesällä on heikentynyt 1990-luvun lopun jälkeen ja viime vuosina on toistuvasti mitattu pitoisuuksia alle 2 mg/l. Myös kokonaisfosforipitoisuudet pohjan lähellä ovat nousseet. Hapetinlaitteen käyttökatkos selittää kesän 2009 heikon tilanteen. Veden happitilanne parani uuden vedenjohtosukan asennuksen jälkeen kesällä 2010. Ahtialansalmen havaintopaikan 50 länsipuolella havaintopaikalla 28 (Mäntynokan edustalla) ja vielä lännempänä Hermalanselän havaintopaikalla 27 ei ole havaittu kesällä vastaavaa tilan heikentymistä viime vuosina. Hållsnäsfjärdenin havaintopaikalla 29 tilanne on ollut samankaltainen kuin Ahtialansalmessa, joskaan kokonaisfosforipitoisuudet eivät ole nousseet.

5 Hapetuksen riittävyys Kyrkofjärdenillä (havaintopaikoilla 291 ja 35) tilanne parani hieman hapetuksen alettua 1995, mutta on edelleen huono. Näyttää siltä, että käytössä oleva hapetuslaitteisto ei riitä turvaamaan Kyrkofjärdenin pohjanläheisen veden hapellisuutta. Hållsnäsfjärdenillä lähinnä Osuniemenlahtea oleva piste (havaintopaikka 33) on matala (noin 8 m), mutta pohjaltaan lähes hapeton joka vuosi. Huonohappisen alueen pinta-ala ei liene suuri, sillä jo 5 metrin syvyydellä tilanne on yleensä hyvä. Heikko happitilanne ei myöskään näy kohonneina fosforipitoisuuksina. Hållsnäsfjärdenin toisella havaintopaikalla 31 (Mangsön luoteispuolella) tilanne on parempi kuin havaintopaikalla 33, mutta syvimmiltä osiltaan sekin kärsii hapen vajauksesta. Tulosten perusteella Hållsnäsfjärdenin havaintopaikoilla 31 ja 33 ei ole aihetta jatkotoimiin tässä vaiheessa. Lohjanjärven hapetuspisteiden happitilanne on talvisin hyvä hapetinlaitteiden toimiessa oikein. Kesäisin pohjanläheisen veden happitilanne on heikompi ja riippuvainen hapetinlaitteiden toiminnasta. Hapetuspisteiden Ahtialansalmi 50 (maksimisyvyys 16,2 m) ja Hållsnäsfjärden 29 (maksimisyvyys 17,6 m) huonohappinen alue sijaitsee aivan syvänteiden pohjalla, mutta jo 5 metrin päässä pohjasta (10 m syvyydellä) happea on välttävästi. Kyrkofjärdenin hapetuspisteillä (291 ja 35) happitilanne on heikko koko alusvedessä. Osuniemenlahden kunnostuksen vaikutus Jätevesien purkualue, Hållsnäsfjärdenin Osuniemenlahti ruopattiin vuonna 2003. Pahoin liettynyt lahti saatiin parempaan kuntoon, mutta vaikutukset jäivät paikallisiksi eikä ruoppauksella ollut merkittäviä vaikutuksia Lohjanjärven eteläosan kokonaistilaan. Yhteenveto Lohjanjärven eteläosan syvänteet ovat kärsineet viime vuosina heikosta happitilanteesta hapetuksesta huolimatta, etenkin loppukesällä. Fosforipitoisuudet eivät kuitenkaan ole nousseet hälyttävän korkeiksi. Tilanne on ollut kohtalaisen vakaa myös heikoimmilla havaintopaikoilla 291 ja 35 (Kyrkofjärden). Lohjanjärven eteläosan tila on heikentynyt viime vuosina. Samaan aikaan Kirkniemen paperitehtaan jätevesien BOD- ja COD-pitoisuudet ovat laskeneet lisääntyneistä jätevesimääristä huolimatta. Kirkniemen paperitehtaan jätevedet eivät ole suora syy tilan heikkenemiseen. Hapenkulutus lisääntyy kuitenkin välillisesti vesialueen rehevöityessä. Lohjanjärven eteläosan heikkohappisten alueiden laajuutta ja edelleen hapetustarvetta voitaisiin tarkentaa sedimenttikartoituksen avulla. Samalla saataisiin karkea kuva kerrostuneen sedimentin laadusta ja kerrostumis-

6 olosuhteista (hapellinen vai hapeton, ovatko hapettomat ajankohdat jatkuvia vai ajoittaisia). Lohjanjärven yhteistarkkailuohjelma on kuitenkin nykyisellään melko kattava eivätkä sedimenttinäytteet tai -kartoitus ole aivan välttämättömiä hapettamisen tuloksellisuuden ja hapetustehon lisäystarpeen arvioimista varten. Hapettamisen vaikutusten arvioinnin tarkentamiseksi velvoitetarkkailunäytteitä (lämpötila, happi) voitaisiin jonain vuonna ottaa esimerkiksi kahden metrin välein syvyyssuunnassa. Toimenpidesuositukset Lohjanjärven hapetuslaitteiden hapetustehoa tulisi lisätä. Käytännössä laitetehojen lisääminen onnistuu vaihtamalla joidenkin laitteiden paikkoja ja asentamalla uusi Mixox-pumppu (MC 1100) ja poistamalla pienitehoisin laite (MC 500) seuraavasti: Laitteen nimi Tyyppi Vedensiirtoteho l/s Hapensiirtoteho kg/d Teor. hapetustarve kg/d Uusi tyyppi Vedensiirtoteho l/s Ahtialansalmi 1 MC 750 400 350 95 MC 750 400 350 Hållsnäsfjärden 2 MB 1000 800 700 325 MC 1100 950 821 Kyrkofjärden 3 MC 750 400 350 200 MB 1000 800 700 Kyrkofjärden 4 MC 500 170 150 153 MC 750 400 350 Hapensiirtoteho kg/d HAKIJAN ESITYS Yhtiö jatkaa Lohjanjärven neljän syvänteen hapettamista. Ilmastuskapasiteettia lisätään pohjanläheisen happitilanteen korjaamiseksi hapetuslaitteistojen sijaintia muuttamalla, poistamalla pienin laite sekä hankkimalla yksi suurempi laite toimenpidesuosituksen mukaisesti. ASIAN KÄSITTELY Täydennykset Selvitystä on täydennetty 16.3.2011. Tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 3.8. 2.9.2011 Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikan ilmoitustaululla ja Lohjan kaupungin ilmoitustaululla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (ELY-keskus) pitää hapetuslaitteiden tehon kasvattamista kannatettavana ja välittömästi toteutettavana toimenpiteenä. Hapettamisen tavoittee-

7 na tulee olla pohjan tervehtyminen siten, että happitilanne paranee pysyvästi. Tilanne on heikentynyt viime vuosina ja muutokset ovat vain osin selitettävissä laitteiden käyttöön liittyvillä ongelmilla. Sedimenttien tilasta tulisi saada tietoa, jonka perusteella voidaan paremmin arvioida mahdollisuutta saavuttaa tavoite. Hållsnäsfjärdenin syvänteiden (havaintopaikat 31 ja 33) osalta on katsottu, että niillä ei ole tarpeen aloittaa hapetusta, koska usein havaitusta huonosta happitilanteesta huolimatta näillä syvänteillä ei ole todettu huomattavasti kohonneita fosforipitoisuuksia. Mangsön syvänteen (havaintopaikka 33) läheisyydessä on edelleen tehdasperäistä sedimenttiä. Myös pohjoisempien syvänteiden (havaintopaikat 27 ja 28) pohjanläheisessä vedessä on ajoittain huono happitilanne ja jätevesien vaikutus ulottuu usein talvella niille asti. Myös niiden pohjan tilasta on tarpeen saada tietoa sen arvioimiseksi, voivatko ravinteet alkaa vapautua happitilanteen ollessa toistuvasti huono. Luvan haltija tulisi määrätä tekemään sedimenttiselvityksiä ja täydentämään sen tulosten sekä tarkkailutulosten perusteella arviota hapetustarpeesta. Suunnitelma sedimenttiselvityksestä olisi toimitettava Uudenmaan ELY-keskuksen tarkastettavaksi ja täydennetty arvio hapetustarpeesta ELY-keskukselle sekä Lohjan kaupungille vuoden 2013 loppuun mennessä. Mikäli osoittautuu, että nyt tehtävä hapettamisen tehostus ei ole riittävä, hakija tulee velvoittaa tekemään tehostamissuunnitelma aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi. Tehostettujen laitteiden vaikutusta on syytä tarkkailla jonkin aikaa Vesi-Eko Oy:n esittämällä vertikaalisesti tiheämmällä happinäytteenotolla. Käytännössä tarkkailua voidaan jatkaa yhteistarkkailun yhteydessä. Happitilanteen tehokas kohentaminen on tärkeää Lohjanjärven eteläosan ekologisen tilan parantamiseksi. Vesimuodostuman tila on vuonna 2008 tehdyssä ekologisessa luokittelussa katsottu tyydyttäväksi huonosta happitilanteesta aiheutuvan pohjaeläimistön heikon tilan vuoksi. Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa on tavoitteena saavuttaa hyvä ekologinen tila Lohjanjärven eteläosan vesimuodostumassa vuoteen 2015 mennessä. 2) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta pitää selvitystä tässä vaiheessa riittävänä. Tehtaan lupamääräyksiin tulee lisätä velvoite jatkaa Lohjanjärven eteläosan neljän syvänteen hapettamista ja muuttaa hapetuslaitteita kuten hakija on esittänyt. Mikäli hapetusvelvoitetta halutaan pienentää, tulee tämän perustua tarkempiin tutkimuksiin siitä, mitkä tekijät vaikuttavat syvänteiden happitilanteeseen.

8 Muistutukset ja mielipiteet Asiassa ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus esittää vastine annetusta lausunnoista. Hakija toteaa 10.11.2011 päivätyssä vastineessaan, että laitteet on huollettu ja niitä on muutettu toimenpidesuosituksen mukaisesti. Hållsnäsfjärdenin uuden laitteen pumppauskapasiteetiksi on tarkistettu 940 l/s. Parannustoimet ovat aiheuttaneet lisäkustannuksia tehtaalle. Hapettamisen tavoitteena on pitää pohjanläheinen vesi pääosin hapellisena, johon myös hapetuskapasiteetin lisäys tähtää. Näin ympäristöluvan ehto täyttyy. Tehdas on vähentänyt happea kuluttavaa kuormitusta, mutta muutokset ovat hitaita. Hakija katsoo, ettei hapettamisen tavoitetta voida asettaa ELY-keskuksen ehdottamalla tavalla. Tavoite ei ole realistinen eikä tehtaan voimin toteutettavissa. Lohjanjärven happitilanteen heikkeneminen johtuu ulkoisesta kuormituksesta (useita kuormittajia) ja perustuotannosta. Pohjan tervehtyminen ja koko järven hoito eivät voi olla vain tehtaan vastuulla. Hakija vastustaa sedimenttiselvitysten tekemistä perustelemattomana ja epätarkoituksenmukaisena. ELY-keskus ei ole esittänyt perusteita sille, miten sedimenttitutkimus liittyisi hapetukseen tai miten se hyödyttäisi pohjan tervehtymistä. Koko Lohjanjärven tilaa koskevista erillisselvityksistä on ollut puhetta yhteistarkkailuryhmän kanssa. Sedimenttitutkimus aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia, mutta sen vaikuttavuus on huono. Samalla kustannuksella saadaan parempi vaikuttavuus yhteistarkkailussa kaavaillulla erillisselvityksellä. Pohjasedimentteihin liettyy kiintoainetta hajakuormituksesta enemmän kuin tehdasperäisistä jätevesistä, jotka purkautuvat Osuniemenlahden pintaveteen. On epätodennäköistä, että tehdasperäistä kiintoainetta olisi kulkeutunut ja sedimentoitunut yläpuolisille havaintopaikoille 27, 28 ja 31, joihin ELY-keskus viittaa. Tehtaan jätevesien purkualueelle sedimentoituva kiintoaine on ollut vuodesta 1985 lähtien peräisin pääosin biolietteestä, johon kiinnittyy epäorgaanista ainesta kemiallisessa saostuksessa. Jätevesien kiintoaineksesta on nykyisin 60 % saostuskemikaalista peräisin olevaa epäorgaanista ainetta. Kiintoainepitoisuus lisääntyy tehostettaessa jätevesien happea kuluttavan aineksen ja fosforin reduktiota. Osuniemenlahden kunnostuksessa poistettiin tehdasperäistä sedimenttiä, joka sisälsi vuosina 1966 85 kertynyttä puukuitua sekä tätä uudemmantyyppistä kiintoainetta.

9 Joka tapauksessa Lohjanjärvi on pääosin laatuluokaltaan hyvä, kuten pieni osa hapetustarkkailun ja jätevesien vaikutusalueestakin. Tehtaan hapetusvelvoitteeseen ei tulisi edellyttää lisää selvityksiä, toimenpiteitä tai tarkkailua. Pelkällä sedimentin tutkimisella tai tiedossa olevan tehdasperäisen sedimentin (13 400 m 3 ) selvityksillä ei saavuteta Lohjanjärven eteläosan tilan paranemista vuoteen 2015. Vuonna 2003 toteutetulla mittavalla (1,5 miljoonaa euroa maksaneella) Osuniemenlahden ruoppauksellakaan ei saavutettu tavoiteltua vaikuttavuutta. Ruopatun sedimentin määrä oli noin 35 000 m 3. Vaikutukset jäivät paikalliseksi Osuniemenlahden perustuotannon vähenemiseksi. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiskesi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Järveä kuormittavat hajakuormituksen ohessa useat pistekuormittajat. Muun muassa Lohjan kaupungin puhdistamo purkaa vetensä Osuniemenlahteen. Hakijalla ei ole teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia saavuttaa ELY:n asettamaa tavoitetta. Lupamääräysten tulee olla tarkoituksenmukaisia ja oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden. Hapetustarpeen arviointi on luontevinta tehtaan ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä, jolloin käytettävissä ovat vuosien 2012 15 tarkkailutulokset ja hapetusraportit. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto täydentää Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.10.2007 antamaa ympäristölupapäätöstä nro 36/2007/1 siten, että lupamääräys 38 kuuluu muutettuna kokonaisuudessaan seuraavasti: 38) Luvan saajan on jatkettava Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapettamista alla olevilla sijaintipaikoilla ja tehoilla: Sijainti Laite Vedensiirtoteho l/s Ahtialansalmi 1 MC 750 400 350 Hållsnäsfjärden 2 MC 1100 940 821 Kyrkofjärden 3 MB 1000 800 700 Kyrkofjärden 4 MC 750 400 350 Hapensiirtoteho kg/d Laitteita on hoidettava siten, että niiden toiminta on mahdollisimman häiriötöntä. Viat on korjattava viipymättä. Käyttökatkoista ja niiden edellyttämistä korjaustoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-

10 keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hapetuslaitteiden toiminnasta ja vaikutuksista on tehtävä lupamääräyksen 34 mukainen vuosiraportti ja toimitettava se määräyksessä mainituille viranomaisille. Luvan saajan on osallistuttava yhteisesti muiden alueen kuormittajien kanssa mahdollisesti tehtävään Lohjanjärven sedimenttitutkimukseen jätevesien päästöosuutensa mukaisella kustannusosuudella. Hapetuslaitteiden toiminnasta ja vesistövaikutuksista on tehtävä selvitys, joka on liitettävä lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. Mikäli Lohjanjärven alueella tehdään sedimenttitutkimus, myös se on liitettävä hakemukseen. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi erityisestä syystä täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. Selvityksen käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin lupamenettelyä koskevia säännöksiä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.10.2007 myöntämän ympäristölupapäätöksen nro 36/2007/1 lupamääräystä 38 on muutettu selvityksen hapetusta koskevien tietojen ja tarkkailutulosten perusteella. Suoritetulla hapetuksella ei ole saavutettu sedimentin toipumista ja pohjan hapenkulutuksen riittävää alenemista. Tarkkailutulosten perusteella alusveden happitilanne on edelleen heikko varsinkin loppukesällä. Aluehallintovirasto on hyväksynyt hakijan esittämät muutokset hapetuslaitteissa, jotka lisäävät hapetuksen tehoa varsinkin Kyrkofjärdenillä. Lisäksi aluehallintovirasto on antanut täydentäviä lisämääräyksiä hapetuslaitteiden käytön ja raportoinnin osalta. Hapetuslaitteissa on viime vuosina ollut useita käyttökatkoja kerrostuneisuuskausina, etupäässä kesällä, mistä syystä laitteiden toimintaa on seurattava ja viat on korjattava viipymättä. Häiriöistä ilmoittaminen on tarpeen valvonnan kannalta. Laitteiden toiminnasta ja niiden vaikutuksista on myös tehtävä vuosiraportti vastaavalla tavalla kuin muista lupamääräyksessä 34 mainituista seikoista. Jätevesikuormituksen vähentymisen, Osuniemenlahden kunnostusruoppauksen ja syvänteiden hapetuksen ansiosta Lohjanjärven eteläosan sedimenttien tila on kohentunut, joskin alusvesien happitilanne on ajoittain

11 VASTAUS LAUSUNTOIHIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN edelleen huono. Alusvesien tilaa ja ravinteiden vapautumista sedimenteistä voidaan seurata tarkkailujen ja raportointien perusteella. Erillisellä sedimenttitutkimuksella on myös mahdollista selvittää tarkemmin sedimenttien kuntoa. Mahdollinen sedimenttitutkimus on tarkoituksenmukaista tehdä yhdessä alueen muiden kuormittajien kanssa osana vesistön yhteistarkkailua. Ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään 30.6.2016. Koska hapetuksen lisäämisen tuloksellisuus näkyy viiveellä ja lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä neljän vuoden kuluessa, ovat tässä yhteydessä määrätyt lisävelvoitteet riittäviä. Lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä arvioidaan saatujen tietojen pohjalta hapetuksen jatkamistarvetta ja riittävyyttä. Ratkaisussa on otettu huomioon Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa tavoitteena oleva hyvän ekologisen tilan saavuttaminen Lohjanjärven eteläosassa vuoteen 2015 mennessä. Uudenmaan ELY-keskuksen ja Lohjan ympäristölautakunnan lausunnot on otettu huomioon luparatkaisusta ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Hapetuksen tehostaminen järven eteläosassa on katsottu tarpeelliseksi ja sen vaikutusten seuraaminen sekä raportoiminen valvontaviranomaisille. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 43, 46, 52 :n 3 momentti ja 55 :n 3 momentti Tämän asian käsittelystä perittävä maksu on 1 152 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2012, peritään maksu aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa voimassa oli valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009), jonka liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 2.1 mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Tämän päätöksen valmisteluun on käytetty 24 tuntia.

12 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Sappi Finland I Oy Kirkniemi Mill FI-08800 Lohja Jäljennös päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Lohjan kaupunki Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Lohjan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan ELY-keskus / kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lohjan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) LIITE Valitusosoitus Hannu Kokko Hanna Pesonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Hannu Kokko ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen. HIP/tv

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 12.11.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 03 570 8002 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.