Haja-asutuksen jätevedet - ministeriöön tulleita kysymyksiä Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus 23.5.2019 Erja Werdi, Ari Kangas Ympäristöministeriö
Kysymyksistä yleistä Sekä viranomaiset että kansalaiset kysyvät. Kysymykset voidaan jakaa ryhmiin esimerkiksi seuraavasti: 1) Neutraalit infokysymykset hajajätevesiä koskevasta muutoksesta (YSL, asetus) 2) Kysymykset muista kuin suoraan hajajätevesiasioista (mm. vesihuoltolaista) 3) Kysymykset asian vierestä tai ihan muusta asiasta (esim. jos on riitaa viranomaisten kanssa)
Kysymyksistä yleistä Sekä viranomaiset että kansalaiset kysyvät. Kysymykset voidaan jakaa myös seuraavasti: 1) Kysymykset, joihin on yksiselitteisiä vastauksia 2) Kysymykset, joiden vastauksena on tulkintoja ja linjauksia 3) Kysymykset, joihin ei voi vastata ja joiden suhteen menettely vielä hakee muotoutumistaan
Yksi ongelma on jo tuo rantaviiva, mistä etäisyys rakennukseen mitataan. Jos järven keskivedenkorkeutta ei ole määritetty niin mistä se 100 m mitataan tiukan paikan tullen tai kun matka mitataan lähimpään rakennukseen, josta jätevesiä syntyy niin tarkoittaako tämä esim. että jos on rantasauna rannalla ja asuinrakennus yli 100 m päässä niin korjattava on.
Kun muuttuneessa jätevesilainsäädännössä "vesistö" perustuu vesilain mukaisiin vesistöihin, niin vesilain järvistä ja uomista tarvittaisiin kaikkiin kuntiin kartta-aineisto, jotta tiedetään tarkalleen, mitä rantoja asia koskee.
Hei, tuli tuossa puheeksi hajajätevesilainsäädäntö ja vesistön määritelmä. Onko itse kaivettu pihalammikko (nk. ankkalampi) vesistö, jos se ei kuivu missään vaiheessa vuotta?
Onko saatavissa jotain linjausta miten ikävapautuksen kanssa toimitaan alle 100 m etäisyydellä vesistöstä? Toinen kysymys koskee vesistön määritelmää. Järvet, joet ovat selkeä juttu, mutta meillä täällä on paljon pieniä vesistöjä, puroja ts. luomia, jotka ovat isoja ja pieniä. Selvitetäänkö vain tapauskohtaisesti esim. Avointieto.fi Valueohjelmalla, onko kyseessä oleva luoma valuma-alueeltaan yli 10 km 2 vai ei? Ja jos se on sitä jossain kohdassa (latvaosissa), niin miten vaikuttaa, missä kohdassa luoman varressa kiinteistö sitten sattuu sijaitsemaan.
Kun jätevesijärjestelmät uusitaan kiinteistön muiden, huomattavien remonttien yhteydessä, niin millaisia esimerkiksi tällaiset huomattavat remontit ovat? Millaisia remontteja saa tehdä ilman, että täytyy uusia samalla jätevesijärjestelmät? Kuka niitä saa tehdä? Voiko tee se itse henkinen ihminen tehdä tarvittavat uudistukset itse? Mistä tietää, millaiset laitteet pitää hankkia? Mistä saa puolueetonta tietoa? Kuka valvoo? Mihin pitää ilmoittaa, että alan nyt uudistamaan järjestelmiä? Mikäli kiinteistön kaikki omistajat ja siinä asuvat ovat täyttäneet 68 vuotta viimeistään 8.3.1943, ovatko he kokonaan vapautettuja jätevesimääräysten noudattamisesta? Kunnan viranomainen voi myöntää määräaikaan sidotuille kiinteistöille poikkeuksia, jos jätevesien määrä on huomattavan vähäinen tai jos kustannukset ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Mitä nämä rajat voisivat käytännössä tarkoittaa? Millaista lykkäystä voi saada?
Laajennamme vanhaa hirsitaloamme, mutta uudisosaan ei tule vettä lainkaan. ------------------------------------------- Jos olemassa olevaan märkätilaan asennetaan suihku, vedenkäyttö lisääntyy, ja jätevesien määrä olennaisesti lisääntyy. Mutta suihkun asentaminen ei vaadi minkään sortin lupia. Eli tämän lakitekstin mukaan ei perustason puhdistusvaatimustasojakaan tarvitse saavuttaa? Voidaanko kunnan omilla ympäristönsuojelumääräyksillä tarkentaa ja kiristää tuota pykälää siten, että määrätään perustason puhdistusvaatimuksia noudatettavan silloin kun jätevesien määrä kiinteistöllä olennaisesti lisääntyy siis vaikka lupia ei itse rakennustyötä varten tarvitsisikaan hakea?
Tarvitseeko järjestelmää tehostaa määräaikaan mennessä kiinteistöllä jossa rakennus on pohjavesialueen sisäpuolella, mutta käsittelyjärjestelmä (sakokaivot) sen ulkopuolella? jossa rakennus on pohjavesialueen ulkopuolella, mutta käsittelyjärjestelmä sisäpuolella?
pohjavesialue
pohjavesialue
Ympäristöministeriö antoi tiedotteen "Haja-asutuksen jätevesisääntelyn kohtuullistaminen voimaan huhtikuussa. Tiedotteen kolmannessa kappaleessa toisessa lauseessa on mainittu: "Merkittäviä liennytyksiä tulee ennen 2004 rakennetuille kiinteistöille". Toisaalta esitteessä on mainittu: "Jätevesijärjestelmän uusiminen ei koske minua, jos kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen". Ovatko nuo em. lausumat ristiriidassa vai miten tämä pitäisi tulkita?
Kysymys liittyen kiinteistöihin, joiden jätevesien käsittelyn tehostaminen on sidoksissa remonttiin. Onko jossain määritelty, millainen näiden kiinteistöjen nykyisen järjestelmän tulee olla? Ehjä, rakennusluvanmukainen, toimiva tms.? Vai onko kyse vaan MRL:n antamista velvoitteista säilyttää luvanmukaisessa kunnossa? Voi olla paljon kiinteistöjä, joilla ei rakennusluvissa lue mitään jätevesistä. Joskus on tehty 2 kaivoa + kivipesä ja nyt on enää jäljellä 2 kaivoa. Sitten voidaan olla sitä mieltä, että 2 kaivoa + kivipesä ei rakennusluvanmukaisenakaan ole hyväksyttävä, kun se lähtökohtaisesti aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaran.
Entä sitten jos on vain kantovesi ja huussi, mutta kiinteistö sijaitsee alle 100 m vesistöstä? Sitten sanotaan: Poikkeamismahdollisuus, jos * jätevesien määrä on huomattavan pieni Voisitteko vähän kirjoittaa tuota auki, mitä tuo poikkeamismahdollisuus oikein tarkoittaa? Pitääkö sitä anoa jostakin? Voiko itse päättää, milloin jätevesien määrä on huomattavan pieni? Mitä yleensäkin tarkoittaa "huomattavan pieni?
Mitä tarkoittaa tuo sivulause: "jos tästä ei aiheudu pilaantumisen vaaraa" Kuka tuon pilaantumisen vaaran määrittää? Voiko tämä todellakin olla näin, että yksittäisissä kunnissa voidaan noudattaa aivan erilaisia käytäntöjä?
Miten kunnan ympäristötoimi tai rakennusvalvonta voi tiukentaa hajajätevesilainsäädännön määräyksiä? Tapauksessa on uudisrakennuskohde vesistön rannalla. Perustason puhdistusvaatimus on tietenkin heti voimassa. Kunnalla ei ole voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä ja rakennusjärjestyksessä ei ole ranta-alueiden jätevedenkäsittelystä tiukempia vaatimuksia. Ympäristöviranomaisen mukaan perustason puhdistusvaatimukset täyttävä käsittelymenetelmä on riittävä. Voiko rakennustoimi tästä huolimatta edellyttää ankarampia puhdistusvaatimuksia - tässä tapauksessa umpisäiliötä - yksittäistapaukseen?
Lehdessä oli maininta jätevesiasetuksen muutoksesta. Koskeeko muutos alueellisella toiminta-aluella sijaitsevia kiinteistöjä? Osuuskunnan toiminta-alue on alueellinen ja vahvistettu 2011. Vapautuksia on myönnetty eri syistä. Osa ei halua liittyä vedoten mm. valinnanvapauteen. Osa kiinteistöistä on pohjavesialueella. Osuuskunnan talouden kannalta olisi tärkeää, että liittyjämäärä olisi kattavampi.
Jätevesisääntelyä muutettiin YSL:n muutoksella ja uudella valtioneuvoston asetuksella. Sovelletaanko virellä oleviin asioihin asian vireille tulon aikaan voimassa ollutta säädäntöä vai vaihdetaanko suoraan uusiin, jos päätös tehdään nyt 3.4. jälkeen? Kyse on vesihuoltolain mukaisista liittymisvapautushakemuksista, joissa viitataan myös YSL jätevesisääntelyyn. Käytetäänkö nyt vanhaa vai uutta?
Onko varminta liittyä viemäriverkostoon, jos se on mahdollista? Esitteessä kehotetaan valitsemaan pätevä suunnittelija. Mistä kansalainen tunnistaa pätevän suunnittelijan? Selvitys pitää olla? Miten tällainen selvitys tehdään ja koska pitää olla valmiina? Toimitetaanko jonnekin? Miksi ei muutos koske, jos rakennuslupa 2004 tai sen jälkeen? Keneltä poikkeamislupaa haetaan, kun poikkeamista voi hakea pienen jätevesien määrän tai kohtuuttomien kustannusten perusteella? Miten pieni jätevesimäärä tai kohtuuttomat kustannukset määritellään? Tapauskohtaisesti vai onko jotkin raja-arvot?
Rakennus sijaitsee n. 70 m päässä rantaviivasta. Rakennus on kuitenkin vedenjakaja-alueella, ja jätevedet on ohjattu tällä hetkellä poispäin järvestä. Nyt rakennuksen jätevedet johdetaan 3 sakokaivon naapurin kanssa vielä yhteiseen sakokaivoon, ja sieltä edelleen pellon ojien kautta n. kilometrin päästä järveen. Eli rakennus on lähellä järveä, mutta vedet tekevät pitkän lenkin pitkin pellon ojia ennen järveä. Rakennus on vapaa-ajan asuntona. Loma-aikana rakennusta käyttää 2-4 henkeä. Muulloin se on viikonloppukäytössä. Rakennuksen omistajat eivät täytä ikävaatimusta.
Kiinteistölle rakennetaan uusi tuotantohalli, johon on suunniteltu kuivakäymälä ja käsienpesupiste (terveydensuojeluviranomainen vaatii käsienpesupisteen) eli syntyy harmaita jätevesiä. Harmaat jätevedet on suunniteltu johdettavaksi vanhaan 3 kaivon jätevesijärjestelmään, jossa asuinrakennuksen jätevedet käsitellään. Pitääkö saneerata kiinteistön kaikkien jätevesien käsittely?
Asiakkaani haluaa myydä kesämökkikiinteistön järven rannalta. Mökki on rakennettu 1963 ja sauna 1973. Kantovesi ja puucee. Nyt vesi suotuu ns. maahan. Miten tällä tontilla tulee menetellä? Mökin omistajat olivat 2011 yli 68 v kyllä, mutta nyt herra kuoli ja poika tuli osaomistajaksi.
Kyseessä on pohjavesialueella oleva kiinteistö missä on vanhat sakokaivot ja ennen 9.3.1943 syntyneet omistajat. Onko niin, että ikävapautus koskee myös pohjavesialueita (ja rantaalueita)? Ja vaikka ikäihminen tekee muilla alueilla luvan vaatiman remontin, niin jätevesijärjestelmää ei tarvitse lain mukaan uusia? Jos katsotaan, että nykyisellä jätevesien käsittelyllä on ympäristön pilaantuminen vaara, niin voiko kunnan ympäristöviranomainen tehdä jotain? Ja miten tulkitaan, että jätevesijärjestelmä on toimintakuntoinen, ehjät sakokaivon renkaat ja T-haarat?
Jos on pelkästään saostuskaivot, niin onko kyseessä lain tarkoittama jätevesien käsittelyjärjestelmä? Eli jos joku haluaa uusia pelkästään vanhat sakokaivonsa, niin astuuko silloin YSL 156 b 1)-kohdan vaatimus voimaan? Onko kyseessä järjestelmän uusiminen kokonaisuudessaan? Pitääkö silloin vaatia, että tehdään kunnollinen puhdistustehovaatimukset täyttävä järjestelmä? Maankäyttö- ja rakennuslaki, ja kaupungin rakennusjärjestys, edellyttää toimenpidelupaa haettavaksi jätevesijärjestelmän rakentamiselle, mutta onko siis saostuskaivot jätevesijärjestelmä. WC-vesien umpisäiliöillehän myönnetään toimenpidelupia meilläkin, mutta pelkkien saostuskaivojen vaihtamiselle ei ole tähän mennessä virallisia lupia haettu.
Asun ns. haja-asutusalueella, vanhassa talossa eikä uusi jätevesiasetus varsinaisesti koske minua, mutta kun säännöksessä sanotaan että jos rakennus on esimerkiksi 100m lähempänä vesistöä niin jätevesijärjestelmä pitää uusia määräaikaan mennessä. On tietysti hyvä että näitä asioita valvotaan, mutta ihmettelyni aihe lähinnä on se että lähes naapurissa on karjatila, jonka noin 100 päinen karjalauma saa laiduntaa suoraan joen ja järven rannassa. Ko kohdassa sekä joki että järvi ovat luonnonsuojelualuetta ja kansallispuistoa. Olen melko varma siitä että nämä kyseiset elikot paskovat vuosittain paljon enemmän kuin koko kylän asukkaista ne jotka tämän asetuksen piiriin kuuluvat.
Miten valvotaan? Mitään uusia pakkokeinoja tai resursseja tarkastuksiin ei ole tulossa, vaikka kannustus ei kaikkiin tehoaisi. Kun määräaika talousjätevesien käsittelyn tehostamiselle menee ohi (31.10.2019) niin valvonnassa noudatetaan edelleen ympäristönsuojelun normaaleja tapoja. Ympäristönsuojelulaissa säädetään valvonnasta ja hallintopakosta. Valvontaviranomainen voi esimerkiksi tehdä tarkastuskäynnin, jos tietää paikan jossa ei ole tehty muutostöitä. Jos puute havaitaan, viranomainen voi määrätä tekemään muutostyöt tiettyyn määräaikaan mennessä ja viime kädessä uhkasakon nojalla. Tätä edeltää kehotus toimia lainmukaisesti.
Saako mökkirannassa pestä mattoja? Saako kylpytynnyrin eli paljun vedet valuttaa mereen tai järveen?
Saako 1.12.2019 jälkeen laskea kotitalouden jätevettä suoraan jokeen?
Haasteita Rantaviiva / keskivedenkorkeus Vesistö Etäisyys Sijainti pohjavesialueella Remontti Yleinen puhdistamisvelvollisuus Ympäristön pilaantumisen vaara Käyttökuntoinen Poikkeaminen / hakeminen / maksullisuus Vesihuoltolain mukainen liittymisvelvollisuus Tietosuoja neuvonnassa
Kiitos!