Kotitalouksien nettorahoitusvarat 105 miljardia vuoden 2010 lopussa



Samankaltaiset tiedostot
Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Kotitalouksien velkaantumisaste 119,5 prosenttia vuoden 2014 toisella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 5,1 miljardia euroa vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä

Kotitalouksien velkaantumisaste 122,2 prosenttia vuoden 2014 lopussa

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2009, 2. vuosineljännes

Kotitalouksien nettorahoitusvarat vähenivät vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Kotitalouksien nettorahoitusvarat jatkoivat laskuaan vuoden 2011 toisella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Kotitalouksien velkaantumisaste nousi 117,8 prosenttiin vuoden 2012 toisella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Rahoitustilinpito 2011

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Kotitalouksien velkaantumisaste pysyi ennallaan vuoden 2013 toisella neljänneksellä

Rahoitustilinpito 2012

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Rahoitustilinpito 2013

Kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat vuoden 2016 toisella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen kasvu jatkui vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen kasvu jatkui vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Rahoitustilinpito 2014

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen yhtäjaksoinen kasvu jatkunut puolentoista vuoden ajan

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen kasvu jatkui tammi maaliskuussa

Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat yhä velkoja nopeammin vuoden 2017 toisella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyheisöjen EMU-velka

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 1. vuosineljännes

Rahoitustilinpito 2010

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Rahoitustilinpito 2009

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Rahoitustilinpito 2016

Rahoitustilinpito 2015

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Rahoitustilinpito 2017

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takaukset, 1. vuosineljännes

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takaukset 2008, 4. vuosineljännes

Henkilöstörahastot 2007

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Henkilöstörahastot 2008

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Verot ja veronluonteiset maksut

Neljännesvuositilinpito

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi ripeästi vuonna 2007

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Rahoitustilinpidon tarkistetut tiedot vuodelta 2008 ilmestyneet

Valtion takauskanta 30,7 miljardia maaliskuun lopussa

Verot ja veronluonteiset maksut

Sektoritilit neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Verot ja veronluonteiset maksut 2009

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Luottokanta 2009, 2. neljännes

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain

Transkriptio:

Kansantalous 2011 Rahoitustilinpito 2010, 4. vuosineljännes Kotitalouksien nettorahoitusvarat 105 miljardia vuoden 2010 lopussa Kotitalouksien nettorahoitusvarat kohosivat vuoden 2010 lopussa 105,2 miljardiin euroon. Nettorahoitusvaroilla tarkoitetaan rahoitusvarojen ja velkojen erotusta. Kotitalouksien nettorahoitusvarat olivat viimeisen neljänneksen lopussa 5,2 prosenttia suuremmat kuin kolmannen neljänneksen lopussa ja 10,5 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rahoitustilinpitotilastosta. Kotitalouksien nettorahoitusvarojen muutos edellisestä neljänneksestä Kotitalouksien rahoitusvarojen arvo oli vuoden 2010 lopussa 218,2 miljardia euroa. Rahoitusvarat olivat 2,9 prosenttia suuremmat kuin edellisen neljänneksen lopussa ja 8,1 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien rahoitusvarojen kasvu johtui sekä niiden tekemistä nettomääräisistä sijoituksista että hallussapitovoitoista. Kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset olivat neljännellä neljänneksellä 2,7 miljardia euroa ja hallussapitovoitot 3,5 miljardia euroa. Kotitaloudet suosivat sijoituksissaan viimeisellä neljänneksellä talletuksia, joihin ne sijoittivat nettomääräisesti 1,7 miljardia euroa. Noin puolet tästä summasta kohdistui käteistalletuksiin ja toinen Helsinki 29.4.2011 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

puoli muihin talletuksiin. Kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset noteerattuihin osakkeisiin ovat pitkään olleet positiiviset, mutta viimeisellä neljänneksellä kotitaloudet vetivät pois rahojaan noteeratuista osakkeista 0,3 miljardin euron arvosta. Varojen lisäksi myös kotitalouksien velat kasvoivat vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Kotitalouksien lainavelat olivat vuoden lopussa 104,3 miljardia, mikä on 1,3 prosenttia enemmän kuin syyskuun lopussa ja 6,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien lainavelat eivät sisällä osuutta asuntoyhtiölainoista, mikä vuositilastossa luetaan kotitalouksien lainoihin. Yritykset vähensivät velkarahoitustaan viimeisellä neljänneksellä. Velkarahoituksella tarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä. Viimeisellä neljänneksellä yrityksen lainojen takaisinmaksut ylittivät lainojen nostot 4,5 miljardilla eurolla. Myös yritysten velkapaperimuotoiset velat vähenivät. Vuoden lopussa yrityksillä oli lainaa kaikkiaan 161,6 miljardia euroa ja velkapaperimuotoista velkaa 27,8 miljardia euroa. Yritykset hankkivat viimeisellä neljänneksellä kuitenkin lisää oman pääoman ehtoista rahoitusta nettomääräisesti 1,6 miljardilla eurolla. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Yritysten velat, milj. euroa...4 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Kotitalouksien sijoitukset talletuksiin, noteerattuihin osakkeisiin ja rahastoihin...5 Liitekuvio 2. Kotitalouksien rahoitusvarat...5 Laatuseloste: Rahoitustilinpito...6 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Yritysten velat, milj. euroa Rahoitusvaade Vuosi/Neljännes 2009/I 2009/II 2009/III 2009/IV 2010/I 2010/II 2010/III 2010/IV Vaateet yhteensä 460 957 479 784 475 089 471 782 499 495 486 853 501 718 509 975 Rahamarkkinainstrumentit 4 452 4 971 5 226 4 561 4 493 4 743 4 881 4 213 Joukkovelkakirjalainat 16 891 18 301 18 643 18 648 22 689 23 266 23 881 23 624 Johdannaiset 5 710 4 757 4 759 4 383 4 873 5 429 4 054 3 784 Lainat 174 252 174 957 160 286 156 941 160 065 165 694 166 058 161 594 Noteeratut osakkeet 83 745 105 556 116 650 118 521 134 925 114 301 129 774 142 270 Noteeraamattomat osakkeet ja muut osuudet 122 834 119 004 119 288 120 441 122 240 121 175 121 982 122 599 Muut saamiset ja velat 53 073 52 238 50 237 48 287 50 210 52 245 51 088 51 891 Nettorahoitusvarat -163 037-187 817-191 684-187 987-211 623-194 978-205 874-214 102 4

Liitekuviot Liitekuvio 1. Kotitalouksien sijoitukset talletuksiin, noteerattuihin osakkeisiin ja rahastoihin Liitekuvio 2. Kotitalouksien rahoitusvarat 5

Laatuseloste: Rahoitustilinpito 1. Tilastotietojen relevanssi Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Se kuvaa kansantalouden kaikkien sektoreiden rahoitustaseita sekä virtoja, joihin kuuluvat rahoitustaloustoimet ja muut muutokset. Rahoitustaseet ovat tilastointijakson lopun rahoitussaamisten ja velkojen kantoja. Rahoitustaloustoimet puolestaan ovat tilastointijakson aikana tehtyjä taloustoimia, jotka vaikuttavat rahoitustaseisiin. Rahoitustilinpito on keskeinen tilasto rahapolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden vakauden seurannan kannalta. Tilastokeskuksessa laaditaan rahoitustilinpidon lisäksi erillistä julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa. Tilasto laaditaan Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 1995) edellyttämällä ja siten kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Euroopan tilinpitojärjestelmä on kuvattu käsikirjassa EKT 1995, Euroopan Yhteisöjen tilastotoimisto Eurostat, 1995. Käsikirjan luvuissa 5-7 käsitellään rahoitustilinpitoa. Rahoitustilinpidossa noudatetaan talousyksiköiden luokittelussa institutionaalista sektoriluokitusta (Sektoriluokitus 2000) ja rahoitusinstrumentteja luokiteltaessa rahoitusvaadeluokitusta (Rahoitusvaadeluokitus 1996). Käytetyt sektori- ja vaadeluokitukset on kuvattu tämän sivuston kohdassa Luokitukset. Rahoitustilinpidon neljännesvuositietojen tuotanto perustuu Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin (ECB/2002/7 ja ECB/2005/13). Vuositietojen tuotanto perustuu Euroopan unionin neuvoston asetukseen Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä (EC No 2223/96) sekä tähän asetukseen liittyvään tietojen lähettämisohjelmaan (EC No 1392/2007). 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa käytetään lähteinä paitsi rahoitustilastoja, myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Suurin osa tietolähteistä on saatavissa neljännesvuosittain, mutta joitakin lähteitä on käytettävissä vain vuositasoisina. Lähdetiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Tärkeimmät tietolähteet Rahalaitosaineisto Suomen Pankin rahalaitosaineistosta saadaan rahalaitosten tase- ja virtatiedot neljänneksittäin. Sijoitusrahastoaineisto Suomen Pankin sijoitusrahastoaineistosta saadaan sijoitusrahastojen arvopaperisalkun rakenne ja sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien omistajasektorijakauma neljänneksen lopussa. Lisäksi saadaan tiedot sijoitusrahastojen arvopaperisalkkuun liittyvistä virroista neljänneksen aikana. Maksutase Suomen Pankki laatii Suomen maksutasetilaston, joka on rahoitustilinpidon tärkein ulkomaatsektorin tietolähde. Maksutasetilastossa kuvataan kansantalouden ulkoista tasapainoa eli kotimaan ja muun maailman välisiä taloussuhteita. Maksutasetilaston kirjaukset ovat pääosin yhtenevät kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa. Arvopaperikeskuksen arvo-osuusrekisteri Noteerattujen osakkeiden laskentaan käytetään Arvopaperikeskuksen (APK) arvo-osuusrekisterin tietoja. Rekisteristä saadaan neljännesvuosittain kunkin arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan osakesarjan sektorikohtaiset omistukset kappaleittain sekä osakkeiden kurssit neljänneksen lopussa. Vakuutusyhtiöiden sijoitusseuranta Finanssialan Keskusliitto kerää tietoja vakuutuslaitosten sijoituksista neljännesvuosittain. Tilasto on rahoitustilinpidon kannalta merkittävin tietolähde vakuutuslaitosten sijoitusten ja etenkin niiden muutosten tilastoinnissa. 6

Valtion liikekirjanpito Valtion liikekirjanpito pitää sisällään valtion virastojen ja rahastojen kirjanpidon. Liikekirjanpidon tasetilejä käytetään päätietolähteenä valtion rahoitustilien laadinnassa. Neljännesvuositasoista aineistoa ylläpitää Valtiokonttori. Valtiokonttorin velkaraportit Valtion velan laskenta perustuu suurelta osin Valtiokonttorin kuukausittain julkaisemaan valtion velkaraporttiin. Neljännesvuosittain saatava raportti sisältää tietoa nimellis- ja markkinahintaisesta velasta vaateittain ja valtion johdannaisista. Kuntien taloustilasto Paikallishallinnon tärkein tietolähde on Tilastokeskuksen tuottama Kuntien ja kuntayhtymien taloustilasto, joka sisältää vuositietoja kuntien ja kuntayhtymien menoista ja tuloista, varoista ja veloista sekä toiminnasta. Kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden liikelaitosten tasetietoja ja rahoituslaskelmatietoja käytetään rahoitustilinpidon laadinnassa. Yritysten rakennetilasto Yrityssektorin rahoitustaseen päätietolähde on Tilastokeskuksen yritysten rakennetilaston tietokanta, joka sisältää yritysten tilinpäätöstietoja. Rakennetilaston tasetietojen kautta saadaan koko sektorille määrättyä kirjanpitoarvoiset rahoitusvarojen ja -velkojen kokonaissuureet sekä jonkin verran vaadekohtaista tietoa. Yritysten rakennetilaston tiedot ovat vuositasoisia eivätkä siten ole käytettävissä rahoitustilinpidon uusimpien neljännesten laskentaan. Edellä mainittujen tärkeimpien tietolähteiden lisäksi täydentävinä tietoina ja vertailussa käytetään Tilastokeskuksen luottokantatilastoa, Tilastokeskuksen virati-aineistoa, Suomen Pankin arvopaperiaineistoa ja Työeläkevakuuttajien (TELA) sijoitusseurantakyselyä. Yhteenvetoprosessi Rahoitustilinpito on tasapainotettu tilastojärjestelmä, joten sektorikohtaiset lähdetiedot täytyy sovittaa yhteen. Yhteensovitus tehdään vastinsektoreittain vaade vaateelta niin, että kullekin sektorin saamis- ja velkaerälle löytyy vastinkirjaus toisen sektorin saamissa/veloissa. Poikkeavat tiedot arvioidaan ja sovitetaan yhteen. Lähdeaineisto analysoidaan samalla tarkasti ja mahdolliset yhteensopimattomuudet tulevat esiin. Lopullisen tiedon valinnassa painotetaan luotettavuutta ja systemaattista tietolähteiden käyttöä sekä sektorin rahoitustaseen kokonaisuutta (rahoitusvarojen tai velkojen yhteissummia). Yhteenvedossa osa tiedoista, joille ei ole suoraa tietolähdettä, lasketaan vastinsektoritietojen perusteella. Esimerkiksi suuri osa kotitaloussektorin tiedoista perustuu vastinsektoritietoihin. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Täten lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia. Oman haasteensa rahoitustilinpidon laadintaan tuovat lähdetilastojen poikkeamat kansantalouden tilinpidon määritelmistä. Poikkeamat koskevat etenkin rahoitusvarojen arvostusperiaatetta sekä vaateiden ja tilastoyksikköjen luokituksia. Rahoitustaloustoimista (virroista) on lisäksi joissain aineistoissa vain niukasti tietoa, jolloin tietoja on estimoitava esimerkiksi taseiden muutoksen avulla. Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Prosessissa arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden luotettavuutta. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitä ja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta. Yksi keino arvioida rahoitustilinpidon tarkkuutta on tarkastella rahoitustilejä suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä lainkaan, vaan tilit tasapainotetaan. 7

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot julkaistaan noin neljän kuukauden viiveellä. Rahoitustilinpidon vuositiedot julkaistaan noin 6,5 kuukauden viiveellä heinäkuussa. Vuositietojen laadinnassa on käytettävissä kattavammat lähteet kuin neljännesvuositietojen kohdalla. Siksi vuosirahoitustilinpidon valmistumisen jälkeen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon tiedot tarkistetaan seuraavassa julkistuksessa vastaamaan vuosirahoitustilinpitoa. Menetelmämuutoksista yms. johtuvia aikasarjakorjauksia tehdään tarvittaessa pitkällekin taaksepäin ja niistä johtuen luvut voivat muuttua merkittävästi. Tilastokeskuksen seuraavien julkistusten tarkat julkistamispäivät löytyvät tämän sivuston kohdasta Tulevat julkistukset. 5. Tietojen saatavuus Rahoitustilinpito julkaistaan viisi kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Neljännesvuosittaiset aikasarjat ovat saatavilla verkkosivuilla vuoden 1997 viimeisestä neljänneksestä alkaen. EKT95 mukaiset vuosisarjat ovat saatavilla vuodesta 1995 alkaen. Vuosilta 1970-1994 on saatavissa vuositasoisia tasesarjoja, jotka eivät ole EKT 1995 mukaisia. Euroopan Keskuspankki julkaisee neljänneksittäin kansallisiin rahoitustilinpitoihin pohjautuvan euroalueen rahoitustilinpidon sekä kansallisia rahoitustilinpidon tietoja omilla verkkosivuillaan. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Rahoitustilinpidon aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Neljännesvuosisarjojen vertailukelpoisuus Rahoitustilinpidon neljännesvuositietojen tuotannosta vastasi aiemmin Suomen Pankki. Työnjaon muutoksesta johtuen Tilastokeskuksen verkkosivuillaan julkistamat tilaston neljännesvuosittaiset aikasarjat prustuvat tilastovuoden 2009 viimeiseen neljännekseen asti pääosin Suomen Pankin laskelmiin. Tilastokeskus on tehnyt lainojen ja talletusten luokittelun joiltain osin eri tavoin kuin Suomen Pankki, mistä johtuen näiden vaateiden tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen tilastovuotta 2010 ja siitä eteenpäin. Tietolähteiden muutokset ovat myös voineet vaikuttaa tietojen vertailtavuuteen. Neljännesvuosittaiset aikasarjat ovat saatavilla kantojen osalta vuoden 1997 viimeisestä neljänneksestä alkaen ja rahoitustaloustoimien osalta vuoden 1998 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Vuosisarjojen vertailukelpoisuus Rahoitustilinpidon vuodesta 1995 alkavien vuositasoisten EKT95-aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Vapaaehtoiset eläkerahastot siirrettiin työeläkelaitoksista vakuutuslaitoksiin vuodesta 2000 alkaen, mikä tuo katkoksen aikasarjoihin. Tietolähteiden muutokset voivat myös vaikuttaa tietojen vertailtavuuteen. Esimerkiksi yrityssektorin laskentaan käytetyt tietolähteet ovat tulleet kattavammiksi matkan varrella. Vuosien 1970-1994 taseaikasarjat poikkeavat EKT95:n mukaisista aikasarjoista merkittävästi kattavuuden, yksiköiden luokittelun, varojen arvostuksen sekä laadintamenetelmien osalta. Tärkeimmät poikkeamat ovat: 8

Henki- ja eläkevakuutussäästöjä ja muita vakuutussaamisia ei ole tilastoitu rahoitusvaroina. Johdannaisia ei ole tilastoitu. Osakkeet ja muut arvopaperit on arvostettu pääsääntöisesti nimellisarvoon tai muuhun kirjanpitoarvoon. Osakkeiden ja osuuksien osalta kattavuus on puutteellinen. Muihin saamisiin ja velkoihin (AF7) on luettu eriä, joita ei ole voitu kohdentaa muihin vaateisiin. Työeläkelaitokset on luokiteltu vakuutuslaitoksiin (S.125). Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sisältyvät yrityssektoriin (S.11). Muut rahoituslaitokset (S.123) sisältävät myös muut luottolaitokset kuin pankit sekä rahoitusta avustavat laitokset. Vuosina 1970-1975 valtion liikelaitokset sisältyvät valtiosektoriin. Kotitalouksien ja yritysten tiedot perustuvat osittain arvioihin. Yrityssektorin sisäisten saamisten ja velkojen kattavuus on puutteellinen. Neljännesvuosisarjojen ja vuosisarjojen keskinäinen vertailukelpoisuus Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot ja vuositiedot ovat täysin yhtenevät tilastovuodesta 2010 alkaen. Vuositietojen julkaisemisen jälkeen neljännesvuositiedot tarkennetaan vastaamaan vuositietoa. Sen sijaan vuosien 1997-2009 neljännesvuositiedot eivät täysin vastaa vuositietoja. Tämä johtuu siitä, että tilastovuotta 2010 edeltävät neljännesvuositiedot on tuotettu Suomen Pankissa kun taas kaikki vuositiedot on tuotettu Tilastokeskuksessa. 7. Eheys ja yhtenäisyys Tilastokeskus laatii ja julkaisee julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa neljännesvuosittain kolmen kuukauden viipeellä. Myös Rahoitustilinpitotilasto sisältää julkisyhteisöjen tiedot ja ne ovat täysin yhtenevät noin 30 päivää aiemmin julkaistun julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon tietojen kanssa vuodesta 2010 alkaen. Ennen vuotta 2010 tiedoissa on pieniä eroja. Tilastojen julkaisutarkkuus ei kuitenkaan kaikilta osin ole sama, vaan julkisyhteisöjen rahoitustilinpito esittää julkisyhteisöjen tiedot tarkemmalla tasolla kuin rahoitustilinpito. Rahoitustilinpito koostuu monien eri lähdetilastojen tiedoista. Käsitteelliset poikkeamat ja tasapainotus aiheuttavat sen, ettei tilasto ole kaikilta osin täysin yhtenevä lähdetilastojen kanssa. Tietojen vertaaminen lähdetilastojen tietoihin ei myöskään näistä syistä aina ole mielekästä. 9

Kansantalous 2011 Lisätietoja Saara Roine (09) 1734 3325 Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi http://tilastokeskus.fi/til/rtp/index.html Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C 00022 TILASTOKESKUS puh. (09) 1734 2011 faksi (09) 1734 2500 myynti@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1795-4886 (pdf)