Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintoimisto
Hyvä Tuotantotalouden Opiskelija, Tuotantotalouden opinnot palvelevat kolmea tavoitteiltaan erilaista opiskelijaryhmää: pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat ja täydentäjät. Tuotantotalouteen syventyy kultakin TKK:n vuosikurssilta pari sataa opiskelijaa suorittaen pää- tai sivuaineen Tutalla. Valtaosalla tuotantotaloutta opiskelevista on kuitenkin pää- tai sivuaineet muualla. Tehtävämme on palvella kaikkia teitä, noin tuhatta opiskelijaa siten, että kukin mahdollisimman hyvin pääsee tavoitteisiinsa. Tätä varten meillä on opintojaksojen portfolio, josta voitte valita sekä syvyyttä että laajuutta. Syvyyssuunnassa osa opintojaksoista on rakennettu kaksitasoisiksi - laaja ja suppeampi versio, toinen erikoistujille ja toinen perustietojen hakijoille. Samoin useimmista teemoista tarjotaan perus- ja jatko-opintojaksoa. Laajuussuunnassa tuotantotalouden tietämystä tarjotaan kolmentoista professorin ja vielä laajemman muun opettajajoukon voimin. Tiedeyliopiston periaatteiden mukaisesti opetamme mitä olemme tutkineet. Perustamme opetuksen omaan, kansainvälistä huipputasoa edustavaan tutkimukseemme, jota harjoitetaan noin 200 tutkijaopettajan voimin. Opetuksemme on elävästi yhteydessä elinkeinoelämään. Useimmilla opintojaksoillamme tehdään harjoitustöitä yritysten ja organisaatioiden todellisista ongelmista ja haasteista, useimmiten suoraan yritysten toimeksiannoista. Tällaisesta opetuksesta on tullut erittäin positiivista palautetta sekä opiskelijoilta että yrityksiltä. Harjoitamme tiivistä opetusyhteistyötä maailman johtavien alan opetusyksiköiden kanssa sekä tutkinto-opetuksessa että yritysjohdon kompetenssien kehitysohjelmissa. Teekkareille tämä yhteistyö näkyy parhaiten uusien, ajankohtaisten teemojen nopeana esille tuomisena opintojaksoillamme. Elinkeinoelämä kehittyy nopeasti ja sen mukana oppimistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Suhtaudumme nöyrästi oppimisen ja opettamisen haasteisiin. Pyrimme pysymään muutoksen tahdissa mieluummin sen edellä. Onnistumisesta toivomme saavamme edelleenkin jatkuvaa palautetta teiltä ja teidän tulevilta työnantajiltanne. Tervetuloa tuotantotalouden opiskelijaksi! Teemme parhaamme, että oppisit huippuammattilaiseksi ja pystyisit tehokkaasti ja viisaasti kartuttamaan varallisuutta, missä roolissa sitten jatkossa toimitkaan! Paul Lillrank Tuotantotalouden osastonjohtaja
1. OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Toimikunnat, työryhmät ja henkilöstö...1 1.3 Laboratoriot...2 1.4 Muut yksiköt ja ohjelmat...4 1.5 Osaston kirjasto...4 1.6 Osaston hallinto ja yhteystiedot...5 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE...6 2.1 Alempi perustutkinto...6 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet... 6 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne... 7 2.2 Ylempi perustutkinto...9 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet... 9 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne... 9 3. TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA...12 3.1 Tavoitteet...12 3.2 Pääaineet...13 3.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot...14 3.3.1 Perusopinnot... 14 3.3.2 Ohjelman yhteiset opinnot... 16 3.3.3 Tuotantotalous- perusmoduuli... 16 3.3.4. Tuotantotalous -jatkomoduuli... 16 3.3.5 Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu... 17 3.3.6 Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari... 17 3.3.7 Malliohjelma... 18 3.4 Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot...19 3.4.1 Pääaineet... 19 3.4.3 Tieteen metodiikan opinnot... 32 3.4.4 Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu... 33 3.4.5 Diplomityö... 33 3.5 Muut opintokokonaisuudet...35 3.5.1 Kansantaloustiede... 35 3.5.2 Creative Entrepreneurship... 36 3.5.3 European Business Adminstration... 37 3.6 O-moduulit ja tekniset sivuaineet...38 4. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT...54 4.1 Opetus- ja tenttijaksot...54 4.2 Luku- ja tenttijärjestykset...54 4.3 HOPS...54 4.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa...55 4.5 Kurssit ja opintojaksot...56 4.6 Tentit ja välikokeet...56 4.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri...57 4.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito...58 4.10 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista...59 4.11 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat...59 4.12 Tutkintotodistukset ja valmistuminen...60 4.12.1 Tekniikan kandidaatin tutkintotodistus... 60 4.12.2 Diplomi-insinöörin tutkintotodistus... 60 4.12.3 Todistuksenjakotilaisuus... 60
4.12.4 Ura- ja rekrytointipalvelut... 61 4.12.5 Alumnitoiminta... 61 4.13 Kirjastot...61 4.13.1 Teknillisen korkeakoulun kirjasto... 61 4.14. Tutkinto-ohjelman vaihtaminen eli sisäinen siirtyminen...62 5. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA...63 5.1 Tuutorointi...63 5.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS...63 5.3 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus...65 5.3.1 Opintotuki... 65 5.3.2 Terveydenhoito... 65 5.3.3 TKY:n opintososiaaliset palvelut... 65 5.3.4 Muita palveluja... 65 6. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE...67 6.1 Opetusmenetelmät...67 6.2 Arviointi ja arvostelu...68 6.3 Palaute...69 7. HARJOITTELU...70 7.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla...70 7.2 Harjoittelun tavoitteet...70 7.3 Harjoittelua koskevat ohjeet...70 7.3.1 Harjoitteluraportti... 71 7.3.2 Harjoittelupaikan hakeminen... 71 7.4 Kansainvälinen harjoittelu...71 7.5 Ulkomaan harjoittelun apurahat...71 8. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA...72 8.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus...72 8.2 Kansainvälinen opiskelu...73 8.3 Suomen virtuaaliyliopisto...75 9. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS...76 10. STUDIERÅDGIVNING...78 10.1 Avdelningen för produktionsekonomi...78 10.2 Examensstruktur och målsättning...78 10.2.1 Lägre grundexamen... 78 10.2.2 Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad... 80 10.2.3 Praktik... 81 10.3 Studier vid Tekniska högskolan...81 10.3.1 Undervisning, examination och utvärdering... 81 10.3.2 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering... 82 10.3.3 Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna... 83 10.3.4 Byte av examensprogram... 83 10.3.5 Att studera på svenska... 84 10.4 Studier vid andra högskolor...84 10.5 Studiehandledning...85 11. Liitteet...86 11.1 Perusaineiden laaja oppimäärä tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa 2007-2008...86 11.2 Kandidaatintutkinnon ohjeellinen mallilukujärjestys...92 11.3 Tutkintosäännön mukaiset pakolliset vieraan kielen kurssit 2007-2008...95 11.4 Anojan opas...99
1. OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Tuotantotalouden osasto on yksi Teknillisen korkeakoulun kahdestatoista osastosta. Osasto suorittaa tutkimusta ja antaa opetusta tuotantotalouden alalla. Osasto vastaa tuotantotalouden tutkinto-ohjelmasta sekä informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmasta yhdessä tietotekniikan osaston sekä automaatio- ja systeemitekniikan osaston kanssa. Osasto on jaettu neljä vastuualueeseen, joista kukin muodostaa oman yksikkönsä. Osaston yksiköt ovat: Teollisuustalouden laboratorio, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio, Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio ja Teollisuuden kehittämisen ja johtamisen laboratorio. Tuotantotalouden osasto toimii läheisessä yhteistyössä BIT- Tutkimuskeskuksen kanssa. Tuotantotalouden osaston visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueellaan. Osaston missiona on myötävaikuttaa siihen, että Suomi kehittyy varallisuuden luontiyhteiskuntana globaalisti menestyvän elinkeinoelämän siivittämänä. Tuotantotalouden osaston strategiana on tutkia arvoa tuottavia prosesseja ja organisaatioita erityisesti tekniseen, taloudelliseen, yksilölliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen paneutuen. Arvoa tuottavat prosessit voivat olla teollista tuotantoa, palveluja ja erilaisia arvoa lisääviä tukitoimia, kuten suunnittelua, kuljetusta ja hallintoa. Tuotantotalouden tieteenala on laaja. TKK:n tuotantotalouden osaston toiminta täsmentyykin sen yksiköiden tutkimus- ja opetusalojen ympärille. Asiakkaita ovat elinkeinoelämä ja opiskelijat. Asiakkaiden tarpeita tyydytetään opetus- ja tutkimuspalveluilla. Tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa on perusopiskelijoita noin 480, joiden lisäksi noin 300 jatko-opiskelijaa. Lisäksi osastolla opiskelee vuosittain suuri joukko ulkomaalaisia opiskelijoita osaston sopimusyliopistoista. Tuotantotalouden alan opinnot ovat suosittuja myös muiden tutkinto-ohjelmien ja yliopistojen opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2006 tuotantotalouden osastolta valmistui seitsemän tohtoria, kuusi tekniikan lisensiaattia ja 70 diplomi-insinööriä. Lisäksi vuoden 2006 aikana diplomitöitä valvottiin muille osastolle yhteensä 28 kappaletta. 1.2 Toimikunnat, työryhmät ja henkilöstö Osastolla toimii neljä toimikuntaa, joiden tehtävänä on valmistella asioita osastoneuvostolle ja osastonjohtajalle päätettäväksi sekä kehittää osaston toimintaa. Toimikunnat ovat seuraavat: Osaston johtoryhmä puheenjohtajana osastonjohtaja Paul Lillrank Jatko-opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Markku Maula Opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Kari Tanskanen Osaston kansainvälisten asioiden toimikunta 1
Osaston johtoryhmään kuuluvat osastonjohtajan lisäksi kunkin laboratorion esimies, hallintopäällikkö sekä BIT tutkimuskeskuksen johtaja. Johtoryhmän tehtävänä on tehdä päätöksiä osaston kaikkia toimijoita koskettavissa, pääsääntöisesti hallinnollisissa asioissa. Johtoryhmä pyytää kokouksiinsa asiantuntijoita, mikäli käsiteltävät asiat tätä edellyttävät. Kokoonpano: Paul Lillrank (osastonjohtaja, pj), Hannele Wallenius (varaosastonjohtaja, yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion esimies, vpj), Veikko Teikari (työpsykologian ja johtamisen laboratorion esimies), Kari Tanskanen (teollisuustalouden laboratorion esimies), Tuula Pohjola (teollisuuden kehittämisen ja johtamisen esimies), Hannu Yrjölä (BIT-tutkimuskeskuksen johtaja) ja Minna Tevä (hallintopäällikkö). Tuotantotalouden osastolla on 19 professuuria, joista 15 on täytetty. Osaston hallintohenkilökuntaan kuuluvat hallintopäällikkö, opintojen suunnittelija, kaksi opintosihteeriä, osastosihteeri, opinto-, harjoittelu- ja kv-neuvoja, laboratorioiden sihteerit ja hankinta-asiainvastaava sekä mikrotukihenkilöt. 1.3 Laboratoriot Teollisuustalouden laboratorio Teollisuustalouden laboratorion missiona on suomalaisten organisaatioiden tehokkuuden, laadun, tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen. Organisaatiot voivat olla teollisia yrityksiä, palveluyrityksiä tai julkisorganisaatioita. Teollisuustalouden laboratorio tähtää sekä opetuksessaan että tutkimuksessaan organisaatioiden johtamisen, prosessien ja toimintatapojen kehittämiseen yhdistämällä talouden, tekniikan ja johtamisen näkökulmat. Teollisuustalouden laboratoriolla on neljä professuuria: teollisuustalous, logistiikka, laadunohjaus ja projektiliiketoiminta. Laboratorion strategian mukaisesti painopiste on nykyisillä kansantaloudelle tärkeillä toimialoilla sekä tulevaisuuden kasvualoilla. Laboratorion professuurit katsovat eri näkökulmista painopistealojen keskeisiä haasteita: miten kehitetään kilpailukykyisesti toimivia globaaleja yritysverkostoja, miten näiden verkostojen kysyntä- ja toimitusketjuja johdetaan ja ohjataan, ja miten liiketoimintaa ja tuotteita kehitetään tällaisissa verkostoissa. Vastaisuudessa palveluliiketoiminnan ja erilaisten teollisten palveluiden merkitys korostuu. Teollisuustalouden laboratorion tutkimustoiminta kanavoidaan yleensä BIT-Tutkimuskeskuksen kautta. BIT:n tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella, pääosin projektikohtaisella rahoituksella. Tutkimusprojektit tuottavat uutta tietoa tärkeiltä toimialoilta myös opetuksen käyttöön. Yritysten ongelmiin liittyvät harjoitustyöt syventävät teollisuustalouden opetusta. Lisäksi projektien tarjoamat työpaikat antavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua yritysmaailmaan. Teollisuustalouden laboratoriossa on neljä professoria, kolme opettavaa tutkijaa, assistentti, toimistosihteeri sekä noin 60 tutkijaa. 2
Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Työpsykologian ja johtamisen laboratorion opetus- ja tutkimustoiminta keskittyy tarkastelemaan organisaatioiden toiminnan inhimillisiä ja sosiaalisia piirteitä. Johtamistyössä yritysten tekniset, taloudelliset ja inhimilliset osajärjestelmät ovat voimakkaasti kytkeytyneitä toisiinsa, eikä niitä voi erottaa tai johtaa toisistaan irrallisina. Laboratoriossa tutkitaan tätä systeemien kokonaisuutta ja sitä kuinka inhimilliset tekijät vaikuttavat organisaatioissa. Tärkeä osa laboratoriossa tehtävää työtä on myös tutkimuksen ja käytännön kokemusten kautta syntyneen tiedon hyödyntäminen ja soveltaminen organisaatioiden kehittämisessä ja johtamisessa. Tällä hetkellä Työpsykologian ja johtamisen laboratorion keskeisiä tutkimusaiheita ovat inhimillinen pääoma, palkitseminen, tietojohtaminen, yhteistoiminta organisaatioissa ja niiden verkostoissa, muutos organisaatioissa, strategian toteuttaminen organisaatioissa sekä hajautuneet organisaatio- ja tiimiratkaisut ja niiden johtaminen. Laboratorion tutkimus- ja opetustoiminnan välillä on vahva yhteys: useat laboratorion tutkijat osallistuvat opetustyöhön ja laboratorion perus- ja jatko-opiskelijat kytkeytyvät laboratoriossa tehtävään tutkimukseen harjoitustöiden, opinnäytetöiden ja tutkimusprojektitehtävien kautta. Laboratoriossa on kolme professuuria, joiden opetusaloja ovat johtajuus ja organisaation kehittäminen, tiedon ja osaamisen johtaminen sekä sosiotekniset työjärjestelmät. Kolmen professorin lisäksi laboratoriossa työskentelee lehtori, kaksi assistenttia, kaksi puolipäiväistä toimistosihteeriä sekä noin 60 projektitutkijaa. Osa laboratorion tutkimushankkeista on organisoitu TKK:n BIT-Tutkimuskeskuksen kautta. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio keskittyy strategian, yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan ohella teknologian hallinnan, uuden liiketoiminnan kehittämisen, pääomasijoittamisen, kansantaloustieteen ja markkinoinnin opetukseen sekä tutkimukseen. Kansainvälisen ulottuvuuden ohella yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion toiminnassa tulee vahvasti esille vuorovaikutus opiskelijoiden ja yritysmaailman välillä. Yritysedustajien osallistuminen opetukseen sekä yrityksille tehtävät käytännön harjoitustyöt uudistavat opetusta jatkuvasti yritysten strategisen suunnittelun ja kansainvälisten toimintojen tarpeiden mukaisesti. Toisaalta korkeakoulun puolelta tuleva asioiden syvällisempi systemaattinen tarkastelu on arvokasta yrityksille. Opetuksessa strategisen suunnittelun puolella yritysten teknologisten osaamisalueiden dynaamisen kehittämisen tutkimus kytkee laboratorion toiminnan tiiviisti Teknillisen korkeakoulun vahvimpiin osaamisalueisiin. Tutkimuksessaan laboratorio pyrkii kansainväliseen huippulaatuun, ja tekee tutkimusta yhteistyössä tutkimus-painopistealueiden johtavien tutkimusinstituutioiden ja tutkijoiden kanssa. Laboratorion tutkimusalojen uusimmat löydökset otetaan myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan opetukseen. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratoriossa työskentelee kuusi professoria, kaksi opettavaa tutkijaa, assistentti, suunnittelija, toimistosihteeri sekä muuta tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. 3
1.4 Muut yksiköt ja ohjelmat Graduate School (Tuotantotalouden valtakunnallinen tohtoriohjelma) Tuotantotalouden tohtoriohjelma on valtakunnallinen tutkijankoulutusohjelma, jossa ovat mukana Suomen viisi tuotantotalouden yksikköä. Tohtoriohjelmalla on kiinteä yhteys korkeakoulujen jatkokoulutukseen ja tutkimustyöhön. Tohtoriohjelman johtoryhmä on määritellyt kaikkien tuotantotaloutta pääaineenaan opiskelevien jatko-opiskelijoiden kuuluvan Tuotantotalouden valtakunnallisen tohtoriohjelman piiriin. Tohtoriohjelman ydinjoukon muodostavat Opetusministeriön ja Suomen Akatemian rahoituksella palkatut jatko-opiskelijat. Kiinteästi tohtoriohjelmassa ovat mukana myös korkeakoulujen rahoituksella palkatut assistentit ja maksullisen palvelutoiminnan varoilla (TEKES, SITRA, EU-tutkimusohjelmat ja teollisuus) palkatut tutkijat sekä ExIMAn InPhD -ohjelmassa opiskelevat tohtoriopiskelijat. BIT-Tutkimuskeskus Osaston kanssa läheisessä yhteistyössä toimii vuonna 1987 perustettu BIT-Tutkimuskeskus (entinen TAI Tutkimuslaitos), joka on TKK:n suurin tutkimusyksikkö. Se toteuttaa suuren osan Tuotantotalouden ja Tietotekniikan osastojen tutkimusprojekteista. BIT:n toimitilat ovat pääosin yhdessä Tuotantotalouden osaston kanssa TUAS-talossa, mutta osa projekteista toimii Tietotekniikan talossa ja Lahdessa. BIT- Tutkimuskeskus kehittää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja, menetelmiä ja teknologiaa. Kehitystyön kohteena ovat tuotantojärjestelmät, joissa inhimillinen toiminta yhdistyy tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen. BIT toimii pääosin ulkoisen rahoituksen varassa. Suurimmat rahoittajat ovat TEKES, Suomen Akatemia, yritykset sekä EU-komissio, ESR, Työministeriö ja Työsuojelurahasto. BIT-Tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 130 tutkimushenkilöstöön kuuluvaa, johtaja, sekä 4 talous- ja henkilöstöhallinnon hoitajaa. 1.5 Osaston kirjasto Tuotantotalouden osaston kirjasto sijaitsee TUAS-talossa, Otaniementie 17, (PL 5500), 02015 TKK. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-to 9-16 ja pe 9-15 ja kesäaikana ma-pe 9-15. Kirjaston puhelinnumerot ovat: 451 4877 ja 451 2846. Tuotantotalouden kirjastossa on voimassa rajoitettu lainausoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että vain osaston henkilökunnalla ja opiskelijoilla (myös jatko- ja sivuaine-opiskelijoilla) on oikeus lainata tuotantotalouden kirjastosta. Opiskeluoikeudesta vaaditaan todistus, esim. opintosuoritusote, josta näkyy sivuaineoikeutesi tai JOO-/erillisopiskelijaoikeutesi. Lukuoikeus on kaikilla. Samoin tuotantotalouden omia raportteja ja väitöskirjoja lainataan kuitti-lainana kaikille. Diplomitöitä ja lehtiä ei lainata. Tuotantotalouden kirjastoon tulevien paperilehtien lista löytyy kirjaston kotisivulta http://www.tuta.hut.fi/library/library.php. Pääkirjasto pitää yllä e-lehtiä. Tuotantotalouteen liittyvää kirjallisuutta on näiden kirjastojen lisäksi Helsingin yliopistolla ja Helsingin kauppakorkeakoululla. Niistä saa tietoa Linda-tietokannasta, TKK:n pääkirjaston henkilökunnalta ja teekkarikalenterista. 4
1.6 Osaston hallinto ja yhteystiedot Osoite: Otaniementie 17, 02150 Espoo (PL 5500, 02015 TKK) (TUAS-talo) Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tkk.fi Verkkosivut: http://www.tuta.tkk.fi. Faksinumero: 09 451 3665 Osaston johto osastonjohtaja, professori Paul Lillrank, 451 3658, 050 070 3848 osaston varajohtaja, professori Hannele Wallenius, 451 3083, 050 387 8109 osaston hallintopäällikkö Minna Tevä - yleishallinto, virantäytöt, talous- ja henkilöstöhallinto, 451 3921, 050 556 3921 Opintopalvelut opintojen suunnittelija Tarja Timonen - perus- ja jatko-opinnot, kansainväliset asiat, 451 4678, 050 560 3078 opintosihteeri Johanna Bovéllan - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, tutkinnon rakenteet ja tutkintotodistukset, 451 2161, 050 560 9502 (tuta.kanslia@tkk.fi) opintosihteeri Mari Riihiaho - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, JOO/erillisopinnot, tenttijärjestyksen koordinointi, väitösprosessi, 451 4750, 050 337 4914 (tuta.kanslia@tkk.fi) opintoneuvoja Lauri Tolvas - tuotantotalouden tutkinto-ohjelma, 451 5380 kv-neuvoja Jarno Lappalainen - kansainvälisten asioiden opintoneuvonta, 451 4755 harjoitteluneuvoja Taneli Hirvola - harjoitteluneuvonta, 451 3649 Kirjastopalvelut kirjastoamanuenssi Jaana Vuopala - osaston kirjaston toiminnan kehittäminen, asiakaspalvelu, kirjojen ja lehtien hankinta, 451 4877, 050 574 7149 kirjastoamanuenssi Annikki Huttunen - osaston kirjaston asiakaspalvelu, kirjojen luettelointi, julkaisuyhdyshenkilö, 451 8172, 050 439 4241 kirjastosihteeri Leena Mellavuo-Aarnio - osaston kirjaston asiakaspalvelu, julkaisurekisterin ylläpito, 451 2846, 050 376 1082 (osa-aikainen) Vahtimestaripalvelut vahtimestari Mervi Sillman - vahtimestaripalvelut, 451 5596, 050 469 3957 virastomestari Leena Kadenius - vahtimestaripalvelut, 451 5491, 050 469 3956 toimistosihteeri Taina Liukkonen - vahtimestaripalvelut, 451 3651, 050 376 1079 Tietoa osaston muusta henkilöstöstä löytyy osaston verkkosivuilta osoitteesta www.tuta.tkk.fi. 5
2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä ja riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 6
2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. 7
Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 3. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lisäksi opiskelijan tulee osoittaa hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville teekkareille viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toinen kotimainen kieli Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella: 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie-98.5001 + Kie-98.5002) 2. Suorittamalla jonkin TKK:n ruotsin kursseista 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa. 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella. 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Pakollinen vieras kieli Tutkintosäännön mukaiseen alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy vähintään kolmen opintopisteen laajuiset vieraan kielen opinnot, joilla opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Kurssin arvosanan tulee olla vähintään 3 tai hyväksytty (arvostelussa hyväksytty/hylätty), jotta suoritus hyväksytään pakollisen vieraan kielen suoritukseksi tai osaksi sitä. 8
Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Lista tutkintosäännön vaatimukset täyttävistä pakollisista vieraan kielen kursseista liitteessä 3. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 7. 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. 9 Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy.
Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkintoohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 3. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten 10
antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 7. 11
3. TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA 3.1 Tavoitteet Tuotantotalous on liiketaloustieteen osa-alue, joka korostaa teknisen, taloudellisen ja sosiaalisen osaamisen yhdistämistä. Opintojen ensimmäisessä vaiheessa korostuukin tuotantotalouden ja sitä tukevien oppiaineiden keskeisten käsitteiden ja menetelmien hallinta, mikä antaa edellytykset ymmärtää liiketoimintaa, sen osaprosesseja sekä vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan. Viimeistään kandidaatintyöstä alkaen opiskelijan pitäisi myös järjestelmällisesti kehittää taitojaan tiedon itsenäisessä hankinnassa, kriittisessä arvioimisessa sekä soveltamisessa relevanttien ongelmien määrittelemiseen ja ratkaisuun. Tätä tavoitetta tukevat syventävien opintojen laajat harjoitustyöt ja erikoistyöt. Tuotantotalouden diplomi-insinöörit pääsevät usein jo uransa alussa vaativiin asiantuntijatehtäviin ja mahdollisesti esimiesasemaan. Tehtävänimikkeestä riippumatta tuleva rooli edellyttää kykyä monimutkaisten kokonaisuuksien jäsentämiseen, kykyä vastuulliseen toimintaan ja päätöksentekoon sekä kykyä yhteistyöhön erilaisten ihmisten kanssa. Menestyminen tulevissa työtehtävissä edellyttää koko opiskeluajan kestävää määrätietoista muutosta ajattelua ja oppimista vaativissa taidoissa. Opintojen lähestyessä loppua opiskelijan omat valinnat (pää- ja sivuaine, harjoitus- ja erikoistyöt sekä diplomityö) määrittelevät, mistä muodostuu hänen asiantuntemuksensa keihäänkärki työuran alussa. Hyvät akateemiset valmiudet tekevät kuitenkin mahdolliseksi tietojen ja taitojen jatkuvan kehittämisen. Nopea ja päättäväinen reagointi kilpailutilanteen muutoksiin tekee usein johtajista ihailtuja. Taustalla vaikuttavat kuitenkin vankka osaaminen ja ongelmanratkaisutaito. Niiden avulla tuotantotalouden asiantuntija pystyy yhdistämään tietoa ja arvioimaan kriittisesti myös omia intuitiivisia ratkaisujaan. Keskeistä on erityisesti uusien ongelmien ratkaisutaitojen kehittyminen. Tehokas ongelmanratkaisu vaatii laajan ja jäsentyneen tietopohjan liittyen sekä fakta- että menetelmätietoihin. Tieteellinen lähestymistapa ja tieteellisten menetelmien tuntemus ovat tällöin erittäin tärkeitä. Diplomi-insinöörin on osattava soveltaa tieteellistä tietoa teknis-taloudellis-sosiaalisten käytännön ongelmien ratkaisuun. Menestyksekäs liiketoiminta vaatii monien yksilöiden osaamisen yhdistämistä, joten tuotantotalouden diplomi-insinöörin on kyettävä toimimaan paitsi yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa myös jakamaan osaamistaan organisaatiossa. Todellinen ammattilainen sitoutuu yhteisön tavoitteisiin ja on valmis ottamaan vastuuta yhteisön kannalta tärkeistä asioista, vaikka niitä ei olisikaan määritelty yksilön työnkuvauksessa tai toimeksiannossa. Vaikka oppiminen on henkilökohtainen prosessi, niin yhteistyö ja kontaktiverkostojen luominen auttavat saavuttamaan opiskelussakin tuloksia, joihin olisi yksin äärimmäisen vaikea päästä. Opintojen aikana luodut kontaktit ovat myös arvokasta sosiaalista pääomaa tulevaisuudessa. Oma opintosuunnitelma ei ole pelkkä muodollisuus tai kurssien luettelo, vaan sen taustalla ovat sinun itsellesi asettamat kehittymistavoitteet. Ainoastaan laadukas harjoittelu vie huipulle. Siksi tärkeää ei ole vain opiskeltava asiasisältö vaan myös se, miten opiskellaan. Vaikka valmistumisajat tuotantotalouden osastolla ovat korkeakoulun lyhyimpiä ja arvosanat korkeita, 12
niin opiskeluajan minimointi tai suoritettujen opintopisteiden ja arvosanojen maksimointi eivät ole tutkinnon tavoitteita. 3.2 Pääaineet Tuotantotalouden tekniikan kandidaatin tutkinnossa pääaine muodostuu tuotantotalouden perus- ja jatkomoduulista. Pääaineen tavoitteena on tarjota syvempää tietoa tutkinto-ohjelman keskeisistä aihealueista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa pääainevaihtoehtoja on kuusi. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineet perusmoduuli A1 jatkomoduuli A2 syventävät moduulit A3 Teollisuustalous Työpsykologia ja johtaminen Tuotantotalous Tuotantotalous Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta Teollisuuden kehittäminen ja johtaminen* International Design Business Management (IDBM) Framtidens Industriföretag (FIF) * Ei valittavissa lukuvuonna 2007-2008. 13
3.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyvät seuraavat opinnot: perusopinnot moduuli (P), ohjelman yhteiset opinnot moduuli (O), perusmoduuli (A1), jatkomoduuli (A2), sivuaineen perusmoduuli (B1), kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) sekä vapaasti valittavat opinnot (V). 3.3.1 Perusopinnot Perusopinnot P (80 op) TU901-P Opintopisteet Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat-1.1131/1132 Matematiikan peruskurssi C3-I/C3-II 5 Mat-1.2600/2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A/B 5 Tfy-x.xxxx Fysiikka I A (tai S-104.1010 Fysiikka I) 3-4 * Tfy-x.xxxx Fysiikka I B (tai S-104.1010 Fysiikka I) 3-4 * Tfy-x.xxxx Fysiikka II A (tai S-104.1020 Fysiikka II) 3-5 * Tfy-x.xxxx Fysiikka II B (tai S-104.1020 Fysiikka II) 3-5 * Tfy-3.1540 Fysiikan laboratoriotyöt I 3 Kie-98.xxxx Vieraan kielen opintoja 3 *** Kie-98.5001/ Kie- Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 98.7001 (ruotsi/suomi) Kie-98.5002/ Kie- Toisen kotimaisen kokeen suullinen osio (ruotsi/suomi) 1 98.7002 T-106.1001 Tietokone työvälineenä 2 T-106.1203 Ohjelmoinnin perusteet L 5 Tai T-106.1206 Ohjelmoinnin perusteet Y 5 T-106.1041 Tietotekniikan peruskurssi 3 Tai T-106.1061 Tietotekniikan työkurssi 3 Eri-0.1145 Johdatus opiskeluun 0 TU-0.1111 Johdatus tuotantotalouden opiskeluun 1 TU-0.1000 Johdatus tuotantotalouden tutkimukseen 1 TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi 4 tai TU-22.1102 Grundkurs i industriell ekonomi 4 TU-22.1103 Tuotantotalouden harjoitustyö 1 TU-53.1010 Työpsykologian ja johtamisen perusteet 4 Puu-127.4010 Ympäristöjohtaminen 2 TU-91.1002 Markkinointi 3 TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus 4 Yhteensä 80 op 14
Opiskelijan on suoritettava yksi seuraavista fysiikan kokonaisuuksista. On suositeltavaa, että opiskelija suorittaa fysiikan kurssien kokonaisuuden samalta alalta kuin lukee O- moduulin teknisen kokonaisuuden. Kokonaisuuksia ei tule sekoittaa keskenään eli Fysiikka I A ja B (tai S- 104.1010 Fysiikka I) ja Fysiikka II A ja B (tai S-104.1020 Fysiikka II) tulee suorittaa samasta kokonaisuudesta. Joko Opintopisteet Tfy-3.1181 Fysiikka IA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy-3.1182 Fysiikka IB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy-3.1193 Fysiikka IIA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy-3.1194 Fysiikka IIB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tai Tfy-3.1241 Fysiikka IA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy-3.1242 Fysiikka IB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy-3.1253 Fysiikka IIA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy-3.1254 Fysiikka IIB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tai S-104.1010 Fysiikka I (AUT, BIO, EST, TLT) 6 S-104.1020 Fysiikka II (AUT, BIO, EST, TLT) 6 Tai Tfy-0.1011 Fysiikka IA 4 Tfy-0.1012 Fysiikka IB 4 Tfy-0.1023 Fysiikka IIA 5 Tfy-0.1024 Fysiikka IIB 5 Tfy-0.2011 Fysiikka IIIA*** 5 Tfy-0.2012 Fysiikka IIIB *** 5 Tai Tfy-3.1361 Fysik IA 3 Tfy-3.1362 Fysik IB 3 Tfy-3.1373 Fysik IIA 3 Tfy-3.1374 Fysik IIB 3 Tai Tfy-3.1381 Physics IA 3 Tfy-3.1382 Physics IB 3 Tfy-3.1393 Physics IIA 3 Tfy-3.1394 Physics IIB 3 *** Nämä kieliopinnot on valittava tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävistä kursseista 15
3.3.2 Ohjelman yhteiset opinnot TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Vastuuprofessori: Paul Lillrank Ohjelman yhteisissä opinnoissa suoritetaan teknistä sivuainetta pohjustavia ja tukevia opintoja. Moduuli valitaan sivuaineen mukaan. Luvussa 3.6 esitellään O-moduulit sekä tekniset sivuaineet. 3.3.2.1 Perusaineiden laaja oppimäärä Perusopinnot antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi suorittaa matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10% uusista opiskelijoista valintakoemenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi hakea. Lisätietoja saa verkkoosoitteesta http://www.tkk.fi/opinnot/laaja/ Perusaineiden laajan oppimäärän rakennekaaviot liitteessä 1. 3.3.3 Tuotantotalous- perusmoduuli Vastuuprofessori Karlos Artto Koodi Kurssin nimi Opintopisteet TU-22.1144 Yrityksen rahoitus 3 TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 TU-53.1020 Johtaminen organisaatiossa 3 TU-22.1202 Logistiikka 3 TU-22.1302 Quality Management 3 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 5 Yhteensä 20 3.3.4. Tuotantotalous -jatkomoduuli Vastuuprofessori: Kari Tanskanen Koodi Kurssin nimi Opintopisteet TU-22.1113 Design of Production Systems A 6 TU-91.1003 Principles of Strategic Management 4 TU-91.1004 Markkinatutkimusseminaari 5 TU-53.1030 Knowledge and Competence Management 3 TU-22.1160 Business Game 2 Yhteensä 20 16
3.3.5 Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vapaasti valittavia opintoja vähintään 10 opintopistettä. Esimerkiksi kieliopinnot, talousoikeus ja tekniikan opintojen täydentäminen ovat suositeltavia vaihtoehtoja. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa TKK:n opetusohjelmassa olevia kursseja. Vapaasti valittaviin opintoihin on mahdollista sisällyttää myös muissa korkeakouluissa Suomessa (mm. JOO-sopimuksen puitteissa) tai ulkomailla suoritettuja opintoja. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua enintään 5 opintopistettä. 3.3.6 Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Tuotantotalouden osaston kandidaattiseminaarin vastuuopettajana toimii professori Eila Järvenpää. 3.3.6.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet, sisältö ja suorittaminen Kandidaatintyö on osa 10 opintopisteen opintokokonaisuutta, johon kuluu lisäksi kandidaattiseminaari ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on: luoda tiedonhaun tieteellisen ajattelun tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyön aiheesta sovitaan kandidaatintyön ohjaajan kanssa, joka seuraa kandidaatintyön etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Kandidaatintyön ohjaajana voi toimia TKK:ssa päätoimisesti työskentelevä, vähintään ylemmän perustutkinnon suorittanut opettaja tai tutkija. Kandidaattiseminaarin aloittamisen edellytyksenä on, että opiskelijan HOPS on vahvistettu. Opiskelija laatii kandidaattiseminaarin aikana kandidaatintyön, esittelee sen julkisesti yleisölle ja opponenteille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden opiskelijoiden kandidaatintöitä. Kandidaattiseminaarin edetessä opiskelija osallistuu lisäksi tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä. Kandidaatintyön rakenteen tulee olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytänteiden mukainen, esitystavaltaan hyvin jäsennelty sekä tyylillisesti ja kielellisesti viimeistelty. Kandidaatintyön arvostelee vastuuopettaja ohjaajan esityksestä. Kandidaatintyön arvostelussa käytetään arvosanoja kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä osastolla. Kandidaattiseminaari järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa. Tuotantotalouden osaston kandidaattiseminaarin aikataulu ja tarkemmat ohjeet kandidaattiseminaarin suorittamiseksi 17
julkaistaan elokuun aikana verkko-osoitteessa http://www.tuta.hut.fi/studies/courses_and_schedules/tuta/tu-0.kand/tu-0.kand.php TKK:n ruotsinkielisille opiskelijoille järjestetään yhteinen kandidaattiseminaari kerran lukukaudessa. Opiskelija voi valita, osallistuuko hän tutkinto-ohjelman omaan suomenkieliseen seminaariin vai TKK:n yhteiseen ruotsinkieliseen seminaariin. Suositellaan, että opiskelija osallistuu koulusivistyskielensä mukaiseen kandidaattiseminaariin. Lisätietoja ruotsinkielisestä kandidaattiseminaarista löytyy verkko-osoitteesta http://www.tkk.fi/enheter/studiebyran/grundstud/kandidatsemi.html Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön väliaikaista suoritustapaa koskevaa ohjetta (7.4.2005) voidaan edelleen soveltaa vuoden 2005 tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden aikaisempia opintoja tekniikan kandidaatin tutkintoon hyväksi luettaessa. 3.3.6.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi ja kandidaatintyö kirjoitetaan seminaarin opetuskielellä. Kandidaattiseminaarin yhteydessä laaditaan kypsyysnäyte, joka kirjoitetaan aina sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys hänen kandidaatintyönsä alaan sekä sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on osoittanut omaavansa suullisen ja kirjallisen kielitaidon, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintyön ohjaajan tai vastuuopettajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäyte järjestetään valvotussa kirjoitustilaisuudessa tai tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa kielikeskuksen suomen tai ruotsin kielen opettaja ja sisällön työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, osallistuu suomen- tai ruotsinkieliseen kandidaattiseminaariin. Edellä mainittu opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella laatia kandidaatintyönsä ja kirjoittaa kypsyysnäytteen myös muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. 3.3.7 Malliohjelma Täsmällisen mallilukujärjestyksen esittäminen kandidaatti tutkinnon osalta on tuotantotalouden koulutusohjelmassa hankalaa monestakin syystä: Pakolliset fysiikan kurssit voi valita eri kokonaisuuksista, ja näiden luennointiajat vaihtelevat. O-moduuliin valitaan sivuainetta tukeva opintopaketti, jolloin tekniseen kokonaisuuteen kuuluvien opintojen suoritusaika voi vaihdella suurestikin. Lisäksi sivuainemoduuli B1 voidaan valita useasta vaihtoehdosta ja eri vaihtoehtojen suoritusaika vaihtelee. Edellä mainituista syistä johtuen on päädytty seuraavanlaiseen esitystapaan: lukujärjestysrungossa on esitetty kaikki yhteiset kandidaatin tutkinnon kurssit. O-moduulin opintoja 18
kannattaa yhdistellä ensimmäisen ja toisen vuoden opintoihin. O-moduuli suositellaan suoritettavaksi ennen sivuainemoduulin kursseja. Kurssit ovat kahden ensimmäisen vuoden kohdalla lajiteltu erittäin suositeltaviin ja suositeltaviin. Erittäin suositeltavat kurssit on syytä suorittaa ohjeen mukaisesta, suositeltavilla kursseilla täydennetään omaa lukujärjestystä. Suositeltavat kurssit ovat kuitenkin myös pakollisia ja ne on suoritettava osana kandidaatin tutkintoa. Liitteessä esitelty mallilukujärjestys ei sovi kaikkien opintosuunnitelmaksi, mutta sen tarkoitus on antaa suuntaviivoja omien opintojen suunnitteluun. Mallilukujärjestys liitteessä 2. 3.4 Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin sisältyy vähintään yksi tuotantotalouden kuudesta syventävästä moduulista (A3), sivuaineen jatkomoduuli (B2), sekä kolmas 20 opintopisteen moduuli sekä tieteen metodiikan opinnot (M), diplomityö (D) ja vapaasti valittavat opinnot (W). Tuotantotalouden osastolla suositellaan, että opiskelijat sisällyttävät diplomi-insinöörin tutkintoon toisen tuotantotalouden syventävän moduulin (A3), pääainetta tukevan C-moduulin, opintoja ulkomailla tai teknistä sivuainetta syventäviä opintoja. C-moduulit esitellään pääaineiden yhteydessä. 3.4.1 Pääaineet 3.4.1.1 Teollisuustalous Vastuuprofessorit: Karlos Artto, Eero Eloranta, Paul Lillrank, Kari Tanskanen Teollisuustalouden syventävät opinnot antavat opiskelijalle valmiudet johtaa ja kehittää organisaatioiden toimintaa tehokkaammaksi, laadukkaammaksi, tuottavammaksi ja kannattavammaksi. Teollisuustalouden opinnot antavat opiskelijalle konkreettisia valmiuksia tunnistaa organisaation operaatioiden kehittämistarpeita ja tehostamispotentiaaleja, sekä tarjoavat tietoa ja käytännön työkaluja toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen. Tarve teollisuustalouden osaajille on tästä syystä erittäin suuri kaikentyyppisissä organisaatioissa niin nousu- kuin laskusuhdanteenkin aikana. Teollisuustalouden DI toimii tyypillisesti suunnittelu-, kehittämis- ja johtotehtävissä organisaation eri päätoiminnoissa, kuten tuotannossa tai tuotekehityksessä, sekä päätoimintojen rajat ylittävissä liiketoiminnan kehittämistoiminnoissa.. Opetuksessa korostetaan erityisesti käytännön valmiuksia ymmärtää yrityksen ja yritysten muodostamien arvoketjujen toimintaa, arvoa tuottavia liiketoimintaprosesseja ja erilaisia toiminnan organisointitapoja. Teollisuustalouden diplomi-insinöörin on kyettävä viemään läpi muutoksia; niin laatimalla laadukkaita suunnitelmia kuin sitoutumalla hyväksyttyjen suunnitelmien toimeenpanoon. Yrityksen toimintaa on ymmärrettävä operaatioiden tasolta alkaen unohtamatta operaatioita ohjaavaa strategiaa. Vankan käytännön kokemuksen turvin nuoren diplomi-insinöörin on helppo siirtyä kohtuullisen nopeasti vaativiin johto- tai asiantuntijatehtäviin. Opinnoissa yhdistyvät yritystaloudellinen kokonaisnäkemys ja liiketoimintaprosessien perusteellinen hallinta. Teollisuustalouden syventävät opinnot koostuvat kaikille yhteisistä kursseista ja valinnaisista kursseista. Kaikille yhteiset kurssit luovat perustavan lähestymistavan 19
teollisuustalouden ongelmiin. Tätä lähestymistapaa on osattava soveltaa erilaisissa ongelmakentissä, kuten massatuotannossa, monimutkaisissa projekteissa, palvelujen tuotannossa tai kuluttajille ulottuvissa jakeluketjuissa. Valinnaiset kurssit keskittyvätkin rajatummalle sovellusalueelle. Yhdessä erikoismoduulin kanssa opiskelija saa halutessaan erittäin kattavan kuvan teollisuustalouden kentästä. Opiskelijan on mahdollista saada ohjausta aina alaa ja sen kyseessä olevaa osa-aluetta parhaiten tuntevalta professorilta kursseilla, seminaareissa, erikoistöissä ja diplomitöissä. TU122-3 Teollisuustalous (A3) Koodi Kurssin nimi Opintopisteet Kaikille pakolliset kurssit: TU-22.1140 Advanced Management Accounting 5 TU-22.1178 Production and Operations Management 5 Valitse seuraavista siten, että laajuus täyttyy: TU-22.1206 Hankintojen johtaminen 5 TU-22.1213 Demand-supply-chain management 5 TU-22.1426 Advanced project-based management II 5 TU-22.1441 Project marketing and customer management II 5 TU-22.1432 Management of Uncertainty 5 Yhteensä 20 op TU122-C Teollisuustalouden erikoismoduuli (C) Valitse seuraavista siten, että laajuus täyttyy: Opintopisteet Suorittamatta olevia A3-moduulin kursseja 5-15 TU-22.1177 ERP- ja APS-järjestelmien erikoiskurssi 5 TU-22.1185 Erikseen sovittavat harjoitustyöt 1-10 TU-22.1306 Quality - a theoretical approach 3 TU-22.1315 Laadunohjauksen vaihtuva opintojakso 1-8 TU-22.1439 Project Finance 5 TU-22.1118 Teollisuustalouden kvantitatiiviset menetelmät 5 Yhteensä 20 op 20