ENDOMINES OY RÄMEPURON KAIVOKSEN SULKEMISEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS - TÄYDENNYS Itä-Suomen aluehallintovirasto on 25..2018 (Dnro ISAVI/4406/2018) pyytänyt Endomines Oy:tä täydentämään Rämepuron kaivoksen sulkemista koskevaa ympäristölupahakemusta. Aluehallintoviraston pyynnön mukaiset täydennykset on esitetty kohdissa 1 9 sekä niiden liitteissä. 1 TOIMINNAN JÄLKEISEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan jälkeisen toiminnan ja vaikutusten tarkkailuohjelma (päivitetty 22.6.2017 ja täydennetty 31.1.2018) on esitetty liitteenä 1.1. Kuormitus- ja vaikutusten tarkkailusta jälkihoidon passiivisessa vaiheessa esitetään seuraavaa. Kosteikon valmistuttua, arvioidaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa jälkihoitovaiheen kuormitus- ja vaikutustarkkailun, mukaan lukien avolouhoksen tarkkailu, sisältö vastaamaan tarkkailutulosten perusteella toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia. Kosteikolta pois johdettavat vedet esitetään otettavaksi mukaan kuormitustarkkailuun. 2 KALATALOUDELLINEN TARKKAILUOHJELMA Rämepuron kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtu liitteessä 2.1 esitetyn 6.5.2015 päivätyn Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen ja Vapo Oy:n Iljansuon kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloudellista tarkkailua esitetään tehtävän ohjelman mukaisesti vielä vuonna 2019. Vuoden 2019 kalataloustarkkailun raportin perusteella sovitaan tarkkailun jatkamisen tarpeesta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. 3 VESIEN JOHTAMINEN JA VESIENKÄSITTELYRAKENTEET Nykyisin avolouhoksesta tulevat vedet ohjataan mittapadon sekä kalkkikiviverhotun ojan kautta Rämepuroon. Sivukiven läjitysalueen suotovedet pumpataan vesienkäsittelyaltaiden ja mittapadon kautta edelleen Rämepuroon. Nykyisten vesienkäsittelyaltaiden tilavuus veden korkeudella +166 m on yhteensä noin 500 m 3 ja vesialueen pinta-ala yhteensä noin 7 000 m 2. Tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston sekä altaiden suunnitelmatietojen pohjalta tehtyyn maastomalliin. Tiiviiden altaiden viipymäksi muodostuisi keskimääräisellä valunnalla noin 116 päivää. Altaita kunnostetaan ruoppaamalla altaiden pohjaan kertynyt sakka (tehty kertaalleen vuonna 2018) sekä tiivistämällä allasalueen poikki menevä louhepenger moreenilla virtaussuunnan puolelta (liite 3.3). Samalla altaiden välille rakennetaan hallittu ylivuoto siten, että altaassa 1 on korkein vesipinta ja altaassa 3 vastaavasti matalin. 1
Vuonna 2019 vesienkäsittelyaltaiden alapuolelle lähelle Rämepuroa rakennetaan pengertämällä toteutettava vesienkäsittelykosteikko, jolla voidaan kerätä vesienkäsittelyaltaiden suotovesiä ja samalla varautua kaivoksen passiiviseen jälkihoitovaiheeseen. Suunnitellun kosteikon tilavuus on noin 3 200 m 3 (vesipatsaan korkeus 0,2 m) ja pinta-ala noin 1,6 ha. Kosteikon pinta-ala on lähes 20 % sinne johdettavien vesien valuma-alueen pinta-alasta ja viipymä keskimääräisellä virtaamalla noin 35 päivää. Kosteikon yläosa jaetaan kahteen lohkoon nykyisen vesienkäsittelyaltaiden purkuojan varteen (itäpuolelle) rakennettavalla välipenkereellä. Välipenger estää myös oikovirtauksia. Lohkoon A (0,4 ha, kosteikon luoteisosa) johdetaan vesienkäsittelyaltailta mittapadon kautta purettavat vedet. Lohkoon B (1,2 ha, kosteikon kaakkoisosa) johdetaan vesienkäsittelyaltaiden suotovedet ja myöhemmässä vaiheessa myös sivukivialueiden suotovedet. Vesi ohjataan lohkoille painovoimaisesti ja jaetaan kosteikolle kampaojastolla. Lohkojen vedet yhdistyvät kosteikon alaosassa ja poistuvat kosteikolta mittapadon (kuormituspiste) kautta Rämepuroon. Lopulliset kosteikon rakentamissuunnitelmat tarkentuvat sivukivialueen ja vesienkäsittelyaltaiden suotovesiselvityksen perusteella. Kosteikon valuma-alueen (noin 1 ha) kuormittumattomat ojavedet avolouhoksen eteläpuolella (valuma-alue noin 90 ha), johdetaan kosteikon sijasta avolouhokseen kosteikon toiminnan parantamiseksi. Tämä toteutetaan tukkimalla tien ali menevä kosteikon suuntaan vesiä ohjaava rumpu ja asentamalla ojaan avolouhoksen puolelle tien alittava uusi rumpu (liite 3.2). Tulosten ja havaintojen mukaan tiepenkan alitse avolouhokseen suotautuu huomattavasti edellä mainittuja ojavesiä jo nykyisin. Ojavesien johtamista avolouhokseen perustellaan kosteikon viipymän pidentämisellä. Tällä on huomattava vaikutus kosteikon puhdistustehoon. Kaivoksen kuormittuneimmat vedet muodostuvat sivukivialueella ja käsitellään kosteikolla. Ojavesien johtaminen avolouhokseen nähdään kokonaiskuormituksen hallinnan kannalta parhaana ratkaisuna. Avolouhoksesta peräisin olevaan kuormitukseen lisäojavesien johtamisella ei arvioida olevan vaikutusta. Avolouhokseen ohjattava kuormittumaton, vähäsuolainen ja kevyempi ojavesi virtaa avolouhoksen pintakerroksessa mittapadon kautta ylivuoto-ojaan. Ojavesien sekoittuminen avolouhoksen syvempiin vesikerroksiin on hyvin vähäistä. 4 KAIVOSALUEEN VESITASE Kaivoksen vesitasekaaviot on esitetty ensimmäisessä (liite 4.1) ja toisessa (liite 4.2) aktiivisessa jälkihoitovaiheessa sekä ensimmäisessä (liite 4.3) ja toisessa (liite 4.4) passiivisessa jälkihoitovaiheessa. Jälkihoitovaiheiden eroja on kuvattu ympäristölupahakemuksessa (kohta 8.1) ja tämän täydennyksen kohdassa 8. Seurantatietoa jälkihoitovaiheessa vesitaseeseen tulevista vesimääristä on vasta muutaman vuoden ajalta. Tietoa kertyy vähitellen lisää. 2
4.1 TULEVAT JA LÄHTEVÄT JAKEET Kaivosalueen vesitaseeseen tulee vesiä suoran sadannan, sekä pinta- ja pohjavesivalunnan kautta. Vuosittain vesitaseeseen arvioidaan tulevan suorasta sadannasta noin 38 000 m 3, pintavesi- ja pohjavesivalunnasta avolouhokseen noin 190 000 290 000 m 3, yhteensä hydrologisesta vuodesta riippuen 228 000 328 000 m 3. Vesienkäsittelykosteikon rakentaminen lisää vesikiertoon tulevaa nettosadantaa noin 5 000 m 3 /a. Kosteikon toiminnan tehostamiseksi avolouhokseen ohjattavat valumavedet lisäävät avolouhokseen tulevaa vesimäärää noin 0 000 3 000 m 3 /a. Vaihteluväli on suuri, koska yläpuoliselta valuma-alueelta avolouhokseen jo nykyisin tulevan pintamaassa suotautuvan pintavalunnan määrää ei tiedetä. Kaivoksen vesikiertoon tuleva vesimäärä on tuolloin noin 433 000 543 000 m 3 /a. Kaivosalueelta poistuu vesiä haihtumalla, johtamalla niitä Rämepuroon ja pieniltä osin myös pohjavedeksi muodostumisen kautta. Vesitasekaaviossa esitetystä nettosadannasta on vähennetty haihdunta. Pohjaveden muodostumista ei ole poistuvana jakeena huomioitu (kohta 4.2). Kaivosalueelta vuosittain poistuvan vesimäärän arvioidaan olevan hydrologisesta vuodesta riippuen 228 000 328 000 m 3 (Vesienkäsittelykosteikon rakentamisen jälkeen 433 000 543 000 m 3 ). 4.2 LÄHTÖARVOT JA LASKENTAMENETELMÄT Vesitase on laskettu sadannalla 700 mm/a (vuosien 1991 20 keskiarvo, hydrologinen vuosikirja SY8/2012). Nettosadanta on saatu vähentämällä sadannasta haihduntana 300 mm/a kosteikolta ja avovesipinnoilta (avolouhos ja selkeytysallas) sekä 244 mm/a kasvittumattomalta sivukivialueelta. Vesimäärän aliarvioimisen välttämiseksi sivukivialueen maisemointia ei ole otettu huomioon. Myöskään pohjavedeksi muodostumista ei ole huomioitu vesitaseen poistuvana jakeena. Pohjavedeksi muodostumisen arvioidaan olevan alueen melko tiiviin pohjamaan ja pohjavesitarkkailun tulosten perusteella vähäistä. Muut vesitaseen laskentaperusteet on esitetty alla. Avolouhos Avolouhoksesta on johdettu ylivuotovesiä Rämepuroon 4.5. 31.12.2017 noin 215 000 m 3 ja välillä 1.1.2018 22.11.2018 noin 214 000 m 3. Loppuvuonna 2018 arvioidaan ylivuotovesiä muodostuvan vielä noin 20 000 30 000 m 3. Vuosittaisen avolouhoksesta Rämepuroon johdettavan ylivuotoveden määräksi arvioidaan hydrologisesta vuodesta riippuen 200 000 300 000 m3/a, mistä nettosadanta suoraan avolouhokseen on noin 000 m 3 /a. Avolouhoksen ylivuotovesien määrästä on tietoa vasta kahden vuoden ajalta. Muodostuvien ylivuotovesien määrä tarkentuu tulevina vuosina. Kosteikon valuma-alueelta (90 ha) avolouhokseen tulevien vesien määrän arvioidaan lisääntyvän noin 0 000 3 000 m 3 /a, kun näiden vesien kulkeutuminen kosteikolle estetään. Nykyisin alueelta avolouhokseen arvioidaan päätyvän pintavalumaa noin 40 000 250 000 m 3 /a. Arviot ovat hyvin suuntaa-antavia, koska tarkkailutietoa on kertynyt vasta muutamalta vuodelta, eikä avolouhokseen tulevan pinta- ja pohjavalunnan suhteita tunneta. Kosteikon valuma-alueen nettosadanta 350 000 m 3 /a on saatu vähentämällä sadannasta (700 mm/a) haihduntana 300 mm/a. 3
Sivukivialue Sivukivialueen ympäristön ojista kesällä 2018 otetuista näytteistä saatujen analyysitulosten perusteella on mahdollista, että sivukivialueelta suotautuu vähäisiä määriä vettä vesienkäsittelyn ohi ympäristöön (ympäristölupahakemuksen kohta 6.1.5). Vuonna 2018 tehtyjen mittausten (48 kpl, 3.1. 22.11.) perusteella sivukivialueelta vesienkäsittelyyn johdettujen vesien määrä on ollut kyseisellä aikavälillä noin 26 000 m3, mikä vastaa hyvin sivukivialueelle arvioitua keskimääräistä vuosittaista nettosadantaa 25 000 m3. Edellä esitettyjen mittausten perusteella sivukivialueelta keruuojien ohi ympäristöön ei suotaudu suuria vesimääriä. Asian tarkemmaksi selvittämiseksi tehdään sivukivialueen ja vesienkäsittelyaltaiden suotovesiselvitys vuonna 2019. Tarvittavista toimenpiteistä päätetään selvityksen valmistumisen jälkeen. Vesienkäsittelyaltaat Vesienkäsittelyaltaiden ympäristön ojista kesällä 2018 otetuista näytteistä saatujen analyysitulosten perusteella on mahdollista, että altaasta suotautuu vesiä ympäristöön varsinaisen kuormituspisteen ohi (ympäristölupahakemuksen kohta 6.1.5). Vesienkäsittelyaltailta juoksutettavat vesimäärät (vuonna 2017: 3 300 m3 ja 1.1. 21.11.2018: 3 400 m3) ovat lisäksi olleet pieniä verrattuna vesitaseen mukaisiin vesienkäsittelyaltaille tuleviin vesimääriin. Tilanteen tarkentamiseksi tehdään sivukivialueen ja vesienkäsittelyaltaiden suotovesiselvitys. Suotovesien keräämiseksi on suunniteltu altaan alapuoliselle alueelle vesienkäsittelykosteikko, joka on tarkoitus rakentaa vuonna 2019. Samaa kosteikkoa on tarkoitus käyttää jälkihoidon passiivisessa vaiheessa. Mahdollisista muista tarvittavista toimenpiteistä päätetään suotovesiselvityksen valmistumisen jälkeen. Vesienkäsittelykosteikko Vesienkäsittelyaltaiden alapuolelle suunnitellun vesienkäsittelykosteikon pinta-ala on noin 1,6 ha. Kosteikolle johdettavaa vesimäärää lisätään vähitellen. Toisessa passiivisessa jälkihoitovaiheessa kosteikolle johdetaan sivukivialueen ja vesienkäsittelyaltaiden vesiä yhteensä noin 28 000 m3/a. Kosteikon valuma-alueen kuormittumattomat ojavedet johdetaan kosteikon ohi. Alkuvaiheessa (toinen aktiivinen jälkihoitovaihe) kosteikolle ohjataan vesienkäsittelyaltaiden ja sivukivialueen suotovesiä. Tavoitteena on ennen pitkään korvata aktiivinen kemiallinen vesienkäsittely kosteikkokäsittelyllä. Tätä prosessia on tarkemmin kuvattu kohdassa 8. Rämepuro Rämepuron hydrologiset tiedot on esitetty varsinaisessa ympäristölupahakemuksessa. Vesitaseen mukaan Rämepuron kaivosalueelta johdettavien vesien osuus Rämepuron kokonaisvirtaamasta on noin 3 5 %. 5 KALATALOUSMAKSU Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen (ISAVI/63/04.08/2013) lupamääräys 35 kuuluu: Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä 500 euroa kalatalousmaksua Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vai- 4
kutusalueella Ilajanjoella ja Ilajanjärvellä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Maksun käytöstä päätettäessä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Edellä esitetty vuosittainen kalatalousmaksu esitetään lakkautettavaksi. Sen tilalle esitetään 7 000 euron kertakorvausta Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle, käytettäväksi kaivostoiminnan jälkihoidosta mahdollisesti aiheutuvan kalasto- ja kalastushaitan ehkäisemiseksi. Esitystä perustellaan kaivostoiminnan päättymisellä, minkä seurauksena toiminnan mahdolliset kalastovaikutukset ja vuosittaisen kalatalousmaksun perusteet vähitellen pienenevät ja poistuvat. Varsinaisen kaivostoiminnan päätyttyä on olemassa riittävässä määrin tietoa toiminnan mahdollisista tulevista kalastovaikutuksista, mikä puoltaa kaikille osapuolille kevyemmän kertakorvausmenettelyn soveltamista. Kertakorvaus nähdään myös mahdollisuutena toteuttaa kalataloudellisia investointeja, joiden vaikuttavuus kalakantoihin ja kalastusmahdollisuuksiin myös tulevina vuosina on vuosittaista kertakorvausta suurempi. 5
6 SIVUKIVIEN LAA TU Ohessa on esitetty saatavilla olevat tiedot Rämepuron sivukiven laadusta. Sivukivien ominaisuuksia on verrattu kaivannaisjäteasetuksen (190/2013) liitteen 1 mukaisiin kaivannaisjätteiden pysyvyyttä koskeviin vaatimuksiin. Rämepuron sivukivien laatua on tutkittu seuraavasti: - rikki- ja hiilipitoisuus, karbonaattinen- ja ei-karbonaattinen hiili, neutralointi- ja hapontuottopotentiaali, liukoisuusominaisuudet CEN/TS 14405 mukaisesti; viisi näytettä, liukoisuus viiden kokoomanäytteestä; Labtium 12.1. täydennyksen liitteet 6.1 ja 6.2 - metallien kokonaispitoisuudet, rikki- ja hiilipitoisuus, karbonaattinen- ja ei-karbonaattinen hiili, neutralointi- ja hapontuottopotentiaali; kolme kokoomanäytettä; Labtium 19.7.2012 o GTK:n tutkimus, jossa tehdyn karakterisoinnin perusteella arvioitu sivukivien ympäristökelpoisuutta (GTK:n lausunto M91K 3.9.2012). Samassa yhteydessä tutkittu sivukivien mineralogiaa, täydennyksen liite 6.3 - metallien kokonaispitoisuudet, rikki- ja hiilipitoisuus, karbonaattinen- ja ei-karbonaattinen hiili, neutralointi- ja hapontuottopotentiaali; kaksi näytettä; Labtium 17..2014, täydennyksen liite 6.4 - yhdisteiden ja metallien kokonaispitoisuudet (useita eri menetelmiä), rikki- ja hiilipitoisuus, karbonaattinen- ja ei-karbonaattinen hiili, neutralointi- ja hapontuottopotentiaali, NAG-testi; kolme näytettä; Labtium 19.11.2015 (GTK T Teemu Karlsson 2015), täydennyksen liite 6.5 Seuraavassa on esitetty Rämepuron kaivoksen sivukivien laatua koskevat tutkimustulokset. Liitteissä 6.1 6.5 on esitetty tarkemmat tiedot tutkimustuloksista. Mineralogia (GTK, 2012) Ensimmäisessä näytteessä (E12-11401) tekstuuri on hienorakeinen ja voimakkaasti suuntautunut. Päämineraaleina ovat kvartsi, plagioklaasi, biotiitti ja muskoviitti. Aksessorisina mineraaleina ovat apatiitti, magneettikiisu, jonka sekarakeina esiintyy hieman kuparikiisua, sekä ilmeniitti. Näytteen kivilaji on metagrauvakka. Toisessa näytteessä (E12-11402) tekstuuri on hienorakeinen ja voimakkaasti suuntautunut. Päämineraaleina ovat kvartsi, plagioklaasi, turmaliini, biotiitti ja muskoviitti. Aksessorisina mineraaleina ovat apatiitti, magneettikiisu, jonka sekarakeina esiintyy hieman kuparikiisua, granaatti, sekä ilmeniitti. Näytteen kivilaji on serisiittiliuske. Kolmannessa näytteessä (E12-11403) tekstuuri on hienorakeinen ja voimakkaasti suuntautunut. Päämineraaleina ovat kvartsi, plagioklaasi (suhteellisen vähän), biotiitti ja kloriitti. Aksessorisina mineraaleina ovat apatiitti, ilmeniitti ja magneettikiisu. Näytteen kivilaji on intermediäärinen tai hapan vulkaniitti. 6
Rämepuron sivukivien kivilajit eivät sisälly ympäristöministeriön julkaiseman oppaan Kaivannaisjätteen luokittelu pysyväksi (SY21/2011) listaan pysyvän jätteen kriteerit täyttävistä kivilajeista. Kivilajeissa ei esiintynyt huokoisuutta tai haitallisia silikaattisia kuituja. Liitteessä 6.1 (GTK, Rämepuron satelliittimalmin sivukivien karakterisointi ja ympäristökelpoisuus on esitetty tarkemmat tiedot näytteiden mineralogiasta (petrografinen kuvaus). Tutkitut kemialliset ominaisuudet Kokonaispitoisuudet Taulukossa 6-1 on esitetty Rämepuron sivukivien tutkittuja kokonaispitoisuuksia ja soveltuvilta osin pitoisuuksia on vertailtu PIMA-asetuksen (Vna 214/2007) kynnys- ja ohjearvoihin. Kynnys- tai alemman ohjearvon ylityksiä esiintyy arseenin, koboltin, kromin, kuparin, nikkelin ja vanadiinin kohdalla. Taulukko 6-1. Rämepuron sivukivien kokonaispitoisuuksia ja niiden vertailu valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin. PIMA-metallien määritys ICP-MS tekniikalla. PIMA, Vna 214/20017 int. vulkaniiti 2014, int. vulkaniitti 2014, metagrauvakka 2015, vulkaniitti 2015, grauvakka 2015, kokooma kynnysarvo alempi ohjearvo ylempi ohjearvo 4 0,12 16,0 43 72 2,5 33 76 70 <0,02 <0,1 0,68 <2 1,22 maasälpäporfyyri 4 0,33 6,9 20 160 7,1 19 32 38 8 1,1 1,31 <2 1,36 20 0,18 27,9 133 60 1,8 5 96 75 <0,02 <0,1 1,06 <2 0,73 1,7 16,0 0,12 19,3 63,7 2,0 2,44 37 122 3 0,3 0, 0,34 4 1,50 <0,8 1,34 6 33 700 6 2 900 66 200 18 800 21 200 658 958 615 0,27 24,0 137,0 95,2 2,15 88 85 3 0,7 0,12 9,18 2,50 0,88 <0,8 0,80,07 24 300 269 1 7 46 400 11 500 14 300 453 422 486 50 2 0 200 150 200 0 250 150 50 0 5 20 250 300 200 650 150 400 250 27 900 90 1 080 46 700 7 920 18 800 425 356 368 0,13 37,3 176,0 77,3 1,59 122 8 121 0,08 0,22 1,15 0,99 <0,8 5 1,25 32 300 79,8 904 58 500 5 860 22 600 502 197 365 2 5 1 20 0 0 60 50 200 0 7 630 124 1 840 13 0 5 440 3 9 250 1 120 558 3,1 0,07 25,2 1 56,9 3,51 63,3 99 117 0,07 0,23 9 0,6 <0,8 0,9 4,3 23 900 403 1 490 44 800 15 600 13 200 423 652 427 53,2 17 400 316 1 750 29 900 12 500 9 600 397 822 424 25,5 0,11 33,6 162 68,1 1,80 119 3 3 0,09 0,19 1,52 <0,8 0,8 30 700 167 1 140 52 500 11 600 19 000 446 440 372 metagrauvakka Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Ag Be Bi Mo Se Tl U W Al B Ba Ca Fe K Mg Mn Na P 7
Sr Ti Au Rb Th Li Te Sn La Sc Y Zr µg/kg 15,6 1 990 12,0 1 060 4,9 1 2 6,8 1 880 < 2 370 20 4,7 1 140 21,8 2 770 8,4 1 8 39 3,7 64 0,07 0,4 18,2 12,2 5,9 13 80 7,3 64 0,04 0,8 22,3,5 7,2 51 3,9 58 0,37 15,7,9 6,0 13 Liukoiset ominaisuudet Taulukossa 6-2 on esitetty sivukivinäytteiden tutkitut liukoisuudet. Tuloksia on verrattu valtioneuvoston kaatopaikoista antaman asetuksen (331/2013) pysyvän, tavanomaisen sekä vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen raja-arvoihin. Tutkitut liukoisuudet ovat alhaisia ja jäävät raja-arvojen alle. Taulukko 6-2. Rämepuron sivukivistä tehtyjen liukoisuustutkimusten (CEN/TS 14405) tulokset ja niiden vertailu valtioneuvoston asetuksen 331/2013 mukaisiin raja-arvoihin. Rämepuron sivukivet As Ba Cd Cr Cu Hg Mo Ni Pb Sb Se Zn DOC ClFSO42pH sähk. joht. ms/m Kokoomanäyte 2012 L/S 2 0,05 0,02 <0,0002 <0,0002 0,002 <0,00002 <0,006 0,002 <0,0002 <0,02 11 <2 <1 7,1 8,11 7,6 Kokoomanäyte 2012 L/S 8 0,02 0,0006 0,0004 <0,0002 0,01 <0,00002 <0,006 <0,002 <0,0002 <0,02 <2 <1 2,2 7,55 4,3 Vna 331/2013 Kokoomanäyte 2012 L/S 0,3 0,008 <0,004 <0,00 0,09 <0,0002 <0,06 <0,02 <0,002 0,2 <26 <20 < 33 pysyvän jätteen kaatopaikka tavanomaisen jätteen kaatopaikka vaarallisen jätteen kaatopaikka 20 0,04 2 0,01 0,4 0,06 0,1 4 500 800 1 000 2 0 1 50 0,2 0,7 50 800 15 000 150 20 000 25 300 5 70 0 2 30 40 50 5 7 200 1 000 25 000 500 50 000 Haponmuodostus-neutralointipotentiaali Tutkitut hapontuottoapotentiaalia kuvaavat tulokset on esitetty taulukossa 6-3. Tulosten perusteella sivukivet ovat potentiaaliltaan tuottavia. 8
Taulukko 6-3. Rämepuron sivukivinäytteiden rikkipitoisuus, kokonaishiilipitoisuus, karbonaattisen hiilen määrä sekä laskennalliset hapontuottopotentiaalit (AP), neutralointipotentiaali (NP) sekä NP/AP-suhdeluku. (pitoisuuden ollessa alle määritysrajan, on keskiarvojen laskennassa käytetty määritysrajan puolikasta (määritysraja/2). Rämepuron sivukivinäytteet S (kok) % S (sulfid.) % AP kg CaCO3/t C % C ei karbon. % C karbon % NP kg CaCO3/t NP/AP (NPR) Haponmuodostuspotentiaali 5 näytettä (keskiarvo) metagrauvakka 0,19 8 (ka. 0,44) 5,8 18,1 (13,78) 0,13 (0,06) 0,08 (0,04) 0,08 (0,03) 6,41 9,29 (8,) 0,35 1,60 (0,71) int. vulkaniiti 2014, int. vulkaniitti 2014, metagrauvakka 2015, vulkaniitti 2015, grauvakka 2015, kokooma 0,18 maasälpäporfyyri 0,14 0,21 0,26 0,35 0,33 0,68 0,43 0,18 0,13 0,17 0,22 0,30 0,23 3 0,30 5,66 4,50 6,50 8,16,9,3 21,2 13,4 0,05 0,08 <0,074 0,08 6,90 5,27 6,76 7,85 8,34 8,8 13,9 7,16 1,22 1,17 1,04 1,0 0,8 0,85 0,66 4 Kaivannaisjäteasetuksen (190/2013) mukainen luokittelu. Kaivannaisjäteasetuksen (190/2013) liitteessä 1 on määritelty perusteet (A-E), joiden täyttyessä kaivannaisjäte luokitellaan pysyväksi jätteeksi. Seuraavassa on esitetty Rämepuron kaivoksen sivukiven luokitus kaivannaisjäteasetuksen liitteen 1 mukaisesti. Rämepuron sivukiviä ei luokitella kaivannaisjäteasetuksen mukaiseksi pysyväksi jätteeksi eri sivukivilajeista tutkittujen ominaisuuksien (jätteen sulfidirikkipitoisuus, kohta B sekä haitallisten aineiden pitoisuudet, kohta D), perusteella. A) Jäte ei hajoa tai liukene tai muuten muutu merkittävästi siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai ihmisen terveydelle B) Jätteen sulfidirikkipitoisuus on enintään 0,1 % tai se on enintään 1 % ja neutralointipotentiaalisuhde, määriteltynä neutralointipotentiaalin ja hapontuottopotentiaalin välisenä suhteena testimenetelmän EN 15875 staattisen testin perusteella, on suurempi kuin 3 C) Jätteestä ei aiheudu itsesyttymisen vaaraa eikä se pala 9
D) Jätteen ja siitä erottuvan hienoaineksen sisältämien ympäristölle tai ihmisen terveydelle mahdollisesti haitallisten aineiden (erityisesti arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, elohopea, molybdeeni, nikkeli, lyijy, vanadiini ja sinkki) pitoisuudet jätteessä ovat riittävän alhaiset siten, että niistä aiheutuva vaara ympäristölle ja terveydelle on merkityksetön sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Mainittujen aineiden pitoisuuksia pidetään riittävän alhaisina ja niistä ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa merkityksettömänä, jos ne eivät ylitä maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) tarkoitettuja arviointia edellyttäviä kynnysarvoja tai alueen ympäristön maaperän taustapitoisuuksia E) Jäte ei sisällä louhinnassa tai rikastuksessa käytettyjä aineita, jotka voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle tai ihmisen terveydelle
7 KOSTEIKOLLE JOHDETTAVAT VEDET Lupahakemuksen liitteen 9 karttakuvassa oli virhe. Vesienkäsittelykosteikolle ei tulla johtamaan avolouhoksen ylivuotovesiä. Kohdassa 8 sekä liitteissä 3.1 ja 3.2 on esitetty kosteikolle johdettavat vedet. 8 SIIRTYMINEN PASSIIVISEEN VESIENKÄSITTELYVAIHEESEEN Siirtymistä aktiivisesta jälkihoitovaiheesta passiiviseen jälkihoitovaiheeseen esitetään toteutettavan neljässä vaiheessa. Vaiheesta seuraavaan voidaan siirtyä, kun se on ympäristöluvan kuormitusraja-arvojen puitteissa mahdollista ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymää. Jälkihoitovaiheet ja niihin liittyvät tällä hetkellä tiedossa olevat vesienkäsittelytoimenpiteet ovat: 1. Ensimmäinen aktiivinen jälkihoitovaihe edustaa tämän hetkistä alueen jälkihoitoa (liite 3.1). a. Avolouhoksen ylivuotovedet johdetaan mittapadon kautta ylivuoto-ojassa Rämepuroon. b. Sivukivialueen valumavesiä käsitellään aktiivisesti vesienkäsittelyaltaissa ja johdetaan mittapadon kautta purkuojassa Rämepuroon. c. Suotovesiselvitys tehdään ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan selvityksen tulosten mukaisesti. d. Vesienkäsittelykosteikkoa ei ole rakennettu tai sinne ei vielä johdeta vesiä. 2. Toinen aktiivinen jälkihoitovaihe. Vesienkäsittelykosteikko on rakennettu. Tähän vaiheeseen arvioidaan siirryttävän vuoden 2019 aikana. a. Avolouhoksen ylivuotovedet ja sivukivialueen valumavedet johdetaan kuten edellisessä vaiheessa. b. Vesienkäsittelykosteikolle johdetaan käsiteltäväksi vesienkäsittelyaltaiden ja sivukivialueen suotovesiä. Kosteikolta vedet johdetaan mittapadon kautta purkuojaan. c. Kosteikkokäsittelyn tehostamiseksi kosteikon valuma-alueen puhtaita vesiä johdetaan avolouhokseen (ks. kohta 3) 3. Ensimmäinen passiivinen jälkihoitovaihe. Tähän vaiheeseen siirrytään, kun vesienkäsittelykosteikon toiminta on tarkkailutulosten mukaan riittävällä tasolla (lupamääräykset). a. Vesienkäsittelykosteikon valuma-alueen puhtaat vedet, avolouhoksen ylivuotovedet sekä sivukivialueen ja vesienkäsittelyaltaiden suotovedet johdetaan kuten edellisessä vaiheessa. b. Osa sivukivialueen valumavesistä johdetaan vesienkäsittelyaltaiden sijaan vesienkäsittelykosteikolle c. Sivukivialueen valumavesien pumppausta vesienkäsittelyaltaille ja niiden kemiallista käsittelyä jatketaan siinä määrin, kuin se on tarpeen kuormitusta koskevien lupamääräysten täyttymiseksi 11
4. Toinen passiivinen jälkihoitovaihe (liite 3.2). Tähän vaiheeseen siirrytään, kun kuormituksen raja-arvoihin pääseminen ei tarkkailutulosten mukaan enää edellytä tarvetta käsitellä sivukivialueen valumavesiä vesienkäsittelyaltaissa. a. Vesienkäsittelykosteikon valuma-alueen puhtaat vedet ja avolouhoksen ylivuotovedet kuten edellisessä vaiheessa. b. Kaikki sivukivialueen valuma- ja suotovedet, sekä vesienkäsittelyaltaiden suotovedet ohjataan vesienkäsittelykosteikolle. 9 UUSITTAVA SIVUKIVIALUEEN JA VESIENKÄSITTELYALTAIDEN SUOTOVESISELVITYS Vuoden 2018 suotovesiselvityksissä kertynyt tieto on koottu lupahakemukseen. Tuloksia ei ole erikseen raportoitu. Suotovesiselvitystä jatketaan keväällä 2019. Kevään 2019 suotovesiselvityksen tulokset ja esitykset mahdollisesta suotovesien kosteikkokäsittelytarpeesta ja toimenpiteistä toimitetaan Ilomantsin kunnalle, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle, ja tämän lupahakemuksen täydennyksenä Itä-Suomen aluehallintovirastolle 30.6.2019 mennessä. TÄYDENNYKSEN MUKAISESTI MUUTETTU HAKEMUKSEN KOHTA 15.1 Alla on esitetty tämän täydennyksen aiheuttamat muutokset ympäristölupahakemuksen kohtaan 15.1. Lisäksi ph-rajan laskentaperustetta on täsmennetty. Lisäykset on alleviivattu, poistot yliviivattu. 15.1. Kuormitusta koskeva lupaehto Esitys lupaehdosta: Sekä avolouhoksen ylivuotovesien, että selkeytysaltaalta juoksutettavien vesien yhteinen ph:n vuosikohtainen mediaani on oltava välillä 4,3-9,5. Lisäksi vesistöön juoksutettavan veden osalta on saavutettava seuraavat virtaamapainotteiset aineiden pitoisuuksia ja määriä koskevat vaatimukset molempien purkupisteiden yhdistettynä laskennallisena vuosikeskiarvoina: - nikkelin pitoisuus enintään - sulfaattipitoisuus enintään 00 - kiintoainepitoisuus enintään 30 ja määrä enintään tonnia vuodessa. Vesienkäsittelykosteikon valmistuttua selkeytysaltaan kuormituspiste poistuu käytöstä ja selkeytysaltaan vedet juoksutetaan kosteikolle. Uusi korvaava kuormituspiste on kosteikolta purkuojaan johdettavien vesien mittapato. Perustelut: Kuormituspisteiden yhteisellä ph:n vuosikohtaisella mediaanilla tarkoitetaan kaikkien samana vuonna otettujen kuormitusnäytteiden mediaania. Vaikutusten näkökulmasta ei Rämepuron tapauksessa ole merkitystä muodostuuko kuormitus yhden vai kahden kuormituspisteen kautta, kun vastaanottava vesimuodostuma on sama. Muilta osin ph:n raja-arvossa viitataan hakemuksen kohdassa 15.1 esitettyihin perusteluihin. 12
Vuonna 2018 aloitetun vesienkäsittelyaltaiden ja sivukivialtaan suotovesiselvityksen alustavien tulosten perusteella osa vedestä suotautuu vesienkäsittelyaltaita ympäröiviin ojiin ja edelleen Rämepuroon. Nykyinen vaikutustarkkailu on kattanut myös näiden suotovesien vesistövaikutukset, mutta kuormitustarkkailussa suotovedet eivät ole olleet mukana. Vuonna 2019 rakennetaan vesienkäsittelykosteikko, jonne suotovesiä kerätään ja saatetaan kuormitustarkkailun piiriin. Edellä esitetyn mukaisesti haetaan lupaa johtaa käsiteltyjä sivukivialueen vesiä vesienkäsittelykosteikon purkupisteen kautta purkuojaan ja edelleen Rämepuroon. Vesienkäsittelykosteikon käyttöönotto jo varhaisessa vaiheessa ja limittäin vesienkäsittelyaltaiden kemiallisen käsittelyn kanssa tukee jälkihoidolle asetettuja tavoitteita (lupahakemuksen kohta 8). Kuormitusta koskevien lupaehtojen harkinnassa pyydetään huomioimaan, että suotovesitutkimuksen edellä todettujen alustavien tulosten mukaan kaikki alueelta poistuvat vedet eivät ole olleet mukana toiminnanjälkeisten vuosien kuormitustarkkailussa. Toiminnanjälkeiset kuormitusraportit eivät tältä osin kuvaa toiminnanjälkeisiä todellisia kuormituslukuja. LIITTEET 1.1 Toiminnan jälkeisen toiminnan ja vaikutusten tarkkailuohjelma 2.1 Rämepuron kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma 3.1 3.3 Vesienjohtamis-kartat, altaan leikkauspiirustus 4.1 4.4 Rämepuron kaivoksen vesitase aktiivisessa ja passiivisessa jälkihoitovaiheessa 6.1 6.5 Sivukivien laadulliset laboratoriotutkimukset/selvitykset 13