ENDOMINES OY RÄMEPURON KAIVOKSEN SULKEMISEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Transkriptio

1 ENDOMINES OY RÄMEPURON KAIVOKSEN SULKEMISEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

2 ENDOMINES OY Sampo Hirvonen ENVINEER OY Niko Karjalainen Ari Kolehmainen Saana Nevalainen Aku Tuppurainen Matias Viitasalo Y-tunnus: Projektinro: 10113

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN JA LUVANVARAISUUS HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT VOIMASSA OLEVAT LUVAT VOIMASSA OLEVAT SULKEMISTA JA VESIENKÄSITTELYÄ KOSKEVAT LUPAMÄÄRÄYKSET TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA SIJAINTI JA MAANOMISTUS RAJANAAPURIT JA MUUT ASIANOSAISET KOHDEALUEEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA PINTAVEDET POHJAVEDET MAA- JA KALLIOPERÄ ILMANLAATU MELU JA TÄRINÄ LUONTO JA SUOJELUKOHTEET MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ ASUTUS LIIKENNE TÄHÄNASTINEN TOIMINTA TOIMINTAHISTORIA VESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN ALTAAN POHJASAKAT TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN JÄLKIHOITOVAIHEEN VESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN KEMIKAALIT JA POLTTOAINEET SEKÄ MUUT KÄYTETTÄVÄT AINEET, NIIDEN VARASTOINTI, SÄILYTYS SEKÄ KULUTUS ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO KÄYTÖN TEHOKKUUDESTA LIIKENNEJÄRJESTELYT TOIMINTAAN LIITTYVÄT YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA POIKKEUSTILANTEET

4 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET PINTAVEDET POHJAVEDET MAA- JA KALLIOPERÄ ILMA MELU JA TÄRINÄ LUONTO JA LUONNONSUOJELUARVOT MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ YLEINEN VIIHTYVYYS JA IHMISTEN TERVEYS LIIKENNE PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISET TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA ARVIO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA ARVIO YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN (BEP) SOVELTAMISESTA TARKKAILU JA RAPORTOINTI ALUEEN KÄYTTÖOIKEUS TOIMINNAN JÄLKEEN VAHINKOARVIO VAKUUS ESITYKSET LUPAMÄÄRÄYKSIKSI KUORMITUSTA KOSKEVA LUPAEHTO MUUT LUPAEHDOT

5 LIITTEET Liite 1: Hankealueen sijaintikartta Liite 2: Rajanaapurien ja muiden asianosaisten yhteystiedot Liite 3: Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen yhteenveto 2016 Liite 4: Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen yhteenveto 2017 Liite 5: Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen yhteenveto 2018 Liite 6: Rämepuron kaivoksen vuosipäästölaskelma 2017 Liite 7: Rämepuron kaivoksen ja Vapo Oy:n Iljansuon kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna 2016 Liite 8: Selkeytysaltaiden pohjalle kertyneen neutralointisakan analyysiraportti Liite 9. Kosteikon periaatteellinen suunnitelma 5

6 TIIVISTELMÄ Endomines Oy hakee ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista lupaa Rämepuron kaivoksen sulkemistoiminnan jälkivaiheelle. Haettava lupa kumoaa kaivoksen voimassa olevan ympäristöluvan. Rämepuron kaivoksen tuotanto aloitettiin vuonna Kaivoksen toiminta on käsittänyt malmikiven louhinnan avolouhoksessa, malmilouheen välivarastoinnin läjitysalueella, sivukivien ja poistettavien pintamaiden läjityksen läjitysalueilla. Malmi on kuljetettu kaivosalueelta yhtiön Pampalon rikastamolle murskattavaksi ja rikastettavaksi. Kaivoksen tuotantovuosina malmia louhittiin avolouhintana yhteensä t ja sivukiveä t. Tuotannollinen toiminta ja avolouhoksen kuivanapitopumppaus päättyi helmikuussa 2016, jonka jälkeen avolouhos alkoi täyttyä vedellä. Ylivuotoa kaivoksesta alkoi tulla keväällä Ylivuoto puretaan louhoksen länsireunaan toukokuussa 2017 rakennetun v-mittapadon kautta purku-uomaan ja sitä kautta edelleen Rämepuroon. Sivukivialueen maisemointi toteutettiin elo-marraskuussa 2016 ja sitä jatkettiin vuonna 2018 maisemointi-istutuksin. Maisemoidun sivukivialueen suotovedet on kerätty ojilla alueen luoteisreunassa sijaitsevaan pumppukaivoon, josta ne on pumpattu vesienkäsittelyyn. Vesienkäsittelyssä selkeytysaltaan vettä neutraloidaan lipeällä tai vaihtoehtoisesti kalkilla metallien saostamiseksi. Selkeytysaltaasta vesiä johdetaan Rämepuroon määräajoin. Veden ph-arvo laski selkeytysaltaassa vuonna 2017, jonka jälkeen vesienkäsittelyä on tehostettu. Vesienkäsittelyä kehitetään edelleen. Myöhemmässä vaiheessa, kun kaivosyhtiön aktiivinen kaivostoiminta alueella päättyy, siirrytään passiiviseen vesienkäsittelyyn, joka on suunniteltu toteutettavan kosteikkokäsittelynä. Jälkihoitotoimenpiteinä vesienkäsittelyn lisäksi kaivosalue palautetaan mahdollisimman turvalliseksi, luonnontilaiseksi ja muun maankäytön tarpeisiin sopivaksi. Tarvittaessa tehdään täydentäviä maisemointitöitä. Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisesti Endomines Oy hakee lupaa edellä mainittujen Rämepuron kaivosalueen jälkihoitotoimenpiteiden jatkamiselle ja loppuun saattamiselle. Lisäksi Rämepuroa avolouhoksen ylivuotovesien purkupisteen ja Rämepuron suun (laskukohta Ilajanjokeen) välisellä osalla haetaan määrättäväksi valtioneuvoston asetuksen 1308/2015 kohdan 6b mukaiseksi nikkelin sekoittumisvyöhykkeeksi. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan nykytilasta poikkeavia ympäristövaikutuksia. Jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamisen tarkoituksena on pienentää ympäristöön, pääasiassa vesistöön, kohdistuvia vaikutuksia. Jälkihoitotoimenpiteiden vaikutusten arvioidaan näkyvän vesistökuormituksen pienenemisenä vähitellen tulevien vuosien kuluessa. 6

7 1 TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN JA LUVANVARAISUUS Endomines Oy hakee ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista lupaa Rämepuron kaivoksen toiminnan jälkeiselle ajalle ja jälkihoitotoimenpiteille. Lupaa haetaan toiminnan oleellisen muutoksen sekä nykyisen ympäristöluvan toimintaa loppumista koskevan lupamääräyksen 34 johdosta. Lisäksi haetaan sekoittumisvyöhykkeen määräämistä Rämepuron purkupisteen alapuolelle. Toiminta, jolle lupaa haetaan, on esitetty tarkemmin kohdassa 8. Ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin sekä edelleen liitteen 1 taulukon 2 (muut laitokset) kohdan 7 perusteella Rämepuron kaivokselle on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen (YSA, 713/2014) 1. luvun 1 :n kohdan 7 sekä nykyisen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 34 mukaisesti lupaviranomaisena toimii valtion ympäristölupaviranomainen. 2 HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT Luvan hakija Endomines Oy Pampalontie 11 Y-tunnus: Yhteyshenkilö Sampo Hirvonen, Resident Manager Koordinaatit puh pohjoinen: Sähköposti: sampo.hirvonen@endomines.fi itä: Laskutusosoite Endomines Oy Azets Insight Oy / Skannaus PL Azets Finland aif.skannaus@azets.com verkkolaskutusosoite (Maventa Oy) 3 VOIMASSA OLEVAT LUVAT Esiintymää koskee kaivoslain mukainen kaivoskirja 3831/1a, josta kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut päätöksen Tuolloin kaivosoikeuden haltija oli Outokumpu Finnmines Oy. Kaivosoikeus on siirretty Polar Mining Oy:lle ja Endomines Oy:lle. Rämepuron kaivosta koskevat voimassaolevat ympäristönsuojelulain mukaiset lupapäätökset: Itä-Suomen aluehallintovirasto, Rämepuron kaivoksen ympäristölupa ja vesitalouslupa sekä toiminnanaloituslupa (päätös , Nro 36/2014/1) Vaasan hallinto-oikeuden päätös ympäristöluvan lupamääräyksen 6 muutoksesta (päätös , Nro 15/0302/2) 7

8 4 VOIMASSA OLEVAT SULKEMISTA JA VESIENKÄSITTELYÄ KOS- KEVAT LUPAMÄÄRÄYKSET Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen nro 36/2014/1 (Itä-Suomen aluehallintovirasto) ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen nro 15/0302/2 vesienkäsittelyä ja sulkemista koskevat lupamääräykset muutoksineen sekä toimenpiteet niiden toteuttamisesta on esitetty alla. Kuivatusvesien keräily, käsittely ja johtaminen 1. Avolouhoksen, malmin välivarastointialueen ja sivukiven läjitysalueen kuivatus-, suoto- ja valumavedet on kerättävä hallitusti ja käsiteltävä ennen johtamista vesistöön. Puhtaat vedet voidaan johtaa vesistöön ilman allaskäsittelyä. - Nykyinen vesienkäsittely on järjestetty lupamääräyksen mukaisesti. Louhoksen ylivuotovesiä ei ole ollut tarpeen käsitellä ennen niiden johtamista ympäristöön. 2. Alueilla, missä muodostuvat vedet ovat riittävän puhtaita niiden johtamiseksi ympäristöön ilman käsittelyä, on suunniteltava ja toteutettava niin, että vedet kerätään ja johdetaan hallitusti, vesien määrää ja laatua voidaan tarvittaessa tarkkailla ja estetään näiden kuivanapitovesien valuminen avolouhoksen ja sivukiven läjitysalueen kuivanapitovesien (suotovesien) keräilyyn ja käsittelyyn tarkoitettuihin järjestelmiin. Puhtaiden vesien erilliset purkuojat on varustettava lietesyvennyksin. - Vesien johtaminen on järjestetty lupamääräyksen mukaisesti. Louhoksen ylivuotovesien määrää ja laatua tarkkaillaan. 3. Vesien keräilyä, käsittelyä ja johtamista koskeva tarkennettu rakentamissuunnitelma on toimitettava viimeistään kuukausi ennen rakentamisen aloittamista tarkastettavaksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Suunnitelmaan tulee sisältyä myös suunnitelma varautumisesta poikkeustilanteisiin (varoallaskapasiteetti). - Toiminta on ollut lupamääräyksen mukaista. 4. Vesien käsittelyjärjestelmät mittalaitteineen on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niitä on käytettävä niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. - Vesienkäsittelyjärjestelmiä on pidetty toimintakuntoisina ja käsittelyä on kehitetty tarvittaessa (lipeän laatu). 5. Vesien keräily- ja käsittelyjärjestelmän rakenteita ja toimintakuntoa on seurattava jatkuvasti sekä altaiden ja lietesyvennysten tyhjennystarve on tarkastettava vähintään kahdesti vuodessa. - Toiminta on ollut lupamääräyksen mukaista. Päästöt vesiin 6. Kuivatusvesien käsittelyjärjestelmästä juoksutettavan veden ph:n on oltava välillä 5,4 9,5. Vesienkäsittelyaltaasta vesistöön juoksutettavan veden osalta on saavutettava seuraavat 8

9 virtaamapainotteiset aineiden pitoisuuksia ja määriä koskevat vaatimukset neljännes vuosikeskiarvoina: - arseenin pitoisuus enintään 0,5 mg/l - nikkelin pitoisuus enintään 0,5 mg/l - kokonaistypen pitoisuus enintään 25 mg/l - sulfaattipitoisuus enintään 1000 mg/l - kiintoainepitoisuus enintään 30 mg/l ja määrä enintään 10 tonnia vuodessa. Louhinnassa on käytettävä emulsiopohjaisia tai muita räjähdysaineita, jotka eivät liukene helposti veteen. Reikien panostus ja kenttien räjäytys on tehtävä siten, että räjähtämättömän räjähdysaineen määrä on mahdollisimman pieni. - Päästöjen raja-arvot ovat ylittyneet yksittäisiä kertoja (ks. kohta kuormitus 6.1.4) 7. Vesien juoksutus on järjestettävä ja ajoitettava niin, että toiselle kuuluvalla alueella ei vesien johtamisen seurauksena aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa. Jos haittoja ilmenee, luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi ja ehkäisemiseksi. - Toiminta on ollut lupamääräyksen mukaista. Toiminnan lopettaminen 34. Alueen jälkihoitotyöt on tehtävä kolmen vuoden kuluessa toiminnan päättymisestä. Alueelle jäävät rakenteet on viimeisteltävä kestävällä tavalla, ympäristön ja terveyden kannalta haitattomaan ja vaarattomaan kuntoon. Kaivannaisjätteen jätealueiden jälkihoitotoimenpiteitä ja vaikutusten tarkkailua on jatkettava toiminnan loputtua riittävän pitkään sen varmistamiseksi, että rakenteiden jälkihoitotyöt on tehty kestävällä tavalla eikä alueesta aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä onnettomuuden vaaraa, ja ettei alueen ympäristökuormitusta ole enää tarpeen tarkkailla. Jälkihoitotoimenpiteiden ja vaikutusten tarkkailun keventämisen tai päättämisen hyväksyy Pohjois-Karjalan ELY-keskus luvan saajan esityksestä. Jos toiminta loppuu ennen luvan tarkistamista, on luvan saajan toimitettava viimeistään kahdeksan kuukautta ennen toiminnan lopettamista Itä-Suomen aluehallintovirastolle toiminnan lopettamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä suunnitelma toiminnan loppumisen vuoksi tarvittavista toimista, sisältäen esitykset louhoksen ja läjitysalueiden jälkihoitotoimenpiteiksi, kaivosalueen vesien johtamisen ja käsittelyn järjestämiseksi ja jälkitarkkailusuunnitelmaksi. - Alueen jälkihoitotyöt on aloitettu välittömästi toiminnan loputtua. Lopulliset jälkihoitotoimenpiteet (vesienkäsittely) toteutetaan vuonna 2019 ympäristölupaprosessin jälkeen. - Vesienkäsittelyn tarkkailua ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtu kaivoksen tuotantotoiminnan loppumisen jälkeen. - Tämä hakemus koskee toiminnan lopettamista ja jälkihoitovaihetta. 9

10 5 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA 5.1 SIJAINTI JA MAANOMISTUS Rämepuron kaivospiiri sijaitsee Hattuvaaran kylässä 35 kilometriä Ilomantsin keskustasta pohjoiseen ja noin kolme kilometriä Hattuvaaran kylän eteläpuolella Hatuntien itäpuolella. Kaivospiirin sijainti on esitetty liitteessä 1. Kaivospiiri sijaitsee alla lueteltujen kiinteistöjen alueella (suluissa maanomistussuhde). Kaivospiirialueen kiinteistöjen omistajat yhteystietoineen on esitetty liitteessä (yksityinen omistaja) (yksityinen omistaja) (yksityinen omistaja) (yksityinen omistaja) (Ilomantsin kunta) 5.2 RAJANAAPURIT JA MUUT ASIANOSAISET Toiminnan arvioidut ympäristövaikutukset huomioiden asianosaisiksi on määritetty: - kaivospiirin kiinteistöt, - kaivospiiristä 500 metrin etäisyydellä olevat kiinteistöt ja - kiinteistöt purkuvesireitin varrella (Rämepuron, Ilajajoen ja Ilajanjärven rantakiinteistöt). Kyseiset kiinteistöt ja niiden omistajatiedot on esitetty liitteessä 2. 6 KOHDEALUEEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA 6.1 PINTAVEDET Yleiskuvaus Kaivosalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvan Koitajoen valuma-alueella, tarkemmin Ilanjärven alueella. Ilajanjoen valuma-alueen koko on joen laskiessa Ilajanjärveen noin 90 km 2. Rämepuron valuma-alueen pinta-ala on noin 17 km 2. Aiemmin Rämepuron uoma kulki Rämepuron kaivospiirin halki avolouhoksen kohdalta, minkä vuoksi puron uomaa siirrettiin vuonna 2013 kulkemaan kaivoksen pohjoispuolelle. Uuden uoman mitoitusvirtaamana on käytetty 220 l/s, mikä vastaa arvioitua Rämepuron kokonaisvirtaamaa. Ilajanjoen keskivirtaama on Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän tietojen (kesäkuu 2013) perusteella laskettuna noin 850 l/s. Kaivosalueen vesien purkureitti kaivospiiriltä kulkee Rämepuroa pitkin (noin 850 metriä) Ilajanjokeen, joka laskee lähes 17 kilometrin päässä Ilajanjärveen. 10

11 6.1.2Vesien tarkkailu Toiminnan aikana Toiminnan aikana kaivoksen vesiä tarkkailtiin silloisen tarkkailuohjelman mukaisesti (viimeinen päivitys ). Selkeytysaltaalta purettavasta vedestä seurattiin omavalvontana ph:ta, kiintoainepitoisuutta, sähkönjohtavuutta sekä redox-potentiaalia viikoittain. Kerran kuukaudessa otettiin näyte, josta analysoitiin ph, kiintoaine sekä arseenin ja nikkelin kokonaispitoisuudet. Neljännesvuosittain näytteistä tehtiin laajennettu analyysi. Ilajanjoen ja Ilajanjärven kalataloudellista tarkkailua on toteutettu yhdessä Vapo Oy:n Iljansuon turvetuotantoalueen kanssa. Vesistötarkkailua kaivoksen ympäristössä toteutettiin seitsemästä tarkkailupisteestä, joista kaksi sijoittuu Rämepuroon, kolme Ilajanjokeen ja kaksi Ilajanjärveen (kuva 1). Näytteet vesistötarkkailupisteistä otettiin neljännesvuosittain. Kuva 1. Vesistötarkkailupisteet. Toiminnan jälkeen Rämepuron kaivoksen toimintaa ja vaikutuksia on tarkkailtu nykyisin jälkihoitovaiheessa päivitetyn tarkkailuohjelman ja siihen ELY-keskuksen kanssa pidetyssä palaverissa tehtyjen täsmennysten (kaivosalueelta poisjohdettavien vesien kuukausittaiseen tarkkailuun lisättiin kokonaistyppi- ja sulfaattimääritykset) mukaisesti. 11

12 Aktiivisen vesienkäsittelyvaiheen ajan tarkkailuun on lisätty sivukivialueelta käsittelyyn tulevien vesien tarkkailu. Käsittelyyn tulevasta ja siitä purettavasta vedestä (piste JV1) näytteenotto on toteutettu vain juoksutusten aikaan Kaivosalueen vedet Avolouhosvesi Toiminnan aikana avolouhoksen kuivanapitovedet pumpattiin vesienkäsittelyaltaalle. Helmikuussa 2016 toiminnan loputtua kuivanapitovesien pumppaus lopetetiin ja avolouhoksen annettiin täyttyä vedellä. Ylivuotoa kaivoksesta alkoi tulla keväällä Avolouhoksen veden laatua on toiminnan jälkeen tutkittu täyttymisen aikana vuonna 2016 vesisyvyyden puolivälistä ja 1 m:n syvyydestä otetuin näyttein (liite 3) ja louhoksen täyttymisen jälkeen / ja toteutetuilla näytteenotolla. Näytteet vuosina 2017 ja 2018 on otettu louhoksen pohjalta (p-1m), välivedestä (20 m) sekä pinnasta (1 m). Lisäksi näytteet on otettu avokaivoksen vesien purku-uomasta. Avolouhoksen veden laadun tarkkailu on aloitettu vuoden 2016 keväällä. Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty vuoden 2017 ja 2018 tuloksia. Kaikki vuosien tulokset on esitetty liitteissä 3-5. Eurofinsin raportin Rämepuron kaivoksen tarkkailu maalis-kesäkuu 2018 mukaan avolouhoksen vesi on ollut vuoden 2018 näytekerroilla ympäristöluvan mukaista, paitsi ph-arvot ovat alittaneet raja-arvon. Vesi oli tutkimusten mukaan suhteellisen hapanta ph (3,9-4,2). Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat hieman koholla pintavesien yleiseen tasoon nähden. Metallipitoisuudet olivat yleisesti pieniä, paitsi nikkeliä ja rautaa todettiin vedessä jonkin verran. Vesi oli kirkasta ja kiintoainepitoisuudet alhaisia avolouhoksessa. Vesi oli selvästi kiintoainepitoisempaa purku-uomassa (Eurofins Ahma Oy, 2018b). Taulukko 1. Avolouhoksen veden laatu / sekä Parametri Yksikkö p-1 m 20 m 1 m Purku-uoma ph 4,64 6,4 3,9 4,23 4,2 3,96 4,46 4,2 4,2 4,75 4,3 4,65 Johtokyky ms/m Lämpötila C 4,2 4,1 4,6 4,2 4,5 4,5 10,9 14, ,2 14,1 19 COD Cr mg O2/l <30 <30 <30 <30 50 <30 <30 <30 <30 <30 <30 <30 Kiintoaine mg/l 2,2 1,6 1,8 1,4 41 1,0 1,6 5,6 2,0 2,6 9,6 12 Nitraattija nitriittityppi µg/l Typpi µg/l

13 Fosfori µg/l 4,7 4,9 <3, <3,0 4,6 13 3,9 8,3 18 5,7 Väri mg Pt/l <5 570 <5 <5 17 < < Sulfaatti mg/l Alumiini, Al Antimoni, Sb µg/l , µg/l <0.05 <0,05 - <0.05 <0,05 - <0.05 0,053 - <0.05 <0,05 - Arseeni, As µg/l 0,33 0,32 <10 0,41 2,5 <10 2,1 4,2 <15 1,6 4,2 9,9 Barium, Ba µg/l 38,3 42,9-41,5 31,1-39,6 42,1-42,7 44,1 - Beryllium, Be µg/l 0,12 0,29-0,22 <0,05-0,24 0,29-0,21 0,31 - Boori, B µg/l 3,8 3,2-2,6 10,6-2 2,3-1,9 1,9 - Elohopea, Hg Kadmium, Cd Koboltti, Co µg/l <0,01 <0,01 <0,004 <0,01 <0,01 <0,004 <0,01 <0,01 0,0050 <0,1 <0,1 <0,004 µg/l 0,48 0,69 0,48 0,62 0,036 0,64 0,68 0,89 0,50 0,64 0,81 0,49 µg/l 77,1 97,0-90,5 24,0-81,5 97,0-81,4 93,5 - Kromi, Cr µg/l <0.2 0,33-0,29 0,49-0,6 0,81-0,49 0,76 - Kupari, Cu µg/l 32,2 63,7-66,5 3, ,9 99,0 - Lyijy, Pb µg/l 0,059 0,13 0,16 0,17 0,13 0,17 0,34 0, ,27 0, Mangaani, Mn Molybdeeni, Mo µg/l µg/l <0.05 <0,05 - <0.05 0,28 - <0.05 0,076 - <0.05 0,057 - Nikkeli, Ni µg/l , Rauta, Fe µg/l Seleeni, Se µg/l <0.1 0,85 - <0.1 0,25 - <0.1 0,90 - <0.1 0,89 - Sinkki, Zn µg/l 72, , , Strontium, Sr µg/l ,9 88,9-85,9 90,4 - Tallium, Tl µg/l 0,06 0,067-0,073 <0,01-0,11 0,15-0,11 0,14 - Tina, Sn µg/l <0.05 <0,05 - <0.05 <0,05 - <0.05 <0,05 - <0.05 <0,05 - Uraani, U µg/l 0,39 1,8-0,97 0,13-1,4 0,96-1,1 1,7 - Vanadiini, V µg/l <0.15 <0,15 - <0.15 0,35-0,31 0,62-0,21 0,57 - Avolouhoksen purku-uomasta on edellä esitettyjen näytteiden lisäksi otettu näytteet 27.4., 26.6., 17.7., 18.9., 26.9., , 8,11., Näistä näytteistä on määritetty ph, 13

14 kiintoaine, sulfaatti, arseeni, nikkeli ja typpi. Seuratuissa parametreissa ei tarkkailujaksolla ole havaittavissa olennaista muutosta (taulukko 2). Lisäksi avolouhoksesta poistuvaa vettä on tarkkailtu toukokuusta 2017 lähtien 1-2 kertaa viikossa otetuilla vesinäytteillä, jotka on analysoitu kaivosyhtiön omassa laboratoriossa. Vesinäytteistä tutkittavat vedenparametrit ovat ph, johtokyky, redox sekä lämpötila. Mittauksia on tehty louhoksen reunasta (ennen purku-uomaa) sekä purkuojasta kalkkikiviosuuden alapuolelta. Taulukko 2. Avolouhoksesta purkautuvan veden seurantatuloksia ajalta Parametri Yksikkö ph 4,39 4,25 4,37 4,28 4,27 4,23 Sulfaatti mg/l Kiintoaine mg/l 3,2 4,5 6 9,6 5,6 3,6 Arseeni µg/l 2,2 1,9 2 3,9 2,6 2,5 Nikkeli µg/l Typpi µg/l Sivukivialueen vedet Sivukivialueen suotovedet on kerätty ojilla alueen luoteisreunassa sijaitsevaan pumppukaivoon, josta vedet on pumpattu vesienkäsittelyyn. Vesienkäsittelyn selkeytysaltaasta vesiä puretaan määräajoin altaan pohjoispäästä Rämepuroon johtavaan purku-uomaan. Sivukivialueen suotoveden laatua on seurattu suotovesiojan pumppukaivosta otetuilla näytteillä toiminnan aikana ja sen jälkeen. Taulukossa 3 on esitetty seurannassa todetun nikkelin, alumiinin, raudan ja sulfaatin pitoisuudet sekä ph- ja johtokykyarvot ja 23.9 otetuilla näytteille on tehty laajennetut analyysit, joiden tulokset on kokonaisuudessaan esitetty taulukossa 4. Taulukko 3. Sivukivialueen suotoveden laatu ( ja tulokset edustavat todennäköisesti valumavesillä laimentunutta vettä). pvm ph johtokyky, ms/m Ni, µg/l Al, µg/l Fe, µg/l SO 4, mg/l , , ,5 6, ,5 6,

15 , , , , , , , Taulukko 4. Sivukivialueen suotoveden laatu ja Parametri Yksikkö ph 3,54 3,03 Sähkönjohtavuus ms/m Redox mv Kiintoaine mg/l TOC mg/l - 3,5 DOC mg/l - 3,3 Nitraatti- ja nitriittityppi, summa µg/l <200 - Typpi µg/l Fosfori µg/l 24 - Sulfaatti mg/l Kloridi mg/l - 3,4 Alumiini, Al µg/l Arseeni, As µg/l 2,6 <0,5 Elohopea, Hg µg/l <0,1 - Kadmium, Cd µg/l 4,3 - Lyijy, Pb µg/l 0,31 - Nikkeli, Ni µg/l Rauta, Fe µg/l Rauta, Fe (liuk.) µg/l Rauta Fe 2+ (liuk) µg/l Rauta Fe 3+ (liuk) µg/l Antimoni, Sb µg/l <0,05 - Barium, Ba µg/l Berylliym, Be µg/l 17,4 - Boori, B µg/l 22,6 - Koboltti, Co µg/l Kromi, Cr µg/l 24,3 - Kupari, Cu µg/l 20,7 - Mangaani, Mn µg/l Magnesium, Mg µg/l Molybdeeni, Mo µg/l 0,068 - Natrium, Na µg/l Seleeni, Se µg/l <1,0-15

16 Sinkki, Zn µg/l Strontium, Sr µg/l Tallium, Tl µg/l 0,014 - Tina, Sn µg/l <0,05 - Uraani, U µg/l 53,9 - Vanadiini, V µg/l 18,3 - COD Cr mg/l O Taulukosta 4 havaitaan, että vuoden 2015 jälkeen sivukivialueelta tulevan veden ph on laskenut. Samalla veden johtokyky sekä metallien ja sulfaatin pitoisuudet ovat nousseet. Metallit esiintyvät suotovedessä pääosin liukoisessa muodossa. Arseenia suotovesissä ei ole havaittu. Veden sulfaattipitoisuus on varsin korkea, sen sijaan analyysien perusteella kloridipitoisuus on alhainen. Valtaosa liukoisesta raudasta on hapettunut ja veden redox-potentiaali on hapettava. Suotovesiojan vedessä on jonkin verran orgaanista ainesta, joka on pääosin liukoisessa muodossa. Orgaaninen aines voi olla peräisin sivukivialueen suomaaperästä, ulkopuolisista suoalueiden hulevesistä tai itse sivukivialueelta, jolla on jonkin verran kasvillisuutta Kuormitus Tuotantotoiminnan loputtua Rämepuron kaivoksella helmikuussa 2016, avolouhoksen tyhjennyspumppaus ja juoksutukset selkeytysaltaalta Rämepuroon lopetettiin. Loppuvuonna 2016 ei kaivosalueelta johdettu vesiä ympäristöön. Selkeytysaltaalta juoksutettiin ensimmäisen kerran toiminnan lopettamisen jälkeen vettä Rämepuroon toukokuussa Tuolloin aloitettiin myös selkeytysaltaalta lähtevien vesien tarkkailu (taulukko 7). Vuoden 2017 aikana selkeytysaltaasta on purettu vesiä purku-uomaan yhteensä m 3 painottuen syksyn ylivirtaamakaudelle. Selkeytysaltaalta on poistunut vettä alkaen. Selkeytysaltaan poistoputki on tukittu , joten välisenä aikana selkeytysaltaasta ei ole poistunut vettä. Vuonna 2018 Rämepuroon juoksutusajat ovat toistaiseksi olleet , sekä Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että osa jätevesitarkkailun näytteistä on otettu altaan puolelta silloin kun aktiivista juoksutusta ei ole ollut ollut käynnissä. Ylivuotoa kaivoksesta alkoi tulla keväällä Ylivuoto puretaan louhoksen länsireunaan toukokuussa 2017 rakennetun v-mittapadon kautta purku-uomaan ja sitä kautta edelleen Rämepuroon (kohta 7.2.2). Virtaamat v-mittapadolla vaihtelivat touko-syyskuussa 2017 välillä m 3 /d (havaintoja 5-8/kuukausi). Virtaamien keskiarvo välillä oli noin 820 m 3 /d. Koko vuoden 2017 ylivuotovesien määrä oli m 3. Taulukossa 5 on esitetty Rämepuron kaivoksen kuormituslaskelmat lupaehtojen mukaisille aineille vuonna Tarkemmat tulokset on esitetty liitteessä 3. Kuormituslaskelman mukaan valtaosa kuormituksesta tulee avolouhoksen ylivuotovesissä, niiden selkeytysaltaalta tulevia vesiä suuremman määrän vuoksi. 16

17 Taulukko 5. Rämepuron kaivoksen kuormituslaskelma lupaehtojen mukaisten aineiden osalta vuonna Vesimäärä jaksolla m 3 Kiinto-aine kg Kok. N kg Ni kg As kg SO4 t Selkeytysaltaan purkuvesi (JV1) <0,01 8 Avolouhoksen purkuvesi ,67 16 Yhteensä ,68 24 Voimassa olevan ympäristöluvan lupaehdon 1 mukaiset pitoisuusraja-arvot kaivosalueelta johdettavissa purkuvesissä ovat vuonna 2017 täyttyneet (taulukko 6), kun virtaamapainotettujen keskiarvopitoisuuksien laskennassa huomioidaan myös avolouhoksen ylivuotovedet. Avolouhosvedet ovat olleet myös ennen vuotta 2016 mukana virtaamapainotettujen keskiarvopitoisuuksien laskennassa kuivanapitovesien muodossa. Taulukko 6. Avolouhoksen ylivuotovesien ja selkeytysaltaalta johdettavien vesien yhteenlasketut virtaamapainotetut neljännesvuosikeskiarvot vuonna 2017 ja lupaehdon 1 mukaiset raja-arvot. tammi-maaliskuu, huhti-kesäkuu, heinä-syyskuu, loka-joulukuu, Pitoisuusraja-arvo mg/l mg/l mg/l mg/l Arseeni 0,5 mg/l <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Nikkeli 0,5 mg/l 0,20 0,26 0,33 0,28 Kokonaistyppi 25 mg/l 0,29 0,26 0,39 0,29 Sulfaatti mg/l Kiintoaine 30 mg/l 4,51 1,90 2,95 2,46 Taulukko 7. Selkeytysaltaalta puretun veden yksittäisiä analyysituloksia vuosilta 2017 ja Parametri Yksikkö ph 6,94 3,23 3,26 4,18 4,56 7,8 8,96 10,04 Kiintoaine GF/C Arseeni, As mg/l 1,5 1,8 1, ,4 10 mg/l 0,001 <0,0005 0,0023 <0.015 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Nikkeli, Ni mg/l 0,133 11,8 10,2 7,7 3,7 1,05 0,26 0,06 Sulfaatti mg/l Typpi mg/l - 2,1 2, ,5 1,4 1, Kaivosta ympäröivien ojavesien laatu Kesän 2018 aikana kaivospiirin alueella suoritettiin selvityksiä kaivosaluetta ympäröivien suovesien laadusta. Kenttämittauksia (ph ja sähkönjohtokyky) tehtiin ja Lisäksi otettiin vesinäytteitä, joista määritettiin laboratoriossa nikkeli-, arseeni- ja sulfaattipitoisuudet. Molemmat mittauskerrat edustivat tavanomaista kuivempia olosuhteita. Vettä oli ojissa vähän ja virtaus vähäistä. Tulokset edustavat näin ollen tavallista kuivemman kesän tilannetta. 17

18 Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa ympäröivien suovesien laadusta (mm. nikkelin taustapitoisuus) ja vaikutuksesta avolouhosveteen (mm. ph-arvoon). Pintavesien havaintopisteet on esitetty kuvassa 2. Mittausten ja vesinäytteiden tulokset on esitetty taulukossa 8. Saatujen tulosten mukaan kaivoksen yläpuoliset suovedet olivat happamia ja nikkeli- ja sulfaattipitoisuudet olivat pieniä. Arseenipitoisuudet olivat ympäristön vesissä selvästi korkeampia kuin kaivoksen vaikutuspiirissä keskimäärin. Tulosten (taulukko 8) mukaan avolouhoksen yläpuolisten suovesien arvioidaan pitävän avolouhoksen veden ph-arvon alueelle luontaisella tasolla. Avolouhoksen yläpuolisten suovesien ph-arvo (4,35-5,56) on samaa tasoa kuin avolouhoksen pintakerroksessa/purku-uomassa (4,20-4,75; taulukot 1 ja 2). Alueella tehtyjen havaintojen mukaan suoalueelta suotautuu vettä tiepenkan läpi avolouhokseen. Avolouhoksen lounaispuolella havaittiin ojapisteissä 4 ja 6 kohonneita nikkeli- ja sulfaattipitoisuuksia, minkä arvioidaan voivan johtuvan toiminnanaikaisten kuljetusten aiheuttamasta pölyämisestä ja/tai tiepohjaan jauhautuneesta kiviaineksesta. Yksittäisten näytetulosten perusteella ei kuitenkaan voida tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Ojissa kohonneet pitoisuudet ovat tulosten mukaan hyvin paikallisia, eivätkä aiheuta vesistövaikutuksia kaivosalueen ulkopuolelle. Samassa yhteydessä tutkittiin myös sivukivialuetta ympäröiviä suovesiä. Tulosten perusteella sivukivialueen länsipuolelta ja mahdollisesti vesienkäsittelyaltaalta suotautuu nikkeli- ja sulfaattipitoista vettä ulkopuolisiin ojiin. Suoalueella sivukivialueen itäpuolella ojavesien pitoisuudet olivat pieniä. Koska tutkimukset ajoittuivat kuivaan kesään (vesimäärä ja virtaus ojissa olivat pieniä), ei näiden suotovesien määrää ja edelleen vaikutusta alueelta lähtevään kuormitukseen voida arvioida. Kesällä 2018 vallinneiden poikkeuksellisten sääolosuhteiden (kuivuus) perusteella otetut näytteet eivät välttämättä edusta veden laadun osalta alueen yleistä tilannetta. Tästä johtuen ympäristön ojavesien tutkimus uusitaan vielä syksyllä ja/tai keväällä. Mikäli näyttää että suotovesien johdosta ei pysytä ympäristölupapäätöksen ehdoissa, arvioidaan tarvittavat toimenpiteet (kosteikon rakentaminen) ja toimitetaan suunnitelma toimenpiteistä etukäteen ELY-keskukselle hyväksyttäväksi. Alueelle tyypillistä nikkelin taustapitoisuutta ei arvioitu. Olemassa olevien ympäröivien pintavesien laadun perusteella ei nähty riittäviä perusteita sen määrittämiseksi. 18

19 Kuva 2. Pintavesien mittauspisteet kesällä Taulukko 8. Pintavesimittausten (ph ja sähkönjohtokyky) ja -näytteiden (Ni, As ja SO4) tulokset (ja ). N E sähkönjohtavuujohtavuus sähkön- Ni Piste (ETRS- (ETRS- ph ph µg/l TM35FIN) TM35FIN) (30.5.) ms/m (30.5.) ms/m ,25-5,3 4,2 22, ,24-4,8 8, ,78 5,53 2,4 2,5 0,73 0, ,36-2, , ,50-3,1 0,99 0, ,35 4,61 3,1 4,4 25,6 3, ,49-19,7 21,7 3, ,98-1, , ,43 4,62 2,6 5, , ,96 4,93 30,1 2, , ,43 3,40 159,1 231, , ,34 3,41 246,4 223,1 41,8 14,3 As µg/l 19

20 ,60 3,29 268,5 303, , ,66-242, , ,72-8,6 26,6 2, ,42 3,43 292,4 309,3 7,4 0, ,38-94,3 0,85 0, ,22-7,1 2, ,61-21,5 1,5 20, ,82-14,2 2,9 17, Toiminnan vesistövaikutukset Vesistön tila ennen kaivostoimintaa Rämepuron ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Rämepuron veden laatu on ollut varsin samankaltainen kuin Ilajanjoen veden laatu. Kokonaisravinteita Rämepurossa on kuitenkin ollut jonkin verran Ilajanjokea vähemmän. Rämepuron arseenipitoisuus (keskimäärin 7 µg/l) on ennen kaivostoimintaa ollut selvästi koholla luonnonvesien yleiseen pitoisuustasoon verrattuna, mikä selittynee arseenikiisun esiintymisellä alueen kallioperässä. Sen sijaan kuparin, nikkelin, sinkin, lyijyn ja elohopean pitoisuudet ovat ennen kaivostoimintaa olleet pieniä, enimmäkseen alle käytettyjen määritysrajojen. Ilajanjärven ja Ilajanjoen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi (2. vesienhoitokausi). Ilajanjoki ja Ilajanjärvi luokitellaan ravinnepitoisuuksien perusteella reheviksi. Sekä Ilajanjoki että Ilajanjärvi ovat happamia, humuspitoisia vesistöjä, joiden rautapitoisuus on suuri. Ilajanjoen puskurointikyky happamoitumista vastaan on erinomainen. Ilajanjoen sulfaattipitoisuudet ovat olleet luonnonvesien normaalia tasoa. Joen happitilanne on ajoittain talvella ollut heikko. Happitilanteen heikentyessä pohjasta on vapautunut ravinteita ja rautaa veteen. Kuormituksen myötä Ilajanjoen suualue Ilajanjärvessä on mataloitunut ja ruovikoitunut. Ilajanjärven sedimenttitutkimusten mukaan voimakas rehevöityminen on alkanut 1960-luvulla, jolloin järviveden fosforipitoisuus kohosi kaksinkertaiseksi. Rehevöitymisen syyksi on arvioitu valuma-alueella tapahtuneet laajat soiden ojitukset. Lisäksi rehevöitymiskehitykseen ovat vaikuttaneet metsälannoitukset ja turvetuotannon aloittaminen. Ilajanjärven Särkilahtea on kunnostettu imuruoppaamalla syksyllä Vesistön tila kaivostoiminnan jälkeen Kaivostoiminnan vaikutuksia Rämepuron veden laatuun on seurattu tarkkailupisteestä Rämepuro 2, joka sijoittuu kaivosvesien purkupisteen alapuolelle, missä kaivosvedet ovat sekoittuneet Rämepuroon. Vertailupisteenä toimii kaivoksen yläpuolinen tarkkailupiste Rämepuro 53. Tarkkailupisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Taulukossa 9 on esitetty tarkkailutulosten vertailu niiltä osin, kuin näytteet on otettu samana tai lähes samana ajankohtana. 20

21 Taulukko 9. Tarkkailupisteiden Rämepuro 53 ja Rämepuro 2 tarkkailutulosten vertailua. Tarkkailu sisältää myös muita parametrejä; taulukkoon on valittu mukaan olennaisimmat parametrit. Rämepuro 53 Rämepuro 2 Rämepuro 53 Rämepuro 2 Rämepuro 53 Rämepuro 2 Rämepuro 53 Rämepuro 2 Rämepuro 53 Rämepuro 2 Rämepuro 53 Rämepuro ph 6,51 6,77 6,26 6,42 5,9 6,01 4,74 5,94 6,09 6,14 6,05 6,20 Sähkönjohtavuus ms/m 4,4 4,4 6,1 6,1 3,1 4,2 9,2 3,7 3,7 4,7 3,4 4,6 Kiintoaine mg/l 8 5,2 10 7,5 2,4 4 2,7 6,5 8,7 7,3 6,4 7,5 Nikkeli, Ni (liukoinen) µg/l 1,2 1,4 0,97 1,2 0,8 14,8 1,2 11,6 1,4 1,9 1,0 15 Alumiini, Al (liukoinen) µg/l Arseeni, As (liukoinen) µg/l 6,5 6 5,7 5,8 3,7 3,6 5 5,7 7 7,8 5,6 5,3 Rauta, Fe (liukoinen) µg/l Sulfaatti mg/l 2,4 2,6 2,9 3,5 2,4 6,8 1,9 5,2 2,6 7,9 2,7 8,7 Kaivoksen purkuvesien vaikutus Rämepurossa on toiminnan loppumisen jälkeisissä tarkkailunäytteissä havaittavissa lähinnä keväällä ja kesällä kohonneena nikkelipitoisuutena. Myös sulfaatin pitoisuudet ovat suuremmat kaivoksen alapuolisessa pisteessä Rämepuro 2 verrattuna yläpuoliseen pisteeseen Rämepuro 53. Tarkkailutulosten mukaan veden ph-arvo on kaivosvesien purkupisteen alapuolella hieman yläpuolista pistettä korkeampi. Muutoin tarkkailtavissa parametreissa ei olennaista vaikutusta ole havaittavissa. Eurofinsin tekemän raportin Rämepuron kaivoksen tarkkailu maalis-kesäkuu 2018 mukaan vesi oli pisteillä edellisen näytekerran tavoin lievästi hapanta, humuspitoista, rautapitoista sekä sameaa. Aiempaan tapaan sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia. Ravinnepitoisuudet viittasivat rehevään vedenlaatuun ja olivat yläpuolisella pisteellä jonkin verran korkeampia. Epäorgaanisen typen osuudet kokonaistypestä olivat suhteellisen pieniä. Kokonaisravinteita lukuun ottamatta alapuolisen pisteen veden ainepitoisuudet olivat pääasiassa korkeampia kuin yläpuolisen pisteen. Happipitoisuus oli pisteillä välttävällä-tyydyttävällä tasolla ja yläpuoliselle pistellä happitilanne oli heikompi. Molempien pisteiden rautapitoisuudet olivat laskeneet edellisestä tarkkailukerrasta. (Eurofins Ahma Oy, 2018b). Kaivostoiminnan vaikutuksia Ilajanjoen veden laatuun on seurattu tarkkailupisteestä Ilajanjoki 43, joka sijoittuu Ilajanjoen alajuoksulle, noin 2 km Rämepuron purkukohdasta etelään. Vertailupisteenä toimii Rämepuron yhtymäkohdan yläpuolinen tarkkailupiste Ilajanjoki 1. Taulukossa 10 on esitetty tarkkailutulosten vertailua niiltä osin, kuin näytteet on otettu samana tai lähes samana ajankohtana. 21

22 Taulukko 10. Tarkkailupisteiden Ilajanjoki 1 ja Ilajanjoki 43 tarkkailutulosten vertailua. Tarkkailu sisältää myös muita parametreja; taulukkoon on valittu mukaan olennaisimmat parametrit. Ilajanjoki 1 Ilajanjoki 43 Ilajanjoki 1 Ilajanjoki 43 Ilajanjoki 1 Ilajanjoki 43 Ilajanjoki 1 Ilajanjoki 43 Ilajanjoki 1 Ilajanjoki 43 Ilajanjoki 1 Ilajanjoki ph 6,5 6,47 6,34 6,23 5,81 5,82 5,81 4,98 6,17 5,84 6,28 6,08 Sähkönjohtavuus ms/m 4,5 4,3 6,1 6, ,3 6 3,7 5,6 3,8 4,5 Kiintoaine mg/l 3,6 6 7, <2,0 7 3,6 6,5 6,5 6,5 8,7 Nikkeli, Ni (liukoinen) µg/l 1,6 2,6 1,4 9,1 1,4 7,7 2,2 6,9 17,8 67,9 2,0 14,3 Alumiini, Al (liukoinen) µg/l Arseeni, As (liukoinen) µg/l 6,7 7 7,3 7 4,3 4,1 7,8 6,5 6,3 7,3 7,2 8,1 Rauta, Fe (liukoinen) µg/l Sulfaatti mg/l 1,8 2,1 2,4 3,6 2,1 3,2 1,3 2,2 1,7 13 2,0 6,8 Ilajanjoessa kaivoksen purkuvesien mahdollinen vaikutus on ollut havaittavissa lähinnä hieman kohonneena nikkeli- ja sulfaattipitoisuutena tarkkailupisteessä Ilajanjoki 43. Muiden parametrien osalta vaikutusta ei ole havaittavissa. Nikkelipitoisuudet laskevat hienoisesti purkuvesistössä edelleen alaspäin siirryttäessä (taulukko 11). Lokakuussa 2017 nikkelipitoisuudet Ilajanjoessa olivat poikkeuksellisen korkeat (taulukko 10 ja 11), myös yläpuolisen tarkkailupisteen Ilajanjoki 1 osalta. Samaan aikaan nikkelipitoisuus pisteellä Rämepuro 2 oli kuitenkin selvästi Ilajanjoen pisteitä (1 ja 43) pienempi (taulukko 10), joten tarkkaitutulosten perusteella arvioituna nikkelin lähde ei ole Rämepuron kaivos. Taulukko 11. Nikkelipitoisuudet tarkkailupisteissä Ilajanjoki 7, Ilajanjärvi 30 ja Ilajanjärvi Ilajanjoki 7 2,3 5,8 6,6 5,5 32,9 8,6 Ilajanjärvi 30 2,8 5,4 6,0 4,4 8,6 3,8 Ilajanjärvi 2 2,8 3,1 5,5 3,9 5,4 3,6 Eurofinsin tekemän raportin Rämepuron kaivoksen tarkkailu maalis-kesäkuu 2018 mukaan Ilajanjoen näytepisteiden (1, 43 ja 7) happitilanne oli maalis-kesäkuussa 2018 välttävä-tyydyttävä. Vesi oli myös pisteillä lievästi hapanta, runsashumuksista ja rautapitoista. Sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia. Vertailupisteeseen 1 nähden louhoksen alapuolisen havaintopisteen 43 happitilanne oli hieman huonompi, vesi oli lievästi kiintoaine-, sulfaatti- ja sekä metallipitoisempaa ja myös ravinnepitoisempaa. Alempana joessa sijaitsevalla havaintopisteellä 7 pitoisuudet olivat edellisten parametrien osalta laimentuneet tai olivat samaa tasoa. Havaintopisteellä 43 havaittiin 22

23 runsaimmin rautaa. Ravinnepitoisuuksien perusteella Ilajanjoen vesi oli rehevällä tasolla. Havaintopisteen 43 liukoisen nikkelin pitoisuus (14 µg/l) oli hieman koholla. Ilajanjärven vesi oli Eurofinsin raportin mukaan lämpökerrostunut toukokuun lopulla Ilajanjärvessä, mikä todennäköisesti on heikentänyt happitilannetta pohjan läheisyydessä. Ilajanjärven pintavedessä happitilanne oli hyvällä tai erinomaisella tasolla ja pohjanläheisessä kerroksessa välttävällä tasolla. Pinnan- ja pohjanläheinen vesi olivat laadultaan pääosin hyvin samankaltaisia. Sähkönjohtavuudet olivat alhaisia. Järvivesi oli suhteellisen hapanta, runsashumuksista, rautapitoista ja lievästi sameaa. Rautapitoisuus oli korkein pohjanläheisessä kerroksessa. Ravinnepitoisuuksien perusteella Ilajanjärven vesi oli lähinnä rehevää (Eurofins Ahma Oy, 2018b). Kalataloudelliset vaikutukset Rämepuron kaivos toteuttaa Ilajanjoen ja Ilajanjärven kalataloudellista tarkkailua yhdessä Vapo Oy:n Iljansuon turvetuotantoalueen kanssa. Viimeisin kalataloudellinen raportti vuodelta 2016 on esitetty liitteenä 7. Sen katsotaan kalataloudellisten vaikutusten osalta edustavan vielä kaivoksen toiminta-aikaa. Ilajanjoessa vuosina 2010 ja 2016 tehtyjen sähkökoekalastusten perusteella joen kalasto koostuu lähinnä kevätkutuisista kaloista, eli särjistä, ahvenista ja hauista. Vedenlaadun muutokset eivät näihin lajeihin vaikuta samassa määrin kuin syyskutuisiin lajeihin. Rämepuron kaivosalueen purkuvesien metallipitoisuudet ovat vesistötarkkailun perusteella olleet Ilajanjoessa niin pieniä, että niillä ei ole arvioitu olevan vaikutusta sähkökoekalastusalueiden kalastoon. Ilajanjärven koeverkkokalastusten perusteella Ilajanjärven kalasto on petokalavaltainen ja kohtuullisen niukka. Kalasto on pysytellyt kyseiselle vesimuodostumatyypille erinomaisessa tilassa vuosien 2010 ja 2016 koekalastusten välillä. Istutuksin tuetun siikakannan yksilöitä ei vuoden 2016 koekalastuksessa tavattu ollenkaan, joten aiemmin runsaslukuisemmin esiintyneiden siikakalojen tilanne Ilajanjärvessä vaikuttaa heikolta. Myös vuosien 2009 ja 2015 kalastustiedusteluiden tulokset ovat hyvin lähellä toisiaan, joskin lahnakannan on todettu runsastuneen ja muikku- ja siikakannan heikentyneen. Ahvenesta mitattu keskimääräinen elohopeapitoisuus ei ole ylittänyt ympäristölaatunormia. Vesistön ekologinen ja kemiallinen tila Ilajanjoki Ilajanjoen (Ilajanjoen yläjuoksun, _a01) ekologinen tila on tyydyttävä ja kemiallinen tila on hyvää huonompi. Ilajanjoen yläjuoksu on otettu vesienhoidon 2. suunnittelukaudelle käyttöön uutena vesimuodostumana. Joen hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan tavoite on asetettu saavutettavaksi vuoteen 2027 mennessä. Ilajanjoen yläjuoksun ekologinen tila on veden fysikaalis-kemiallisen aineiston perusteella tyydyttävä. Fysikaalis-kemiallinen luokittelu on tyydyttävä, sillä kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph-minimi ovat laskennalliselta luokiteltu tyydyttäväksi. Lisäksi aiempien vuosien vedenlaatuaineistoa on niukasti saatavilla. Biologisten tekijöiden mukainen arviointiluokka on hyvä. 23

24 Ilajanjoen yläjuoksun hyvää huonompi kemiallinen tila johtuu siitä, että elohopean laatunormin on arvioitu voivan ylittyä kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella. (Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, ). Ilajanjärvi Ilajanjärven ( _001) ekologinen tila on vesienhoidon 2. suunnittelukaudella hyvä ja kemiallinen tila hyvää huonompi. Ilajanjärven ekologinen tavoitetila on saavutettu ja kemiallinen tavoitetila on asetettu saavutettavaksi vuoteen 2027 mennessä. Ilajanjärven hyvää huonompi kemiallinen tila johtuu elohopean ilmalaskeuman aiheuttaman elohopean (Hg) pitoisuuden lisääntymisenä kalassa. Maankäyttö; metsätaloustoimet ja aiempi turvetuotanto ovat mahdollisesti lisänneet myös huuhtoumaa. Elohopean väheneminen maaperässä vie aikaa, joten kemiallisen tavoitetilan hyvästä huonommasta hyväksi on asetettu vuoteen Ilajanjärven biologinen tila on hyvä, sillä vesimuodostumasta käytettävissä biologisen aineiston tulokset päällyslevistä, rantavyöhykkeen ja syvänteen pohjaeläimistä ilmentävät erinomaista/hyvää ekologista tilaa. Fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan arvioitu luokka on hyvä, sillä ravinnepitoisuudet Ilajanjärvessä osoittavat hyvää luokkaa. (Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, ). Kaivostoiminnan vaikutukset vesistön tilaluokkiin Kaivosalueen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta alapuolisen vesistön ekologiseen tilaan. Kaivosalueelta ei kohdistu vesistöön merkittävää ravinne- tai kiintoainekuormitusta. Myöskään toiminnan muilla vesistövaikutuksilla ei tarkkailutulosten mukaan arvioida olevan vesistön ekologista tilaa heikentävää vaikutusta. Kaivosalueen toiminnan jälkeisen kuormituksen vaikutuksia vesistön kemialliseen tilaan on arvioitu vuosien vesistötarkkailutulosten perusteella. Tuloksista on laskettu suuntaaantava biosaatavan nikkelin pitoisuus. Näin saatu biosaatavan nikkelin pitoisuuksien vuosikeskiarvo on ollut selvästi Valtioneuvoston asetuksessa 1308/2015 annettua ympäristölaatunormitasoa AA-EQS 5 µg/l pienempi (Ahma Ympäristö Oy 2017, Eurofins Ahma Oy 2018a ja 2018b). Suuntaa-antavassa laskennassa on DOC-pitoisuus laskettu CODMn -arvosta ja kaikkien näytteiden kalsiumpitoisuudeksi on oletettu 1 mg/l. Suuntaa-antavan laskennan oletuksista aiheutuva virhemarginaali on pieni. Virhemarginaali huomioiden biosaatava pitoisuus jää edelleen alle yllä mainitun ympäristölaatunormin. Liukoisen nikkelin Valtioneuvoston asetuksen 1308/2015 mukainen ympäristölaatunormin enimmäispitoisuus MAC- EQS 34 µg/l, on kaivostoiminnan päätyttyä ylittynyt pisteellä Rämepuro 2 vuoden 2016 huhtikuussa ja marraskuussa ja pisteellä Ilajanjoki 43 lokakuussa Kuten edellä on todettu, tarkkailutulosten mukaan lokakuussa 2017 ilmennyt korkea nikkelipitoisuus ei ollut peräisin Rämepuron kaivosalueelta. 24

25 Muiden tarkkailussa mukana olevien metallien pitoisuudet purkuvesistössä ovat olleet pieniä, eikä kaivostoiminnalla ole ollut niihin vaikutusta (Eurofins Ahma Oy 2018a). 6.2 POHJAVEDET Kaivosalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin neljä kilometriä kaivosalueelta luoteeseen (Likolamminkangas, , II-luokan pohjavesialue). Avolouhoksen alueella pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa turvekerroksessa. Alueelle on asennettu kuusi pohjavesiputkea, joista kaksi (PVP5, PVP6) on asennettu myöhemmin, vuonna Pohjavesiputkista (PVP1-PVP4) on tehty mittauksia vuodesta 2012 asti. Pohjavesien laatua on seurattu kaivosta koskevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjavesiputkien sijainnit on esitetty kuvassa 3. 25

26 Kuva 3. Pohjavesiputkien sijainnit. Kaivoksen toiminnan aikana avolouhoksen kuivanapitopumppauksesta johtuen alueen pohjaveden pinnan taso on laskenut ympäröivällä alueella. Kaivoksen kuivanapito on muuttanut pohjaveden virtaussuuntia paikallisesti kaivoksen läheisyydessä, ympäröivän alueen pohjaveden virtaussuunnan käännyttyä louhokseen päin. Avolouhoksen täytyttyä vedellä, ovat pohjaveden korkeus ja virtaussuunnat palautuneet ennalleen. Nykyisellä toiminnalla ei ole arvioitu olevan merkittävää vaikutusta pohjaveden pinnankorkeuksiin. Pohjaveden virtaussuuntia on mallinnettu toiminnan aloittamisen lupavaiheessa. Alueen mallinnetut luontaiset pohjaveden pinnankorkeudet ja virtaussuunnat on esitetty kuvassa 4. 26

27 Kuva 4. Pohjaveden mallinnettu korkeus ja virtaussuunnat kaivosalueella (Linnunmaa 2013). Rämepuron kaivoksen vaikutukset ovat näkyneet kaivoksen länsipuolella sijaitsevassa putkessa PVP2 ja sivukivialueen itäreunalle vuonna 2015 asennetussa putkessa PVP5 kohonneina sulfaatti- ja nikkelipitoisuutena, sekä pienentyneenä ph-arvona (kuvat 5-7). Putken PVP2 vaikutukset liittyvät todennäköisesti toiminnan aikaisiin malmikuljetuksiin, joiden seurauksena tielle on jauhautunut malmikiveä, josta on sateen johdosta liuennut hapanta sulfaatti- ja nikkelipitoista vettä maaperään. Nikkeli- ja sulfaattipitoisuudet sekä happamuus putkessa PVP2 ovat toiminnan loppumisen jälkeen selvästi pienentyneet. Putkessa PVP5 vaikutusten arvioidaan olevan peräisin sivukivialueen keruuojien ali suotautuvasta happamasta kaivosvalumasta. Alueella luontaisesti esiintyvän arseenin pitoisuus alueen pohjavesiputkissa on vaihdellut voimakkaasti (kuva 8). Voimakkaimmat vaihtelut esiintyvät kaivoksen vaikutuspiirin ulkopuolelle sijoittuvassa putkessa PVP3. Pohjavesitarkkailun vuosittaiset tarkkailutulokset on esitetty liitteissä

28 Kuva 5. Pohjavesiputkien ph-arvot vuosina Kuva 6. Pohjavesiputkien nikkeli pitoisuudet (liukoinen) vuosina Kuva 7. Pohjavesiputkien sulfaattipitoisuudet vuosina

29 Kuva 8. Pohjavesiputkien arseenipitoisuudet vuosina Eurofinsin tekemän raportin Rämepuron kaivoksen tarkkailu maalis-kesäkuu 2018 mukaan pohjavesiputkien vesi oli maalis-kesäkuussa 2018 joko lievästi hapanta tai suhteellisen hapanta (ph 3,7-6,8). Sähkönjohtavuudet pohjavesiputkissa vaihtelivat välillä 1,8-46 ms/m ja olivat marraskuun 2017 näytekertaan verrattuna laskeneet hieman jokaisessa putkessa. Putkissa PVP3-PVP6 vesi oli hapetonta ja putkessa PVP2 miltei hapetonta. Pohjavesiputken PVP1 happitilanne oli erinomaisella tasolla. PVP1:n vesi oli kirkasta, rautapitoisuus alhainen ja ravinnepitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajat. Pohjavesiputkien PVP2, PVP3, PVP5 ja PVP6 vesi oli pääosin ravinteikasta, rautapitoista ja tummaa. Putkissa PVP5 ja PVP6 havaittiin korkeimmat tyyppipitoisuudet ja putkissa PVP3 ja PVP6 korkeimmat kokonaisfosforipitoisuudet. Nikkelin pitoisuus putkissa PVP2 ja PVP5 sekä arseenin pitoisuus putkissa PVP2 ja PVP3 ylittivät ympäristölaatunormin (Valtioneuvoston asetus 341/2009). Lisäksi liukoisen raudan pitoisuus putkissa PVP2, PVP3, PVP5 ja PVP6 oli koholla (Eurofins Ahma Oy, 2018b). 6.3 MAA- JA KALLIOPERÄ Maaperältään Hattuvaaran alue on pääosin kumpu-, sora- ja hiekkamoreenia sekä turvetta. Moreeni esiintyy kallioperää myötäilevänä peitteenä ja erilaisina moreenimuodostumina. Suurin osa koko Ilomantsin alueesta on pohjamoreenia, joka on raekoostumukseltaan normaalikivistä ja -lohkareista hiekkamoreenia. (Ympäristölupapäätös, 2014) Kaivosalueella on ylimpänä maakerroksena 0,3 1,7 m paksuinen turvekerros, jonka alla pohjamaassa on lajittuneita hiekka- ja sorakerroksia sekä karkearakeisia hiekka- ja soramoreenikerroksia. (Ympäristölupapäätös, 2014) Maaperän ns. taustapitoisuuksien selvittämiseksi suunnitellulta louhosalueelta ennen toiminnan aloittamista otetuista moreeninäytteistä on analysoitu niiden kemiallista koostumusta. Analyysien mukaan moreenissa metallien pitoisuudet alittavat ns. PIMA-asetuksen (VNA 29

30 214/2007) kynnys- ja ohjearvot. Arseenipitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta on alueella luontaisesti esiintyvän taustapitoisuuden tasolla. (Ympäristölupapäätös, 2014) 6.4 ILMANLAATU Kaivosalueen ympäristö on pääosin metsätalous- ja suoalueita eikä alueella ei ole ilmanlaatua kuormittavia tekijöitä, kuten teollisuutta. Alueen ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä seututien 522 liikenteen päästöt. 6.5 MELU JA TÄRINÄ Kaivosalueelle ei ole tehty meluselvitystä. Alue on harvaanasuttua, eikä jatkuvia melulähteitä ole. Alueen vähäinen melu koostuu pääasiassa liikenteen sekä maa- ja metsätalouden aiheuttamista äänistä. 6.6 LUONTO JA SUOJELUKOHTEET Rämepuron alueella on tehty luontoselvityksiä vuosina 2008 ja Rämepuron alue on lähes kauttaaltaan metsätalouskäytössä. Alueella on pääosin metsätalouskäytössä olevia mäntyvaltaisia sekametsiä ja erilaisia soita. Kivennäismailla on pääasiassa 0 80 vuotiasta tuoreen kankaan männikköä. Suot on ojitettu lukuun ottamatta luoteis- ja kaakkoiskulmien ohituskelvottomia karuja nevoja. Monimuotoisimmillaan selvitysalue on Rämepuron pohjoispuolella aivan alueen itälaidalla. Tällä lehtomaisen kankaan kuviolla on lahopuuta ja puusto on saanut kehittyä luonnontilassa. Alueella on myös entisiä Rämepuron uoman pohjia. Luontoselvityksessä uhanalaisia luontotyyppejä alueelta on löytynyt kaksi; kaakkoiskulman rahkainen lyhytkorsineva ja Rämepuron uomaa noudatteleva lehtomaisen kankaan kuvio. Kaivosalueen lähistöllä (<3 km) ei ole luonnonsuojelualueita eikä suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Rämepurosta viisi kilometriä koilliseen sijaitsee Koitajoen Natura 2000-alue. 6.7 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Ilomantsin kunnassa Hattuvaaran alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntakaava (vaiheet 1-4). Maakuntakaava on lainvoimainen. Rämepuron kaivosalue lähiympäristöineen on huomioitu kaavassa merkinnällä EK (kuva 9). Merkinnällä osoitetaan kaivoslain piiriin kuuluvien kaivoskivennäisten hyödyntämiseen tarpeellinen alue. Maakuntakaavassa Rämepuron itä- ja eteläpuolelle on merkitty turvetuotannon kannalta merkittäviä alueita EO/tu-merkinnällä. Kaivosalueella tai sen välittämässä läheisyydessä ei ole oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. 30

31 Kuva 9. Kaavaote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta (vaihe 1-4). Rämepuron kaivoksen rajaus esitetty violetilla EK-merkinnällä. 6.8 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Alue sijoittuu Suomen maisemamaakuntajoessa Vaara-Karjalan maisemakokonaisuuteen. Sille tyypillistä on samansuuntaisina jopa 200 metriä ympäristöään ylemmäksi nousevat vaarat. Alueen metsät ovat tavallisimmin mäntyvaltaisia sekametsiä ja soita on paljon. Rämepuron kaivosalueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kaivosalueen keskellä sijaitsee mäntyvaltainen sekametsä, joka kohoaa hieman maastoa korkeammalle. Alueen reuna-alueet ovat ojitettua suota ja sen kaakkois- ja eteläpuolilla sijaitsee ojittamattomia soita. 31

32 6.9 ASUTUS Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä kaivosalueen lounaispuolella. Kaivoksesta alle kahden kilometrin säteellä sijaitsee seitsemän asuinrakennusta. Noin neljän kilometrin etäisyydellä kaivosalueen pohjoispuolelle sijoittuu Hattuvaaran kylä, jossa on noin 60 vakituista asuntoa ja loma-asuntoja. Ilajanjärven rannalla sijaitsee arviolta 18 kiinteistöä LIIKENNE Alue sijaitsee seututien numero 552 välittömässä läheisyydessä. Rämepuron ja Pampalon välisellä osuudella kulkee keskimäärin noin 273 ajoneuvoa ja 25 raskaan liikenteen ajoneuvoa vuorokaudessa (Liikenneviraston liikennemäärätiedot 2017). 32

33 7 TÄHÄNASTINEN TOIMINTA 7.1 TOIMINTAHISTORIA Kaivoksen toiminta on käsittänyt malmikiven louhinnan avolouhoksessa, malmilouheen välivarastoinnin läjitysalueella, sivukivien ja poistettavien pintamaiden läjityksen läjitysalueilla, malmin kuljetuksen kaivosalueelta yhtiön Pampalon rikastamolle murskattavaksi ja rikastettavaksi, tarvittaessa tehdyn kiviainesten rikotuksen ja murskauksen kaivosalueella sekä kaivostoiminnassa muodostuvien ylijäämävesien johtamisen käsittelyn jälkeen vesistöön. Kaivoksen koelouhinta aloitettiin vuonna Koetoiminnan aikana louhittiin malmia t ja sivukiveä t. Koetoiminnan jälkeen kaivos oli tuotannollisessa toiminnassa vuosina Vuosien aikana malmia louhittiin avolouhintana yhteensä t ja sivukiveä Louhintatoiminta on päättynyt Rämepuron kaivoksella helmikuussa Tällöin on lopetettu myös avolouhoksen kuivanapitopumppaus ja louhoksen on annettu täyttyä vedellä. Taulukko 12. Rämepuron tuotantomäärät vuosina Tuotantovuosi Malmin louhinta Sivukiven louhinta 1. koe ja tuotantovuosi (2013) t t 2. tuotantovuosi (2014) t t 3. tuotantovuosi (2015) t t 4. tuotantovuosi (2016) 8500 t 3000 t Yhteensä t t Toiminnan alkuvaiheessa sivukivialueella varattiin 8 ha:n suuruinen alue, jolle tehtiin tarpeelliset pohjarakenteet. Sivukivialue otettiin käyttöön vaiheittain. Toiminnan loppumisen jälkeen sivukivien läjitysalueen pinta-ala oli 4,6 ha. Louhintatoiminnan päätyttyä sivukivialue maisemoitiin elo marraskuussa Sivukivialueen pinta on kiilattu louheella, jonka jälkeen kasa on peitetty tiiviistetyllä 0,5 metrin vahvuisella moreenilla. Peittokerroksessa on hyödynnetty kaivostoiminnan aikana pintamaiden läjitysalueelle läjitettyjä maa-aineksia. Tämän jälkeen sivukivialueelle on levitetty kasvukerros, jonka paksuus on noin 20 cm. Sivukivialueelle on vuonna 2017 istutettu kauraa ja heinää sekä vuonna 2018 männyntaimenet. Mäntyä istutettiin myös vanhalle malmikentälle. Sivukivialuetta on muotoiltu jo alueen täytön aikana, joten merkittävää lisämuotoilua toiminnan lopettamisen jälkeen ei ollut tarpeen tehdä. Alueen reunaliuskat on muotoiltu kaltevuuteen 1:2,5 tai loivemmaksi, mikä on riittävä luiskien stabiliteetin, peittomaakerroksen levittämisen ja luiskien kasvillisuuden kannalta. Läjityksen lakialue on tehty reunoja kohti viettäväksi. 33

34 7.2 VESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN 7.2.1Toiminnan aikana Toiminnan aikana kaivoksen avolouhoksen kuivanapitovedet sekä sivukivien läjitysalueelta tulleet suoto- ja valumavedet on johdettu kolmiosaiseen selkeytysaltaaseen, joissa kiintoaines on laskeutettu ja veteen liuenneet metallit on saostettu lipeäkäsittelyllä. Vesienkäsittelyaltaista vedet on johdettu avo-ojaa pitkin Rämepuroon, josta vedet ovat virranneet edelleen Ilajanjoen kautta Ilajanjärveen. Vuonna 2013, koetoiminnan yhteydessä rakennetun selkeytysaltaan pinta-ala on m 2 ja tilavuus noin m 3. Allas on jaettu suotavilla louheseinämillä kolmeen osaan virtaaman hidastamiseksi ja oikovirtausten estämiseksi. Reunapenkereen yläpinta on tasolla +167 m eli se noin 3 m vieressä olevaa suoaluetta korkeammalla. Selkeytysallas on rakenteeltaan turvepohjainen moreeniallas. Altaan alta ei ole poistettu maamassoja vaan allas sijoittuu suolle turpeen päälle, jonka alla on noin 5 metrin paksuudelta moreenia. Selkeytysaltaan pohjan vedenläpäisevyys on noin 5,1x10-6 m/s. Selkeytysaltaan reunapengerten alta poistettiin turpeet ja muut löyhät maat aina pohjamoreeniin saakka. Selkeytysaltaan reunapenger on moreenista, jonka vedenläpäisevyys on 2,7*10-7 m/s. Selkeytysaltaan reunapenger on verhoiltu louheella ulko- ja sisäpuolelta. Altaaseen rakennettiin louheesta välipadot selkeytettävän veden viipymäajan pidentämiseksi. Selkeytysaltaiden lähtöpäähän rakennettiin purkuputki aluksi v-mittapadon kautta ojitetulle suoalueelle. V-pato korvattiin myöhemmin mittakaivolla, jossa on jatkuvatoiminen virtausmittaus. Selkeytysaltaan ensimmäisen osaan on rajattu louheella ns. esiselkeytysallas, jonka pohjaturpeen päälle on tiivistetty louhekerros. Kemikaalin lisäys ja sekoittaminen on toteutettu IBCkontissa, josta vedet on purettu esiselkeytysaltaaseen. Toiminnan aikaiset kuormitustiedot on esitetty kohdassa Avolouhoksesta ja sivukivialueelta kertyneitä vesimääriä ei ole erikseen mitattu, mutta vesimäärät ovat olleet pääosin avolouhoksen kuivatusvesiä, sillä avolouhoksen kuivatuspumppauksen päätyttyä juoksutuksia ei vuoden 2016 aikana tehty enää ollenkaan Toiminnan jälkeen Avolouhoksen vedet Tyhjennyspumppauksen päätyttyä helmikuussa 2016 louhoksen annettiin täyttyä vedellä. Ylivuotoa kaivoksesta alkoi tulla keväällä Ylivuoto puretaan louhoksen länsireunaan toukokuussa 2017 rakennetun v-mittapadon kautta purku-uomaan ja sitä kautta edelleen Rämepuroon. Purku-uomaan on keväällä 2017 tuotu kalkkikivimurskaa veden ph:n nostamiseksi. Sivukivialueen vedet Vuonna 2016 maisemoidun sivukivialueen suotovedet on kerätty ojilla alueen luoteisreunassa sijaitsevaan pumppukaivoon, josta vedet on pumpattu selkeytysaltaan eteläpäädyssä olevaan vesienkäsittely-yksikköön (kuva 10). Vesienkäsittelyssä selkeytysaltaan vettä neutraloidaan 34

35 lipeällä tai vaihtoehtoisesti kalkilla metallien saostamiseksi. Selkeytysaltaasta vesiä puretaan määräajoin altaan pohjoispäästä Rämepuroon johtavaan purku-uomaan. Juoksutukset ovat painottuneet syksyn ylivirtaamakauteen. Rämepuro Avolouhoksen ylivuotovesien purkupiste Avolouhoksen ylivuotovesien mittapato Selkeytysaltaan vesien purkupiste Selkeytysaltaan vesien mittapato Selkeytysallas Suotovesien keräyskaivo Avolouhos Lipeä-/kalkkikäsittely Maisemoitu sivukivialue Kuva 10. Kaivosalueen nykytila ja vesienjohtamisrakenteet. Selkeytysaltaasta purettavan veden nikkelipitoisuuden huomattiin syyskuussa 2017 kohonneen huomattavasti verrattuna toukokuussa 2017 otettuun näytteeseen. Käyttötarkkailussa oli havaittavissa veden ph:n laskeva trendi jo aiemmin kesällä. Kun todettu kohonnut nikkelipitoisuus oli varmennettu uusintanäytteenotolla ( ), toteutettiin veden käsittely loka-marraskuussa tehostetusti panostoimisena ottamalla käsittelyyn allaskapasiteetin mukainen vesimäärä kerrallaan. Veden kemikalisointia tehostettiin, jotta veden ph saatiin nostettua nikkelin saostamisen suhteen tavoitetasolle (8,5-9). Veden kiertoa selkeytysaltaissa tehostettiin purkamalla selkeytysaltaiden välipatoja ja kierrättämällä vettä pumppauksin. Veden ph-arvoja seurattiin jatkuvasti ph-paperilla ja käsimittarilla sekä laboratorioanalyysein 14 pisteestä eri puolilta altaan reunoilta. Veden kemikalisointi toteutettiin aluksi 50 % vesiliuoksella sekoittamalla lipeä IBC-kontissa tulevan veden joukkoon, jonka jälkeen vesi johdettiin selkeytysaltaaseen. Lipeäkäsittelyllä saavutettiin ph-tavoite, samoin kuin nikkelipitoisuuden aleneminen luparajan (0,5 mg/l) alittavalle tasolle, jonka jälkeen voitiin toteuttaa juoksutus ( ; m 3 ). 35