Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne
Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi Tilastot Kansantalous Kansantalouden tilinpito 2
Bruttokansantuote (BKT) - on kansantalouden tilinpidon ensimmäinen tasapainoerä - on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos - markkinahintaan = toimialoittaisten/ sektorittaisten bruttoarvonlisäysten summa + tuoteverot tuotetukipalkkiot - kuvaa kiinteähintaisena eli hintamuutoksista puhdistettuna tuotannon volyymiä ja sen muutosta - on yksi maailman käytetyimmistä talousindikaattoreista 3
Tasapainoerä kansantalouden tilinpidossa Käyttö Resurssit 45 10 X = 25 ----------------------- 80 50 30 -------------------------- 80 4
Tilien jatkumo (sequence of accounts) Käyttö Edellinen tili: 45 10 X = 25 ----------------------- 80 Resurssit Edellinen tili: 50 30 -------------------------- 80 Seuraava tili: 20 Y = 20 ----------------------- 40 Seuraava tili: X = 25 15 -------------------------- 40 5
Kansantalouden kysyntä ja tarjonta - Kansantalouden tilinpito perustuu kysynnän ja tarjonnan yhtä suuruuteen: BKT + M = C + G + I + X - Kansantalouden tarjonnan erät ovat kotimainen tuotanto (BKT) ja tuonti (M) - Kansantalouden kysynnän erät ovat yksityinen kulutus (C), julkinen kulutus (G), investoinnit (I) ja vienti (X) - Kotimaisen tuotannon arvo voidaan esittää myös seuraavasti: BKT = C + G + I + (X - M) eli bruttokansantuote on kotimaisten kysyntäerien ja nettoviennin summa 6
Määritelmä (ESA2010): bruttokansantuote - Bruttokansantuote on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos - BKT kuvaa tuotannon arvoa (= arvonlisäystä) - BKT markkinahintaan: toimialoittaiset bruttoarvonlisäykset (=sektorittaiset bruttoarvonlisäykset) + tuoteverot (esim. arvonlisävero) tuotetukipalkkiot (esim. julkisen liikenteen tuet) - BKT voidaan laskea kolmesta eri näkökulmasta: arvonlisäysmenetelmä (tuotos vtk = arvonlisäys) tulomenetelmä (palkat + sotut + voitot) lopputuotemenetelmä (kysynnän kautta: C+G+I+X-M) 7
Likimääräinen vastaavuus liikekirjanpitoon Kansantalouden tilinpito TUOTOS perushintaan - välituotekäyttö ostajanhintaan (ml. välilliset rahoituspalvelut) = BRUTTOARVONLISÄYS - palkat - sosiaalivakuutusmaksut = bruttotoimintaylijäämä - kiinteän pääoman kuluminen = TOIMINTAYLIJÄÄMÄ (netto) Tuloslaskelma MYYNTITUOTOT - välilliset verot = LIIKEVAIHTO (+ varaston muutos +valmistus omaan käyttöön ja ml. liiketoiminnan muut tuotot pl. käyttöomaisuuden luovutusvoitot) - materiaalit ja palvelut ja liiketoiminnan muut kulut (= JALOSTUSARVO) - palkat ja palkkiot - henkilösivukulut (= käyttökate) - poistot ja arvonalentumiset = LIIKEVOITTO/TAPPIO 8
Bruttokansantuote... - sisältää: muille talousyksiköille tarjottavien tavaroiden ja palveluiden tuotannon omaan käyttöön tapahtuvan tavaroiden tuotannon omistusasuntojen tuottamat laskennalliset asuntopalvelut kaiken palkkaa tai korvausta vastaan tehtävän työn harmaan talouden myös laittoman tuotannon (EU:ssa osittain) - lasketaan sekä käypähintaisena (CP = current price) että kiinteähintaisena (FP = fixed price) - BKT:n muutos = volyymin muutos, jota kuvaavat kiinteähintaiset tiedot (eli joista on poistettu hinnanmuutos); volyymin muutoksessa ovat mukana sekä määrän että laadun muutos 9
Bruttokansantuotteen volyymin muutos - Käypähintaiset tiedot ovat ainoat oikeat luvut - Kiinteähintaiset aikasarjat kuvaavat volyymin kehitystä ja tähän päästään puhdistamalla käypähintaisista aikasarjoista hintojen muutos (inflaatio) pois - Volyymin muutos sisältää määrän muutoksen lisäksi myös laadun muutoksen - Laadun mittaamisen vaikeus erityisesti palveluissa - Saadaanko erotettua hinnan- ja volyyminmuutokset? 10
Mitä BKT ei sisällä? - Palkatonta kotityötä - Luonnon ilmaishyödykkeitä (vesi, ilma, maa) - Sellaista luonnonvarojen kasvua, johon ei sisälly työpanosta - Luonnon pilaantumisesta aiheutuneita menetyksiä - Opiskelua, vapaa-aikaa - Omaisuuden arvon muutoksia 11
BKT:n rajoituksia taloudellisen hyvinvoinnin mittarina - Elinolosuhteet ja tarpeet vaihtelevat - BKT/asukas ei kerro tulonjaosta - BKT ei huomioi, onko tuotanto hyödyllistä vai haitallista - BKT ei mittaa varallisuutta - Palkaton kotityö ei sisälly - Vapaaehtoispalvelut eivät sisälly - Mittaa taloudellista toimintaa, ei hyvinvointia - Hyvinvointi paljon laajempi käsite, vaatii muitakin mittareita (hyvinvoinnin mittaaminen haastavaa!) Stiglitz-Zen-Fitoussi-komitea OECD: How s Life katsaus, joka mittaa materiaalista hyvinvointia ja elämän laatua 12
BKT:n käyttöä ja myös sen väärinkäyttöä esim. hyvinvointimittarina kriittisesti arvioivia teoksia ja tekstejä: - Duken yliopiston taloushistorian professorin Dirk Philipsenin The Little Big Number: How GDP Came to Rule the World and What to Do about it. - Manchesterin yliopiston taloustieteen professorin Diana Coylen teos: GDP: A Brief but Affectionate History [Saatavissa Tilastokirjastosta] - Harvardin yliopistossa väitelleen ja RiverTwice -tutkimuslaitosta johtavan Zachary Karabellin teos: The Leading Indicators. A Short History of the Numbers That Rule Our World [Saatavissa Tilastokirjastosta] - YK:n yliopiston professorin Lorenzo Fioramontin teos Gross Domestic Problem [ Saatavissa Tilastokirjastosta] - Suomeksi mm. Eeva Hamunen: Kansantalouden tilinpidossa on paljon muutakin kuin bkt (Tieto&Trendit 7/2009) Eeva Hamunen, Hannele Sauli & Leo Kolttola: Stiglitzin komitea yksi luku ei riitä hyvinvoinnin mittariksi (Tieto&Trendit 7/2009) 13