Pääministerinä Suomessa Mari Kiviniemi
Suomen pääministerit (1) 1. Svinhufvud, Pehr Evind 27.11.1917-27.5.1918 2. Paasikivi, Juho Kusti 27.5.1918-27.11.1918 3. Ingman, Lauri Johannes 27.11.1918-17.4.1919 4. Castren, Kaarlo 17.4.1919-15.8.1919 5. Vennola, Juho Heikki 15.8.1919-15.3.1920 6. Erich, Rafael Waldemar 15.3.1920-9.4.1921 7. Vennola II, Juho Heikki 9.4.1921-2.6.1922 8. Cajander, Aimo Kaarlo 2.6.1922-14.11.1922 9. Kallio, Kyösti 14.11.1922-18.1.1924 10. Cajander II, Aimo Kaarlo 18.1.1924-31.5.1924 11. Ingman II, Lauri Johannes 31.5.1924-31.3.1925 12. Tulenheimo, Antti Agaton 31.3.1925-31.12.1925 13. Kallio II, Kyösti 31.12.1925-13.12.1926 14. Tanner, Väinö Alfred 13.12.1926-17.12.1927 15. Sunila, Juho Emil 17.12.1927-22.12.1928 16. Mantere, Oskari 22.12.1928-16.8.1929 17. Kallio III, Kyösti 16.8.1929-4.7.1930 18. Svinhufvud, Pehr Evind 4.7.1930-21.3.1931 19. Sunila II, Juho Emil 21.3.1931-14.12.1932 20. Kivimäki, Toivo Mikael 14.12.1932-7.10.1936
Suomen pääministerit (2) 21. Kallio IV, Kyösti 7.10.1936-12.3.1937 22. Kajander III, Aimo Kaarlo 12.3.1937-1.12.1939 23. Ryti, Risto Heikki 1.12.1939-27.3.1940 24. Ryti II, Risto Heikki 27.3.1940-4.1.1941 25. Rangell, Johan Wilhelm 4.1.1941-5.3.1943 26. Linkomies, Edwin Johan Hildegard 5.3.1943-8.8.1944 27. Hackzell, Anders Verner 8.8.1944-21.9.1944 28. Castren, Urho Jonas 21.9.1944-17.11.1944 29. Paasikivi II, Juho Kusti 17.11.1944-17.4.1945 30. Paasikivi III, Juho Kusti 17.4.1945-26.3.1946 31. Pekkala, Mauno 26.3.1946-29.7.1948 32. Fagerholm, Karl-August 29.7.1948-17.3.1950 33. Kekkonen, Urho Kaleva 17.3.1950-17.1.1951 34. Kekkonen II, Urho Kaleva 17.1.1951-20.9.1951 35. Kekkonen III, Urho Kaleva 20.9.1951-9.7.1953 36. Kekkonen IV, Urho Kaleva 9.7.1953-17.11.1953 37. Tuomioja, Sakari Severi 17.11.1953-5.5.1954 38. Törngren, Ralf Johan Gustaf 5.5.1954-20.10.1954 39. Kekkonen V, Urho Kaleva 20.10.1954-3.3.1956 40. Fagerholm II, Karl-August 3.3.1956-27.5.1957
Suomen pääministerit (3) 41. Sukselainen, Vieno Johannes 27.5.1957-29.11.1957 42. von Fieandt, Berndt Rainer 29.11.1957-26.4.1958 43. Kuuskoski, Reino Iisakki 26.4.1958-29.8.1958 44. Fagerholm III, Karl-August 29.8.1958-13.1.1959 45. Sukselainen II, Vieno Johannes 13.1.1959-14.7.1961 46. Miettunen, Martti Juhani 14.7.1961-13.4.1962 47. Karjalainen, Ahti Kalle Samuli 13.4.1962-18.12.1963 48. Lehto, Reino Ragnar 18.12.1963-12.9.1964 49. Virolainen, Johannes 12.9.1964-27.5.1966 50. Paasio, Kustaa Raafael 27.5.1966-22.3.1968 51. Koivisto, Mauno Henrik 22.3.1968-14.5.1970 52. Aura, Teuvo Ensio 14.5.1970-15.7.1970 53. Karjalainen II, Ahti Kalle Samuli 15.7.1970-29.10.1971 54. Aura II, Teuvo Ensio 29.10.1971-23.2.1972 55. Paasio II, Kustaa Raafael 23.2.1972-4.9.1972 56. Sorsa, Taisto Kalevi 4.9.1972-13.6.1975 57. Liinamaa, Keijo Antero 13.6.1975-30.11.1975 58. Miettunen II, Martti Juhani 30.11.1975-29.9.1976 59. Miettunen III, Martti Juhani 29.9.1976-15.5.1977 60. Sorsa II, Taisto Kalevi 15.5.1977-26.5.1979
Suomen pääministerit (4) 61. Koivisto II, Mauno Henrik 26.5.1979-19.2.1982 62. Sorsa III, Taisto Kalevi 19.2.1982-6.5.1983 63. Sorsa IV, Taisto Kalevi 6.5.1983-30.4.1987 64. Holkeri, Harri Hermanni 30.4.1987-26.4.1991 65. Aho, Esko Tapani 26.4.1991-13.4.1995 66. Lipponen, Paavo Tapio 13.4.1995-15.4.1999 67. Lipponen II, Paavo Tapio 15.4.1999-17.4.2003 68. Jäätteenmäki, Anneli Tuulikki 17.4.2003-24.6.2003 69. Vanhanen, Matti Taneli 24.6.2003-19.4.2007 70. Vanhanen II, Matti Taneli 19.4.2007-22.6.2010 71. Kiviniemi, Mari Johanna 22.6.2010-22.6.2011 72. Katainen, Jyrki Tapani 22.6.2011 -
Pääministerin aseman muutokset Vahvistunut 1990-luvulta lähtien EU-jäsenyys Vuoden 2000 perustuslakimuutos: Vahvisti pääministerin asemaa Tasavallan presidentti voi määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit vain pääministerin perustellusta aloitteesta eduskuntaryhmiä kuultuaan. Tasavallan presidentti nimittää muut ministerit pääministeriksi valitun henkilön tekemän ehdotuksen mukaisesti.
Pääministerin valinta Eduskunta valitsee pääministerin Tasavallan presidentti nimittää Muut ministerit presidentti nimittää pääministerin ehdotuksen mukaisesti Nimitys tapahtuu presidentin avoimella kirjeellä
Pääministerin tehtävät
Johtaa valtioneuvoston toimintaa Valtioneuvostolla tarkoitetaan pääministerin ja ministereiden muodostamaa yleistä hallintovaltaa käyttävää toimielintä Valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä Pääministeri vastaa valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta.
Valtioneuvosto Koostuu 12 ministeriöstä Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta
Ministeriöt Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö
Pääministerin apuna Korkein virkamies kansliapäällikkö, joka johtaa ja valvoo ministeriön toimintaa - virkanimikkeenä ulkoasiainministeriössä ja valtiovarainministeriössä on valtiosihteeri. Valtioneuvoston kansliaan pääministerin toimikaudeksi voidaan nimittää valtiosihteeri. Poliittisia erityisavustajia (EU, kv, tal.pol., ekasiat, hallinoll.) Sihteeri ja eduskunta-avustaja Puoluetoimisto
Valtioneuvoston työskentely Valtioneuvoston yleisistunto Esittely tasavallan presidentille Iltakoulu Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta EU-ministerivaliokunta Talouspoliittinen ministerivaliokunta Valtioneuvoston raha-asianvaliokunta
Valtioneuvoston yleisistunto Valtioneuvoston istuntosalissa torstaisin klo 13 Puheenjohtaja pääministeri Pääministerin ja ministerien lisäksi yleisistuntoon osallistuu oikeuskansleri sekä Helsingin yliopiston asioita käsiteltäessä Helsingin yliopiston kansleri Päätösvaltaisuus edellyttää viiden valtioneuvoston jäsenen osallistumista Pääministeri määrää yleisistuntojen esittelyjärjestyksen
Yleisistunnossa käsiteltävät asiat Ratkaisuehdotusten tekeminen presidentille tämän päätäntävaltaan kuuluvissa asioissa Asetuksenantovalta sekä päätösvalta hallitus- ja hallintoasioissa Ratkaisuvallan jakaantumisessa valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden kesken säädetään perustuslaissa sekä valtioneuvostolaissa. Vuosittain valtioneuvostossa käsitellään noin 2000 asiaa
Asian käsittely yleisistunnossa Esityslistan mukaisesti, mutta ministerillä on oikeus poistaa asia käsittelystä. Jokaisella valtioneuvoston jäsenellä on oikeus esittää asiassa oma ratkaisuehdotuksensa. Kollegiaalinen äänestysmenettely eli eniten ääniä saanut ehdotus julistetaan päätökseksi Poikkeava käsitys asiasta on mahdollista saada lausumana valtioneuvoston pöytäkirjaan Päätöksistä vastuussa ovat kaikki istuntoon osallistuneet valtioneuvoston jäsenet yhdessä esittelijän kanssa Ministerin vastuu ilmenee sekä poliittisena että oikeudellisena vastuuna
Esittely tasavallan presidentille Tapahtuu yleensä perjantaisin klo 11 Tasavallan presidentti johtaa puhetta esittelyssä Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu. Istuntoon osallistuvat kaikki ministerit vähintään viisi oltava paikalla, jotta kokous on päätösvaltainen. Lisäksi läsnä on oikeuskansleri. Asioista ei äänestetä, koska presidentti tekee päätökset. Ministeri voi kuitenkin lausua mielipiteensä pöytäkirjaan vapautuakseen vastuusta Esittely voi tapahtua kesäaikaan myös Naantalin Kultarannassa.
Iltakoulu Tärkeimmät asiat ennen niiden esilletuloa valtioneuvostossa käsitellään hallituksen iltakoulussa. Iltakoulu on ministereiden epävirallinen kokous, jonka kutsuu koolle pääministeri. Yleensä iltakoulu on keskiviikkoisin klo 17 Iltakoulussa ei tehdä muodollisia ratkaisuja Ministereiden lisäksi iltakouluun osallistuvat hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat, oikeuskansleri, pääministerin valtiosihteeri sekä valtioneuvoston viestintäjohtaja Iltakoulusta laaditut muistiinpanot ja pöytäkirjat eivät ole julkisia asiakirjoja.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta Kokoontuu perjantaisin tasavallan presidentin esittelyn jälkeen Koollekutsumisesta päättää pääministeri Puheenjohtajana pääministeri Käsittelee valmistelevasti tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltioihin koskevat asiat, näihin liittyvät tärkeät sisäisen turvallisuuden asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Kokouksen pöytäkirjat ovat salaisia.
EU-ministerivaliokunta Kokoontuu yleensä perjantaisin klo 8 Puheenjohtajana pääministeri Käsittelee valmistelevasti Euroopan unionissa päätettävät asiat Kokousten pöytäkirja on välittömästi julkinen siltä osin kuin asia ei mene valtioneuvoston käsittelyyn eikä kyse ole salaisesta asiasta
Raha-asiainvaliokunta Kokoontuu keskiviikkoisin klo 12 Puheenjohtajana pääministeri Päätösvaltainen, kun 3 jäsentä Tehtävänä on ennakollinen finanssivalvonta Valtioneuvoston yleisistunto voi poiketa rahaasiainvaliokunnan lausunnosta. Ministeriö sen sijaan ei saa näin tehdä vaan sen on siirrettävä asia yleisistunnon ratkaistavaksi.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta Kokoontuu tiistaisin aamupäivällä Puheenjohtajana pääministeri Käsittelee kokonaistaloudellista kehitystä, julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivoja ja pääministerin määräämiä muita talouspoliittisia toimenpiteitä vaativia asioita.
Lisäksi Voi olla ylimääräisiä ministerivaliokuntia ja ministerityöryhmiä Asetetaan valtioneuvoston yleisistunnossa Pääministeri määrää valiokuntien jäsenet neuvoteltuaan hallitusryhmien kanssa Valiokuntien tehtävät määrätään asettamisen yhteydessä
Valtioneuvoston toiminnan johtaja Johtaa asioiden käsittelyä Oikeus määrätä yleisistunnon esittelypäivät ja esittelyjärjestys istunnossa Voi määrätä ajankohdan mihin mennessä asia on käsiteltävä yleisistunnossa Äänestystilanteessa tasatuloksen sattuessa pääministerin kanta ratkaisee
Valtioneuvoston toiminnan johtaja (2) Pääministeri johtaa valtioneuvoston kansliaa Valtioneuvoston kanslia vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa Lisäksi talousneuvoston, tutkimus- ja innovaationeuvoston sekä arvonimilautakunnan puheenjohtaja
Talousneuvosto Hallituksen, tärkeimpien etujärjestöjen ja Suomen Pankin välinen yhteistyöelin. Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa koskevat kysymykset Suomen taloudellinen toimintaympäristö ja siinä tapahtuvien muutosten aiheuttamat haasteet ja sopeutumispaineet. Suomen kansantalouden voimavarojen tehokas käyttö ja kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kasvu- ja työllisyyspolitiikka lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Julkinen sektori ja hyvinvoinnin jakautuminen Talousneuvosto kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Talousneuvostossa käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia.
Tiede- ja teknologianeuvosto Seuraa tieteen ja teknologian kansainvälistä kehitystä ja siitä aiheutuvia Suomen tutkimuksen ja teknologian kehittämistarpeita kansainvälistä tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevat asiat käsitellä julkisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kehittämistä ja suuntaamista; tiedettä, teknologiaa ja tieteellistä koulutusta koskevat lainsäädäntöasiat aloitteita ja esityksiä valtioneuvostolle ja sen ministeriöille Pääministeri puheenjohtajana, opetusministeri ja kauppa- ja teollisuusministeri varapuheenjohtajina sekä valtiovarainministeri ja enintään neljä muuta ministeriä, jotka valtioneuvosto määrää. Ministerijäsenten lisäksi neuvostoon kuuluu kymmenen muuta jäsentä, joiden tulee olla neuvoston toimialaan perehtyneitä. Neuvostossa tulee olla Suomen Akatemian, Teknologian kehittämiskeskuksen, yliopistojen, elinkeinoelämän ja työntekijöiden edustus. Neuvosto on päätösvaltainen kun läsnä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kuusi muuta jäsentä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
Hallituksen politiikan johtaja Pääministeri sovittaa yhteen eri hallitusryhmien näkemykset hallituksen linjasta Vastaa eduskunnan ja hallituksen työn yhteensovittamisesta Budjettiriihi Kehysriihi Hallituksen politiikan puolivälin tarkastelu Hallituksen neuvottelut
Pääministerin kv-toiminta EU-huippukokoukset n. 5 kertaa vuodessa EU:n muut huippukokoukset Vierailut EU-maiden pääkaupunkeihin Suomeen tulevien presidenttien, pääministerien ja ministereiden tapaamisia Tapaamiset Venäjän pääministerin kanssa
31
32
Pääministeri eduskunnassa Täysistunnossa läsnäolo Suullinen kyselytunti torstaisin Pääministerin ilmoitus VN:n tiedonanto tai selonteko Budjettikeskustelu Valtiopäivien avajaiskeskustelu Oppositio-hallitus -keskustelu Valtionevostolla omat kokoushuoneet EK:ssa ja pääministerillä oma työhuone Oman eduskuntaryhmän kokoukset
Eduskunnan vuosirytmi Valtiopäivät jakaantuu kahteen istuntokauteen Syysistuntokausi alkaa syyskuussa ja loppuu joulukuussa Jos seuraavan vuoden talousarvioita ei ole saatu valmiiksi, istuntoja jatketaan tammikuulle Kevätistuntokausi alkaa helmikuussa ja päättyy kesäkuussa Helmikuussa vietetään juhlallisia valtiopäivien avajaisia 34
Eduskunnan työviikko Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Täysistunto klo 14.00 Suuri valiokunta klo 13.30 Eduskunta ryhmien kokoukset Täysistunto klo 13.00 Täysistunto klo 14.00 Kyselytunti klo 16.00 Suuri valiokunta klo 13.30 Täysistunto klo 17.00 35
Hallituksen esitykset vuosittain
Yhteydenpito kotimaassa Yritysjohtajat Virkamiehet Piispat Järjestöjen edustajat Kansalaiset
Julkiset esiintymiset Pääministerin haastattelutunti 1/kk Kv-vierailujen yhteydessä tiedotustilaisuudet Tiedotustilaisuudet aina, kun tärkeitä päätöksiä tehty Eduskunnassa toimittajien tavattavissa
Tasavallan presidentin sijainen Presidentin estyessä hoitamasta tehtäviään pääministeri toimii tasavallan presidentin sijaisena Konkretisoituu, jos etukäteen tiedossa, että presidentin matkan aikana tarvitaan presidentin päätöksiä, jotka on tehtävä valtioneuvostossa tai jos sellainen tarve ilmenee, eikä presidentti katso voivansa palata maahan.
Puolueen puheenjohtajan tehtäviä Työvaliokunta torstaisin Puoluehallitus 1/kk Puoluevaltuusto 2/vuodessa Piirikokoukset Puolueen juhlatilaisuuksissa puhuminen
Pääministerin kalenteri