SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2003 N:o Laki. N:o 175. valtioneuvostosta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2003 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 175 Laki valtioneuvostosta Laki valtion virkamieslain muuttamisesta Laki ulkoasiainhallintolain muuttamisesta Laki hätäkeskuslain 2 ja 8 :n muuttamisesta Laki tullilain muuttamisesta Laki keskinäisestä virka-avusta eräiden saatavien, maksujen ja tullien sekä verojen perinnässä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä, joista sairausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta, annetun valtioneuvoston päätöksen 1 :n muuttamisesta Ympäristöministeriön asetus arava- ja korkotukivuokra-asuntojen julkisesta ja yleisestä hakumenettelystä Valtiovarainministeriön asetus jäännösveron ja metsänhoitomaksun eräpäivistä vuodelta Valtiovarainministeriön asetus vuoden 2003 kiinteistöveron eräpäivistä N:o 175 Laki valtioneuvostosta Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Valtioneuvoston organisaatio ja toimialajako 1 Valtioneuvoston organisaatio Valtioneuvostossa on seuraavat ministeriöt: 1) valtioneuvoston kanslia; 2) ulkoasiainministeriö; 3) oikeusministeriö; 4) sisäasiainministeriö; 5) puolustusministeriö; 6) valtiovarainministeriö; 7) opetusministeriö; 8) maa- ja metsätalousministeriö; 9) liikenne- ja viestintäministeriö; 10) kauppa- ja teollisuusministeriö; 11) sosiaali- ja terveysministeriö; HE 270/2002 PeVM 13/2002 EV 287/

2 378 N:o ) työministeriö; 13) ympäristöministeriö. Valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskanslerinvirasto, josta säädetään erikseen. 2 Ministeriöiden toimialat Ministeriöiden toimialasta ja asioiden jaosta niiden kesken säädetään lailla tai valtioneuvoston asetuksella. 3 Pääministeri Pääministerin tehtävistä valtioneuvoston johtamisessa säädetään perustuslaissa. Pääministeri valvoo hallitusohjelman toimeenpanoa ja toimii 23 :n 1 momentissa säädettyjen ministerivaliokuntien puheenjohtajana. Pääministeri huolehtii Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta valtioneuvostossa. 4 Ministerit Ministeri toimii ministeriön päällikkönä tai käsittelee ministeriöiden toimialaan kuuluvia asioita. Työnjaosta ministereiden kesken ministeriössä päättää valtioneuvosto. Jokaisella ministerillä on tehtävänsä mukainen nimike, joka vahvistetaan ministeriksi nimittämisen yhteydessä. 5 Ministerin sijaisuus Valtioneuvosto määrää pääministerin sijaiseksi sekä muun ministerin sijaiseksi toisen valtioneuvoston jäsenen sen varalta, ettei pääministeri tai muu ministeri voi tilapäisen esteen takia hoitaa tehtäviään. Pääministerin sijaisuudesta on muutoin voimassa, mitä siitä perustuslaissa säädetään. Ministerin sijaisesta ministerivaliokunnassa valtioneuvosto voi määrätä erikseen. 6 Valtiosihteeri Pääministeriä avustamaan voidaan nimittää pääministerin toimikaudeksi valtiosihteeri. Pääministeri voi määrätä valtiosihteerin toimimaan sijaisenaan asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. 7 Ministeriön organisaatio Ministeriö jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksikköihin ministeriön tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Ministeriön järjestysmuodosta ja toiminnan yleisestä järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tarkempia säännöksiä asiasta voidaan antaa ministeriön asetuksena annettavalla ministeriön työjärjestyksellä. 8 Toimialajako kansainvälisissä asioissa Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan sopimus tai velvoite sisällöltään kuuluu. Ulkoasiainministeriö käsittelee lisäksi merkittäviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia sisältävän valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen. Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevat asiat ulkoasiainministeriö käsittelee yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa. Ulkoasiainministeriö avustaa 1 momentissa tarkoitettujen kansainvälisten asioiden yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslia kuitenkin yhteensovittaa Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevat asiat sekä Euroopan unionissa käsiteltäviä valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevat asiat siten kuin 9 :n 2 momentissa säädetään.

3 N:o Toimialajako Euroopan unionissa päätettävissä asioissa Euroopan unionissa päätettävät asiat käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan asia sisällöltään kuuluu. Valtioneuvoston kanslia yhteensovittaa Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn, jollei valtioneuvoston asetuksella jonkin asiaryhmän osalta toisin säädetä. 10 Toimivallan ratkaiseminen Valtioneuvosto ratkaisee pääministerin esityksestä erimielisyyden siitä, minkä ministeriön käsiteltäväksi jokin asia kuuluu. Valtioneuvosto voi myös päättää, minkä ministeriön on käsiteltävä sellainen laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä asia, joka koskee useamman kuin yhden ministeriön toimialaa. 11 Toimialajaon muuttamisen vaikutukset Ministeriöiden toimialajaon muuttuessa siirtyvät ministeriön hallinnonalalle kuuluvat virastot, laitokset, toimielimet ja yhtiöt uuden toimialajaon mukaisen ministeriön hallinnonalalle. Samoin siirtyvät vireillä olevat asiat sekä ministeriön tekemät sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvoitteet uuden toimialajaon mukaiselle ministeriölle. Valtioneuvosto voi siirtää ministeriöön perustetun viran ministeriöiden toimialajaon muutosta vastaavasti toiseen ministeriöön. Samoin voidaan valtion virkamieslain (750/1994) 9 :n 1 momentissa tarkoitettu määräajaksi nimitetty virkamies siirtää toisen ministeriön palvelukseen määräajan päättymiseen saakka. Virka ja virkamies voidaan siirtää ilman virkamiehen suostumusta vain, jos siirto ei vaikuta virkamiehen vapauteen valita asuinpaikkansa. Määrärahan siirtämisestä ministeriön toimialan muuttuessa säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988). 2 luku Asioiden ratkaiseminen valtioneuvostossa 12 Valtioneuvoston päätöksenteko Valtioneuvostolle kuuluvat asiat ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa tai ministeriössä. Yleisistunnossa ratkaistaan tasavallan presidentille tehtävät ratkaisuehdotukset, valtioneuvoston asetukset sekä eduskunnalle annettavat valtioneuvoston tiedonannot, selonteot ja kirjelmät samoin kuin sellaiset Euroopan unionissa käsiteltävät asiat ja muut asiat, joiden yhteiskuntapoliittinen tai taloudellinen merkitys sitä edellyttää. Yleisistunnossa ratkaistavista asioista säädetään lisäksi perustuslaissa, laissa tai valtioneuvoston asetuksella. Muut kuin 2 momentissa tarkoitetut valtioneuvostolle kuuluvat asiat ratkaistaan ministeriössä. 13 Nimitysvalta Valtioneuvosto nimittää niihin ministeriön virkoihin, joihin nimittämistä ei perustuslaissa tai muussa laissa säädetä tasavallan presidentin tehtäväksi. Nimitysvallan jaosta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriön välillä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Jos virkaan nimittäminen tai siirtäminen taikka tehtävään määrääminen säädetään muualla laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistavaksi, asia ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa. 14 Asian siirtäminen yleisistuntoon Ministeriön päätettäväksi kuuluva asia on yksittäistapauksessa siirrettävä yleisistunnos-

4 380 N:o 175 sa ratkaistavaksi, jos sen katsotaan olevan niin laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä, että se olisi ratkaistava yleisistunnossa. Siirtämisestä päättää yleisistunto pääministerin tai asianomaisen ministerin esityksestä. Yleisistunnolle ei kuitenkaan saa siirtää valitus- tai alistusasiaa. 15 Asioiden ratkaiseminen ministeriössä Ministeri ratkaisee toimialaansa kuuluvat asiat sekä johtaa ministeriön toimintaa työnjaon mukaisesti. Ministeriössä päätettäviä, muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita voidaan antaa ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistaviksi. Ministeriön asetuksen antamisesta päättää ministeri. Ratkaisuvallan siirron perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tarkempia säännöksiä asiasta voidaan antaa ministeriön työjärjestyksellä. 16 Ratkaisuvallan pidättäminen ministeriössä Ministeri voi pidättää itselleen ratkaisuvallan asiassa, joka on annettu virkamiehen päätettäväksi. Jos virkamies katsoo, että hänen päätettäväkseen kuuluva asia on yksittäistapauksessa yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä, on asia ennen sen ratkaisemista saatettava ministerin tietoon. Valtioneuvoston asetuksella säädetään ministeriön virkamiehen oikeudesta pidättää päätettäväkseen asia, jonka hänen alaisensa muutoin saisi ratkaista. 3 luku Päätöksentekojärjestys 17 Päätöksentekojärjestys valtioneuvoston yleisistunnossa Valtioneuvoston yleisistunto ratkaisee asiat valtioneuvoston esittelijän esittelystä. Käsiteltävään asiaan lausuu istunnossa kantansa ensin se ministeri, jonka toimialaan asia kuuluu. Jos erimielisyyttä ilmenee, asia päätetään äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa. Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, on se esittelijän pyynnöstä merkittävä valtioneuvoston yleisistunnon pöytäkirjaan. 18 Käsittelyn siirtäminen Valtioneuvosto voi siirtää asian käsittelyä yleisistunnossa. Valtioneuvoston jäsenten oikeudesta saada päätöksenteko lykätyksi asiaan perehtymistä varten säädetään valtioneuvoston asetuksella. 19 Esittely tasavallan presidentille Tasavallan presidentin päätettäväksi säädetty asia esitellään presidentille valtioneuvostossa. Esiteltäessä asioita presidentille valtioneuvostossa tulee vähintään viiden ministerin osallistua käsittelyyn. Presidentti johtaa puhetta asioita hänelle esiteltäessä. Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu. Asian, jonka presidentti päättää valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta, esittelee asianomainen ministeri presidentille valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti. Presidentti päättää sotilaskäskyasioista, sotilaallisista nimitysasioista ja tasavallan presidentin kansliaa koskevista asioista siten kuin niistä erikseen säädetään. Asian palautumisesta valtioneuvoston valmisteltavaksi säädetään perustuslaissa. 20 Tasavallan presidentin päätöksenteko ilman yleisistunnon valmistelevaa käsittelyä Valtioneuvoston yleisistunnossa ei käsitellä valmistelevasti asiaa, jonka tasavallan presidentti päättää perustuslain tai muun lain

5 N:o mukaan ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. 21 Valtioneuvoston esittelijät Valtioneuvoston yleisistunnon esittelijöinä toimivat tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yleisistunnon nimittämät ministeriön virkamiehet sekä valtioneuvoston määräämät esittelijät. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää valtioneuvoston määräämien esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksista. 22 Esittelyt Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen esittelypäivät ja esittelyjärjestyksen. Pääministeri voi määrätä ajankohdan, johon mennessä valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävä asia on siellä esiteltävä. Valtioneuvoston kanslia vahvistaa yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanslian kanssa ajankohdat, jolloin asioita esitellään valtioneuvostossa tasavallan presidentille. Pääministeri voi antaa yleisiä määräyksiä virkamiesten saapuvillaolosta valtioneuvoston yleisistunnossa ja esiteltäessä asioita tasavallan presidentille. 23 Ministerivaliokunnat Valtioneuvostossa on ministerivaliokunnat ulko- ja turvallisuuspolitiikan, Euroopan unionia koskevien asioiden, raha-asiain sekä talouspolitiikan valmistelua varten. Näiden ministerivaliokuntien jäsenten tulee olla valtioneuvoston jäseniä. Valiokuntien tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto voi tarvittaessa asettaa muitakin ministerivaliokuntia. 24 Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteinen kokous Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä ministerivaliokunta voi kokoontua yhdessä tasavallan presidentin kanssa. 25 Päätöksentekojärjestys ministeriössä Ministeriössä asiat ratkaistaan esittelystä, jollei valtioneuvoston asetuksella erityisestä syystä toisin säädetä. Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, on se esittelijän pyynnöstä merkittävä asian toimituskirjan arkistokappaleeseen. 26 Tasavallan presidentin este Tasavallan presidentin este todetaan valtioneuvoston yleisistunnossa. Presidentin tehtävien hoitamisesta presidentin esteen aikana säädetään perustuslaissa. Presidentin estettä koskevan asian esittely yleisistunnossa kuuluu oikeusministeriölle. Presidentin pysyvästä esteestä annetaan tieto Suomen säädöskokoelmassa julkaistavalla valtioneuvoston ilmoituksella. 4 luku Erinäisiä säännöksiä 27 Valtioneuvoston ohjesääntö Valtioneuvoston asetuksena annettavassa valtioneuvoston ohjesäännössä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston toiminnasta ja järjestysmuodosta sekä ministeriön virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista. 28 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huh-

6 382 N:o 175 tikuuta Sen 5 :ää sovelletaan kuitenkin vasta siitä päivästä alkaen, jona valtioneuvosto on nimitetty ensimmäisen kerran lain voimaantulon jälkeen. Tällä lailla kumotaan valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annettu laki (78/1922) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Pääministeri Paavo Lipponen

7 383 N:o 176 Laki valtion virkamieslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä elokuuta 1994 annetun valtion virkamieslain (750/1994) 7 :n 1 momentin 2 kohta ja 26, sellaisina kuin ne ovat, 7 :n 1 momentin 2 kohta laissa 281/2000 ja 26 laissa 480/1999, sekä lisätään lakiin uusi 26 a seuraavasti: 7 Seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen: 2) valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, osastopäällikön ja toimistopäällikön virka sekä sitä vastaava tai ylempi virka; 26 Sen lisäksi, mitä 25 :n 2 momentissa säädetään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraavat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on viran luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy: 1) valtioneuvoston oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri; 2) puolustusvoimain komentaja; 3) valtiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, kansliapäällikkö, alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö sekä näitä virka-asemaltaan vastaavat ministeriön virkamiehet, siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään; 4) valtioneuvoston asetuksella säädettävien virastojen päälliköt; sekä 5) ministerin erityisavustaja. 26a Sen lisäksi, mitä 25 :n 2 momentissa ja 26 :ssä säädetään irtisanomisen perusteista, voidaan valtiosihteeri ja ministerin erityisavustaja irtisanoa, jos hän menettää sen ministerin luottamuksen, jonka toimikaudeksi hänet on nimitetty. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Pääministeri Paavo Lipponen HE 270/2002 PeVM 13/2002 EV 287/2002

8 384 N:o 177 Laki ulkoasiainhallintolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun ulkoasiainhallintolain (204/2000) 15, 16 ja 29 seuraavasti: 15 Virkaan nimittävä viranomainen Tasavallan presidentti nimittää virkaan ulkoasiainministeriön valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerin. Presidentti päättää myös valtiosihteerin kansliapäällikkönä tai alivaltiosihteerin virassa toimivan henkilön nimittämisestä ulkoasiainneuvoksen virkaan. Muihin ulkoasiainhallinnon virkoihin nimittää valtioneuvosto tai ulkoasiainministeriö sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. 16 Valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerin velvollisuus siirtyä toiseen virkaan Ulkoasiainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteeri ovat velvolliset siirtymään ulkoasiainneuvoksen virkaan. 29 Tasavallan presidentin päätöksenteko ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta Tasavallan presidentti päättää ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta 28 :n 1 momentissa tarkoitetun arvonimen myöntämisestä sekä toisen valtion pyytämästä agrementista. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Pääministeri Paavo Lipponen HE 270/2002 PeVM 13/2002 EV 287/2002

9 385 N:o 178 Laki hätäkeskuslain 2 ja 8 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 18 päivänä helmikuuta 2000 annetun hätäkeskuslain (157/2000) 2 :n 2 momentti ja muutetaan 8 :n 1 momentin 9 kohta seuraavasti: 8 Tiedonsaantioikeus rekistereistä Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöön kuuluvalla on hätäkeskukselle laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tehtävän alkutoimenpiteiden tai työturvallisuuden varmistamiseksi taikka asianomaisen yksikön tukemiseksi tarpeellisia tietoja maksutta asianomaisen rekisterinpitäjän kanssa sovitulla tavalla. Tässä tarkoituksessa voidaan saada: 9) tietoja pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetussa laissa (1214/2001) tarkoitetun alueen pelastustoimen pelastusyksiköiden hälyttämisestä, tietoja pelastusyksiköiden suorittamista toimenpiteistä alueen pelastustoimen pitämistä toimenpiderekistereistä sekä tietoja alueen pelastustoimen paloturvallisuuden valvontaa ja tarkastamista varten pitämistä valvontarekistereistä; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Ville Itälä HE 193/2002 HaVM 19/2002 EV 262/ /26

10 386 N:o 179 Laki tullilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun tullilain (1466/1994) 30, sellaisena kuin se on laissa 1378/1997, ja lisätään lakiin uusi 30 a seuraavasti: Tullin maksaminen 30 Tullin maksamisen viivästysseuraamuksiin sekä tullin perimiseen ulosottotoimin ja perimisen turvaamiseen sovelletaan, jollei yhteisön lainsäädännössä toisin säädetä, mitä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa (1556/1995), verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) perustevalitusta koskevia säännöksiä lukuun ottamatta sekä verojen ja maksujen perimisen turvaamisesta annetussa laissa (395/1973) säädetään. 30a Maksuvelvollisen yksilöimät maksusuoritukset käytetään maksuvelvollisen osoittamilla tullaus- ja jälkikantopäätöksillä määrättyjen saatavien suorittamiseksi. Yksilöimättömistä maksusuorituksista sekä vakuudesta saaduista varoista suoritetaan saatavat päätösten ikäjärjestyksessä aikaisimmin annetusta päätöksestä alkaen. Kannetuista tai perityistä sekä vakuudesta saaduista varoista suoritetaan ensin päätöksellä määrätty tulli. Sen jälkeen varat käytetään saatavan suoritukseksi seuraavassa järjestyksessä: 1) maksunlykkäyskorko; 2) viivekorko; 3) tullin-, veron- tai maksunkorotus ja virhemaksu; 4) kansalliset verot ja maksut. Tulliviranomainen voi saatavan vanhentumisen estämiseksi tai tullin tulouttamisen varmistamiseksi kohdentaa maksusuorituksen yksittäistapauksessa toisin kuin 1 momentissa säädetään. Veronsaajien yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi tulliviranomainen voi myös yksittäistapauksessa käyttää maksuvelvolliselta saadut varat muussa kuin 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä. Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Suvi-Anne Siimes HE 272/2002 VaVM 41/2002 EV 274/2002

11 387 N:o 180 Laki keskinäisestä virka-avusta eräiden saatavien, maksujen ja tullien sekä verojen perinnässä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan keskinäisestä virka-avusta eräiden saatavien, maksujen ja tullien sekä verojen perinnässä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä 16 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1221/1994) 1 :n 2 momentin 2 kohta seuraavasti: 1 Soveltamisala Tässä laissa viranomaisten välisellä virkaavulla tarkoitetaan sitä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä apua, josta säädetään: 2) komission direktiivissä keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annetun neuvoston direktiivin 76/308/ETY tiettyjen säännösten soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 2002/94/EY (soveltamisdirektiivi). Tämä laki tulee voimaan 10 päivänä maaliskuuta Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Suvi-Anne Siimes HE 273/2002 VaVM 42/2002 EV 275/2002

12 388 N:o 181 Valtioneuvoston asetus vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä, joista sairausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta, annetun valtioneuvoston päätöksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä muutetaan vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä, joista sairausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta, 13 päivänä tammikuuta 1994 annetun valtioneuvoston päätöksen 1, sellaisena kuin se on osaksi asetuksissa 382/2000, 897/2000, 125/2001, 489/2001, 999/2001, 154/2002 ja 1112/2002, seuraavasti: 1 Sairausvakuutuslain (364/1963) 9 :n 1 momentissa tarkoitettuja vaikeita ja pitkäaikaisia sairauksia ja niiden hoitoon tarvittavia Sairaus 5 a :ssä tarkoitettuja lääkkeitä, joista korvataan 100 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta, ovat: Lääkeaine Vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt 2) diksyratsiini 1) amitriptyliini 3) doksepiini 4) flufenatsiini 5) fluoksetiini 6) flupentiksoli 7) fluvoksamiini 8) haloperidoli 9) karbamatsepiini 10) ketiapiini 11) klomipramiini 12) klooripromatsiini 13) klooriprotikseeni

13 N:o ) klotsapiini 15) levomepromatsiini 16) litium 17) melperoni 18) mianseriini 19) mirtatsapiini 20) moklobemidi 21) nortriptyliini 22) olantsapiini vaikeahoitoisen psykoosin hoidossa 23) paroksetiini 24) penfluridoli 25) perfenatsiini 26) perisiatsiini 27) pimotsidi 28) proklooriperatsiini 29) reboksetiini 30) remoksipridi 31) risperidoni 32) sertraliini 33) sitalopraami 34) sulpiridi 35) tioproperatsiini 36) tioridatsiini 37) tiotikseeni 38) tratsodoni 39) trimipramiini 40) tsuklopentiksoli 41) valproaatti 42) venlafaksiini Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2003 Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Hallitussihteeri Minna Levander

14 390 N:o 182 Ympäristöministeriön asetus arava- ja korkotukivuokra-asuntojen julkisesta ja yleisestä hakumenettelystä Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2003 Ympäristöministeriö on 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun aravarajoituslain (1190/1993) 4 :n 4 momentin sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta 29 päivänä kesäkuuta 2001 annetun lain (604/2001) 11 :n 3 momentin nojalla päättänyt: 1 Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen on oltava julkisesti ja yleisesti haettavina. Asunnot voivat olla vain rajatun joukon haettavina, milloin se edustaa paikkakunnalla riittävän laajaa asunnontarvitsijaryhmää ja rajattu hakumenettely on perusteltu asuntojen omistussuhteet ja käyttötarkoitus huomioon ottaen. Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä maaliskuuta Tätä asetusta sovelletaan myös vuokraasuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980) nojalla lainoitettuun vuokra-asuntoon, jota koskee 20 vuoden käyttörajoitusaika. Tällä asetuksella kumotaan 10 päivänä helmikuuta 1994 annettu ympäristöministeriön päätös aravavuokra-asuntojen julkisesta ja yleisestä hakumenettelystä. Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2003 Ministeri Suvi-Anne Siimes Ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö

15 391 N:o 183 Valtiovarainministeriön asetus jäännösveron ja metsänhoitomaksun eräpäivistä vuodelta 2002 Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2003 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611/1978) 4 b :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 586/1987: 1 Jäännösveron eräpäivät Verovuodelta 2002 maksuunpannun valtion-, kunnallis- ja kirkollisveron sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksun ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 2 päivänä joulukuuta 2003 ja toinen erä viimeistään 4 päivänä helmikuuta Metsänhoitomaksun eräpäivä Metsänhoitomaksu vuodelta 2002 on suoritettava viimeistään 2 päivänä joulukuuta Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta Asetusta sovelletaan muiden kuin tuloverolain (1535/1992) 3 :ssä tarkoitettujen yhteisöjen ja 5 :ssä tarkoitettujen yhteisetuuksien verovuoden 2002 jäännösveroon. Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2003 Ministeri Suvi-Anne Siimes Hallitusneuvos Kirsi Seppälä

16 392 N:o 184 Valtiovarainministeriön asetus vuoden 2003 kiinteistöveron eräpäivistä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2003 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun kiinteistöverolain (654/1992) 28 :n ja 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611/1978) 4 b :n nojalla, sellaisina kuin ne ovat, kiinteistöverolain 28 laissa 506/1998 ja veronkantolain 4 b laissa 586/1987: 1 Kiinteistöveron eräpäivät Vuoden 2003 kiinteistöveron ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 16 päivänä syyskuuta 2003 ja toinen erä viimeistään 4 päivänä marraskuuta Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2003 Ministeri Suvi-Anne Siimes Hallitusneuvos Kirsi Seppälä N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2003 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN