LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 110/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 13 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2006 ASIA LUVAN HAKIJAT Nuottiniemen tiepenkereen rakentaminen Jääskänjärveen, Alavus Martti Jääskä, Jaakko Jääskä ja Leena Perälä HAKEMUS Martti Jääskä tilan Eskola RN:o 17:255 omistajana, Jaakko Jääskä tilojen Jarnola RN:o 17:374 ja Jääskä RN:o 17:384 omistajana ja Leena Perälä tilan Nuottiniemi RN:o 17:163 omistajana ovat ympäristölupavirastoon 18.1.2006 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa tiepenkereen rakentamiseen Jääskänjärvessä olevaan Nuottiniemen saareen Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. SUUNNITELMA Yleistä Vesistötiedot Jääskänjärvessä olevassa Nuottiniemen saaressa on yksi vakituinen asunto ja yksi kesäasunto. Nykyisin saareen johtaa osittain pengerretty noin 45 m pitkä tie, jossa on 17 m pitkä rakennustelineistä koottu kävelysilta. Varsinkin saaressa asuvalle Martti Jääskälle aiheutuu huonosta kulkuyhteydestä suuria ongelmia mm. kiinteistön huollon ja päivittäisen liikennöinnin suhteen. Saaren asukkaat haluaisivat saareen autolle kulkukelpoisen tien. Saareen liikennöinti tapahtuu kesäisin pääasiassa kävellen kävelysiltaa pitkin tai veneellä. Talviaikana saareen pyritään saamaan jäädyttämällä jäätie, mutta sen käyttökelpoisuutta vähentävät nykyään leudot talvet ja Jääskänjärven säännöstely. Nuottiniemeen ja mantereen puolelle on laadittu vuonna 1993 rantakaava, jossa on esitetty rakennettavaksi tie Nuottiniemeen. Jääskänjärvi kuuluu Lapuanjoen vesistön yläosiin. Järven pinta ala on 340 ha ja tilavuus 6,1 Mm 3. Järven normaali vedenkorkeus on +104.10 m ja säännöstelyväli +102.88 m 104.63 m. Järvi on suhteellisen matala ja mutapohjainen. Järven keskisyvyys on vain 1,3 m ja suurimmatkin syvyydet noin 3,1 m. Järveen laskee pienehkö Saa
Vesistön käyttö Tiesuunnitelma 2 rijärvi ja se purkautuu säännöstelypadon kautta Ahvenjokeen ja siitä edelleen Nurmonjoen ja Lapuanjoen kautta Pohjanlahteen. Järven vesisyvyys Nuottiniemen ja mantereen välissä on normaaliveden aikana korkeudella 0 1,0 m. Länsi Suomen ympäristökeskus on 23.5.2000 tekemällään päätöksellä kieltänyt Jääskänjärvessä kaikkien yli viiden hevosvoiman tehoisten moottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käytön. Järven ympäristö on pääosin metsämaata, joitakin viljelyksiä kuitenkin on. Jääskänjärven virkistyskäyttö on huomattavaa ja sen rantaviivaan rajoittuu noin 120 loma asuntoa ja 10 vakinaisesti asuttua taloutta. Suunnitelman mukaan Nuottiniementie rakennetaan 5,0 m:n levyisenä ja 45 m:n pituisena ajoratana mantereelta Nuottiniemen saareen. Tien luiskat tehdään kaltevuuteen 1:2. Tiehen rakennetaan kaksi halkaisijaltaan 1,0 m suuruista rumpua molemmista rannoista noin 15 m:n etäisyydelle. Nykyinen kävelysilta puretaan. Tiepenger rakennetaan päätypengerryksenä. Levitystyö tehdään joko puskulevyllä varustetulla traktorilla tai kaivinkoneella. Penkereen pohjamateriaalina käytetään puhdasta soramoreenia ja yläosan pintamateriaalina käytetään soraa ja kalliomursketta. Tie on tarkoitus rakentaa heti sen jälkeen kun hankkeeseen on saatu lupa. Hankkeen vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Suunnitellun tien rakentaminen ei aiheuta haittaa järven virkistyskäytölle, koska salmessa ei ole veneiden läpikulkuliikennettä. Veden laatuun hankkeella ei ole heikentäviä vaikutuksia, koska tiehen rakennetaan halkaisijaltaan riittävän kokoiset rummut siten, että vesi pääsee riittävästi vaihtumaan lahdelmissa. Hanke ei aiheuta haittaa alueen vesistölle, rakennuksille, kiinteistöille tai niiden käytölle. Täyttötyö ja rumpujen rakentaminen pyritään tekemään siten, että aiheutetaan mahdollisimman vähän veden samentumista. Tiealueeseen tarvittavan vesialueen pinta ala on noin 375 m 2. Nykyisen penkereen pinta ala on 121 m 2, joten uusi tiepenger tarvitsee pinta alaa lisää noin 254 m 2. Lähialueen rantojen omistajilta on saatu suostumukset hankkeen toteuttamiseen. Hankealueen kohdalla oleva vesialue kuuluu Alavu
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 3 denseudun kalastuskunnan vesialueisiin RN:o 876:1:0 (10 876 1 0). Alavudenseudun kalastuskunta niminen osakaskunta on 16.2.2006 pitämässään kokouksessa tekemällään päätöksellä hyväksynyt toimenpiteen ja antanut hakijoille pysyvän käyttöoikeuden Nuottiniementien tiepengertä varten tarvittavaan Jääskänjärven vesialueeseen. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Alavuden kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 6.4.2006. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on vaatinut, että tiepenkereen ja siihen liittyvien rakenteiden rakentaminen on ajoitettava siten, että vesistölle aiheutuvat haitat pysyvät mahdollisimman vähäisinä. Tiepenger tulee suojata tarkoituksenmukaisella tavalla syöpymisen estämiseksi. Rakentamistyön aloittamisesta on ennakolta kirjallisesti ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa työn valmistumisajankohdasta. Lisäksi ympäristökeskus on vaatinut, että virtausaukkojen kohdilla penkereen molemmin puolin vesialuetta on tarpeen mukaan syvennettävä ruoppauksin veden vaihtumisen turvaamiseksi. Hakijoiden on lisäksi huolehdittava pengertien virtausaukkojen toimivuudesta ja kunnossapidosta. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa. Työvoima ja elinkeinokeskus on kuitenkin vaatinut, että kaivutyöt ja penkereen rakentaminen tulee toteuttaa parhailla mahdollisilla menetelmillä ja tekniikoilla siten, että vesistöön ja kalastukseen kohdistuvat haittavaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, etteivät suunnitelmassa esitetyt kaksi 1 m:n levyistä tierumpua riitä varmistamaan salmen veden vaihtuvuutta. Merkittävää kalataloudellista haittaa ei ilmeisesti kuitenkaan koidu. 3) AA ja BB (Poukama RN:o 17:184, Alavus, Sydänmaa) ovat hankkeen lähinaapureita huomauttaneet, että hakijat eivät olleet ilmoittaneet heille tiepenkereen rakentamissuunnitelmasta. Muistuttajien käsityksen mukaan kahden rumpuputken rakentaminen ei ole riittävä, koska tiepenkereen molemmilla puolilla on ns. matalaa vettä. Veden vähäinen virtaama aiheuttaa helposti hajuhaittoja mutapohjaisessa ja matalassa vedessä.
HAKIJOIDEN SELITYS 4 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto on varannut hakijoille tilaisuuden selityksen antamiseen muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta. Selitystä ei ole ympäristölupavirastoon toimitettu. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Martti Jääskälle tilan Eskola RN:o 17:255 omistajana, Jaakko Jääskälle tilojen Jarnola RN:o 17:374 ja Jääskä RN:o 17:384 omistajana sekä Leena Perälälle tilan Nuottiniemi RN:o 17:163 omistajana luvan tiepenkereen rakentamiseen mantereelta Jääskänjärvessä sijaitsevaan Nuottiniemen saareen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti, kuitenkin siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee, Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä. Kun hanke toteutetaan siten kuin jäljempänä olevista lupamääräyksistä ilmenee, siitä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Tiepenkereen leveys on 5,0 m ja sen korkeus enintään tasossa N 60 +104,95 m. Tiepenkereen luiskien kaltevuuksien on oltava 1:2 tai jyrkempiä. 2) Luvan saajien on asennettava tiepenkereeseen suunnitelman mukaisesti kaksi halkaisijaltaan 1,0 m:n suuruista rumpua, joiden pohja on asennettava tasoon N 60 +103,20 m. Jääskänjärveä on tarpeen mukaan ruopattava rumpujen kohdalta molemmin puolin noin 2 metrin leveydeltä ja noin 10 metrin matkalta tasoon N 60 +103,20 m. 3) Rakentaminen ja ruoppaaminen on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Ruoppausmassat on sijoitettava joko penkereeseen tai maa alueelle siten, etteivät ne pääse valumaan takaisin vesistöön. Penger on suojattava tarkoituksenmukaisella tavalla syöpymisen estämiseksi. 4) Rakennustöiden päätyttyä rakennuspaikat on viimeisteltävä ja saatettava asianmukaiseen kuntoon sekä maisemaan sopivaksi. 5) Luvan saajien on pidettävä pengertie ja sen virtausaukot kunnossa.
5 6) Luvan saajat ovat vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 7) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 8) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9) Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä tiepenkereen lopullista sijaintia ja mittoja osoittavat piirustukset. Perustelut Tiepenkereen rakentaminen Nuottiniemen saaren ja mantereen välille parantaa saaren asukkaiden kulkuyhteyksiä mantereelle. Tiepenkereen rakentaminen vaikeuttaa kuitenkin veden vaihtumista salmessa. Rakentamisaikana aiheutuu lisäksi työnaikaista veden samentumista. Vesistön samentumishaitat ovat kuitenkin vähäisiä ja ohimeneviä. Kun tiepenkereeseen rakennetaan suunnitelman mukaiset rummut ja Jääskänjärveä ruopataan rumpujen kohdalta lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla, ei veden vaihtuvuus mainittavasti heikkene nykyisestä. Kun hanke toteutetaan tämän päätöksen ja lupamääräysten mukaisesti, hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lainkohta Vesilain 2 luku 6 :n 1 momentti Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen (1), Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen (2) sekä AA ja BB:n (3) muistutuksissa esitetyt vaatimukset veden vaihtumisen turvaamisesta huomioon siten kuin lupamääräyksestä 2) ilmenee. Ympäristölupavirasto toteaa lisäksi, ettei pengertien rakentamisesta aiheudu Rantaloiden tilan edustan vesialueella veden laadun haitallista muuttumista. KÄSITTELYMAKSU 490 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 17.12.200371238
MUUTOKSENHAKU Liite 6 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta Valittamalla Valitusosoitus liitteenä. Jukka Leinonen Ulla Kuusiniemi Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen. Asian on esitellyt esittelijä Ulla Kuusiniemi. UK/sn
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.10.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.